Jytkypommi muhii

Perussuomalaiset paitsi, että se on puolue, sille on aina ollut tyypillistä kansanliikkeen luonne. Siksi on hyvin motivoivaa olla ytimessä ja nähdä, mihin PS-kansanliike on muovautumassa.

Poliittisena toimijana toreilla ja turuilla ja muutenkin olen nähnyt  jo pitkään puolueen valtavan kannatuspotentiaalin, jota gallupit eivät oikeastaan pysty mittaamaan tarkasti. Joskus kannatus näyttää kymmentä prosenttiyksikköä, joskus kahtakymmentä prosenttiyksikköä. Todellisuudessa kannatus hiponee kolmeakymmentä prosenttiyksikköä.

Ongelmana on ollut, kuinka saamme liikkeelle sen muhivan piilokannatuksen, ihmiset, jotka kannattavat meitä, mutta vaalipäivänä he jäävät syystä tai toisesta kotiin.

Ilmiö on ollut tuttu varsinkin kuntavaaleissa, emme ole saaneet uurnille kuin vajaat puolet kannattajistamme, kun taas eduskuntavaaleissa kaksikolmasosaa. Kaikki ihmiset eivät koe kuntavaaleja omakseen, vaikka kuntatasolla tehdään enemmän tavallista ihmistä koskevia päätöksiä kuin eduskunnassa.

Tutkimusten mukaan koulutetut ihmiset äänestävät säännöllisemmin kuin kouluttamattomat. Esim. Kokoomus saa heikoimmillaankin sellaisen 17 prosenttiyksikön kannatuksen, kun taas Perussuomalaisten on joka vaalissa todistettava olemassaolonsa. Eduskuntavaaleissa 2019 lähdimme kamppailemaan noin kymmenen prosenttiyksikön lähtöasetelmista.

Jytkypommi muhii. Jossain vaiheessa jysähtää oikein kunnolla, se on varma, silloin se on BOOM, BOOM ja BOOM – karvalakkikapina realisoituu äänestysuurnilla.

* * *

Iltalehti 31.10.2018

Näkökulma: Muhiiko pinnan alla Halla-ahon jytkypommi?

Jos kansalaisia eriarvoistavaan kehitykseen ei puututa ajoissa, asiat voivat kehittyä kohti karvalakkikapinan tapaista liikehdintää, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.

Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt viime aikoina, ja pelko työpaikan menettämisestä on kasvanut. Samaan aikaan bensiini kortille -tyyppiset avaukset lisäävät keskiluokan epävarmuutta.

Protestipuolueena kannatuksensa luonut perussuomalaiset vahvistaa kärkiasemiaan – tuoreen tutkimuksen mukaan Jussi Halla-aho on 35–49-vuotiaiden joukossa jo selvä ykkösehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Jos poliittisia vaikutuskanavia ei koeta riittäviksi, kansalaisten tyytymättömyys saattaa purkautua jopa Ranskan keltaliivien kaltaisena karvalakkikapinana.

Komea voitto, vaikka turpaan tuli

Pöly on laskeutunut ja vaalit ovat takana. Puolue sai komea voiton, joka maistuu todella makealta. Oli hyvin lähellä, että olisimme nousseet ykköseksi. 

Hallitusneuvottelut ovat poikkeuksellisen jännittävät, saa nähdä, miten puolueen käy. 

Kokoomus yllätti minut täysin  menestymällä noin hyvin, Sipilän Keskustapuolue kantoi koko vastuun hallituksen epäonnistumisista. Kokoomus pääsi vastuusta kuin koira veräjästä, syy on yksinkertainen, puolueen perusäänestäjät eivät livenneet. 

Erityisen hyvältä tuntui, kun Siniset ei saanut paikan paikkaa, vaikka Uudellamaalla Jussi Niinistö ja Sampo Terho saivatkin sen verran ääniä, että he veivät meiltä sen seitsemännen paikan. Sinisten häipyminen eduskunnasta oli oikeudenmukaisuuden osoitus äänestäjiltä, petturuuden hinta tuli selväksi.

