Lisää pientaloja Vantaalle

Kiitos Vantaan Sanomat, että sain luvan käyttää kuvaanne.

Asun Vantaan Vapaalassa, monelle paikka on tuttu sen vanhalla nimellä Friherss eli tuttavallisesti Frisu. Vapaala sijaitsee aivan Myyrmäen vieressä kivassa taskussa.

Vapaalassa toimii hyvin aktiivinen omakotiyhdistys, joka julkaisee Kyläkuulumisia nimistä lehteä. Minua pyydettiin kirjoittamaan lehteen juttu, joka on yllä kuvana.

Vantaa on pientalojen suurkaupunki. Viime vuosina emme ole kaavoittaneet riittävästi pientaloalueita. On huomattu, että pientaloalueet vetävät Vantaalle hyviä veronmaksajia kuten Kartanonkoskelle ja Ylästöön on tullut.

Olen huolissani yksipuolisesta muuttovirrasta Vantaalle. Kotimaan muuttoliikenteessä Vantaa on ollut surkea, meiltä muuttaa pois enemmän ihmisiä kuin tänne tulee. Muuttovoitto koostuu ulkomailta tulleista ihmisistä.

Aluevaaleista

 

Mainos Vantaan Sanomiin

Aluevaalikampanjointi alkaa toden teolla tällä viikolla, sillä ennakkoäänestys pidetään 12.-18.1. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.

Ensimmäiset aluevaalit eivät ainakaan vielä ole herättänyt suuria intohimoja. Vantaa-Kerava -alueella (VaKe) emme saaneet täyttä listaa niin kuin odotimme. Täysi lista olisi ollut 86 ehdokasta, saimme kasaan 64 ehdokasta. VaKe-aluevaltuuston valitaan 69 valtuutettua.

Vaalien suurin jännitysmomentti tulee olemaan äänestysprosentti. Vantaan kuntavaaliäänestysprosentti valahti alkukesän vaaleissa 48,4 prosenttiin. Osa Perussuomalaisten kannattajista ei äänestänyt ollenkaan, mikä näkyi vaalituloksessa. Odotimme enemmän, saimme 12 valtuutettua. Veikkasin alkutalvesta, että haarukka on 12-16 valtuutettua, joten tulos oli juuri ja juuri tyydyttävä.

Pessimistisimmät arvioijat olettavat, että historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti voisi VaKe-alueella jäädä jopa alle 40:n prosentin. Silloin selvä voittaja tullee olemaan Kokoomus, koska puolueen äänestyskunta koostuu aktiivisista äänestäjistä.

Olen ihmetellyt kovasti kiirettä, millä vauhdilla uusia hyvinvointialueita nyt aletaan rakentaa. Kiireen syy on aivan selvä. Keskusta lähti eduskuntavaalien 2019 veret seisauttavan vaalitappion jälkeen hallitusvastuuseen vain varmistaakseen, että sote-uudistus runnotaan väkisin ja vauhdilla läpi. Itse olisin siirtänyt aluevaalit v. 2025 kuntavaalien yhteyteen. 

En ole maakuntamallin kannattaja. En jaksa uskoa, että terveydenhoito tehostuu uuden mallin myötä. Ainoa, mikä on varmaa, että hallinto kasvaa.

Lähden aluevaaleihin tutulla sloganilla Päätä pidempi. Myyrmäen kaduilla kampanjoidessani moni muistaa minut paremmin sloganin nimellä kuin oikealla nimelläni. Kun menen ostoksille Myyrmanniin, joku voi huikata, että mitä päätä pidempi. Kai-Ari Lundell nimeä on ilmeisen vaikea muistaa kunnolla. Varsinkin etunimeni on ensikuulemalla aina herättänyt kummastusta, moni kuulee sen kajarina eli kaiuttimena. Kajari onkin yksi monista kutsumanimistäni.

Yleisteemani on Asukkaiden hyvinvointi on tärkeintä. On selvää, kun kyse on hyvinvointialueesta, tavoite pitää olla koko ajan kirkkaana mielessä. Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää sekä asukkaiden että hyvinvointialueen tasoilla. 

