Mikael Jungner tylyttää taviksia tyhmiksi

Hieraisin eilen illalla silmiäni. Iltatalehden jutussa käsiteltiin Mikael Jungnerin ylimielistä ja fasistissävytteistä Facebook-päivitystä:

- Ihmiskunnan ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että vähemmistö ihmisistä on avarakatseisia älykköjä. Siis sellaisia, jotka suhtautuvat muihin ihmisiin sallivasti ja ovat samalla kiinnostuneita eri näkökulmista ja faktoista. Ymmärtävät maailman monimutkaisia syy-seuraus-suhteita, Jungner kirjoittaa.

Hän arvelee kirjoituksessaan, ettei kyseisiä asioita saisi sanoa ääneen.

- Turkki, Trump, Brexit ja monet muut ilmiöt kuitenkin puhuvat puolestaan. Nuo eivät synny ilkeän vähemmistön juonista. Nuo syntyvät tyhmän enemmistön tonttuilusta, Jungner lataa.

Ilta-Sanomien juttu kokonaisuudessaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_uu.shtml

Ei ihme, että melkoinen osa suomalaisista etääntyy politiikasta ja välttelee äänestysuurnia. Aamun Hesarissa pohditaan, voidaanko äänestysvilkkauteen vaikuttaa:

http://www.hs.fi/paivanlehti/25072016/a1469327817979

Kirjoitin ihmisten äänestämättömyydestä viime blogikirjoituksessani, jossa pohdin, olisiko meidänkin Australian tapaan siirryttävä yleiseen äänestysvelvollisuuteen, äänestyspakkoon. Jos äänestysprosentit laskevat vuosi vuodelta, olemme pian vähemmistödemokratiassa:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2016/07/yleinen-aanioikeus-vai-velvollisuus.html

En muista, milloin Suomessa julkipoliitikko olisi halveksinut tavallista kansaa noin rujosti kuin Jungner, tuskin koskaan. 

Jungner haukkuu ihmisten enemmistöä tyhmäksi.

Hämmentävää on, että Jungner on perinteisen työväenpuolueen viime aikojen tunnetuimpia hahmoja, ei siis mikään takahikiän kunnanvaltuuston varavaltuutettu.

Suomen vasemmistopuolueita on syytetty siitä, että ne ovat etääntyneet kansasta, että ne ovat suorastaan elitistisiä.

Kun puolueet etääntyvät kansasta, kansa etääntyy puolueista. Silloin on turha ruikuttaa alhaisista äänestysprosenteista.

Jungnerin mielestä vain vähemmistö on avarakatseisia älykköjä, jotka ymmärtävät monimutkaisia syy-seuraus-suhteita.

Brexit ja me idiootit

"Demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu." - Winston Churchill

Britannia on aina ollut luokkayhteiskunta mitä suurimmassa määrin, ja nyt se näkyy. 

Kirjoitellaan ylimielisesti ympäri lehtiä ja somea, että nyt on äänestetty väärin. 

Brexitiä äänestäneitä pidetään jopa idiootteina. 

Tiedän, että eriarvoistavaa brittiläistä koulujärjestelmää ei voi verrata suomalaiseen korkeatasoiseen Pisa-mainetta niittäneeseen koulujärjestelmään, mutta en usko, että brittiläinen koulujärjestelmä tuottaisi noin paljon idiootteja kuin nyt väitetään. Olisi todella ihmeellistä, jos lähes 52 % briteistä olisi idiootteja.

Demokratiaa pitää kunnioittaa.

Suomessa pidettiin v. 1994 neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Lähes 57 % oli liittymisen kannalla.

Olivatko kaikki 57 % Euroopan unioniin liittymisen puolesta äänestäneistä silloin idiootteja? Oliko pääministeri Esko Aho idiootti? Olinko minä idiootti, kun äänestin liittymisen puolesta?

Sanotaan, että Brexitiä äänestäneet ovat jälkikäteen kuumeisesti googlanneet, että mikä se EU oikeastaan on?

Käsi sydämelle, kuinka moni meistä todella tietää nyt, että mikä se EU oikeastaan on?