Perussuomalaisten menestyksen kärjet olivat maahanmuutto ja ilmastomuutoksen liiallinen hössötys. Menestyksen kruunu oli puheenjohtaja Jussi Halla-ahon loistavat esiintymiset erilaisissa paneeleissa tai väittelyissä. Jussin sivistynyt ja rauhallinen charmi puri äänestäjiin.

Oma menestymiseni 1513:lla (tarkistettu lukema) äänellä oli heikko, vaikka vaalihommia paiskittiin aivan urkuna. Odotin paljon enemmän, mutta nyt kärkiteemani koulutus ei noussut missään vaiheessa keskustelun keskiöön. Omalla panoksellani autoin Uudellamaalla puoluettani vaalivoittoon.

Vaalikamppailut ovat kuin sököä, löin pöytään 18 000 euroa ja hävisin. Tein hyvän mainonnan sekä lehdissä että netissä, mutta nyt ei purrut. Sain hyvät äänet Länsi-Vantaalta, tyydyttävästi muualta Vantaalta, mutta Uudellamaalla olin heikko. Erityisen heikko olin isieni mailla Espoossa, josta sain vain rapiat 150 ääntä, vaikka esim. mainonta Länsiväylässä oli tiheää.

Vantaalta ja Espoosta pääsi kummastakin läpi vain yksi oma ehdokas, Mika Niikko ja Arja Juvonen, jotka uusivat paikkansa. Muut neljä kansanedustajaa tulivat Uudeltamaalta, jonka pikkukunnat onnistuivat keskittämään äänet hienosti.

Onnittelen kovasti puoluetta sekä kaikkia läpimenijöitä ja tekijöitä upeasta menestyksestä. Erityisen kiitollinen olen omista tukijoistani ja äänestäjistäni. Myyrmäen vaalimökin keskusteluissa Perussuomalaisia kohdeltiin todelliseen myötäkarvaan, vastaanotto oli erittäin positiivista.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa ikää alkaa olla liikaa, olen silloin 67-vuotias, joten keskityn kuntapolitiikkaan, jossa Vantaalla kyllä tekemistä riittää. Kuntavaalit ovat jo parin vuoden päästä, joten ainakin Vantaan Perussuomalaisten tähtäin on jo niissä. 

Vaalikamppailu on ohi

Myyrmäen Paalutorilla

Viiden viikon loppurutistus on ohi. Järjestimme tänään ison vaalitapahtuman Myyrmäen Paalutorille, koska kutsuimme paikalle puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. 

Selvää on, että pärjään hyvin kotikentälläni eli Länsi-Vantaalla. Tarkoitus oli kuitata kotiin Timo Soinin jälkeen jättämät äänet. Huomenna nähdään, kuinka käy.

Jussi Halla-aho veti vaalikansaa.

Näiden eduskuntavaalien selkeä ykkösmagneetti on ollut tietysti Jussi Halla-aho. Yksikään muu puoluejohtaja ei ole kerännyt ympärilleen niin monia äänestäjiä kuin hän.

Muutenkin on kiitettävä Jussia hienosta työstä. Hän on jaksanut kiertää ympäri Suomen ja hänen esiintymisensä on ollut takuuvarmaa oli hän sitten toreilla tai televisiossa.

Halla-aho on esiintynyt hillitysti, puhunut rauhallisesti, ei ole reuhtonut studioissa tai provosoitunut ja on pystynyt aina perustelemaan vastauksensa hyvin. Ihmiset ovat läpi puoluekentän kiitelleet Halla-ahon esiintymisiä.

Kisa on jännittävä aivan viime metreille. Mikäli onnistumme äänestyspäivänä samalla tavalla kuin kahdella edellisellä kerralla, kunniankukko kyllä laulaa meille myöhään sunnuntai-iltana.

Toivottavasti kannattajamme eivät jää vaalipäivänä makoilemaan koteihinsa.

Lundell kolmas Nuorisovaaleissa

Uudenmaan vaalipiiri

1. Pirkka-Pekka Petelius VIHR – 374 ääntä

2. Markku Saarikangas PS – 337 ääntä

3. Kai Mykkänen KOK – 101 ääntä

4. Inka Hopsu VIHR – 129 ääntä

5. Habiba Ali SDP – 101 ääntä

6. Kai-Ari Lundell PS – 241 ääntä

Kivaltahan tämä tuntuu, äänimäärällä mitattuna sijoituin Uudellamaalla kolmanneksi. 

