Verotus lapsiluvun mukaan

HS 18.11. - klikkaa suuremmaksi

Harvemmin blogistit tai mielipidekirjoittajat jakavat toistensa tekstejä, mutta silloin, kun on jakamisen paikka, jaettava on.

Hyvät kirjoittajat osaavat kiteyttää sanomansa lyhyeen, espoolainen Jaro Junnila osaa:

Otetaan mallia Saksasta: verotus laskee lapsiluvun kasvaessa. Tämä kannustaa sekä työntekoon että lasten hankintaan.

Viiden lapsen isänä on todettava, että näinhän se pitäisi olla. Suomessakin verotusta on joskus käytetty perhepolitiikan kannustimena. Lapsilisänkään taso ei nyt ole järin kannustava.

Perhe on edelleen yhteiskunnan perusyksikkö. Ilman perheitä ei synny lapsia. Lapsista kasvaa, jos heidät kasvatetaan ja opetetaan säädyllisesti, hyviä aikuisia miehiä ja naisia, kunnon kansalaisia, jotka mm. pitävät huolta jälkikasvustaan sekä omista vanhemmistaan, joista jossain vaiheessa tulee vanhuksia.

Vastuullinen vanhemmuus on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta yhä edelleen kova sana. Ihmisiä, jotka kantavat vastuunsa hankkimalla lapsia, ei pidä rangaista, vaan kannustaa.

Lapsemme vaihtavat vaippamme ja syöttävät meitä, kun me vanhuksina makoilemme

avuttomina sängyissämme vanhusten kodeissa. Jokainen meistä, se sinkku uratykkikin, on jossain vaiheessa elämää avuton.

Joskus ratkaisut ovat yksinkertaisia.

Amen.

Viisi vuotta lisää työtä - kahvikuppi, kiitos

Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Siis kaksi euroa. Saahan sillä kahvit Shellillä, euro lisää, niin saa vielä munkin.

Ensin eläkettä korotettiin 44 eurolla, sitten vähennettiin 42 euroa. 

Muutenkaan Merjan 68 eläke ei ole kummoinen, Vilkille jää tällä hetkellä työeläkkeestä käteen 814 euroa ja Kelan maksamasta kansaneläkkeestä 178 euroa kuukaudessa.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/viisi-vuotta-lisaa-tyota-kahvikuppi.html

* * *

1.10. Taloussanomat

Merja, 68, teki viisi vuotta töitä lisäeläkkeen toivossa, mutta koki karun yllätyksen: ”Lopputulos on plus miinus nolla”

Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Merja Vilkki ihmettelee, miksi työnteosta ei ole hyötyä pienituloiselle eläkeläiselle.

Hiljaa hengiltä

Klikkaa suuremmaksi.

Köyhät eläkeläiset Suomessa on aktiivisesti unohdettu kansanosa.

Juho Eerola: Eläkeläisten asema nousi ylivoimaisesti korkeimmalle (Suomen Uutiset 1.5.2018)

Yli kolmasosalla eläkeläisistä tekee todella tiukkaa. Alimpien portaiden eläkeläisten säädyllinen elämä esim. pääkaupunkiseudulla ilman asumistukia on mahdotonta.

Lopettaisin tehottomien kilpailua vääristävien yritystukien (MOT 2.12.2017) jakamisen, ja antaisin ko. rahat köyhille eläkeläisille. Köyhät ihmiset laittavat rahansa suoraan kulutukseen, mikä piristää suomalaista toimeliaisuutta joka tasolla.  Sitä paitsi arvolisänverotuksen kautta osa rahoista palautuu suoraan takaisin sylttytehtaalle.

Eläkeläisten taitettu indeksi (Ilkka 2.5.2018) on poistettava, sillä eläkkeet alkoivat jäädä palkoista jälkeen, kun eduskunta päätti sen käyttöönotosta 1995.

