Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimintatulot v. 2017 (674,2 Meuroa) koostuivat:
- lipputulot 51 %
- jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet 46,5 %
- muut tulot 2,5 %.
Melkein puolet HSL:n tuloista tulee jäsenkuntien kuntaosuuksista.
Pääkaupunkiseudulla jopa eläkeläiset maksavat pientä ryhmää lukuunottamatta itse matkansa. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa kuten Lontoossa yli 60 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset saavat matkustaa maksutta.
Tallinnassa joukkoliikenne on kaupungin asukkaille maksuton. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on muitakin kaupunkeja, joissa joukkoliikenne on käyttäjille maksuton. Matkustajamäärät ovat ovat kasvaneet moninkertaisiksi.
HSL:n kuntaosuudet ovat 313,3 Meuroa, mutta pitää muistaa, etää maksajina on monta kuntaa.
HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo sekä vuoden 2018 alussa mukaan liittyneet Siuntio ja Tuusula. (HSL:n sivut)
Kun Helsinki siirtyy puistokatuihin, yksityisautoilu tukittuu varmasti, mikä ilmeisesti onkin puistokatujen rakentamisen perimmäinen syy. Todennäköisesti, kun puistokadut ovat valmiit, HSL:n on pakko siirtyä maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Helsingin seudun asukasluku kasvaa tulevaisuudessa vääjäämättä merkittävästi, ja Helsingin niemi on kapea. Voi olla, että Helsinki siirtyy jopa tietulleihin, jotta liikennettä saadaan rajoitetuksi.
Maksuton joukkoliikenne HSL-alueella lisää varmasti yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta, koska silloin kaikki pääsevät liikkumaan, vanhukset ja työttömätkin. Verotulot kasvavat aina toimeliaisuuden myötä. Välillisiä säästöjä tulee siitäkin, kun vanhukset eivät makoile nurkissaan tai sairaaloissa.
Isoissa kaupunkikeskittymissä joukkoliikenne on takuuvarmasti toimivampaa ja ekologisempaa kuin yksityisautoilu.
Maksutonta joukkoliikennettä tulee harkita tosissaan.
Kaupungit hassaavat rahojaan mitä ihmeellisimpiin kohteisiin kuten vaikkapa potilastietojärjestelmä Apottiin. Vantaalla suunnitellaan suuruudenhullua urheilupuisto Elmoa, vaikka kaupungissa on ennestään varmaan Suomen ennätysmäärä urheilupuistoja.
Sitä paitsi maksuton joukkoliikenne on mitä merkittävintä demokratiaa, koska se kuuluu kaikille.
* * *
HS 23.5.
Vuonna 2013 Tallinnan kaupunki päätti aloittaa ilmaisen joukkoliikenteen kaupungin asukkaille. Se oli riski, joka kannatti.
Viiden vuoden aikana noin 35 000 ihmistä on siirtänyt kirjansa muista kunnista Tallinnaan. Uusien veronmaksajien vuoksi Tallinna on tehnyt voittoa ilmaisella joukkoliikenteellä jopa 20 miljoonaa euroa vuosittain.
Kriitikoiden mielestä maksuttoman joukkoliikenteen menestystarina on tapahtunut ympäryskuntien kustannuksella: Tallinnan uudet verotulot ovat olleet suoraan pois muiden kuntien verotuloista.
Kaupungin ilmaisen joukkoliikenteen pääkehittäjä, Tallinnan kaupungin virkamies Allan Alaküla, haluaa kuitenkin painottaa, että suurin osa uusista veronmaksajista asui kaupungissa jo valmiiksi.
– Eivät ihmiset ole muuttaneet tänne pelkän maksuttoman joukkoliikenteen takia. Kyse on siitä, että ne kaupungin asukkaat, jotka olivat syystä tai toisesta ennen kirjoilla muissa kunnissa, saivat tarpeeksi hyvän syyn siirtää kirjansa tänne, Alaküla sanoo.