Nuoriso on valistunutta. Toivottavasti nuoret menevät sankoin joukoin ääniuurnille, ja tulokseni realisoituisi myös eduskuntavaaleissa :)

Ks. alla olevan linkin kautta liitteet, joista löytyvät ehdokkaiden saamat äänimäärät.

* * *

8.4. Allianssi

Vihreät, perussuomalaiset ja kokoomus menestyivät Nuorisovaaleissa

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi koordinoi eduskuntavaalien Nuorisovaalit kuudennen kerran 1.-5.4.2019. Nuorisovaaleissa oli mukana 877 perus- ja toisen asteen oppilaitosta kahdessatoista vaalipiirissä. Ääniä annettiin yhteensä 62 935, joista hylättyjä oli 3628. Nuorisovaalien tavoite on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Valtakunnallisesti nuorten keskuudessa suosituimmiksi puolueiksi nousivat vihreät 17  prosentin, kokoomus 14,5 prosentin, perussuomalaiset 14,5 prosentin ja keskusta 11,7 prosentin kannatuksella. Vaikka kokoomus keräsi enemmän ääniä, hyötyi  perussuomalaiset vaalipiirien viimeisten paikkojen jaosta siten, että puolue sai yhden paikan kokoomusta enemmän nuorten eduskuntaan.

Kiva kampanjointipäivä

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään oli kiva kampanjointipäivä. Aamulla sain puhtia kintereisiin, kun selailin viikonlopun Vantaan Sanomia ja huomasin, että tunteella ja tappuralla kirjoittamani mielipidekirjoitukseni vanhustenhoidon järkyttävästä tilasta oli mennyt läpi.

Niin paljon on puhuttu vanhustenhoidon surkeasta tilasta, että odotan paljon seuraavalta eduskunnalta, jonka vahvuudessa toivottavasti tulen olemaan:

Vanhustenhoidon ongelmat on kerta kaikkiaan korjattava.

Jos seuraava eduskunta sitä ei tee, alkaa usko monelta edustukselliseen demokratiaan murentua. Viime vaalien alla kuten aikaisempienkin eduskuntavaalien alla tehtiin kovia koulutuslupauksia, joita ei taaskaan lunastettu.

Riensin Kehäradan junaan Tikkurilan Kevätmarkkinoille kampanjoimaan Vantaan Perussuomalaisten teltoille. Oli hauska tavata Uudenmaan PS-ehdokkaita, kuvassa poseeraan kauniiden ehdokkaiden Arja Juvosen ja Maiju Tapiolinnan kera.

Teltoilla äänestäjien vastaanotto on ollut kautta linjan myönteistä ja kannustavaa, mikä rohkaisee kovasti yrittämään. Monia pitkiä juttutuokioita pidin ihmisten kanssa. Hauskaa on ollut myös keskustelut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Keskustelu avartaa aina.

Erityisen mukavaa oli, kun moni ihminen totesi:

Joo, tunnen kyllä sinut.

Olen lukenut kirjoituksiasi.

Vanhustenhoidon kirjoituksesi oli hyvä.

Näin mainoksesi lehdessä tänään.

Joo, olet se päätä pidempi ehdokas.

Äänestin sinua viimeeksikin, äänestän nytkin.

Puolueiden arvokartta

Olen aina rakastanut tilastoja, mutta ennen kaikkea hienoja kuvia, jotka selkeyttävät tilastot visuaalisesti.

Helsingin Sanomat tutki eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia ja asetti puolueet x-akselille (vasemmistolaisuus-oikeistolaisuus) sekä y-akselille (liberaalisuus-konservatiivisuus).

Vastausten perusteella on selvää, että talouspoliittisesti ajatellen etenkin Kesk ja Rkp ovat sijoittuneet aivan liian vasemmalle mitä ko. puolueiden käytännön politiikka on osoittanut. Sipilän politiikka on ollut kuin Kokoomuksen märkä uni, niin oikeistolaista politiikkaa Sipilän hallitus veti.

