Oman kielen opetuksesta luovuttava

 

Helsingissä on harrastettu eri syistä koulushoppailua jo pitkään. 

Kun opetin Malminkartanon koulussa vuosina 1998-2000, jo silloin puhuttiin paljon koulushoppailusta: painotetusta opetuksesta ja erikoisluokista. Osa vanhemmista halusi kouluun, jossa opetetaan enemmän esim. liikuntaa tai musiikkia. Uusia kouluja perustettiin erilaisin painotuksin, mikä lisäsi entisestään koulushoppailua. 

Joissakin painotetun opetuksen kouluista järjestettiin jopa pääsykokeita, jotka ovat peruskoulun hengen vastaisia. Räikein esimerkki oli koulu, joka oli erikoistunut mediaan, pääsykokeessa painotettiin suomen kieltä, mikä käytännössä torppasi vieraskieliset lapset.

Vaikka Malminkartanon koulu oli kiva lähiökoulu, palasin takaisin Vantaalle opettamaan, koska en pitänyt Helsingin erottelevaa tapaa järjestää peruskoulun opetustaan hyvänä.

Kotikaupungissani Vantaalla on koko ajan ollut käytössä vahva lähikouluperiaate. Meillä on  vain musiikkia sekä englannin- ja ruotsinkieliä painottavia luokkia.

Koulushoppailukeskustelu pompahti rajusti, kun Helsinki päätti, että Puu-Myllypurosta siirretään oppilaita Itäkeskuksen kouluun, jossa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Asia on herättänyt valtavasti huolta Puu-Myllypuron lapsiperheissä. 

Vaikka lasten siirtoa perustellaan sillä, että siirrolla pyritään tasamaan koulujen oppilasmääriä, taustalla on vahvasti ns. segregaation ehkäisy. On selvää, että silloin Puu-Myllypuron lasten vanhemmat ovat huloissaan lastensa tulevaisuudesta.

Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn. Helsingin on korjattava virheensä muulla tavoin.

Pitää muistaa, että vanha sananlasku seura tekee kaltaisekseen, pitää edelleen paikkansa. Kun luokassa valtaosa oppilaista on vieraskielisiä, opetuksessa joudutaan junnaamaan suomen kieltä koko ajan mm. eri oppiaineiden suomenkielisten käsitteiden kanssa. Junnaaminen vie aikaa muusta opetuksesta, ja suomenkielinen lapsi voi helposti turhautua.

Suomenkielisten lasten puheisiin tarttuu elementtejä monista kielistä, joten suomen kielen hallitseminen taantuu. Voidaan puhua monietnisestä kielestä, jossa on elementtejä esim. arabiasta, somaliasta tai englannista. Ko. slangi ei ole enää suomen kieltä, vaan jotain aivan muuta.

Vanhemmat haluavat aina lastensa parasta. Otan itseni esimerkiksi. Asun alueella, jonka kouluissa on vain vähän vieraskielisiä lapsia. Kun vieraskielisiä lapsia on vähän, he sopeutuvat hyvin valtakulttuuriin suomen kieltä myöten.

Ennen kuin nuorimmat lapseni menivät kouluun hätkähdin, kun lapseni olivat joutumassa naapurialueelle olevaan päiväkotiin, jonka henkilökunta irtisanoutui joukolla ja lähti muualle töihin. Päiväkodissa oli ilmennyt pahoja käyttäytymishäiriöitä, valtaosa lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Laitoin lapseni lähellä olevaan yksityiseen päiväkotiin.

Vantaan vieraskielisistä seiskaluokkalaisista lapsista yli kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa suomen kielellä. Jos ei osaa suomen kieltä, oppiminen on mahdotonta. Ammattioppilaitoksessa tai lukiossa tulee seinä vastaan. Meillä on jo nyt riittävästi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa.

Perusopetuslaki ei velvoita kuntia järjestämään järjestämään oman kielen opetusta vieraskielisille lapsille, kuten vaikkapa arabiaa, somaliaa tai venäjää. Oman kielen opetus on tehotonta ja se vie paljon resursseja. Suomen lisäksi vastaavanlaista oman kielen opetusta Euroopassa on vain Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa.

Keväällä esitin kaupunginvaltuuston puhujapöntöstä, että oman kielen opetuksesta olisi luovuttava. Vapautuva resurssi, tai edes osa siitä, olisi suunnattava vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen. Suomen kielen vahva osaaminen on avain integroitumiseen.

Blogikirjoitukseni aiheesta 25.5.2026:

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

On hyvä, että oman kielen opetuksen lakkauttaminen on noussut puheeksi sosiaalisessa mediassa.

Onko kukaan ajatellut, kuinka raju kielipaletti vieraskielisille lapsilla on? Havahduin asiaan, kun joskus vuosituhannen alussa kuudennelle luokalleni tuli arabiankielinen poika kesken lukuvuoden. Yhtäkkiä hänen lukujärjestykseensä pelmahti kolme kieltä lisää, suomi, ruotsi ja englanti.

Teemme syksyllä kaupunginvaltuustossa oman kielen opetuksen luopumisesta ryhmäaloitteen.