Emme arvosta eläkeläisiämme. Monessa maassa eläkeläisten elämää helpotetaan ilmaisella matkustusoikeudella julkisissa liikennevälineissä. Näin tehdään mm. Lontoossa, jossa yli 60-vuotiaat saavat matkustaa ilmaiseksi.

Vireä ja toimelias eläkeläinen tuo yhteiskunnalle säästöjä, kun vältytään kalliilta sairaalamakuuttamiselta.

Jotenkin tuntuu siltä, että meillä vanhukset tapetaan hiljaa hengiltä. Ajatellaan ehkä, että kuollut vanhus vasta säästöä tuokin.

Eläkeläisille ja työttömille matkat puoleen hintaan

Minua ärsyttää, kun eläkeläiset ja työttömät maksavat piletistään täyden hinnan HSL-alueella. Monessa sivistysmaassa eläkeläiset saavat matkustaa ilmaiseksi. Kyse on myös täyden päivätyön tehneiden ihmisten kunnioituksesta.

Edestakainen matka Vantaalta Helsinkiin maksaa kympin. Monelle eläkeläiselle kymppi on parin päivän ruokaraha. 

Matkustaminen aktivoi sekä eläkeläisiä ja työttömiä. Teatterimatka Helsinkiin voi virkistää vanhusta ratkaisevalla tavalla. 

Ilman muuta selvää on, että työttömän on saatava matkustaa, kun hän ravaa työpaikkahaastatteluissa. Bussilipun hinta ei voi olla työllistymisen kynnysraha.

Junan tai bussin tyhjä paikka ei tuo HSL:lle yhtään mitään, puolikas lippu sentään jotain.

HSL kiskoo eläkeläisiltä 2.

Kirjoitukseni  HSL kiskoo eläkeläisiltä on herättänyt paljon hienoa keskustelua myös Facebookissa:

https://www.facebook.com/kaiari.lundell/posts/10154360029809709?comment_id=10154366068984709&reply_comment_id=10154366073674709&notif_t=feed_comment&notif_id=1470209926311539

Matkalippujen eläkeläisalennuksia ei tietenkään voida ajatella ahtaasti pelkästään HSL:n näkökulmasta.

Kun eläkeläiset pääsevät liikkeelle, he pysyvät virkeinä ja terveinä, mikä vähentää laitospaikkojen määrää. Sairaat ja huonosti voivat vanhukset vasta subventointia vaativatkin.

Kun eläkeläiset käyttävät muita palveluja, kuten elokuvia, teattereita ja muita kulttuuri- sekä kaupallisia palveluja, kaikenlainen yritteliäisyys ja toimeliaisuus lisääntyy. Kaupungit elävöityvät.

Kun eläkeläiset siirtyvät yksityisautojen käytöstä julkisiin liikennevälineisiin, liikenteen päästöt vähenevät ja ilmanlaatu paranee. Ruuhkat vähenevät.

HSL:n näkulmasta lipputulot pysyvät aisoissa matkustajamäärien lisääntymisen myötä.

Kokonaisuudessa välilliset vaikutukset voivat olla hyvinkin myönteisiä, myös taloudellisesti.

On hyvin mielenkiintoista, miksi muualla on pystytty tekemään aivan toisenlaisia ratkaisuja kuin HSL-alueella. Ulkomailta löytyy hienoja esimerkkejä, Suomessa VR ja Finnair ja monet bussifirmat toimivat toisin kuin HSL.

Seniori 365 Hyvinvointia koko vuodeksi - matkailuedut

Suomessa aivan liian usein ajatellaan ja tehdään ratkaisuja sen yhden ja oman sektorin näkökulmasta ajattelematta sen kummemmin kokonaisuutta. Voidaan puhua jopa puusilmäisyydestä.