Perussuomalaisten aateperustan kulmakivet löytyvät heti Arvomaailmamme alusta:

Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua. Me arvostamme ja haluamme korostaa tavallisten ihmisten ääntä ja roolia politiikassa, kulttuurissa ja historiassa.

Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.

HS:n arvokartalla PS:n vaaleansininen pallukka on varmaan oikeassa kohdassa, oma pallukkani todennäköisesti on alempana, mutta muuten vasemmisto-oikeisto -akselilla oikeassa kohdassa.

Äänestäjän kannalta edellisten Kuntavaalien arvokartta kertoo paljon. Kun äänestää Perussuomalaisia tiedät kartalla, missä olet. 

Eniten alla olevassa visualisoinnissa minua kummastattaa Keskusta ja Kokoomus, kuin haulikolla olisi rätkitty tauluun, ei enää tunnusteta minkäänlaista väriä.

* * *

7.3. HS

HS:n vaalikone aukesi: lähes kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen vasemmalle

Eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuvat yksityistämiseen ja menoleikkauksiin kielteisemmin kuin neljä vuotta sitten. HS analysoi torstaina auenneen vaalikoneensa yli 1 700 vastausta.

Miltei kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat ottaneet askeleen vasemmalle sitten viime eduskuntavaalien.

Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien vaalikoneeseen osallistuneiden yli 1 700 eduskuntavaaliehdokkaan vastauksista.

HS:n analyysin perusteella etenkin keskustan ja Rkp:n ehdokkaat ovat vastaustensa mukaan lähempänä poliittisen kentän vasenta laitaa kuin neljä vuotta sitten.

Arvokartan toisella eli konservatiivi–liberaali-akselilla muutokset ovat olleet pienempiä.

Perussuomalaisten näkemyksistä on tullut hieman aiempaakin konservatiivisempia, kun taas useat muut puolueet ovat siirtyneet aavistuksen kohti arvokartan liberaalia alalaitaa.

Suuren urheilujuhlan tuntua

Mikään ei ole hauskempaa kuin Vakioveikkaus, paitsi vaaliennusteiden seuranta ja vaalitulosten veikkaus. Hirvittävän jännittävää on aivan loppuvaiheet, vaali-iltana on hauska seisoskella puolueen vaalivalvojaisissa ja seurata vaalilaskennan kehitystä.

Tavallaan vaaleissa on paljon samoja elementtejä kuin vaikkapa 10 000 metrin juoksussa. Nyt näyttää siltä, että SDP on hieman karussa, Kokoomus on putoamassa kyydistä historiallisin lukemin ja Perussuomalaiset alkaa vasta viritellä pelottavaa, spurttimaista juhaväätäismäistä loppukiriään.

Perussuomalaisten kannalta tilanne näyttää hyvin herkulliselta. Kun tiedetään, että meillä on paljon epävarmoja äänestäjiä, luulisi kilpailijoita jo hieman pelottavan. 

PS-loppukiri on pelote.

– Kokoomus ja keskusta vuotavat entistä selkeämmin perussuomalaisiin. (Yle)

Tervetuloa bandwagoniin.

Olen joulusta lähtien veikannut meille 15,7 prosenttiyksikön lukemia, joihin meillä on täydet mahdollisuudet. 15,7 % olisi torjuntavoitto, mutta mahdollisuudet on enempään.

Kestävyysjuoksussa usein loppukiri ratkaisee sijoitukset. Eduskuntavaaleissa sijoista 2-5 käydään kova kamppailu. Itse odotan meille kolmossijaa, kakkossijakin voi olla haarukassa.

Töitä pitää tehdä.

* * *

7.3. Yle

Ylen kannatusmittaus: SDP repäisi hurjan eron kokoomukseen – Perussuomalaisille Halla-ahon kauden ennätyslukemat

Perussuomalaiset kirii vaalien kynnyksellä

Mittauksen suurin nousija on Perussuomalaiset, joka on parantanut juoksuaan koko alkuvuoden. Kannatus nousi jälleen yli prosenttiyksikön 13,3:een prosenttiin.