Lisäys, niin helppo ymmärtää, kuinka paljon resursseja Vantaalla oman kielen opetukseen menee:

Lukuvuonna 2025-26 opetettavat kielet Vantaalla:

albania, arabia, bengali, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, indonesia, italia, kiina (mandariini), kreikka, kurdi (sorani), nepali, persia/ farsi, portugali, puola, ranska, romania, saksa, somali, swahili, tamili, thai, turkki, ukraina, urdu, uzbekki, venäjä, vietnam, viro

= yli 30 kieltä

Vantaan ja Keravan kuntaliitos

Kuntalehti 24.7.2026

Helsingin sijaan Vantaalla mietitään nyt toista naapuria - "Että Kerava liittyisi meihin"

Perussuomalaisten Kai-Ari Lundell arvioi, että kokoomuksen Sakari Rokkasen ehdotus Vantaan liittämisestä Helsinkiin oli mätäkuun eduskuntavaalikampanja.

* * *

Viikolla on kohkattu paljon Vantaan ja Helsingin kuntaliitoksesta, joka on jo kahteen kertaan selvitetty ja torpattu.

Kohkataan nyt lisää toisesta, paljon realistisemmasta vaihtoehdosta, Vantaan ja Keravan kuntaliitoksesta.

Kerava on Korson kokoinen alue. Keravan asukasluku on n. 38 000 ja Korson. 30 000. 

Molemmat ovat vierekkäin pääradan varrella. Kerava kuuluu HSL:n D-vyöhykkeeseen, kun taas Korso C-vyöhykkeeseen. Jos Kerava ja Vantaa yhdistyisivät, keravalaisten matkakulut alenisivat merkittävästi.

Keravan kuntavero on 7,30, kun taas Vantaan kuntavero on 6,40, joten keravalaisten kuntavero pienenisi lähes yhdellä prosenttiyksiköllä.

Nyt Vantaa ja Kerava muodostavat kahden kaupungin keinotekoisen hyvinvointialueen. VaKe:lla on 69:n valtuutetun aluevaltuusto, aluehallitus sekä erilaisia lautakuntia ja jaostoja.

Jos Vantaa ja Kerava yhdistyisivät, siirryttäisiin Helsingin malliin. Helsingissä on 13 jäsenen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta sekä pari jaostoa.

Kuntaliitoksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko yksinkertaistuisi ja halpenisi huomattavasti.

Lisäksi myös toinen kaupunginvaltuusto lautakuntineen ja jaostoineen poistuisi.

On sanottu, että Helsingin hallinto on jähmeä. Vantaa ja Kerava yhdessä olisi edelleen ketterä.

Molemmat kaupungit ovat rouheita. Keravalaiset ovat kivoja ihmisiä, joten mutkattomat vantaalaiset pärjäisivät heidän kanssaan varmasti.

Toisaalta, monille tuttu laulu on "Jos konduktöörin nait:  Korso-Kerava ja Järvenpää..."

Vantaan taloudesta ja vähän Kivistön Areenastakin

 

Kivistön Areena 3.3

Somessa, etenkin X:n puolella, on kohkattu valtavasti areenoista, sekä Helsinki Gardenista että Kivistön Areenasta. Vantaata on vedetty rajusti kölin alta osin oikeutetusti, moni taas kommentoi mitä sattuu tietämättä Vantaan asioista juuri mitään.

Keskustelu on ollut niin nopeatempoista, että en ole pystynyt kaikkiin kommentteihin vastaamaan. Siksi siis tein tämän blogikirjoituksen.

Kertauksen vuoksi, olen siis Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Kerava aluevaltuutettu sekä Euroopan alueiden komitean jäsen EU:ssa. Viime kaudella olin Vantaan kaupunginhallituksen jäsen. 

* * *

Vantaan taloudella ei mene hyvin. 

1. 

Vantaa on hyvin riippuvainen lentokentästä. Ukrainan sodan takia lentokenttäklusteri on sakannut, koska Finnair ei enää lennä Venäjän yli Aasian. 

Kaupunki on suunnitellut lentokentän läheisyyteen uutta kaupunginosaa, Aviapolista, jonka rakentaminen on nyt hiljentynyt merkittävästi. Tällä hetkellä alueelle rakennetaan kansainvälistä lukiota ja Ilmailumuseota, molemmat sijoittuvat aivan Aviapoliksen juna-aseman viereen.

2. 

Vantaalla on rakennettu aina koko kaupungin olemassa olon ajan. Nyt esim. asuinrakentaminen on täysin pysähdyksissä, mikä on lisännyt työttömyyttä rajusti.

Vantaalla on työttömiä lähes 20 000, ja työttömyysaste on rapiat päälle 14 %. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät taannoin kunnille, Vantaan työllisyysmenot pompsahtivat ylös.

Työttöminä on paljon rakennusalan työntekijöitä ja Vantaalle muuttaneita vieraskielisiä. Hälyttävintä on, että joukossa on paljon nuoria, mikä lisää syrjäytymisen riskiä.

Työttömistä noin 10 000 on pitkäaikaistytöttömiä, jotka ovat olleet pois työelämästä jo yli kymmenen vuotta. Vain pieni osa heistä voidaan työllistää.

3.

Väestörakenteen muutos vuodesta 2015 lähtien on ollut hurjaa, mikä on aiheuttanut kaupungille valtavasti lisäkustannuksia. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu. Vantaalla on jo päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat vieraskielisiä.

