Vake-hyvinvointialueen seminaarissa

Sekä kaupungin- että aluevaltuustot pitävät pari kertaa vuodessa seminaareja, joissa saamme syvennettyä tietoa mm. taloudesta ja organisaatioista. Tällä kertaa keskityimme mm. tulevaisuuden uudistusohjelmaan.

Timo Aronkytö

1. 

Tänään Vantaa-Keravan hyvinvointialueen seminaarissa ensin alueen johtaja Timo Aronkytö piti tilannekatsauksen. 

Vuonna 2023, kun VaKe perustettiin, tilanne oli huono. Olimme käytännössä kriisialue, pelkona oli, että ylipäätään selviääkö VaKe. Asteikolla 1-5 asiakokemusten keskiarvo oli 2,8.

Vuonna 2026 uudistusohjelman takia myönteinen käänne oli jo tapahtunut. Tulosennuste on on n. 20 Meuroa plussaa. Asiakaskokemuksen keskiarvo oli jo 4,3.

Asukaskustannukset per asukas laskivat 2,0 %  v. 2023-2025. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet pysyvää säästöä. Pikasäästöjä, kuten leikkauksia, ei ole käytetty.

Vuonna 2029 ikkuna sulkeutuu. Kestääkö suunta, kun rahoitus kiristyy? Pelkona on, että valtio rankaisee ja ylijäämää siirretään muille alueille ja emme voikaan alkaa lyhentämään mm. hammashoitojonoja tai lisäämään resursseja lastensuojeluun.

On edelleen v. 2029 lisättävä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Mikko Hokkanen

2.

Talousjohtaja Mikko Hokkanen kertoi tulevien vuosien 2027-2030 uudistusohjelmasta. 

Linja jatkuu, toimintaa tehostetaan ja uudistetaan. Ei säästetä, vaan tehdään pysyviä ratkaisuja. Nyt on helpompaa kuin alussa, koska tietoa on nyt enemmän. Nyt henkilöstön kehitysideat otetaan vahvemmin mukaan kaikilla toimialoilla kuin alussa.

Miksi uudistamme? 

Vastaus on selvä. VaKe:n väestö kasvaa ja ikääntyy nopeammin kuin valtion rahoitus.

Uudistamisohjelmassa jatketaan kunnianhimoista vuosittaista 2 %:n tuottavuustavoitetta. Olemme jo osoittaneet, että tavoite on realistinen.

Uudistusohjelmalla haetaan tehokkuutta ja asukkaille oikeaa apua oikea-aikaisesti.

Mika Salminen

3.

Vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt, alkoholi on edelleen ykkönen. THL ei ole pitänyt hyvänä alkoholin saatavuuden helpottamista mm. miedot viinit ja muut alkoholijuomat ruokakauppoihin.

Harva tietää, että suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi lihavin kansa skottien, maltalaisten ja latvialaisten jälkeen. Syinä mainittiin helppo ja yltäkylläinen elämä ja arkiliikunta on vähentynyt radikaalisti.

Sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Vähän koulutettuja ja pienituloisia on pudonnut kelkasta.

Mielenterveydessä hiertää, kun nuorten ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet.

VaKe:ssa kehitys mielenterveysindeksin ja syövän ilmaantuvuusindeksissä on koko maata suotuisampaa, mutta sepelvaltimotauti-indeksi on kehittynyt muuta maata heikommin.

Onneksi VaKe:ssa alkoholikuolleisuus vähentynyt muuta maata enemmän.

Mielenkiintoinen knoppitieto: suomalaiset on keski-iältään maailman kolmanneksi vanhin kansa.

Hyvinvointialueet suoriutuvat sotessa mainettaan paremmin. Pelastustoimella on erittäin hyvä maine.

Pidemmän ajan kuluessa alueiden määrää on tarkasteltava kriittisesti, kuten sairaalaverkkoakin.

Vantaan ja Keravan kuntaliitos

Kuntalehti 24.7.2026

Helsingin sijaan Vantaalla mietitään nyt toista naapuria - "Että Kerava liittyisi meihin"

Perussuomalaisten Kai-Ari Lundell arvioi, että kokoomuksen Sakari Rokkasen ehdotus Vantaan liittämisestä Helsinkiin oli mätäkuun eduskuntavaalikampanja.

* * *

Viikolla on kohkattu paljon Vantaan ja Helsingin kuntaliitoksesta, joka on jo kahteen kertaan selvitetty ja torpattu.

Kohkataan nyt lisää toisesta, paljon realistisemmasta vaihtoehdosta, Vantaan ja Keravan kuntaliitoksesta.

Kerava on Korson kokoinen alue. Keravan asukasluku on n. 38 000 ja Korson. 30 000. 

Molemmat ovat vierekkäin pääradan varrella. Kerava kuuluu HSL:n D-vyöhykkeeseen, kun taas Korso C-vyöhykkeeseen. Jos Kerava ja Vantaa yhdistyisivät, keravalaisten matkakulut alenisivat merkittävästi.

Keravan kuntavero on 7,30, kun taas Vantaan kuntavero on 6,40, joten keravalaisten kuntavero pienenisi lähes yhdellä prosenttiyksiköllä.

Nyt Vantaa ja Kerava muodostavat kahden kaupungin keinotekoisen hyvinvointialueen. VaKe:lla on 69:n valtuutetun aluevaltuusto, aluehallitus sekä erilaisia lautakuntia ja jaostoja.