Muistan itse, kuinka vaikeaa oli tajuta v. 1994, että mikä se EU oikeastaan on? Etsin tietoa kaikkialta, mistä löysin, mutta silti olin epävarma, kun menin äänestyskoppiin äänestämään liittymisen puolesta.

Ei äänestäjää saa haukkua idiootiksi, vaikka äänestystulos ei miellytäkään. Erityisen ärsyttävää on, kun poliittinen tai taloudellinen eliitti haukkuu äänestäjiä idiooteiksi.

Tällä tietämyksellä, mikä minulla nyt on, en olisi äänestänyt v. 1994 Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Myönnän, että mahdollisesti äänestin silloin väärin, mutta en pidä itseäni idioottina.

* * *

28.6. Yle

Näkökulma: Idiootit äänestivät väärin

"Nuijat britit äänesti ittensä EU:sta ja nyt ne googlaa, että mikä se EU on." Tässä tarina, johon miljoonat haluavat uskoa juuri nyt. Ja juuri tällaisella ylimielisyydellä on päällystetty EU-eroon johtava tie, kirjoittaa Eero Mäntymaa.

Brexit kumpusi halusta uskoa näitä populistijohtajia ja halusta näyttää keskisormea rahvasta ilkkuvalle ”eliitille” jota myös EU edustaa. Pääministeri Cameron tarjosi tähän mahdollisuuden ja siihen tartuttiin.

Rakennetaanko elitistinen keskustakirjasto lähikirjastojen kustannuksella?

Helsingin keskustakirjastoraportin tulos on odotettu.

- Keskustakirjaston kävijämäärä tulee vähentämään lähikirjastojen kävijämääriä. 

- Keskustakirjasto tulee lisäämään Helsingin kaupungin kirjastotoimen menoja ratkaisevasti.

- Keskustakirjaston rahoitus kaipaa kipeästi ulkopuolista yksityistä rahoitusta, jota tuskin tulee paljoa, ei ainakaan riittävästi.

- Valtio on jo myöntänyt keskustakirjastohankkeeseen 30 miljoonaa euroa, enempää ei ole odotettavissa.

Jos keskustakirjasto rakennetaan, jotkut lähikirjastot joutuvat vääjäämättä lakkautusliipasimelle.

Jos lähikirjastoja lopetetaan, kärsijöinä ovat tietenkin lapset ja vanhukset, jotka eivät usein kaupungin keskustassa liikuskele. 

Lähikirjastot ovat arkipäivää, lähipalvelu. Lähikirjastot ovat demokraattisia, tasa-arvoa lisääviä palveluja. Köyhällä ei ole varaa ostaa kirjoja.

Kun yhteiskunnalla ei ole varaa välttämättömimpäänkään, on tarkaan mietittävä, kannattaako panostaa elitistisiin hankkeisiin kuten keskustakirjasto tai Guggenheimin taidemuseo.

Nyrkkisääntö voisi olla, että keskustakirjasto rahoitettaisiin mallilla kolmasosa kaupunki + kolmasosa valtio + kolmasosa yksityinen raha. Guggenheimin rahoitus malli on vieläkin selkeämpi, Guggenheim-säätiö ja muu yksityinen raha saavat neuvotella keskenään rahoituksen jakomallin. Verorahoja ei saa syytää Guggenheimiin.

Tavalliset ihmiset eivät kaipaa lippulaivoja, vaan toimivia lähipalveluja. Elitistiset kulttuurihankkeet eivät saa kävellä esim. peruskoulutuksen tai lähikirjastojen yli.


10.1. HS    Raportti: Keskustakirjasto voi uhata Helsingin lähikirjastoja

Suomen kirjastolaitoksen lippulaivana mainostettu Helsingin keskustakirjasto saattaa uhata Helsingin lähikirjastojen asemaa. Näin arvioidaan joulukuussa valmistuneessa keskustakirjaston arviointiraportissa.

Raportin mukaan ”on mahdollista, että keskustakirjaston myötä muun kirjastoverkon kävijämäärät vähenevät merkittävästi.”

”Mikäli näin tapahtuu, joudutaan nykyistä kirjastoverkkoa mahdollisesti tarkastelemaan kriittisesti tulevaisuudessa”, raportissa kirjoitetaan.