Pientalot pelloile, ei metsiin

Hesari kutsui kaupunginvaltuutetuista minut, Vaula Norrenan, Ida Tammisen ja Mika Kasosen Vallinojan pöpelikköön kuvaa varten. Meitä oli jo aiemmin haastateltu Vantaan pientalokaavoista.

Vantaa tarvitsee kipeästi uusi pientaloalueita. Tutkitusti pientaloalueilta tulee suhteellisesti enemmän verotuloja kuin muualta, ja nyt kaupunki talousahdingossaan tarvitsee hyviä veronmaksajia.

Ongelma on, että pientaloja on kaavoitettu lähimetsiin, jotka kaupungin asukkaat kokevat kaupungin ykkösvetovoimatekijäksi. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pitkään taistellut lähimetsien niin Vallinojan metsien kuin Linnaisten, Päiväkummun ja Smedsin metsien puolesta. Ikävää myös on, että Pähkinärinteessä Lammaslammen länsipuolella olevalle palstaviljelyalueelle on suunnitteilla omakotialue. Kyllä Vantaalla riittää peltoa ja turhaa pöpelikköä omakotirakentamiseen.

Olen pitkään puhunut siitä, että Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot on kaavoitettava pientaloalueeksi aina Hakkilan soramontuille asti. On rakennettava vieläkin vetovoimaisempi puutarhakaupunginosa kuin Kartanonkoski on. 

Hiekkaharjun pellot ovat saavutettavuudeltaan Suomen paras rakentamaton alue rakennettavaksi pientaloille. Alueella on golfkenttä, Rekolanpuro ja Keravanjoki. Maasto on kauniin polveilevaa. Alue sopii monipuoliseen pientalorakentamiseen: townhousea ja omakotitaloja. 

Vantaan Jokiniemeen uusia asuntoja – Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät aluetta yhteistyössä

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. esisopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta tontin, jossa toimii Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipiste. Samalla solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymien omistama Jokiniemen tontti saa asemakaavan ja sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Kerrostaloalueiden paikka on junaratojen varret ja liepeet, Kivistö on kesken, Aviapolis on rakentamatta. Hieno alue on myös Tikkurilan väritehtaiden alue, joka on jo kaavoitettu. Alue rakennetaan neljässä eri vaiheessa, kunhan Tikkurila Oy poistuu alueelta. Jos Hiekkaharjun pellot on Suomen parasta rakentamatonta pientaloaluetta, on Tikkurila Oy:n alue Suomen parasta rakentamatonta kerrostalo- ja townhouse-aluetta.

Lue Hesarin artikkeli alta olevan linkin kautta, mikäli sinulla on Hesarin tunnarit. Laitoin omat haastatteluosat suoraan luettaviksi.

* * *

HS 16.12.2025

Päättäjät muuttivat mielensä Vantaalla: Tontteja pientaloille ei meinaa saada millään

Asuminen|Poliitikkojen mieli muuttui Vantaalla. Pientalotontteja kaivataan, muttei ihan minne tahansa.

”Meillä on jo pitkään ollut slogan, että pientalot pelloille, ei metsiin. Onhan Vantaalla joutomaita ja peltoja vaikka kuinka paljon. Ne arvokkaimmat kulttuurimaisemat ovat kaikkien tiedossa eikä niiden kanssa ole ristiriitaa”, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundell kytkee tuoreimpien nurin menneiden pientalokaavojen listaan myös Linnaistenmetsän, jossa kaupunki on jo pitkään yrittänyt tuoda lisätontteja suositun pientaloalueen kupeeseen kaupungin omalle maalle. Parhaillaan on selvityksessä, supistaako vesilain suojelema noro aluetta entisestään.

Lundell taas on jo useita vuosia puhunut Hiekkaharjun aseman itäpuolella sijaitsevista pelloista, jotka ulottuvat Hakkilaan saakka.

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä

Hanabölen kentät ovat peltoja ja golfkenttää. (VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita. 

Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Lue kirjoitukseni: 

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki" (VS 3.6.2023)

* * *

Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.

Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)

Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.

Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.

Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?

Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.

Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.

Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.

Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.

Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".

Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.

Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.

Leena Lauren

eläkeläinen, Martinlaakso

* * *

Kirjoitin Leena Laurenin mielipidekirjoitukseen oman vastineeni.

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä – pientaloalueet sopisivat paremmin pelloille (VS 19.7.2023)

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen, kirjoittaja toteaa.

Eläkeläinen Leena Lauren kirjoitti Vantaan Sanomien mielipidesivulla (VS 8.7.), että Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hiekkaharjun aseman itäpuolisiin peltoihin. Hän kysyi, onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata.

