EU:lle oma armeija - ei kiitos, herra Juncker

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esittää EU:lle oma armeijaa. Jos ei olisi maaliskuu, leimaisin koko uutisen mätäkuun jutuksi.

Junckerin mallin mukaan Euroopalle tulisi käytännössä kolminkertainen puolustus:

1. Jokaisen maan itsenäinen puolustus

2. EU-puolustus

3. Nato-puolustus

Yllättäen presidentti Niinistö antoi Juckerin ajatuksille vahvan tuen:

Presidentti Niinistö kannattaa ajatusta EU:n yhteisestä armeijasta (Ilta-Sanomat 8.3.)

Presidentti perustelee asiaa näin:

Euroopan unioni on rauhan pohjalle rakennettu, ja se on keskeinen arvo, joten on outoa, että ei ole mitään tukena sen takaamiseksi. (Ilta-Sanomat)

Eikö Nato ole mitään? Itse olen käsittänyt, että juuri Nato on rakennettu Euroopan turvallisuuden takaamiseksi, missä se kylmän sodan ajan onnistuikin hyvin.

EU on 28 eurooppalaisen valtion taloudellinen ja poliittinen liitto, kun taas Nato on sekä poliittinen että puolustuksellinen liittoutuma.

Ihmettelen, miksi pitäisi rakentaa päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. 

Suurin osa EU-maista kuuluu jo Natoon. Laskin nopeasti, että Natoon kuuluu 26 eurooppalaista valtiota sekä Turkki, Kanada ja Yhdysvallat. 

Melkoinen määrä eurooppalaisia arvoja ja maita. 

Suomi on luottanut itsenäiseen puolustukseen, tulevaisuudesta ei tiedä. Seuraava hallitus joutuu teettämään Nato-selvityksiä, yllättäen putkahti kolmaskin vaihtoehto.


8.3. Yle

Komission Juncker ehdottaa EU:lle omaa armeijaa

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdottaa saksalaislehti Welt am Sonntagin haastattelussa, että EU:lle pitäisi perustaa omat asevoimat.

Junckerin mukaan oma armeija auttaisi torjumaan uusia uhkia ja puolustamaan eurooppalaisia arvoja. Tarkoitus ei olisi ottaa armeijaa käyttöön välittömästi.

- Tämä viestittäisi Venäjälle, että puolustamme tosissamme EU:n arvoja, Juncker sanoi.

Yhteinen armeija tehostaisi myös sotilasmäärärahojen käyttöä ja veisi eteenpäin jäsenmaiden yhdentymistä.

Suomi, Nato ja Venäjän karhu

Presidentti Niinistö tapasi tänään eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. 

Ei presidentti eikä kukaan puoluejohtajista ole esittämässä Suomea Natoon vallitsevissa olosuhteissa. Todettiin kumminkin, että Nato-optiota ei ole haudattu.

Painotettiin, että oma puolustus on Suomen turvallisuuden ydinasia.

Suomi ei ole muiden maiden selän takana kuten esim. Irlanti tai Portugali ovat. Olemme Venäjän karhun naapuri. Oma uskottava puolustus on tärkeää kaikissa olosuhteissa huolimatta siitä, olemmeko yksin vai Naton jäsen. 

Hyvin mielenkiintoista on, miksi presidentti tapasi puoluejohtajat juuri tänään. 

Pari päivää sitten Kokoomuksen konkarit Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz totesivat, että he olisivat valmiita viemään Suomen Naton jäseneksi myös ilman kansanäänestystä. 

Tulee mieleen Urho Kekkosen aika ja runnaaminen ja saatanan tunarit. Kokouksen taustoja tuntematta vaikuttaisi siltä, että kyseessä oli jonkinlainen kurinpalautus.

Ehkä presidentti Niinistö kehotti puoluejohtajia laittamaan jäitä hattuun Nato-keskustelun osalta. Venäjän tilanne on niin vaikea, että Natoa ei kannata sotkea vaalitaisteluun.

Eduskuntavaaleista ei taida tulla sittenkään Nato-vaalit.


19.12. Yle

Niinistö: Oma puolustus Suomen turvallisuuden ydinasia

Oma puolustus on Suomen turvallisuuden ydinasia, presidentti Sauli Niinistö sanoo.

Hän kertoo tavanneensa tänään perjantaina eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tapaamisessa puitiin turvallisuuspolitiikkaa, Niinistö toteaa.

Hänen mukaansa pöydän ääressä kukaan ei ollut esittämässä sotilasliitto Naton jäsenyyshakemusta "vallitsevissa olosuhteissa".

Osalliset totesivat Niinistön mukaan kuitenkin, ettei hakemisen mahdollisuutta suljeta pois.

Kabinettipolitiikan paluu - Natoon ilman kansanäänestystä?

Kokoomuksen konkarit uhmaavat suoraa kansanvaltaa ehdottamalla, että Natoon voidaan mennä ilman kansanäänestystä.

Ilkka Kanerva on jopa sitä mieltä, että Nato-kansanäänestykseen sitoutuminen rajoittaa suomalaisten päättäjien toimintavapautta. Tuntuu rajulta väitteeltä.

Haikailevatko kokoomuskonkarit takaisin 1970-luvun kabinettipolitiikkaan?

Vai onko kyseessä pelkkää kokoomuslaista vaalitaktiikkaa? 

Unohdetaan Suomen vaikea taloudellinen tilanne, johon Kataisen-Stubbin -hollitupahallitus on ollut osallinen? 