Tämä on suurin puolueelle mitattu kannatus Jussi Halla-ahon puheenjohtajakaudella.

– Perussuomalaisia aikaisemmin äänestäneet, jotka välillä ovat olleet epäilevällä kannalla, palailevat nyt Perussuomalaisten tukijoiksi, toteaa kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Ennen tätä talvea Perussuomalaiset on mitellyt suosion suuruudessa tasaisimmin vasemmistoliiton kanssa, mutta nyt se lähestyy neljänneksi suosituimman puoleen, vihreiden kannatuslukemia.

Ravintolakierroksen ensimmäinen etappi - Wanda's

Vaalikampanjani rullaa nyt täydellä teholla. Aamulla laputin jo ennen klo seitsemää Myyrmäen asemalla. Sitten menimme Espoon Matinkylään ja Leppävaaraan. Illalla järjestimme tupaillan ravintola Wandaksessa Myyrmäessä. Tästä se lähtee.

Teen työparini Tanja Aidanjuuri-Vestalan kanssa neljän etapin ravintolakierroksen, yksi ravintola per viikko. Yhteistyö tuo synergiaa.

Tunnelma Ravintola Wandaksessa oli lämminhenkinen, saatiin mukavasti PS-sanomaa liikkeelle.

Paikalla oli osaava trubaduuri Wellu, joka piti tunnelman korkealla. Repertuaari oli monipuolinen Eppu Normaalista Eagleseihin.

Lopuksi otimme pakollisen poseerauskuvan, huomaan nyt, että kaulukseni olivat koko illan pystyssä, vahingossa :)

Vaalivideoita

Eduskuntavaalivideo 1.- koulussa

Eduskuntavaalivideo 2. - esittely

PS koulukiusaamisen esto-ohjelma

Laitan blogiini myös vaalivideoitani. Olen kuvannut ne kännykälläni käsivaralla, selfie-meiningillä.

Paina kuvan alla olevaa linkkiä, niin pääset siitä suoraan You Tubeen.

Eduskuntavaalistartti Myrtsissä ja Martsarissa

Lundell ja Vööpeli

Vööpeli (= Vaali-Opel Combo) oli pakattu täyteen vaalitavaraa, telttaa, grilliä ja makkaraa, ämyriä. Suuntasimme kotikentille, ensin Myyrmäen Paalutorille ja sitten Martinlaakson asemalle. 

Ryhmä valmiina: Jarmo Ikkala, Hannu Savolainen, Tapio Kristo, Raimo Joensuu, Leena Lauren, Ari Jussila ja Jaakko Vilokkinen, Pauli-Artturi Luttinen tuli hieman myöhemmin

Tukiryhmästäni suurin osa pääsi paikalle, mikä oli hienoa. Ensi kertaa heillä oli päällään tummansiniset vaaliliivit. Jostain syystä emme saaneet teltan yläosaa kuosiinsa.

Parhaimmillaan teltalla oli melkoista pöhinää.

Haimme makkarat edellisenä päivänä Peter Mansnerin kanssa Wotkinsilta Sörnäisistä. Päivän aikana makkara maistui, laskin, että suurin piirtein 300 makkaraa meni. Perussuomalaiset-lehteä jaoimme päivän aikana kädestä käteen sellaiset 200 kpl.

Nyt ääni kuului.

Hankin ämyrin ja mikin näitä vaaleja varten. Tuntui hyvältä puhua mikkiin, ei tarvinnut ääni käheänä kailottaa. Sanomani vastaanotto oli hyvin myönteinen ja kannustava.

Tukiryhmäni jäsenet Peter Nyström ja Peter Mansner tulivat messiin Martsariin.

Martinlaakson asemalla tuuli ja tuiskusi niin paljon, että emme saaneet telttaa pystyyn. Oli Perussuomalainen sää :)

Avogrillaamista

Ohikulkijat tuiskusta huolimatta pysähtyivät juttelemaan, ja makkaraa meni niin kuin pitikin.

Päätä pitempi - iskua päälle!

Ilmoitus, Vantaan Sanomat 30.1.