Lue myös: Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

Lauren kysyi myös, pitäisikö kaikkialle rakentaa suuria kolosseja, joista tulee ghettoja.

Pellot eivät ole luontoa, vaan ihmisten muokkaamaa viljelysmaata. Vantaallakin peltoja riittää kaupungin reuna-alueilla Sotungissa ja Seutulassa, kun taas Hiekkaharjun pellot ovat suorastaan Vantaan ydinaluetta kaupungin keskustan Tikkurilan kupeessa.

Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen. Olemme joutuneet tiivistämään nykyisiä pientaloalueita ja kaavoittamaan omakotitaloja lähimetsiin, joka kerta asukkaiden vastustus on ollut suurta. Kohteina ovat olleet muun muassa Linnaisten ja Smedsin metsät, Lammaslammen länsiranta sekä Vallinojan lehdot.

Toisaalta keskelle perinteisiä pientaloalueita yritetään rakentaa isojakin kerrostaloja kuten Rekolaan tai Varistoon. Suunnitelmat on torpattava heti alkuunsa.

Kyselyjen mukaan lähimetsät ovat vantaalaisille äärimmäisen tärkeitä, lähimetsät on yksi meidän tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Metsistä haetaan luonnonrauhaa ja kauneutta, niissä ulkoillaan. Vantaan luonnonmukaisesti hoidetuissa metsissä on kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta.

Toisin kuin Lauren kirjoituksessaan antaa ymmärtää, en missään nimessä halua Vantaalle lisää kolossimaisia ghettoja pullollaan pikkuruisia kanakoppeja. Hyvin suunnitelluille kerrostaloalueille löytyy kyllä tilaa Kehäradan varrelta.

Valtaisa ongelma on, että emme saa houkuteltua Vantaalle hyviä veronmaksajia, vaan heitä pakenee meiltä naapurikuntiin. Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Ei ole parempaa paikkaa uudelle puutarhakaupunkimaiselle pientaloalueelle kuin Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot aina Hakkilaan asti ovat. Saavutettavuudessaan alue on Suomen paras: Tikkurila, Myyrmäki, Lentokenttä, kehä kolmonen ja Helsinki.

Vantaan onnistunein esimerkki hyvästä rakentamisesta on Kartanonkoski. Kun uusia alueita aletaan suunnitella, pitää olla kunnianhimoinen. Tavoitteena pitää olla vieläkin parempia alueita kuin Kartanonkoski on.

Jos Suomesta ei löydy riittävän hyviä suunnittelijoita, palkattakoon heitä vaikka sitten ulkomailta.

Kai-Ari Lundell

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki

Kai-Ari Lundell aikoo ehdottaa Hanabölen peltojen kaavoittamista asuntorakentamiseen. 

(VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olin ottanut kaupunginvaltuustossa puheeksi pientalorakentamisen ja hyvien veronmaksajien houkuttelemisen Vantaalle. Hyvien veronmaksajien suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Ehdotin, että Suomen paras rakentamaton maa, Hiekkaharjun asemalta itään viettävät pellot aina Hakkilaan asti, kaavoitettavaisiin Suomen houkuttelevammaksi pientaloalueeksi.

* * *

VS 3.6.2023

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

P-junasta näkyy melkein silmänkantamattomiin peltoa, kun juna laskeutuu kehärataa Leinelän suunnalta kohti Hiekkaharjua. Keravan kaupunkiradan itäpuolella golfarit lyövät palloa ja pyöräilijät ajavat peltoreittiä kohti Tikkurilaa.

Peltomaisema on havahduttanut Vapaalassa asuvan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundellin (ps.) pohtimaan, miksi ihmeessä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa ja Vantaan ”keskustassa” on peltoa.

– Se olisi aivan fantastinen paikka pientaloalueelle, Lundell hehkuttaa.

Entäs golfkenttä?

– Golfkenttä siirrettäisiin Hakkilaan. Radanvarteen tulisi korkeampaa rakennusta ja pientaloalueesta Kartanonkosken tyylinen. Valtaisa, vetovoimainen puutarhakaupunki imisi maksukykyisiä asukkaita ja hyviä veronmaksajia.

– Ja siellä vaadittaisiin laatua toisin kuin Myyrmäessä, Lundell kritisoi viitaten Myyrmäen keskustan uudistamiseen.

Lundell visioi myös, että Keravanjoen varteen, Karhunrannan matonpesupaikan luo tehtäisiin uimaranta. Paikalla uitiin Lundellin lapsuudessa.