Koska olen armoitettu peruskoulumies, ensimmäinen alateemani liittyy kouluun, Turvallinen koulupolku. Koulukiusaamiselle on saatava stoppi. Kouluihin on opettajien tueksi ja oppilaiden avuksi palkattava riittävä määrä koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Lasten ja nuorten on päästävä nopeasti purkamaan tuntojaan, kun on hätä.

Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin tarkastuksia pitäisi tiivistää. Lapset kasvavat nopeasti, esim. selkäsairaudet voivat jäädä huomaamatta, kun tarkastusväli on liian pitkä.

Ilman muuta selvää on, että enää yhtään homekoulua ei Vantaalle ei saa rakentaa. Olin viime valtuustokauden sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa. Saimme paljon hyvää aikaan, esim. palkattiin pari asiantuntijaa lisää ratkomaan sisäilmaongelmia. Tällä valtuustokaudella neuvottelukuntaa ei enää ole.

Toinen teemani on Vanhuksille hoivaa. Parasta olisi, että vanhukset olisivat mahdollisimman pitkään kotona, mikä tarkoittaa, että vanhusten kotipalveluja on tehostettava. Omaishoidon tukeen on saatava selkeä korotus, kotihoito on monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito.

Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla, eikä hoivapaikkojen rakentamisessa pysytä millään perässä. Siksi on ostettava palveluja yksityisiltä hoivayrityksiltä. Esim. dementoituva äitini sai kaupungilta hoivapaikan Attendolta.

Vanhusten liikkuminen on tärkeää. Vierivä kivi ei sammaloidu. Sporttikortin ikäraja on alennettava 65-vuoteen.

Kolmas teemani on Vantaan ratikka jäihin. Vantaa on velkaa noin 2 miljardia euroa, kun kaupungin konsernivelka lasketaan mukaan. Vantaan kuntaveroprosentti on 19, josta valtion kautta tullaan kierrättämään 13,26 % hyvinvointialueille. Kaupungin on pärjättävä lopuilla rahoilla, hoidettava koulutus ja maksettava velka pois.

Ratikkahanke on ylettömän kallis, mieluummin kannattaa hankkia ekologisia ja edullisia sähkönivelbusseja.

Säästyneillä rahoilla voidaan rakentaa esim. kouluja ja päiväkoteja kasvavan kaupungin lapsille. Vehkalaan rakennetaan Varian ammattioppilaitos, Tikkurilaan iso oppimiskampus.

Suomen autoilijoita kuritetaan olan takaa

Ruotsissa kerätään autoiluun liittyviä veroja vuodessa 9,6 miljardia euroa, Suomessa 8 miljardia euroa. 

Ruotsin väkiluku v. 2017 oli 10 miljoonaa, Suomen 5,5 miljoonaa. Hätkähdyttää! Ruotsissa on kaksinkertainen määrä autoja, ja silti Suomen autoverojen määrä on noin korkea.

Suomen bensavero on 9 prosenttia suurempi kuin Ruotsin.

Ruotsissa autoilusta kerättävistä veroista palautetaan noin puolet perusväylänpitoon ja liikenneinfrainvestointeihin, Suomessa vain 19 prosenttia! Ei ihme, että Suomen tiet ovat joissain paikoin rapakunnossa.

Lopputulos on erittäin tyly: Suomen autoilijoita kuritetaan olan takaa.

Vaaliteemoissani en varmasti aio unohtaa autoilua ja autoverotusta. Suomi on edelleen laaja maa, ja autoja tarvitaan.

* * *

16.1. HS

Selvitys: Ruotsi investoi liikenneväyliin kaksinkertaisen summan Suomeen verrattuna

Etujärjestöjen tilaaman tutkimuksen mukaan Ruotsi käyttää tänä vuonna perusväylänpitoon 2,75 miljardia euroa, kun Suomessa on panostettu hallituskauden aikana noin 600 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomen talouden kokoon suhteutettuna Ruotsin liikenneinfrainvestointien arvo on yli kaksinkertainen Suomen investointeihin verrattuna, väittää Taloustutkimuksen tuore selvitys.