Asuntopolitiikkaa on ohjattu väärään suuntaan. On rakennettu paljon kerrostaloja täynnä yksiöitä ja kaksioita, joita sijoittajat ovat ostaneet paljon ja vuokranneet niitä eteenpäin. Asumaan on muuttanut paljon pienituloisia sinkkuja ja vieraskielisiä. Tietenkään verotulot eivät ole olleet odotettuja.

Vantaalla on kohta 80 000 vieraskielistä, joten noin joka kolmas vantaalainen on maahanmuuttajataustainen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä enemmän heitä suhteellisesti on.

Hyvinvoiva Myyrmäki on hetkessä muuttunut segregaatioalueeksi. Kivistön väestörakenne on vinoutunut, kun perheasuntoja on liian vähän.

Perussuomalaiset on ajanut koko ajan pientaloasumista Vantaalle. Nyt muutkin puolueet ovat heränneet, ja pientaloalueita suunnitellaan kovasti ja osin jo rakennetaankin.

Pientaloasujien veronmaksukyky on aivan toista luokkaa kuin muiden asujien.

4.

Vantaan tynkäratikkaa on alettu rakentaa ja sen rakentaminen maksaa paljon.

Perussuomalaiset vastusti ratikan ratikan rakentamista alusta alkaen. Ratikan kannattajat vähättelivät ratikan kustannuksia ja liioittelivat ratikan käyttäjämääriä. Ratikan rakentamispäätös tehtiin väärin perustein.

Perussuomalaiset yritti vielä viime keväänä myöhentää ratikan rakentamista parempiin taloudellisiin aikoihin. Hävisimme senkin taistelun.

5.

Yritystontteja on vaikea löytää varsinkin suurille yrityksille. Radanvarsikeskukset on jo lähes täyteen rakennettu. Esim. Tikkurilaan on rakennettu iso Valmetin toimistorakennus ja raiteiden itäpuolelle aletaan kohta rakentaa Oppimiskampusta, jonka alueelle on suunniteltu myös yritystontteja.

Suuri mahdollisuus on Keravajoen eteläpuolella oleva iso alue, jossa nyt toimii Tikkurila Oy väritehtaineen. Tikkurila Oy on lähitulevaisuudessa muuttamassa pois, joten saamme hyvin vetovoimaista rakennusmaata sekä asunnoille että yrityksille.

Myös Vehkalan alueelta löytyy vielä hyvin yritystontteja.

* * *

Kivistön Areenaa käsittelen päättäjän näkökulmasta.

Areenan idea on hyvä. Tampereen Nokia Areena on syrjässä. Harva sinne junalla pääkaupunkiseudulta viitsii mennä. Helsinki Garden ja Suvilahden Areena sijaitsisivat liikennesumpuissa.

Kivistön Areenan sijainti on kaikista areenahankkeista on paras, koska sen paikka on Kehäradan, Lentokentän ja Hämeenlinnanväylän kupeessa. Vuosaaren satamasta on rekkakaravaanien helppo tulla Kehä kolmosta pitkin Kivistöön.

Aluksi kaupungin päättäjätkin olivat epäileväisiä Areenan suhteen, koska hankkeen vetäjillä Jouko Harjunpäällä ja Pepe Perkiöllä on värikäs business-menneisyys. 

Vähitellen Areena-suunnitelmat tulivat realistisemmiksi mm. sen koon suhteen. Areenan kapasiteetti on 20 000 katsojaa.

Rahoittaja on EPower Capital ja kotimaisena hankeyhtiönä toimii Arena 3.3 Oy. Ravintolakumppani on Noho Partners ja hotellikumppani on Brightstar Hospitality. Areenan operoijaa ei ole vielä julkistettu.

Keväällä 2025 Perussuomalaiset, Vihreät ja Vasemmisto äänestivät areena-hanketta vastaan ja jättivät päätökseen pöytäkirjalausuman, jonka mukaan ne sinänsä kannattavat tapahtuma-areenan tuloa Vantaalle, mutta eivät voineet hyväksyä annettua selvitystä rahoittajista. Puolueet vaativat rahoitustaustojen tarkempaa perkaamista ennen tontin luovuttamista. Olin tuolloin vielä kaupunginhallituksen jäsen.

Kesällä 2025 kaupunginhallitus päätti luvuin 11-3, että Areena voidaan rakentaa. PS äänesti ei, jäsen Niikko.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi  että hankkeen rahoitus on OK. Selvityksen apuna oli käytetty kaupungin ulkopuolisia asiantuntijoita. 

Rahoittajan nimeä ei kerrottu, mutta ilmeisesti rahoitus tulee Dubaista. Rahoitus kuuluu liikesalaisuuden piiriin. Kyseessä on yksityisten yritysten välinen sopimus.

Kaupungin rooliksi jää lähinnä infran rakentaminen ja maan vuokraaminen. Hankeyhtiö on maksanut vuokrat ajallaan.

Kivistön Areena on täysin yksityinen hanke ja kaupunki ei tule rahoittamaan areenaa millään tavalla. Näin on sovittu.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vaatii, että kaupunki liitetään Helsinkiin

HS 22.7.2026

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vaatii, että koko kaupunki liitetään Helsinkiin

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok) haluaa yhdistää Vantaan ja Helsingin.

Nyt hän tähystää ulos Tammiston McDonald’sin nurkkapöydästä.