Halutaan, että ensi kevään eduskuntavaaleista tehdään väkisin Nato-vaalit? 

Suomessa on vain kahdesti pidetty neuvoa-antava kansanäänestys, v. 1931 äänestys Kieltolaista ja v. 1994 äänestys Euroopan unioniin liittymisestä.

Yle 17.12.

Kokoomuskonkarit lavalla: Natoon voidaan mennä ilman kansanäänestystä

Kokoomuksen pitkäaikaiset kansanedustajat Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz olisivat valmiita viemään Suomen Naton jäseneksi myös ilman kansanäänestystä.

Eduskunnan kansalaisinfossa käydyssä keskustelussa kokoomuskonkarit antoivat täyden päätösvastuun presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle.

Ilkka Kanerva sanoi, että Nato-kansanäänestykseen sitoutuminen rajoittaa suomalaisten päättäjien toimintavapautta turvallisuuspolitiikan valinnoissa.

Kanervan mielestä Nato-kansanäänestyksen järjestämiseen ei pitäisikään ehdottomasti sitoutua. Hän jättäisi Nato-asiassa päätösvastuun presidentin, hallituksen ja eduskunnan käsiin.

Puolustusliitto à la Haglund

Puolustusministeri Carl Haglund visioi puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välille. Haglund yhdistäisi maiden meri- ja ilmavoimat.

Jos tänään ei olisi itsenäisyyspäivä ja joulukuu, pitäisin Haglundin esitystä aprillipilana tai mätäkuun juttuna.

Itsenäisen valtion on turvattava omaan itsenäiseen puolustukseen. Jos Suomen ja Ruotsin puolustusliitto toteutuisi, Suomi ei olisi enää puolueeton, vaan liittoutunut maa.

Vaikka Suomi liittyisi Natoon, oman puolustuksen on oltava kunnossa silloinkin. Ison karhun murinaan on vastattava vaikka yksin, jos muuta ei voida.

Kahden valtion välinen puolustusyhteistyö on aivan eri asia kuin meri- ja ilmavoimien faktinen yhdistyminen. 

On muistettava, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä. Pitääkö Suomen alistua taas kerran sotatantereeksi Ruotsin puolesta?

Carl Haglund taitaa pedata puoluettaan ulos eduskuntavaalien jälkeisistä hallituskuvioista näin löysillä puheilla. On aivan sama tuleeko sitten Porvari- tai Punamultahallitus.


6.12.

HBL: Puolustusministeri Haglund visioi Suomen ja Ruotsin meri- ja ilmavoimien yhdistämistä

Carl Haglund menee askeleen pidemmälle kuin Ruotsin puolustusvoimien komentaja, joka ehdotti ruotsalaislehdessä vain yhteistä merivoimien johtoa. Haglund haluaisi, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin jossain muodossa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Puolustusministeri näkee meri- ja ilmavoimien yhdistämisessä valtavan potentiaalin; yhdessä olisimme vahvempia. Yhteistyön kautta Suomella olisi käytössään myös sukellusveneitä.

Haglund painottaa lehdessä, että näin läheinen yhteistyö vaatisi puolustusliittoa Ruotsin kanssa ja poliittisia päätöksiä. Haglund olisi kuitenkin valmis puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa nopealla aikataululla, koska hänen mukaansa suomalaiset eivät ole valmiit liittymään Natoon.

Carl Haglund haluaisi myös, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan. Hän toteaa, että Suomi ei voi ilmoittaa yksipuolisesti yhteistyöstä, mutta voisimme ainakin tutkia sotilaaliista liittoutumista Ruotsin kanssa.

Samalla Haglund korostaa, että yhteistyöpuheista huolimatta Suomen puolustuksen ydin ei ole muuttunut. Suomi turvaa edelleen omaan itsenäiseen puolustukseen ja on valmis turvaamaan alueettaan yksin.

Natoon vai ei?

Mitä mieltä olette? Pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei?

Millainen on seuraavan hallitusohjelman muotoilu Nato-jäsenyyden valmistelusta?

Mielestäni Nato-jäsenyysoptio on hyvä olla olemassa. Nato-jäsenyydestä on keskusteltava avoimesti.

Olen Jussi Niinistön linjoilla.

Perussuomalaisten Jussi Niinistö: Nato ei ole meille mikään mörkö (Yle 8.8.2014)

Putin-trollit älkööt vaivautuko vastamaan.

Yle 9.10.

Enemmistö puolueista väljentäisi hallitusohjelman Nato-kirjausta

Vain Vasemmistoliitto ja Vihreät pitäisivät ehdottomasti kiinni nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta, joka kieltää Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelun.

Eduskuntapuolueiden enemmistö haluaisi seuraavaan hallitusohjelmaan nykyistä väljemmän kirjauksen Suomen suhteesta sotilasliitto Natoon. Nykyinen muotoilu kieltää Nato-jäsenyyden valmistelun.

Eduskunnassa ryhmäjohtajien vaalipaneelissa Kokoomus halusi, että seuraava hallitus edistäisi Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Kun kuuntelin sen [Yhdysvaltain presidentin] Obaman puheenvuoron, jossa hän totesi, että Tallinnaa, Riikaa ja Vilnaa puolustetaan samalla tavalla kuin Länsi-Euroopan suuria pääkaupunkeja, kyllä se olisi ollut kiva kuulla Helsinki siinä samassa listassa, kiteytti Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajien mielestä Nato-päätöstä pitää edeltää kansanäänestys. Perussuomalaiset olisi siihen valmis vaikka jo ensi vaalikaudella.