Lisäksi Ruotsissa liikenneinfrainvestoinnit kasvavat 37 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2021. Suomessa investointien määrän sitä vastoin arvioidaan laskevan.

Taloustutkimuksen tekemän selvityksen tilaajia olivat muun muassa maa- ja vesirakennusalan etujärjestö Infra ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Selvityksen mukaan Ruotsi aikoo käyttää yhteensä noin 30 miljardia euroa perusväylänpitoon vuosina 2018–2029. Esimerkiksi vuonna 2019 Ruotsi investoi noin 2,75 miljardia euroa. Perusväylänpito jakautuu lähes puoleksi tie- ja rautatieverkon kesken.

Ruotsin valtion liikenneinfrainvestointien painopisteenä ovat rautatiet: niiden osuus 18,5 miljardin euron investoinneista on 77 prosenttia.

Maiden tekemiä investointeja on tutkimuksessa suhteutettu bruttokansantuotteen kautta. Suomen bkt oli vuonna 2017 noin 224 miljardia euroa, kun Ruotsin luku oli 442 miljardia euroa.

Suomen liikennejärjestelmään on tutkimuksen mukaan investoitu noin 600 miljoonaa euroa vuodessa hallituskauden 2016–2019 aikana.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan arvion mukaan investoinnit kuitenkin laskevat jatkossa nykyisestä tasosta. Investointien menokehys on noin 450 miljoonaa euroa vuosille 2020–2023

Tutkimuksen mukaan Ruotsi saa autoilusta kerättävistä veroista ja maksuista vuosittain noin 9,6 miljardia euroa. Tästä noin puolet käytetään perusväylänpitoon ja liikenneinfrainvestointeihin.

Suomi käyttää selvityksen mukaan autoilusta perittävistä kahdeksan miljardin veroista ja maksuista 19 prosenttia perusväylänpitoon ja investointeihin.

Suomen bensavero, mukaan lukien arvonlisäveron osuus, on yhdeksän prosenttia suurempi kuin Ruotsissa.

Verotus lapsiluvun mukaan

HS 18.11. - klikkaa suuremmaksi

Harvemmin blogistit tai mielipidekirjoittajat jakavat toistensa tekstejä, mutta silloin, kun on jakamisen paikka, jaettava on.

Hyvät kirjoittajat osaavat kiteyttää sanomansa lyhyeen, espoolainen Jaro Junnila osaa:

Otetaan mallia Saksasta: verotus laskee lapsiluvun kasvaessa. Tämä kannustaa sekä työntekoon että lasten hankintaan.

Viiden lapsen isänä on todettava, että näinhän se pitäisi olla. Suomessakin verotusta on joskus käytetty perhepolitiikan kannustimena. Lapsilisänkään taso ei nyt ole järin kannustava.

Perhe on edelleen yhteiskunnan perusyksikkö. Ilman perheitä ei synny lapsia. Lapsista kasvaa, jos heidät kasvatetaan ja opetetaan säädyllisesti, hyviä aikuisia miehiä ja naisia, kunnon kansalaisia, jotka mm. pitävät huolta jälkikasvustaan sekä omista vanhemmistaan, joista jossain vaiheessa tulee vanhuksia.

Vastuullinen vanhemmuus on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta yhä edelleen kova sana. Ihmisiä, jotka kantavat vastuunsa hankkimalla lapsia, ei pidä rangaista, vaan kannustaa.

Lapsemme vaihtavat vaippamme ja syöttävät meitä, kun me vanhuksina makoilemme

avuttomina sängyissämme vanhusten kodeissa. Jokainen meistä, se sinkku uratykkikin, on jossain vaiheessa elämää avuton.

Joskus ratkaisut ovat yksinkertaisia.

Amen.

Tanskan malliin, 1. osa

Tanskan Kuntaliiton mukeja

Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa. 

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.

Opintomatkan aiheena oli Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?

Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin. Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.

Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.

Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.

Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin. 

Tanskalaiset eivät pidä excel-hallintohimmeleistä toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä. 

Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa. 

Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1. 

Paikallisen Kuntaliiton esittely alkaa.

KL - Tanskan Kuntaliitto

Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.

Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!

Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen. Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.

Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.

Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.

Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.

Local Coverment Housen valopihalla

Local Business Climate

Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen, municipal support to local business. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.

Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.

Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.

Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.

Kuntaliiton ravintolan lounaspöytä

Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.

Talousrikollisten jahti alkaa

Vihdoinkin alkaa tapahtua.

Rikollisella rahalla alkaa olla kiire piiloutua uudelleen, sillä puolentoista vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta. 

OECD:n piirissä solmittuun verotietojen vaihtoa koskevaan sopimukseen on liittynyt suurin osa maailman veroparatiiseista kuten Iso-Britannia Kanaalin saarineen ja Cayman-saaret. Sopimukseen tulee mukaan myös tiukan pankkisalaisuuden maita kuten Sveitsi ja Luxemburg.

Yhdysvallat jää sopimuksesta ulos.

On hyvä, että asioista on alettu puhua niiden oikeilla nimillään. 

Toivottavasti puhe harmaasta taloudesta loppuu tähän. Talousrikollisuus on talousrikollisuutta. Vuosittaiset verojen ja maksujen menetykset ovat valtaisia, ja maksajina ovat tietenkin tavalliset palkansaajat.

Tulevaisuudessa varojen piilottelijat voidaan panna syytteeseen, ja talousrikollisia aletaan kohdella niin kuin muitakin rikollisia.

Tähän mennessä kilpailukykymme rapautumisesta on syyllistetty lähinnä palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Koulutusta ja julkista terveydenhoitoa, jotka OECD:n mittareiden mukaan ovat olleet maailman kustannustehokkaimpia, on roikotettu jo pitkään löysässä hirressä.

On mietittävä, miten suuri pääoma otetaan mukaan taloustalkoisiin. Yksi selkeä mahdollisuus on progressiivinen pääomaverotus. On sietämätöntä, että palkkatuloja piilotellaan pääomatulon piiriin.

Ajatusleikkiä - tarvittaisiinko yhteiskuntasopimusta, jos Suomessa ei olisi poliittisesti hyväksyttyä talousrikollisuutta? 

Kuinka paljon talousrikollisuus onkaan nakertanut Suomen kilpailukykyä?

* * *

HS 6.3.

Veroparatiisien salat aukeavat – suomalaisten omistukset liki sadassa maassa verottajan syyniin

Jos jollain vielä on hämäräperäisesti hankittuja miljoonia piilossa ulkomaisten pankkien tai varainhoitajien tileillä, nyt on aika tunnustaa tai etsiä pikaisesti parempi piilopaikka.

Puolentoista vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta.

EU:ssa tietoja kerätään ensimmäisen kerran tänä vuonna. Suomen verottaja saa tiedot syyskuussa 2017.

”Veronkierto on tähän asti perustunut pitkälti luottamukseen, että verottaja ei saa tietoa ulkomailla olevasta omaisuudesta. Tiukan pankkisalaisuuden maiden pankkisalaisuus oli aiemmin niin vahva, että voitiin luottaa salaamiseen”, ylitarkastaja Kalle Hirvonen Verohallinnosta sanoo.

Käytännössä sijoituksia on viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin laitettu yhä enemmän erilaisten häkkyröiden kuten kapitalisaatiosopimusten tai sijoitusvakuutusten sisään. Tällöin sijoittaja välttyy verojen maksulta kunnes sopimus tai vakuutus puretaan.

”On poliittinen päätös, että näille tuotteille on annettu tällainen verokohtelu”, Hirvonen sanoo.

Tietojen vaihto koskee kaikenlaisia sijoituksia, talletuksia, vakuutuksia, rahastosijoituksia tai arvo-osuustilejä. Verottajalle tulee tieto paitsi tilin saldosta vuoden lopussa myös vuoden aikana maksetuista tuotoista, osingoista, ostoista ja myynneistä.

Pohjanmaalta kajahtaa - kuntavero 30 prosenttiin

Jos kuntavero nousisi 30 prosenttiin, voitaisiin puhua jo palkansaajien tappolinjasta.

Kun tiedetään, että mahtitulonsaajat ovat pääosin pääomaverotuksen piirissä, tavalliset palkansaajat joutuisivat kustantamaan yksin kuntien rahoitusvajeen. Kyllä kansa maksaa.