Tunnen hyvin koulutussektorin, joka on ollut kovassa säästökierteessä vuodesta toiseen hallituskoalitioista huolimatta. Sieltä otetut säästöt esim. erityisopetuksesta tulevat yhteiskunnalle aina myöhemmin moninkertaisesti maksettaviksi.

Facebook-keskusteluketjussa vaadittiin arvokeskustelua päättävien HSL-alueen kuntien valtuustoissa.

Keskustella pitää.

HSL kiskoo eläkeläisiltä

Ensimmäinen varsinainen eläkepäivä, ei vielä tunnu missään, kuin kesälomaansa viettäisi. Mutta katsotaan, miltä tuntuu, kun ensimmäinen koulupäivä koittaa. Voi olla, että silloin kaipaan takaisin kouluun ja opetushommiin.

Työeläkekortti on kiva, koska sillä saa alennuksia. Ainoa asia, joka todella jurppii on, että suurin osa eläkeläisistä ei saa mitään alennuksia HSL:n liikenteessä Pääkaupunkiseudulla.

Tähän on tultava muutos! 

On moukkamaista ja sivistymätöntä, kun eläkeläiset eivät saa matkustaa bussissa tai ratikassa puoleen hintaan. Monessa maassa eläkeläiset saavat matkustaa täysin ilmaiseksi.

Meillä on paljon oikeasti köyhiä eläkeläisiä, jotka eivät voi matkustaa esim. Vantaalta Helsinkiin, kun edestakaiseen matkaan kuluu päivän ruokaraha. Nyt kaikki eläkeläiset eivät ole oikeutettuja HSL:n alennukseen.

Kaikkien eläkeläisten pitäisi saada matkustaa puoleen hintaan. Takuueläkkeellä elävien pitäisi saada matkustaa täysin ilmaiseksi.

Loppujen lopuksi HSL:ltä ei vaadita mitään muuta kuin hyvää tahtoa. Yleensä busseissa ja ratikoissa on hyvin tilaa.

https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/alennusliput/elakelaiset

Toritapahtumissa olen keskustellut monen pienituloisen eläkeläisen kanssa, olen kuunnellut monia sydäntä särkeviä tarinoita. Moni mummo tai vaari jonottaa ruokakassia säännöllisesti leipäjonoissa. Ei niin saa olla.

Oma eläkkeeni on riittävä, koska olen täysin palvellut kunnan virkamies, emeritus luokanopettaja.

Söisitkö tätä ruokaa?

Terveisiä vanhusten ruokapalvelusta, annoshinta 7,33

Pyydettiin levittämään yllä olevaa kuvaa.

Lopetan vanhenemisen tähän paikkaan, koska tulevaisuuden ruokanäkymät ovat tuollaisia.

Olen syönyt lähes koko ikäni kouluruokaa, joka kuvan annokseen verrattuna sentään on kunnon ruokaa. Vanhuksille saa näköjään mättää aivan mitä tahansa, he eivät viitsi valittaa.

Äskettäin Helsinki teki päätöksen, että vanhuksille kotiin tuodun ruuan kanssa ei enää tuoda juomaa, leipää ja levitettä. 

Että tällainen on Suomi nyt. 

Arvoton on yhteiskunta, joka ei välitä vanhuksistaan.

"Nälänhätä" kaikuu vaalikentillä - Korhonen ja Lundell Suomen Uutisissa 2.

Suomen Uutisissa koulutuksen lisäksi puututtiin myös muihin aiheisiin.

Olemme Korhosen kanssa, toinen Helsingissä, toinen Uudellamaalla, molemmat huomanneet köyhimpien eläkeläisten hädän.

On aivan selvää, että 750 euroa ei riitä elämiseen asuu vanhus sitten Pääkaupunkiseudulla tai maalla. Yli 100 000 eläkeläistä kituuttaa takuueläkkeen varassa. (Ilta-Sanomat 16.2.2015)

Takuueläkkeellä elävien vanhusten määrä lisääntyy koko ajan.