Maisemaikkunan takana siintää Helsingin ja Vantaan raja. Kymmenet tuhannet ihmiset ylittävät sen Tuusulanväylää pitkin joka päivä.

Helsingin seutu on rakenteeltaan käytännössä yksi suuri kaupunki, mutta sen kasvua sotkevat keinotekoiset kuntarajat, Rokkanen selittää.

Hänestä pääkaupunkiseutu käyttäisi maata ja tuottaisi palveluita parhaiten yhtenä kokonaisuutena.

Ihannetapauksessa mukaan liittyisivät myös Espoo ja Kauniainen. Jos ne vastustavat, Helsingin ja Vantaan pitäisi edetä kahdestaan.

* * *

Ihmeellinen ja vastuuton irtiotto kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vaatii Vantaan liittämistä Helsinkiin, vaikka mitään yhteyttä muihin ryhmiin ei ole otettu.

Näin ei voida toimia. Vantaan kaupunginvaltuuston luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiri on saanut ison särön.

Todennäköisesti Rokkanen pelaa omaa eduskuntavaalipeliään.

Pitää muistaa, että Rokkanen on ollut viime vuodet yksi Vantaan taloudenpidon arkkitehdeistä. Hän ajoi vahvasti kerrostalorakentamista ja pienten asuntojen politiikkaa, mikä ei kaupungin verotulojen kannalta ei ollut järkevää. Perussuomalaiset on ajanut vastuullisesti koko ajan pientaloalueiden rakentamista, mikä tämän valtuustokauden aikana onkin saanut tuulta purjeisiin.

Rokkanen on ollut myös ökykalliin Vantaan ratikan vahva kannattaja.

Hän ei ole ajanut perinteistä kokoomuslaispolitiikkaa.

Nyt Vantaa on talouskurimuksessa ja velkakurjuudessa. Yksi mahdollisuus on, että Rokkanen etsii helppoa ja nopea tietä ulos kaupungin talousongelmista. Mutta miksi Helsinki edes ottaisi velkaisen Vantaan taakakseen?

Olisi mielenkiintoista tietää, onko kuntaliitosta edes käsitelty Kokoomuksen valtuustoryhmässä. Mikä on ryhmän kanta kuntaliitokseen?

Kaupungin talous- ja strategiatoimikunta perustettiin keväällä v. 2025. Olen ko. toimikunnan jäsen. Sanallakaan ei ole käsitelty kuntaliitosta Helsingin kanssa.

Ratikka on Vantaan historian suurin virhe

HS 11.6.2026 

Viime viikolla Helsingin Sanomien paikallistoimittaja Joakim Westren-Doll haastatteli minua, Keskustan Petri Roinista ja Kristillisten Loviisa Kaartokalliota Aviapoliksessa. Kuvat otettiin ratikkatyömaan kohdasta, jossa ratikan ensimmäiset raiteet ovat jo paikoillaan. Hakunilassa haastateltiin Kokoomuksen Mika Kasosta ja Paula Lehmuskalliota.

Me kaikki viisi olemme olleet sitä mieltä, että ratikan rakentaminen on Vantaan taloudelle valtaisa riski. Olemme synkässä talouskurimuksessa, ja ratikan kustannukset ovat kovaa vauhtia menemässä yli miljardin euron. Perussuomalaiset on jo kahdeksan vuotta sitten, kun ratikan suunnittelupäätös tehtiin, varoitellut siitä, että ratikan kokonaiskustannukset tulevat pomppaamaan yli miljardin euron.

Kaupunki on jo nyt velkaa miljardin euron verran, kaupungin tytäryhtiöt toisen mokoman, Velan yhteissumma tulee menemään yli kolmen miljardin euron, joten koroissa ja lainan lyhennyksissä on kaupungilla kovasti punnertamista. 

Yritimme vielä viime keväänä siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin, mutta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa hävisimme äänestyksen. Kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti rakentamisen siirron puolesta, loput eivät, vaikka viime keväänä oli kristallinselvää, että Vantaa on kovassa talouskurimuksessa. Hesarin jutussa totesin, että kyseessä oli tyhmänrohkea päätös. 

Niin siinä kävi, että ollaan lirissä, jatkaa Lundell.

Pitää ottaa huomioon myös, että Vantaalla on työttömiä noin 20 000. Puolet heistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työttöminä jo kymmenen vuotta ja heidän työllistämisensä on käytännössä jo mahdotonta.

Kaupunki odottaa maanvoittotuloja lähes 800 miljoonaa euroa seuraavien 40 vuoden aikana. Se siis myy ja vuokraa tontteja reitin varrelta.

Petri Roininen totesi, että tuottolaskelmat ovat pehmeitä. 40 vuotta on järjetön aika tuotto-odotusten suhteen. Muutenkaan ratikkaa ei pidä ajatella tuottavana investointina, vaan liikenneinvestointina.

Kaiken lisäksi ratikka kulkee alueiden läpi, kuten Tikkurila, Kehä kolmosen liepeet ja Aviapolis. Alueet rakennettaisiin 40 vuoden aikana takuuvarmasti ilman ratikkaakin. 

Totesin, että jatkossa kaikki rakentaminen sataa ratikan laariin. Nyt jokainen tönö katsotaan ratikan tuotoksi.

Olen samaa mieltä kuin Paula Lehmuskallio, joka totesi ihan tarkoituksella ei kerrottu, kuinka korkeaksi hinta oli muodostumassa. 