Ennen kuin kuntaveroja aletaan nostella 30 prosenttiin, pitäisikö kunnille antaa pääomienkin verotusoikeus? Nythän pääomaveroista ei heru senttiäkään suoraan kuntien kassaan. 

Samalla valtion pääomaverotus voitaisiin muuttaa progressiiviseksi. Silloin sekä tulo- että pääomaverotus olisivat samalla viivalla.

Nyt osa suomalaisista mahtitulonsaajista elää kunnissa käenpoikina. 

Jotain on tehtävä, muuten palkansaajia alkaa kupsahdella ja kuntia kaatua valtion syliin.


Yle 12.11.

Mitä jos kuntavero nousisi 30 prosenttiin? Kunnanjohtajat pitävät sitä mahdollisena

Kunnat ovat ajautumassa ankaraan verokierteeseen. Kunnanjohtajat näkevät jo kauhukuvia, joissa kunnan veroprosentti on nostettava 27:ään jopa 30 prosenttiin. Verokierteen aiheuttaa valtionosuuksien jatkuvat leikkaukset ja samaan aikaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvu.

– Jos tämä trendi jatkuu, niin viiden vuoden aikana kaikkien Etelä-Pohjanmaan kuntien veroprosentit nousevat sinne 25–27 jopa 30 prosenttiin. Se on täysin kohtuutonta, sanoo Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski.

Laihian kunnanjohtajan Juha Rikalan mielestä jo nyt maassa on kuntia, joiden veroprosentti pitäisi nostaa 30 prosenttiin.

Carl Haglund ja Alexander Stubb ovat vääräuskoisia populisteja

Kokoomuksen ja rikkaiden ihmisten etu on, että perintövero poistetaan kokonaan.

Perintöveroa voidaan tietysti rukata, jos yhteistä halua on. Kaikki tajuavat, että 20 000 euron "verovapaa raja" on liian matala.

Miksi rajaa ei ole nostettu 50 000 euroon, vaikka asiasta on keskusteltu jo jonkin aikaa? Jos raja olisi 50 000 eurossa, "normiperinnöt", tavallisen kansan perinnöt, osuisivat oikeaan haarukkaan. Silloin "normiperijät" eivät joutuisi taloudelliseen ahdinkoon, jos esim. perinnön realisoinnissa olisi vaikeuksia.

Kokoomuksen ja rikkaiden ihmisten kannalta rajan nosto on äärimmäisen kiusallinen ja hankala asia, koska rajan nostolla saataisiin suurin osa perijöistä tyytyväisiksi, mutta miljoonaperintöjä verotettaisiin kuten aina ennenkin. Tämän takia Kokoomus kosiskelee ihmisiä täydellisellä perintöverovapaudella. 

Ihmiset eivät vain tajua, että aukko on aina paikattava. Purukumilla ei menetettyjä verotuloja paikata. 

Ilman muuta selvää on, jos perintöverosta luovutaan, maksajiksi eivät joudu suurimmat hyötyjät, miljoonaperijät, vaan tavallinen kansa kuten aina. Menetetyt rahat revitään kansan selkänahasta tavalla tai toisella. Trendi on ollut näkyvissä jo 90-luvulta alkaen.

Carl Haglund ja Alexander Stubb ovat vääräuskoisia populisteja. Perintöverokeskustelussa he harhauttavat tavallista kansaa ja tavallisia perinnönsaajia.

Aidot populistit ovat aina kansan asialla, pienen ihmisen puolella. Loppujen lopuksi kyse on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

"Nimettömän äidin" somehitti perintöverosta

Perintöverokeskustelu leimahti taas, kun puolustusministeri Carl Haglund ehdotti, että perintöverosta luopumisesta aloitettaisiin selvitystyö kesän minihallitusneuvotteluissa. Pääministeri Alexander Stubb peesasi Haglundin ehdotusta välittömästi, mikä ei ollut kenellekään yllätys.

Onneksi tuore valtionvarainministeri Antti Rinne tyrmäsi selkeästi perintöveron poiston, mutta hän totesi saman tien, että yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta voidaan ehkä rukata. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta onkin syytä rukata.