Seuraavan hallituksen tärkeimpiä asioiota on hoitaa köyhimpien vanhusten asiat kuntoon.

Perussuomalaiset esittävät:

- takuueläkkeisiin 15 euron korotus (Kaleva 29.3.2015)

- 1 000 euron tulot kuussa verovapaasti (Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma)


27.3. Suomen Uutiset

”Nälänhätä” kaikuu vaalikentillä

Huono-osaisuutta riittää Suomessa vaikka vientiin asti. Sen ovat Korhonen ja Lundell kuulleet kiertäessään vaalitilaisuuksissa, joissa ihmiset ovat tulleet kertomaan huolensa miten saavat hankittua edes joka päiväisen leipänsä.

– Monet isänmaansa eteen työnsä tehneet eläkeläiset ovat kertoneet, että eläke ei riitä elämiseen vaan pitää elää nälässä. Noin 750 euron peruseläke ei riitä, mutta tuhat euroa antaisi jo jonkinlaisen selkänojan, Lundell tuumii.

Myös verovaroilla tuotettavien sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen vaikea saatavuus on noussut esille torikeskusteluissa.

– Ihmisten pompottaminen luukulta toiselle terveydenhuollossa tai sosiaalitoimistossa pitää lopettaa ja palvelut on tarjottava yhden luukun periaatteella. Turhaa byrokratiaa on karsittava, jotta ihmiset eivät uuvu tukihakemuspapereiden alle, Korhonen vaatii.

Myyrmäen markkinoilla

Kirjaston edessä, teltalla riitti kuhuinaa

Tuplaselfie, Kai-Ari Lundell ja Jussi Niinistö

Vaalityötä tehtiin tihkusateessa, väkisin tuli mieleen Englanti ja jalkapallo. Myyrmäen markkinat veti kunnolla väkeä, aika ajoin tungos teltalla oli melkoinen.

Suurin ryhmä, joka tulee juttelemaan luokseni on eläkeläiset. He odottavat oikeutetusti, että Perussuomalaiset auttavat heitä, kun pääsemme hallitukseen. Muut ovat vuorotellen pettäneet.

Perussuomalaiset on suurin eläkeläispuolue. Me emme saa pettää.

Myyrmäen torilta kiiruhdin Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen VOAY vaalipaneeliin, joka pidettiin Jumbon hotelli Flamingossa. Keskustelu oli melkoista hymistelyä, kaikki olivat sitä mieltä, että koulutuksesta ei saa leikata. 

Minun oli pakko puuttua asiaan. Eniten ihmettelin päähallituspuolueen edustajan puheita, kun Stubb on jo esittänyt puolueen leikkauslistat, koulutuksesta pois 300 miljoonaa euroa.

Kiitos telttatapahtumasta, kiirtos VOAY hienosta keskustelutilaisuudesta. Keskustelua johti asiantuntevasti historian ja yhteiskuntaopin lehtori Matti Jussila.

Huomenna menen Perussuomalaisten ytimeen Korsoon. Paikalla klo 13.00 on puolueen puheenjohtaja Timo Soini.

Nyt vanhuksilta viedään leipäkin pois suusta

Eläkeläisiltä on viety eläkkeiden indeksikorotukset, nyt Helsingin kotihoito ja Palmia vievät vanhuksilta leivät, levitteet ja ruokajuomatkin. 

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden vs. osastopäällikkö Arja Peiponen kertoo: 

– Päätöksen taustalla on se, että on haluttu yhtenäistää pääkaupunkiseudun ateriahintoja ja -valikoimaa, Peiponen sanoo. (IS)

Hienosti on yhtenäistetty. 

Miksi aina yhtenäistetään noin? Kurjistetaan vanhusten palveluja?

Osa kotona olevista vanhuksista on sellaisia, jotka eivät kerta kaikkiaan pääse käymään itse kaupassa ostamassa leipää, levitettä tai ruokajuomaa. Talvella liukastumisen pelosta vanhukset eivät ilkeä muutenkaan kaduilla liikkua.