Onhan yleisesti tiedossa, että päätösvaiheessa hankkeet myydään päättäjille monesti alihinnalla. Tyypillinen esimerkki on Apotti. HUS parhaillaan selvittää, kuinka päästään törkykalliista Apotista säädyllisesti irti.

Ratikasta ei päästä enää irti, koska kuokat on lyöty maahan, mm. kallista Tikkurilan alikulkutunnelia rakennetaan paraikaa.

Petri Roininen totesi osuvasti, että juuri tässä hetkessä kaupunki kietaisee myllynkiven kaulaansa.

Toivottavasti onnistumme talouden tervehdyttämisessä niin, ettei kaupunki pulahda Vantaanjoen pinnan alle. Nyt käymme läpi toimialojen säästölistoja ja syksyllä teemme ratkaisut. Leikkaukset tulevat olemaan kovia.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet, että heille kyllä käy veronkorotukset. SDP ratkaisee Vantaan veronkorotusten kohtalon. Muut puolueet ovat korotuksia vastaan.

Summa summarum, ratikka on Vantaan historian suurin investointi. Hesarin artikkelin otsikko kertoo ytimekkäästi kaiken ratikan suhteen, se on Vantaan historian suurin virhe.

Hesarin artikkelin kommenteissa sekä Vantaan Puskaradioissa moni ajattelee ratikkaa vain liikennevälineenä, mikä se onkin. Meille ratikka on ennen kaikkea uhkarohkea taloudellinen riski nykyisessä Vantaan kurjassa taloustilanteessa.

Vantaa on tehnyt pahimman virheensä, sanovat ratikan vastustajat | HS.fi

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

 

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, 

- Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseulatestillä. 

- Tulokset olivat niin surkeita, että entistä opettajaa hävettää.

- Tokaluokkalaisten lukemisen taso on edelleen laskenut. 

- Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan 20 prosentin tasoon kuuluu joka kolmas oppilas.

- Suomi toisena kielenä oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 78 prosenttia oppilaista.

- Pitää ottaa huomioon, että suurin osa heistä on syntynyt Suomessa.

- Seiskaluokkalaisista suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan suoritustasoon kuuluu 34 prosenttia oppilaista. 

- Suomi toisena kielenä- oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 76 prosenttia, eli vain joka neljäs lukee tyydyttävästi, ja toiselle asteelle pitäisi mennä.

- Alimpaan 20 prosentin suoritustasoon kuuluminen merkitsee sitä, että ko. oppilaat eivät osaa lukea kunnolla, saatikka sitten ymmärrä lukemaansa.

- On huomattava, että joka noin joka kolmas seiskaluokkalainen suomenkielinenkään lapsi ei osaa lukea kunnolla.

- S kakkosen opettamista pitää tehostaa siten, että S kakkonen ei ole mikään automaatti. 

- Kun S 2 oppilas on riittävällä suomen kielen tasolla, hänet pitää siirtää normiäidinkielen ryhmään.

- Oman kielen opetus ei ole lakisääteistä. On vakavasti mietittävä, että onko oman kielen opetus järkevää. 

- Pitäisikö meidän sen sijaan satsata yhteen koriin eli lisätä vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen kunnolla, mikä tarkoittaisi peräti kahta viikkotuntia lisää suomen kielen oppimiseen?

- Siitä ei pääse mihinkään, etteikö suomen kielen kunnollinen osaaminen vaikuttaisi opiskeluedellytyksiin tai jatko-opintomahdollisuuksiin tai työllistymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen.

- Jossain vaiheessa käsialakirjoituksen opettaminen jätettiin opetussuunnitelmissa vapaaehtoisuuden varaan, mikä oli äärimmäinen virhe.

- Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja monipuolisesti sekä tukee oppimista tehokkaasti. Se helpottaa vahvasti lukemisen taitoja.

- Käsialakirjoitusta ei pidä sotkea kaunokirjoitukseen. 

- Käsialakirjoitusta on äärimmäisen helppo opettaa, koska käytännössä siinä vain sidotaan tekstauskirjaimia yhteen toisiinsa. 

- Toisin kuin kaunokirjoitus käsialakirjoitus toimii vasureillakin.

- Mikään ei estä Vantaata lisäämään käsialakirjoitusta toisen luokan opetussuunnitelmiin. 

- Sitä myötä käsin kirjoittamisen osuutta tekstin tuottamisessa voidaan luontevasti lisätä. 

- Lapset rakastavat omien tarinoiden kirjoittamista.

Kiitos

Vantaan kaupungin Taloussuunnitelman 2027-2030 lähetekeskustelun puhe

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell Taloussuunnitelman 2027–2030 lähetekeskustelun puhe:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Isäni tuppasi usein sanomaan, että se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään
- Kaikella uhalla muistellaan nyt kumminkin
- Perussuomalaiset puhuivat jo vuonna 19, että Vantaan ratikan lopulliset kustannukset menevät yli miljardin euron
- Muistan hyvin, kun silloin jotkut valtuutetut naureskelivat meille
- Nyt tiedämme, että ratikan kustannukset heilahtavat yli sen miljardin euron
- Perussuomalaiset olivat oikeassa
- Vieläkö salista löytyy naureskelijoita?