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat pääosin vielä lähtökuopissaan, kuopivat kyllä jo lunta ja suunnittelevat kovasti kampanjoitaan ja vaalirahoitustaan.

Olen jo suunnitellut oman kampanjani rahoitusta myöten. Rahaa palaa 15 000 euroa, kaikki omia rahoja, ellei nyt taivaasta putoa lisää. Rahat saan kasaan tekemällä opettajien sijaisuuksia, ehkä pikkaisen joudun ottamaan lainaakin.

Vaalistarttini alkaa kotikonnuiltani Myyrmäestä ja Martinlaaksosta. Lounais-Vantaa on pääkannatusaluettani, nyt reviiriä pitää reippaasti laajentaa.

Viime eduskuntavaaleissa olin täysin aloittelija, käytännössä puskin umpihankeen. Olin usein yksin Myyrmäen vaalikontillamme. Nyt minulla on kokenut ja osaava tukiryhmä, jonka kanssa on hauska suunnitella tulevaa.

Aloitan varsinaisen vaalitohinan hiihtoloman jälkeen viikolla 9. Silloin keskityn vaalikampanjointiin kokopäiväisesti ja täyspäisesti, en tee silloin sijaisuuksiakaan.

Jussin ja Riikan kanssa Educassa

Opetusalan ammattijärjestön pj Olli Luukkainen

Educa on opetusalan vuosittain pidettävä messu, tavaraa, varsinkin opetusteknologiaa, esitellään ympäri maata tulleille opettajille. Moni kunta pitää opettajille Veso- eli virkaehtosopimukseen kuuluvan koulutuspäivänsä Educassa. 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kutsui paikalle eduskuntavaaliehdokkaita kuten minut, suurin osa kutsutuista ehdokkaista ovat itsekin opettajia.

Kai-Ari Lundell ja Riikka Purra

Alussa OAJ lobbasi meitä ja esitteli omat eduskuntavaalitavoitteensa, joiden kärkiteema on oppivelvollisuuden pidentäminen kummastakin päästä, esikoulu alkaisi 5-vuotiaasta ja toisen asteen koulutus olisi pakollinen kaikille.

Perussuomalaiset esittää, että toisen asteen koulutus ei olisi kaikille pakollinen, vaan keskityttäisiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten täsmäapuun. Ylivoimaisesti suurin osa nuorista käy lukion, ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun jo nyt.

Lobbaustilaisuudessa oli ainakin viisi Perussuomalaisten ehdokasta, itse kuuntelin OAJ:n esitystä Riikka Purran vieressä.

Puoluejohtajien paneeli alkamassa

Päivän odotetuin tilaisuus oli puoluejohtajien koulutusaiheinen vaalipaneeli. Ennen paneelin alkua kävin tsemppaamassa Jussi Halla-ahoa.

Aluksi kaikki olivat herttaisen samaa mieltä siitä, että koulutus on tärkeää, ja että siitä ei saa leikata. Silti kaikki puolueet myönsivät istuneensa hallituksessa, joka on leikannut koulutusta.

Pääteemoiksi nousivat OAJ:n esille nostamat oppivelvollisuuden pidentäminen molemmista päistä sekä perheuudistus. Perussuomalaiset ovat valinnanvapauden kannalla, perheet saavat itse päättää, kuinka he hoitavat lapsensa.

Jussi Halla-aho

Jussi Halla-aho esiintyi asiantuntevasti, varmasti ja kiihkottomasti. Aplodien perusteella Halla-aho ja Kristillisten Sari Essayah olivat paneelin voittajia. Paneelin jälkeen mainitsin Halla-aholle, että paneelisuoritus oli kova, koska Halla-aho sai selvästi suuremmat aplodit kuin Vihreiden Pekka Haavisto, jonka vastauksille ei juuri taputettu, vaikka paikalla oli naisvaltainen opettajayleisö.

Paneelin suurin häviäjä oli Kokoomuksen Petteri Orpo, joka takelteli, eikä aina saanut selvää, mihin hän pyrki. Keskustan Tuomo Puumala huvitti yleisöä puolueensa hybridikoulutusmallilla, jota hän toisti useaan kertaan. En ainakaan minä saanut selvää, mistä oli kysymys, vaikka olen alan ammattilainen.