Nyt perintöverosta kohkataan tosissaan, ollaan tultu jo propaganda-asteelle. 

"Nimettömän äidin" Hesarin mielipidekirjoituksesta on tullut somehitti, keskustelupalstoilla ja Facebookissa heilutellaan sapelia puolesta ja vastaan.

Äidin mielipidekirjoituksesta tuli hitti: "Lapsille perinnöstä myllynkivi kaulaan" (12.7. Ilta-Sanomat)

Lue ehdottomasti myös alkuperäinen mielipidekirjoitus:

Perinnöistä tuli lapsilleni suuri taakka (11.7. HS Mielipide)

Uskokoon ken haluaa.

Olen melko varma, että Hesarin kirjoitus on feikki. Voi olla myös, että kirjoitus tulee suoraan sylttytehtaalta. On täysin mahdollista, että mielipidekirjoitus on haamukirjoittajan kynästä, Eteläranta kympistä tai Kokoomuksen puoluetoimistosta. Haamukirjoittajien käyttö propanganatarkoituksessa ei ole ollenkaan tavatonta.

"Äiti" kirjoittaa:


Lapseni ovat perineet ison tontin liikekeskuksessa hyvältä paikalta Etelä-Suomesta mutta eivät saa myytyä sitä huonon taloustilanteen vuoksi. Verottajalle on maksettu kymmeniätuhansia euroja veroja etukäteen. 


Tontin täytyy olla todella hyvällä paikalla, koska edes kymmenientuhansien eurojen perintoverot eivät ole riittäneet.

Toisaalta "äiti" kirjoittaa:


Olen eronnut lasten isästä yli kaksikymmentä vuotta sitten ja saanut pienen osuuden talosta, jolla ei nykyisin ole mitään arvoa. Ajattelin lasten saavan kaiken, mikä heille kuuluu. Nyt tuntuu, että perinnöstä tuleekin myllynkivi kaulaan, joka pahimmassa tapauksessa vie heidät hautaan. Minulla ei ole varaa maksaa heidän puolestaan.


Ei äidin kuulukaan maksaa. Talosta, jolla ei ole mitään arvoa, ei perintöveroja maksella varsinkin, kun perintöveron saajia on useita.

Kaikki tietävät, että perintövero satuttaa vain miljoonaperinnön saaneita, tavallista kaduntallajaa perintöverot eivät hetkauta. On selvää, jos perintövero poistuu, aukko on täytettävä. Nykytrendin mukaisesti maksajaksi joutuisi jälleen kerran kansa.

Perintöveron poisto suosisi pääasiassa todella rikkaiden perheiden vesoja. Esim. Ruotsissa on nähty mihin perintöveron poistaminen oikeasti vie, on syntynyt työtä vieroksuva yläluokka. Nyt Ruotsissa pohditaankin perintöverotuksen palauttamista.

Tavallisen kansan ei tarvitse itkeä, kun meitä verotetaan. Verotuksella kustannetaan mm. peruskoulu ja julkinen terveydenhoito, jotka ovat melkoisia tasa-arvon takeita. Jos meitä ei verotettaisi kohtuullisesti, kansa jakautuisi entistä selkeämmin kahtia. Toisilla olisi varaa laittaa lapsensa kalliisiin yksityiskouluhin ja käyttää laadukkaita yksityisiä terveyspalveluja, lopuille jäisi luu käteen.

Tutkijat ovat todenneet, että Suomestakin on tullut selkeä luokkayhteiskunta ja köyhyydestä on tullut periytyvää. Toivon, että tulevaisuudessa kävellessäni minun ei tarvitse hypellä suomalaisten kerjäläisten yli. Romanialaiset kerjäläiset riittävät.

Perintöverotuskeskustelussa hoetaan mantranomaisesti kaksoisverotuksesta tarkoituksellisesti unohtaen, että perinnönsaajalle perintö on tuloa. Miksi ihmistä, joka tekee työtä, pitää verottaa lujemmin kuin ihmistä, joka saa tuloa tekemättä työtä?