- Vielä viime keväänä, kun kaupungin synkät talousluvut tulivat selville, yritimme siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin
- Heti, kun sitä alettiin rakentaa, aloimme tehdä leikkauslistoja
- Olisi muuten kiva tietää tämän vuoden ratikan kustannukset
- Pelkään, että ratikasta käteen jää hanttikortti

- Kaupungin talouden tasapainotustarve vuosille 26-29 on 30 miljoonaa euroa per vuosi
- Voi olla, että sekään ei riitä
- Meidän tehtävä talouden rasitustestiselvitys

- Valtuustosopimus sisältää lauseen: ”Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”
- Nyt olemme siinä tilanteessa

- Ensiksi on priorisoitava kaupungin perustehtävät
- On mietittävä, ovatko kaikki kaupungin toimialojen virat elintärkeitä vai ei
- Usein ratkaisuksi esitetään tekoälyä, jolla työtehoa voitaisiin tehostaa
- Hyvin vaikeaa on kajota esim. perusopetukseen
- 90-luvun lopun opetus oli, että opetussäästöt tulivat kalliiksi myöhemmin, eikä oppimisvajeita ei saatu koskaan kurottua kiinni

- Perussuomalaiset vastustavat veronkorotuksia
- Veronkorotusten tie on vaarallista
- Pelkona on, että keskiluokan pako Vantaalta kehyskuntiin kiihtyisi entisestään

- Yhdessä asiasta voisimme ottaa Espoosta mallia
- Kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen laatimassa strategiassa vaaditaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun
- Kasvu voisi jopa puolittua huippuvuosista
- Mykkänen toteaa, että vuokratalokeskittymien aika on ohi

- Väkiluvun kasvu ei Vantaallakaan voi olla mikään itseisarvo, kun väestörakenteen muutos aiheuttaa kaupungille taloudellisia ongelmia
- Vantaalle muuttaa ihmisiä jopa työttöminä edullisten vuokra-asuntojen perässä
- VAV:n ei pidä rakentaa enää suuria vuokratalokeskittymiä
- Pitää muistaa, että vapailta markkinoilta löytyy paljon vuokra-asuntoja

- Meidän on alettava rakentaa Vantaan pelloille Kartanonkoskeakin vetovoimaisempia pientaloalueita
- Loistava ja hyvin saavutettava peltoalue löytyy Hiekkaharjun aseman itäpuolelta aina Hakkilan soramontuille asti

- Vantaan noin kahdestakymmenestä tuhannesta työttömästä puolet on pitkäaikaistyöttömiä, joita on lähes mahdoton työllistää
- Lopuille pitäisi löytyä töitä jostain
- Ei voi muuta kuin toivoa, että onnistumme yritystonttien löytämisessä ja yritysten houkuttelemisessa

- On mietittävä tarkkaan, mitä omaisuutta kaupunki voi myydä
- Ainakaan lypsäviä lehmiä ei kannata myydä
- Vuonna 98 myimme 40 prosenttia Vantaan Energian osakkeista Helsingille, kun oli pakko
- Vantaan omaisuus on uudelleen arvioitava vastaamaan talouden oikeaa kuvaa
- Joka tapauksessa kaupungin tytäryhtiöiden tuloja on kotiutettava emokaupungille

- Joitakin kaupungin isoja investointeja on myöhennettävä
- Vain välttämättömimmät on rakennettava

- Nyt ei auta muu kuin odotella toimialojen esittämiä leikkauslistoja
- Siitä se keskustelu sitten kiihtyy
- Perussuomalaiset on valmis kantamaan vastuunsa

- Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

Vantaan Perussuomalaiset irtaantui vuoden 2026 Talousarviosta

Kaupunginvaltuuston kokous 17.11.2025

Ryhmänjohtajan puhe:

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Hyvät vantaalaiset ja median edustajat

- Olemme äärimmäisen pahoillaan, kun asiakohdassa 7 teimme historian raskaimman päätöksen, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan ratikan hankesuunnitelman tarkistuksen 

- Nyt ratikan rakentamista ei voida enää peruuttaa

- Olemme pahoillamme, että vantaalaisten velkataakka kasvaa massiivisesti

- Olemme pahoillamme, että vuosi vuoden jälkeen teidän eteenne tuodaan säästö- ja leikkauslistoja

- Me emme tätä velkakurimusta halunneet

- Ratikan rakentaminen ajaa kaupungin konkurssin partaalle

- Tässä salissa muutamaan kertaan kuultu perustelu eihän meidän tarvitse sitä velkaa maksaa, vaan tulevat sukupolvethan sen velan maksavat on järjetön

- Tuleville sukupolville on sälytetty melkoinen vastuu muutenkin, esim. ilmastomuutoksen ratkaiseminen tai vaikkapa Ukrainan sodan jälkihoito

- En halua, että lastemme hartiat pannaan lysyyn ja heiltä viedään usko tulevaisuuteen

- G12 eli perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit ovat laatineet vaihtoehtobudjetin

- Kannatamme Keskustan esittämää vaihtoehtobudjettia

- Kiitos

PS, eriävä mielipide

- Perussuomalaisilla on nyt vaikea paikka

- Ratikka ajoi meidät nurkkaan. Meidän pitää olla rehellisiä itsellemme. Meidän pitää olla rehellisiä myös äänestäjillemme