Leipä on yleismaailmallinen peruselintarvike. Vanhuksetkin ovat ihmisiä, myös he tarvitsevat leipää.

Vanhusten kotihoito on muutenkin kriisissä. Vanhustenhoitajien päivittäiset kotikäyntimäärät ovat kasvaneet rutkasti. Hoitajat valittelevat, että kaikkea ei voi tehdä kunnolla, joudutaan hosumaan. 

Kun hoitaja sairastuu, alle kolmen päivän sijaisuuksiin ei aina palkata edes sijaista. Suuri osa hoitajista on harkinnut jopa alan vaihtoa.

Kaikilla vanhuksilla ei ole omaista, joka pääsee auttamaan.

16.2. IS

Vanhuksilta viedään leipä, levite ja ruokajuoma - ”Ehkä kannattaisi miettiä, keneltä näitä palveluita karsitaan”

Tähän asti Helsingin kotihoidon ja Palmian järjestämissä ateriapalveluissa asiakas on voinut valita kolmesta eri ateriakokonaisuudesta mieleisensä. Helmikuun alussa voimaan astuneen muutoksen myötä vaihtoehtoja jäi enää yksi: sellainen joka ei sisällä leipää, levitettä ja ruokajuomaa. 

Palmiasta kerrotaan IS:lle, että kyseessä on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös. Päätös on hyväksytty lautakunnan kokouksessa tammikuun lopulla.

Sosiaalitoimiston luukulta suoraan soppajonoon

Euroopan neuvoston sosiaalioikeuksien komitea ripittää Suomea oikein kunnolla liian matalista sosiaalituista. Suomi kuuluu samaan viiteryhmään seuraavien maiden kanssa: Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä - sekä yllättäen Ruotsi.

Kyllähän se on tiedetty, sosiaaliturvaa Suomessa on ajettu järjestelmällisesti alas. Kohta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme on enää rippeet jäljellä.

Arvoton on sellainen yhteiskunta, joka ei pysty huolehtimaan heikoimmistaan. Suomeen on muutamassa vuodessa tehty liki miljoonaa köyhää. Siinä ohessa on luotu ökyrikkaiden ihmisten rälssi, joka käytännössä on siirtynyt pääomaverotuksen piiriin ja siirtänyt pääosan varallisuudestaan veroparatiisien suojiin.

Olin eilen Järvenpään markkinoilla. Keskustelin torilla monen eläkeläisen kanssa. On vaikea uskoa, että ihminen voi elää niin pienillä eläkkeillä, hyvä kun ei nälkään kuolla. Kuuntelin hyvin surullisia tarinoita. Kansanedustajien ja muiden päättäjien on syytä kierrellä toreilla ja turuilla ja kuulla, mitä meillä oikeasti on tapahtunut.

Suomi on kaksinapaistunut. On liki miljoona köyhää ja ökyrikkaiden rälssi. Napojen välissä hupeneva keskiluokka maksaa viulut.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman: 

"Kun potilaille jaetaan päivärahoja ja työttömyyskorvauksia, jos sieltä tulee minimitasoa, niin eihän sillä elä." (Iltalehti).

Näin ei voi olla.


15.2. Iltalehti

Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.

Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.

Vantaan PS-voimakaksikko Järvenpään torilla

Kai-Ari Lundell, Saara Lång ja Niilo Kärki

Vantaan PS-voimakaksikko lähti aamutuimaan Järvenpään markkinatorille. Kuvassa on kolme Uudenmaan PS-ehdokasta. Pikkuisen tilastotietoa, Vantaan PS-voimakaksikon keskimitta on tasan kaksi metriä :) Kuten huomaatte, välissämme oleva Loviisan Saara Lång ei ole lyhyt hänkään.