Lundellin ehdotus pohjaa siihen, että rakennusmaata asunnoille etsitään ja tarvitaan koko ajan. Asukkaat murehtivat metsien häviämistä rakentamisen tieltä, ja monet toivovat, että kerrostalojen sijaan Vantaalle tulisi lisää pientaloja. Myös kaupungin tavoitteena on edistää pientalojen rakentamista.

– Nyt pientaloalueita varten nyrhitään metsää ja luontoa. Emme voi uhrata luontoa eikä Vantaa voi olla maatalouskaupunki.

Iso osa Lundellin rakentamiseen esittämästä maa-alueista, kuten Hiekkaharjun golfkentät Jokiniemessä, sijaitsee Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistuksessa.

– Ne voidaan ostaa tai vuokrata. Seurakunnat ovat siihen halukkaita.

Myös yksityisessä omistuksessa olevat pellot Lundell hankkisi kaupungin omistukseen. Peltojen ei hänen mielestään pidä olla Vantaan vetovoimatekijä.

Vantaan uudessa yleiskaavassa, joka tuli voimaan alkuvuodesta 2023, Hanabölen pellot säilyvät edelleen arvokkaana kulttuuriympäristönä. Alue ei ole arvokas vain vantaalaisille, vaan se on arvotettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

– Aina vedotaan yleiskaavaan. Se voidaan muuttaa, Lundell sanoo.

Lundellin mielestä Vantaalla on ”vaikka kuinka paljon kulttuurimaisemia”. Hän mainitsee esimerkkinä Sotungin ja Seutulan.

Lundell aikoo seuraavaksi nostaa ehdotuksensa esiin kaupunginvaltuustossa talousarvion lähetekeskustelussa kesäkuussa.

Hanabölen pelloille on ennenkin haluttu rakentaa. Vuosaaren satamaradan suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla yhtenä linjausvaihtoehtona oli rata peltojen poikki pääradalle. Silloin kulttuurimaiseman puolustajat voittivat ja rata rakennettiin tunneliin maan alle.

Vantaan kaupungin johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kertoo, että Hanabölen pellot olivat tarkastelussa myös uutta yleiskaavaa tehtäessä. Lisää asumista suunniteltiin luonnosvaiheessa Hiekkaharjun aseman ympäristöön ja siitä kohti Havukoskea. Alueelta olisi kävely- tai pyöräilymatka Hiekkaharjun asemalle yleiskaavan kantavan ajatuksen mukaisesti.

– Asuminen olisi ulottunut golfkentän päälle, ja asumiskäyttöön olisi voinut ottaa rakentamisen paineessa alueen Rekolanojaan saakka.

Golfkenttä olisi voinut säilyä, mutta sitä olisi siirretty. Näistä ideoista kuitenkin luovuttiin.

– Oli monia syitä palata vanhaan yleiskaavaan, Muukka sanoo.

Edelleen pidetään tärkeänä kulttuurimaiseman, kuten junasta avautuvan näkymän, säilymistä. Toisaalta raideliikenteen tärinä ja savimaapatja tekisivät rakentamisesta kallista.

– Pitäisi rakentaa paljon, että se olisi kannattavaa.

Kuin pisteenä i:n päälle myös asukkaat vastustivat alustavaa suunnitelmaa.

– Kun luonnos oli nähtävillä, siihen tuli aivan valtavasti palautetta, että golfkentälle ei saa rakentaa, Muukka kertoo.

Uuden yleiskaavan mukaan Hanabölen pellot säilyvät pääosin maatalousalueena sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat neuvotelleet alueen eteläosan kaavoituksesta, jossa Hiekkaharjun aseman pohjoispuolelle ja Vehnäpolun itäpuolelle olisi mahdollisuus asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavatyön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

Lisää pientaloja Vantaalle

2.2.2022 Mielipide Vantaan Sanomassa, klikkaa suuremmaksi.

Hiekkaharjun urheilukentästä

Taitoluistelutyttöjä Hiekkiksen kentällä, Vantaan Sanomat 9.1.2022

 

Välillä jotain muuta kuin politiikkaa, kiva kuva ja tarina Hiekkiksen kentästä - asuin ja kävin kouluni Hiekkaharjussa. Urheilutien toisella puolella sijaitsi Tikkurilan yhteiskoulu.