Viimeisessä puheenvuorossa Halla-aho arvosteli OAJ:ta siitä, että järjestöllä on ollut muutama ideologinen avaus liikaa. Olen samaa mieltä. Toimiessani OAJ:n valtuutettuna valtuuston kokouksessa väiteltiin pitkään siitä, että ottaako OAJ järjestönä kantaa ns. tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Onneksi äänestys oli selvä, ei otettu.

OAJ:n päätehtävä on ajaa jäsenistönsä eli opettajien etua, onhan kyse opettajien ammattijärjestöstä. Ikävä kyllä Suomen koulutuspolitiikalla ei ole viime vuosina ollut selkeää linjaa. Oikeastaan OAJ on niitä harvoja tahoja, joilla on näkemystä, mihin suuntaan koulutusta pitäisi reivata.

Jussi Halla-aho ja Kai-Ari Lundell

Paneelin jälkeen onnittelin Halla-ahoa onnistuneesta suorituksesta. Vaikutti, että hän itsekin oli tyytyväinen suoritukseensa. Otin lopuksi tuplaselfien, kaksi kuivakkaa asialinjan miestä, Jussilta sentään irtosi pikkuhymy.

Koulutuspolitiikassa Perussuomalaisilla on selkeä linja.

Paneeli on katsottavissa täältä:

https://www.facebook.com/oajry/videos/324433698194490/?hc_location=ufi

Suomen autoilijoita kuritetaan olan takaa

Ruotsissa kerätään autoiluun liittyviä veroja vuodessa 9,6 miljardia euroa, Suomessa 8 miljardia euroa. 

Ruotsin väkiluku v. 2017 oli 10 miljoonaa, Suomen 5,5 miljoonaa. Hätkähdyttää! Ruotsissa on kaksinkertainen määrä autoja, ja silti Suomen autoverojen määrä on noin korkea.

Suomen bensavero on 9 prosenttia suurempi kuin Ruotsin.

Ruotsissa autoilusta kerättävistä veroista palautetaan noin puolet perusväylänpitoon ja liikenneinfrainvestointeihin, Suomessa vain 19 prosenttia! Ei ihme, että Suomen tiet ovat joissain paikoin rapakunnossa.

Lopputulos on erittäin tyly: Suomen autoilijoita kuritetaan olan takaa.

Vaaliteemoissani en varmasti aio unohtaa autoilua ja autoverotusta. Suomi on edelleen laaja maa, ja autoja tarvitaan.

* * *

16.1. HS

Selvitys: Ruotsi investoi liikenneväyliin kaksinkertaisen summan Suomeen verrattuna

Etujärjestöjen tilaaman tutkimuksen mukaan Ruotsi käyttää tänä vuonna perusväylänpitoon 2,75 miljardia euroa, kun Suomessa on panostettu hallituskauden aikana noin 600 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomen talouden kokoon suhteutettuna Ruotsin liikenneinfrainvestointien arvo on yli kaksinkertainen Suomen investointeihin verrattuna, väittää Taloustutkimuksen tuore selvitys.

Lisäksi Ruotsissa liikenneinfrainvestoinnit kasvavat 37 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2021. Suomessa investointien määrän sitä vastoin arvioidaan laskevan.

Taloustutkimuksen tekemän selvityksen tilaajia olivat muun muassa maa- ja vesirakennusalan etujärjestö Infra ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Selvityksen mukaan Ruotsi aikoo käyttää yhteensä noin 30 miljardia euroa perusväylänpitoon vuosina 2018–2029. Esimerkiksi vuonna 2019 Ruotsi investoi noin 2,75 miljardia euroa. Perusväylänpito jakautuu lähes puoleksi tie- ja rautatieverkon kesken.

Ruotsin valtion liikenneinfrainvestointien painopisteenä ovat rautatiet: niiden osuus 18,5 miljardin euron investoinneista on 77 prosenttia.

Maiden tekemiä investointeja on tutkimuksessa suhteutettu bruttokansantuotteen kautta. Suomen bkt oli vuonna 2017 noin 224 miljardia euroa, kun Ruotsin luku oli 442 miljardia euroa.