- Nyt kiskot vievät vantaalaisten perustarpeiden edelle. Pelkäämme, että tulevina vuosina kaupunkilaisten palveluista, kuten koulutuksesta tullaan leikkaamaan. Pelkäämme, että kaupunkilaisille muita tärkeitä investointeja lykätään tai perutaan-

- Emme halua, että Vantaa joutuu velkakurimuksen tielle ja sitä myötä konkurssin partaalle

- Perussuomalaiset on vastuullinen talouspuolue, siksi Perussuomalaiset irtautuu vuoden 2026 talousarviosta

#ratikka #talousarvio #perussuomalaiset #Vantaa

Vantaan kaupunginvaltuuston ratikkapuhe

Vantaan kaupunginvaltuuston kokous 17.11.2025 

 Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro, ryhmän pj Kai-Ari Lundell: 

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, 

- Nyt on vakava paikka 

- Tynkäratikan tarkistetun hankesuunnitelman hyväksyminen olisi Vantaan historian raskain päätös 

- Hintalappu olisi hirmuinen 

- Vantaan talouden tunnusmerkit eivät ole muutenkaan rohkaisevia: korkea työttömyys, lentokenttäklusterin syöksy, rakentamisen pysähtyneisyys ja kaupungin epäedullinen väestökehitys 

- Ei ole ensimmäinen kerta poliittisessa päätöksenteossa, kun ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla 

- Myös päivittäisiä matkustajamääriä on tarkoitushakuisesti liioiteltu, ensin 80 000, ja nyt noin 30 000 matkustajaa 

- Erotus on päätön 50 000 matkustajaa - Ratikan rakentamisen myötä kaupungin talous kyykkää konkurssin partaalle 

- Vantaa on jo nyt velkaa noin kaksi miljardia euroa, kun konsernivelka otetaan lukuun 

- Ja ratikan kokonaiskustannukset puskuttavat kovaa vauhtia kohti miljardia euroa 

- Pian olemme velka kolme miljardia euroa 

- Ratikka ei ole investointi, vaan se on velkakone 

- Kun käyttötalous ei riitä lyhennyksiin, vanhaa velkaa joudutaan maksamaan uudella velalla, ja velkakierre on valmis 

- Kun korkomenot syövät kaupungin talouden, joudumme säästämään kaupunkilaisten palveluista ja muista tärkeistä investoinneista 

- Leikkauslistoista tulee vuosittaista arkipäivää 

- Ratikan rakentamista perustellaan kaupunkikehityksellä 

- Santaradan alue rakennetaan ilman ratikkaakin 

- Tikkurilan Väritehtaan alue rakennetaan ilman ratikkaakin 

- Aviapolis rakennetaan ilman ratikkaakin jne. 

- Ratikan rakentamista on perustelu, että se alkaa tuottaa 40 vuoden päästä 

- Kuka hullu investoi 40 vuoden päähän? 

- Matkan varrella voi tapahtua mitä tahansa 

- Kohta on äänestys 

- Toivon hartaasti, että talouspuolueena itseään pitävä Kokoomus kokonaisuudessaan kääntyy ratikan rakentamista vastaan 

- Minulle on useampikin demari tullut sanomaan, että he vastustavat ratikkaa 

- Demarit, kun kohta äänestätte, älkää peljätkö, vaan kuunnelkaa myös sydämentenne ääntä 

- Ajatelkaa kaupungin kurjistuvaa taloustilannetta ja vantaalaista veronmaksajaa ja ennen kaikkea teidän äänestäjiänne

 

- Hyvät demarit, ratikka olisi uhraus teille tärkeiden peruspalvelujen kannalta, kuten vaikkapa koulutus 

- Perussuomalaiset on vastustanut lujaa ratikkaa monen vuoden ajan 

- On hienoa, että tällä kaudella myös keskusta on tullut vastustajien leiriin, kiitos 

- Joten G12 eli perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit, ovat ratikan rakentamista vastaan 

- Siksi Perussuomalaiset esittää ratikan hankesuunnitelman tarkistuksen hylkäämistä ja koko ratikkahankkeen kuoppaamista 

- Kiitos 

Järjestimme Kaupungintalon ulkopuolelle puurotapahtumaan, jonka mikkiin pääsi kaupunkilaisetkin puhumaan. Minäkin piipahdin tauolla pitämään parin minuutin puheen.

Oli paljon hauskempaa puhua kaupunkilaisille kuin aina salissa kaupunginvaltuutetuille, vaikkakin valtuuston kokoukset kuvataan livenä Vantaa-kanavalle, joka löytyy Vantaan kaupungin sivuilta.

 #ratikka #perussuomalaiset #Vantaa

Ratikka ajaa Vantaan konkursiin

Mielipide | Ratikka ajaa Vantaan konkurssin partaalle (Vantaan Sanomat 27.10.2025)

"Ei ole ensimmäinen kerta suomalaisessa päätöksenteossa, että ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla, kirjoittaja toteaa."

Yritimme toukokuun ylimääräisessä valtuustokokouksessa siirtää ratikan rakentamista. Silloin oli jo päivänselvää, että Vantaan talous tulee kyykkäämään. Vantaan talouden tunnusmerkit eivät olleet rohkaisevia: korkea työttömyys, lentokenttäklusterin syöksy, rakentamisen pysähtyneisyys ja kaupungin epäedullinen väestökehitys.