Tuohon aikaan muuttoliike Vantaalle oli suhteellisesti suurempaa kuin nyt. Helsingin maalaiskunta kasvoi rohisten. Kerrostalo Hiekkaharjuntie 16, jossa asuin, oli nelirappuinen, täynnä kaksioita tai kolmioita. Talo valmistui v. 1964, huoneistoissa oli ajan mittapuun mukaan hienot keittiöt ja kylpyhuoneet sekä parveke. Tyypillisessä kaksiossa asui nelihenkinen perhe, meillä vanhemmat ja kolme poikaa. Pihoilla oli lapsia kuin vikkilässä kissoja.

Hiekkiksen kenttä oli kuin toinen olohuone, siellä urheiltiin ja pelattiin kesät talvet. Hyvin harvalla tytöllä oli kuvan kaltaiset taitoluisteluvaatteet. Jos perheellä oli rahaa, pojalla oli mahdollisuus mennä pelaamaan lätkää Tikkurilan Jääveikkoihin. TJV:n matseja katseltiinkin usein kaukalon reunalta. Jotkut pelaajat kuten multiurheilija Timo Latvasalo oli Hiekkiksen sankari. Hiekkiksen kaukalossa pelasi myös luokkatoverini Pertti Savolainen, joka pelasi pakkina HIFK:n miesten edustusjoukkueessa. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila pelasi TJV:ssä veskarina.

Pipolätkää eri-ikäisten ja - tasoisten poikien kanssa pelattiin tuhottomasti, joskus aamusta iltaan niin, että äiti hermostui, kun poikia ei kuulunut kotiin syömään ajallaan. Suurin osa ajan pojista oli laihoja, mutta jänteikkäistä luikkuja.

Joskus kentsulla järkättiin rusettiluistelua. Osallistuin niihin vain kerran pikkupoikana. Parikseni arvottiin selvästi minua vanhempi tyttö, joka vain tuhahti kuin sai minut parikseni, Nopeat pyörähdykset ja se oli siinä, tytöllä oli luistelun suhteen luonnollisesti toisenlaiset aatokset kuin minulla n. 10-vuotiaalla pojalla.

Luistelukausi Hiekkiksen kentällä loppui keväisin aina legendaarisiin jääspeedway-ajoihin, olin melkein aina paikalla. Kisojen jälkeen kenttä oli täysin pilalla, eikä sitä sen jälkeen enää jäädytetty.

Suurin jengi oli Tikkurilan Palloseura eli TiPS, jossa moni kaveri pelasi futista. Myös yli parimetrinen pikkubroidini Lars pelasi Tipsissä, pelottava puolustajakolossi, joka hallitsi ilmatilan täysin.

Kentällä urheili kaksi yleisurheiluseuraa, SVUL:n legendaarinen KU -58, tuttavallisesti kusiuunot sekä TUL:n Kajastus. KU -58:n legendaarisin urheilija on tietysti Jouko Kuha. Toinen tunnettu oli kolmiloikkaaja Markku Rokala, maajoukkuetason urheilija, jonka uraa haittasivat jatkuvat urheiluvammat.

Hiekkiksen ja Tiksin kovia lajeja olivat pingis, nyrkkeily ja uimahyppy, joissa oltiinkin sitten Suomen huipulla. Vantaalla motocross on aina ollut iso laji.

Futiksessa ja lätkässä olin iso pujottelukeppi, mutta pingistä hakkasin pirusti aamusta iltaan. Tip -70 seuraan en koskaan lähtenyt, koska olin lajiin ylipitkä. Myöhemmin siirryin tennikseen ja lentikseen, jota pelasin hetken Friherssin Toiveessa.

Pelaan vieläkin säännöllisesti tennistä Variston Tenniskeskuksessa.

Hyvän ilman puukoulu Kulleropuistoon -esityksemme

Kyllä valtuustossa oikeasti yritetään ratkoa asioita. Alla on esimerkki, ryhmäni esitys huomiseen kaupunginvaltuuston kokoukseen.

* * *

Esitämme, että Kulleropuiston asemakaava palautetaan uudelleen valmisteluun.

Hiekkaharjun Kulleropuistoon suunnitellaan kaavamuutosta, joka ei luonteeltaan sovi Hiekkaharjun omakotialueelle. Naapuruston asukkaat ja Hiekkaharjun omakotiyhdistys vastustavat kerrostaloalueen rakentamista.

Ehdotamme, että Kulleropuistoon rakennetaan täysin myrkytön hirsikoulu. Kulleropuiston yhtenäiskoulu toimisi opiskelu- ja työpaikkana sisäilmasairauksista kärsiville oppilaille ja opettajille sekä lähialueiden lapsille. Koulu olisi hajusteeton, välituntisin mentäisiin ulos ja koulussa olisi ympärivuorokautinen ilmastointi. Koska sisäilmasairauksista kärsivät lapset tarvitsevat reipasta ulkoliikuntaa, koulupihan yhteyteen rakennettaisiin lähiliikuntapuisto.