Suomen liikennejärjestelmään on tutkimuksen mukaan investoitu noin 600 miljoonaa euroa vuodessa hallituskauden 2016–2019 aikana.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan arvion mukaan investoinnit kuitenkin laskevat jatkossa nykyisestä tasosta. Investointien menokehys on noin 450 miljoonaa euroa vuosille 2020–2023

Tutkimuksen mukaan Ruotsi saa autoilusta kerättävistä veroista ja maksuista vuosittain noin 9,6 miljardia euroa. Tästä noin puolet käytetään perusväylänpitoon ja liikenneinfrainvestointeihin.

Suomi käyttää selvityksen mukaan autoilusta perittävistä kahdeksan miljardin veroista ja maksuista 19 prosenttia perusväylänpitoon ja investointeihin.

Suomen bensavero, mukaan lukien arvonlisäveron osuus, on yhdeksän prosenttia suurempi kuin Ruotsissa.

Kiperä sana-arvoitus

Tein leikkimielisen FB-mainoksen. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä

Kirjoitin Vantaan Sanomiin mielipiteen koulukiusaamisesta. Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että kaikille lapsille on taattava turvallinen koulupolku. 

Ketään ei saa kiusata.

Koulu ratkoo suurimman osan kiusaamistapauksista, mutta aina siihen ei hyvästä yrityksestä huolimatta pystytä. Siksi Perussuomalaiset esittää Koulutuspoliittisessa ohjelmassaan, että kuntiin palkattaisiin neutraaleja koulurauha-asiamiehiä.

* * *

19.12. Vantaan Sanomat Mielipide

Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä

Koulukiusaamisen takia monen lapsen koulunkäynti häiriintyy, kun lapsi alkaa voida pahoin. Kiusaaminen murentaa pahasti itsetuntoa ja voi jättää pysyvät arvet loppuelämän ajaksi.

Suurin osa kiusaamistapauksista ratkotaan kouluissa yhteisvoimin, mutta aina kiusaamista ei saada loppumaan. Joskus kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, mikä on yleisen oikeustajun vastaista. Mieluummin kiusaajan on vaihdettava koulua kuin kiusatun.

Kiusaamiseen on puututtava paljon aiempaa terävämmin.

Yksi ratkaisu on, että kuntiin palkataan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä, joihin kiusatun vanhemmat voisivat ottaa yhteyttä, kun mikään muu ei ole auttanut ja kiusaaminen jatkuu. Koulurauha-asiamiehet voisivat olla puolueettomia asiaan perehtyneitä juristeja ja täysin irti kunnan kouluorganisaatiosta.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulupolkuun.

Kai-Ari Lundell

luokanopettaja

kaupunginvaltuutettu

eduskuntavaaliehdokas (ps.)

Rolluppeja vaalikentille

Eduskuntavaaliehdokkaat alkavat pikkuhiljaa valmistautua kampanjaan. Lämmitellään teettämällä mainosmateriaalia. Minäkin tilasin pari isoa rolluppia. 

Kun rolluppia katsoo nyt toisin silmin, niin olisihan siihen mahtunut vaalislogan Päätä pidempi. Ainakin rolluppi on selkeä.

Jytkynaattorin testausta

Perussuomalaisten Vaalityökalu on todella hieno ja toimiva. Työkalun avulla jokaisesta ehdokkaasta tulee kattava ehdokassivu, josta löytyy ehdokkaan tiedot ja teemat. 

Työkalun avulla tehdään isot vaalipiirikohtaiset ehdokkaiden yhteisjulisteet, ns. isot naamagalleriat, joita sijoitetaan riviin vaalipaikkojen läheisyyteen muiden puolueiden julisteiden kanssa.

Vaalityökalussa on myös Jytkynaattori, jolla tein yllä olevan kuvan, joka sopii esim. FB-sivun otsakkeeksi.

Vaalimateriaaleissani käytän neljän vuoden takaista eduskuntavaalien kuvaani. Eihän sitä viitsi alvariinsa itseään kuvauttamasssa käydä.