Ihmettelimme silloin äänestystulosta, kun vain kaksi viidesosaa valtuutetuista oli valmis siirtämään ratikan rakentamisen aloitusta parempaan hetkeen.

Olen varma siitä, että jos keväällä olisi tiedetty ratikan rakentamisen sadan miljoonan euron ylitys sekä, että ratikan lentokentän puoleinen päätepysäkki jää 1,5 kilometrin päähän itse lentoasemasta, äänestystulos olisi voinut olla toisenlainen.

"Kuka hullu viitsii kävellen raahata matkalaukkujaan noin pitkän matkan, kun Tikkurilasta pääsee junalla nopeasti suoraan lentoasemalle?"

Ratikkaa ei pidä rakentaa Tikkurilasta eteenpäin, vaan reitille on tehtävä silmukka takaisin Mellunmäkeen. Tilanne on ongelmallinen, koska hyvinvointialue alkaa pian rakentaa Tikkurilaan ratikkatunnelin viereen uutta hyvinvointikeskusta. Paikka valittiin juuri ratikan takia.

Toinen vaihtoehto on edelleen, että ratikkaa ei rakenneta ollenkaan. Sähköbussit ovat ekologinen, mukava ja tehokas tapa matkustaa. Vantaan ei kannata hirttäytyä ratikkaan.

Alusta lähtien ratikkahankkeessa on ollut huijauksen makua. Jo kaupunginvaltuuston ratikan suunnittelulupakokouksessa meille esitettiin alihintaista budjettia. Perussuomalaiset jo silloin totesi, että ratikan lopullinen hintalappu paukkuu yli miljardin euron rajan, ja niin on tapahtumassakin. Ei ole ensimmäinen kerta suomalaisessa päätöksenteossa, että ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla.

Toinen asia, mikä jurppii on ratikan matkustajamäärät. Alussa ilmoitettiin, että ratikkaa käyttäisi noin 70 000 matkustajaa vuorokaudessa. Ihmettelin valtuustosalissa matkustajamäärää heti kärkeen, ettei moinen ole mitenkään mahdollista. Vähän myöhemmin ilmoitettiin, että matkustajia olisi 30 000. Syytiin valmistelua valehtelusta, ja minulle todettiin vain, että ”matkan varrella tehdään luonnollisesti aina tarkistuksia”. Nyt arvioidaan, että matkustajia vuorokaudessa olisikin enää rapiat 25 000.

On harkittava uutta ylimääräistä kaupunginvaltuuston kokousta, koska ratikkaa ei kannata rakentaa lentoasemalle päätepysäkin etäisyyden takia. Puolitoista kilometriä päätepysäkiltä lentoasemalle on liikaa. Myös rakentamisen budjetti paukkuu reippaasti yli esitetyn.

Ratikan suunnittelu on alusta pitäen lähes kaikessa ollut pelkkää unelmahöttöä ilman realismin häivääkään.

Ratikka on Vantaan velkakurimuksen viimeinen niitti. Kuntaveroa ei saa nostaa, sillä se on jo nyt korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä.

Kai-Ari Lundell (ps.)

valtuustoryhmän pj

#ratikka #perussuomalaaiset #Vantaa

Kuva on tekoaälyllä tuotettu, kiitos Aki Mäkipernaa.

Vantaan ratikka: nyt tyhmistä päätöksistä kaupunkia lyödään oikein olan takaa

Kuva: Vantaan Sanomat 1.10.2025

Ratkaiseva ratikkaäänestys v. 2023 oli oikeasti massiivinen. Sama johtopäätös on vedettävä kesän ylimääräisestä valtuustokokouksesta, jossa yritimme siirtää ratikan rakentamista.

Ratikkaa olisi pitänyt alkaa rakentaa vaikka viiden vuoden kuluttua, kun Vantaan talous olisi saatu kuntoon. Nyt ja varsinkin tulevaisuudessa olemme kusessa. Vantaata tullaan tyhmien päätösten takia lyömään oikein olan takaa.

Vantaan Sanomien kuvassa PS-valtuutetut Kai-Ari Lundell ja Markku Weckman ovat varmaan oikeasti järkyttyneitä äänestystuloksesta. Pointsit valokuvaajalle.

Lue koko juttu täältä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8886635

Nyt viimeistään kaikki tajuavat, mihin ko. päätökset ajoivat: hirmuiseen talouskurimukseen.

On päivänselvää, että ratikan seuraavien parin vuoden 150 Meuroa plus 150 Meuroa rakentamiskustannukset ovat jollakin tavalla peipattava.

Tämän vuoden säästölistat ovat vasta alkusoittoa seuraavien vuosien säästölistoille. Tänä vuonna emme vielä kajonneet esim. varsinaiseen opetukseen.

Lisäksi Vantaa tulee ottamaan rutkasti lainaa. Joudumme myös todennäköisesti lykkäämään Länsi-Vantaalle tärkeitä hankkeita, Opistotalon ja Kulttuuritalon rakentamisia.

Tämän hetken polttavin asia näyttää olevan hulevesimaksut, joiden korotuksia Perussuomalaiset eivät kannata, koska kyse ei ole säästöistä tai leikkauksista, vaan veron luonteisista maksunkorotuksista, jotka käyvät vantaalaisten asukkaiden ja yritysten kukkarolle.