Ihmisiä oli paljon liikkeellä, keskustelin monen eläkeläisen kanssa. Hätä oli suuri, ja palaute oli selvää: eläkkeiden indeksikorotusten leikkaukset alkaa olla jo kuljettu tie. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä enemmän eläkkeen ostovoima vähenee. Näin ei voi olla.

Eräs vanhempi rouva kertoi, miltä tuntuu elää reippaasti alle tonnin eläkkeen varassa. Ei se herkkua ole, kituuttamista se on.

Olen nyt 59-vuotias, joten lähden eläkkeelle ensi vuonna, koska kuulun opettajien vanhaan eläkejärjestelmään. On selvää, että eläkeläiset ja heidän asiansa ovat kärkiteemojani.

Huomatkaa kauloissamme roikkuvat laput, meillä on täysi oikeus pyöriä toriteltoilla, koska olemme käyneet Vantaan Perussuomalaisten järjestämän torikurssin :)

Etla ja Björn Wahlroos haluavat rokottaa köyhiä ja eläkeläisiä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esittää indeksijäädytystä neljäksi vuodeksi muistiossaan tulevalle hallitukselle. Samaa ehdottaa myös Sammon, Nordean ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos.

Jos eläkkeitä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä ei koroteta inflaation nousun verran kerran vuodessa, köyhien ostovoima vähenee entisestään. Suomessa on lähes 700 000 pienituloista, kait heidänkin ostovoimalla on merkitystä Suomen talouskasvun kannalta.

Näyttää siltä, että tiettyjen piirien tavoitteena on lopullisesti luoda Suomesta kahden kerroksen yhteiskunta. Halutaan, että Suomi jakautuu selvästi kahtia rikkaisiin ja köyhiin.

Tavallisten ihmisten ostovoimasta valtaosa kohdistuu suoraan kulutukseen ja palveluihin, mikä lisää suomalaista työtä. Jos köyhiltä leikataan lisää, talouden syöksykierre alkaa olla valmis.

Perussuomalaisten kannattajat ovat tavallisia ihmisiä. 

Meidän on pidettävä huolta tavallisista ihmisistä, kun näyttää siltä, että muut eivät sitä tee. Meidän on puolustettava myös julkista terveydenhoitoa ja peruskoulua. Köyhällä ei ole varaa yksityislääkäreihin tai -kouluihin.

Puheenjohtaja Timo Soini vieraili tänään Vihdissa ja totesi, että Perussuomalaiset ei suostu leikkaamaan pienituloisilta.

Kevään eduskuntavaalit ovat äärimmäiset tärkeät Suomen tulevaisuuden kannalta. Olemme jonkinlaisella vedenjakalla. Haluammeko olla yhä edelleen pohjoismainen hyvinvointivaltio vai tuleeko Suomesta kova maa, joka jättää suuren osan ihmisistä oman onnensa nojaan?

17.1. HS

Indeksijäädytys leikkaisi lähes kaikilta – mutta rokottaisi eniten pienituloisia

Eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu julkisten menojen hillitsemisestä vilkastuu. Viime päivinä on noussut esiin ajatus, että sosiaalietuuksien indeksikorotuksista pitäisi luopua.

Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi eläkkeitä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä ei korotettaisi inflaation eli kuluttajahintojen nousun verran kerran vuodessa.

Tämä on poliittisesti houkutteleva vaihtoehto, koska tulevia korotuksia on yleensä helpompi karsia kuin jo olemassa olevia etuja. Indeksijäädytys säästäisi juustohöylän tavoin lähes kaikilta jotakin, mutta vaikuttaisi käytännössä voimakkaammin pienituloisten ja työelämän ulkopuolella olevien talouteen.

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan lähes 700 000 suomalaista oli vuonna 2013 pienituloisia eli alle 1 190 euroa kuukaudessa ansaitsevia. Heistä merkittävä osa on eläkkeensaajia.