Tikkurilan suuralueelle rakennetaan koko ajan lisää, joten uudelle koululle on tarvetta. Tikkurilasta on vaikea löytää kunnollista tonttia koululle.

Kulleropuisto on paikkana ihanteellinen. Liikenneyhteydet ovat mainiot, koska puisto sijaitsee Hiekkaharjun aseman vieressä. Kulleropuistoon pääsee junalla päärataa pitkin sekä etelästä että pohjoisesta. Kehärata liittyy päärataan Hiekkaharjussa. Junanvaihtoja ei tarvita. Myös bussilinjoja löytyy kävelyetäisyydeltä.

Kulleropuiston yhtenäiskoulu olisi vantaalainen pilottihanke. Myöhemmin myös Myyrmäkeen voidaan rakentaa suunniteltu koulurakennus täysin myrkyttömästä hirrestä. Kunnollinen koulurakentaminen kohottaa Vantaan imagoa. Kaupunki kaipaa hyviä veronmaksajia.

Vantaa vastaa koulujensa oppilaiden ja opettajien terveydestä. Sisäilmasairauksista kärsiville on taattava terveet koulut.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

* * *

Liite, alueen naapuruston ja Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen lausunto pilottihankkeesta

Aloite pilottihankkeesta, jossa rakennettaisiin hyvän ilmanlaadun esimerkkikoulu Kulleropuiston kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle, on hyvin linjassa alueen omakotiyhdistyksen, naapuruston asukkaiden sekä kaavamuutostyöhön osallistuneiden asukkaiden palautteen kanssa.

Aikaisemmin ehdotetun kaavamuutoksen (asemakaavamuutos 002261) muuttaminen niin, että yli kaksikerroksista kerrostaloaluetta korvataan koulurakennuksella ja siihen liittyvillä toiminnoilla vastaa hyvin keskeisiin huoliin, joita asukkaat ja omakotiyhdistys ovat prosessin aikana esittäneet.

• Parkkipaikkojen riittävyys - Kaavamuutoksen kohteena oleva rakentamaton alue toimii tällä hetkellä paikoitusalueena päivittäin 30-40 autolle, jotka eivät mahdu pihoihin tai katujen varsiin kaavan jo rakennetulla osalla. Kaavamuutoksessa ehdotetaan asuntojen määrän 6-kertaistamista ilman, että parkkipaikkojens suhdelukua muutetaan verrattuna jo rakennettuun osaan. Tämän seurauksena alueen paikoitusongelma tulee kärjistymään. Korkeiden kerrostalojen korvaaminen kouluilla helpottaa paikoitusongelmaa merkittävästi.

• Koulupaikkojen riittävyys - Koulut ja päiväkodit ovat opettajien palautteen sekä arkikokemuksen mukaan täynnä lapsia. Esimerkiksi paikka lähikoulussa ei kaikissa tilanteissa ole ollut itsestäänselvyys. Kaavan perusteissa vedotaan koulupaikkojen riittävyyteen Tikkurilan suuralueella. Tämä tuntuu erikoiselta alueen asukkaiden näkökulmasta kaupunkiympäristössä. Koulun rakentaminen alueelle ratkaisisi luonnollisesti tämän tilanteen.

• Pientaloalueeksi kaavoitetun osan muuttuminen kerrostaloalueeksi - Nyt muutoksen kohteena oleva kaava on tuore ja asukkaat kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi, kun tuore pientalokaava halutaan muuttaa kerrostaloalueeksi, joka ei nivelly hyvin jo rakennetuun osaan aluetta. Korkeiden kerrostalojen korvaaminen koululla toteuttaa hyvin ajatusta niveltää jo rakennettu pientaloalue kerrostaloihin, jotka on alueen jo rakennetulle osalle tehty.

Aktiivisesti kaavamuutosprosessiin osallistuneiden naapuruston asukkaiden ja Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen puolesta pidämme koulupilottia hyvänä keinona ratkaista kaavamuutoksen esille nostamat haasteet. Uskomme myös vahvasti, että mikäli esitystä päästään esittämään julkisesti alueen asukkaille tämä saa laajan tuen alueen asukkailta.

Naapuruston asukkaiden ja Omakotiyhdistyksen puolesta,

Sauli Laitinen (050 5343164)
Robert Kullström, Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen pj. (0400 629657)
Katri Hyytiä
Ari Leino
Juha Kervinen