Jos Vantaa ja Kerava yhdistyisivät, siirryttäisiin Helsingin malliin. Helsingissä on 13 jäsenen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta sekä pari jaostoa.

Kuntaliitoksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko yksinkertaistuisi ja halpenisi huomattavasti.

Lisäksi myös toinen kaupunginvaltuusto lautakuntineen ja jaostoineen poistuisi.

On sanottu, että Helsingin hallinto on jähmeä. Vantaa ja Kerava yhdessä olisi edelleen ketterä.

Molemmat kaupungit ovat rouheita. Keravalaiset ovat kivoja ihmisiä, joten mutkattomat vantaalaiset pärjäisivät heidän kanssaan varmasti.

Toisaalta, monille tuttu laulu on "Jos konduktöörin nait:  Korso-Kerava ja Järvenpää..."

Luottamushenkilöpaikkani 2025-2029

 

Vantaan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa nuijittiin myös luottamushenkilöpaikkoja.

Itselleni kopsahti kasvatuksen ja opetuksen lautakunnan jäsenyys. Paikka on minulle mieluisa, sillä ensimmäisen kauden aikana olin opetuslautakunnan jäsen. Samasta lautakunnasta on kyse, vaikka nimi on eri.

Toimin myös Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtajana, jonka myötä minulle tuli jäsenyydet valtuustovaliokuntaan ja edunvalvontatoimikuntaan. Hienoa on, että puheenjohtajat pääsevät merkittävään talous- ja strategiatoimikuntaan, sillä viime kaudella kuuluin sen edeltäjään, Vantaan 2025 -toimikuntaan.

Vantaan talous on kuralla, toimikunnassa mietitään miten talous saadaan takaisin oikeille raiteille. Valtuustosopimuksessa puolueet ovat yhdessä sopineet, että veroja ei koroteta, eikä kaupungin henkilöstöä lomauteta. Lisälainaakaan ei kannata enää ottaa. Todennäköisesti joudumme lykkäämään joitakin hankkeita. Ikävä kyllä ratikan rakentamista ei lykätä.

Kaupunginhallituksesta putosin, sillä Perussuomalaiset sai vain yhden KH-paikan, joka meni Mika Niikolle.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueelta en hakenut lautakuntapaikkaa, minulle riittää aluevaltuutettuna toimiminen.

Hommia on.

Päätä pidempi kiittää

Valtakunnallisesti otimme puolueena nokkaan molemmissa vaaleissa. Vantaalla kuntavaaleissa saimme pahasti selkään, paikkamäärä putosi 12:sta paikasta seitsemään.

Vantaan tilanne tiivistyy yllä olevaan kuvaan: ylivoimaisesti kuntavaalien suurin puolue oli nukkuvien puolue.

Molempien vaalien äänestysprosentit jäivät ällistyttävän mataliksi. Aluevaaliprosentti oli 44, 4. Se nousi 6,3 prosenttia, koska nyt ihmiset äänestivät samana päivänä kaksissa vaaleissa. Kuntavaaliprosentti oli 47,5, laskua edellisistä vaaleista 2,7 prosenttia.

Yksi syy matalaan äänestysintoon on vieraskielisten asukkaiden osuus n. 30 prosenttia, mutta varmasti suomenkielisistä asukkaista moni ei äänestänyt.

Näyttää siltä, että suuri osa Perussuomalaisten kannattajista jäi äänestyspäivänä kotiin. Vaalia edeltävällä viikolla julkaistussa Hesarin gallupissa PS-kannatus Vantaalla oli 16 %, kun todellinen kannatus vaaleissa oli 9,6 %.

Turpaan tuli.

Case Marjatta-Säätiön tukiraha

Vantaan Sanomat 10.3.2025

Muut puolueet tarjosivat vanhuksia auttavalle säätiölle 120 000 euroa, demarit 100 000 euroa

Kirjoittajat kertovat oman näkemyksensä järjestöille ja yhdistyksille liittyvässä tukikiistassa.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi Vantaan Sanomissa, että "Tämä oli vastenmielinen näytelmä", kun lautakunta päätti helmikuun lopun kokouksessaan antaa Marjatta-Säätiölle avustusta 100 000 euroa.

Marjatta-Säätiö on tehnyt hyvää työtä, mutta on ymmärrettävä, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue, kuten muutkin hyvinvointialueet, on talouskurimuksessa.

Virkamiesten pohjaesitys oli hyvin laadittu yksimielisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan. Järjestöille oli jaossa kaikkiaan vajaat miljoona euroa. Nyt monelta järjestöltä vähennettiin tukea ja moni yhdistys ja järjestö jäi kokonaankin ilman tukea.

Kyse oli nollasummapelistä. Jos jollekin järjestölle olisi lisätty rahaa, vastaava summa olisi pitänyt ottaa joltakin järjestöltä pois. Olisiko Kiljusen esittämä lisäraha Marjatta-Säätiölle pitänyt ottaa pois lastensuojelu- vai päihdetyöstä? Mielenterveystyöstä vai turvatalotoiminnasta?

Vastenmieliseksi asian tekee se, että Kiljunen yritti puheenjohtajana painostaa muita puolueita demareiden esityksen taakse. Kiljusen sanoin: "Lautakunnan puheenjohtajana yritin kaikkeni, että emme joutuisi päätymään äänestysratkaisuun, mutta en siinä onnistunut". (VS digi 6.3.2025).

Jos jollekin järjestölle olisi lisätty rahaa, vastaava summa olisi pitänyt ottaa joltakin järjestöltä pois.

Kiljuselle on todettava, että lautakunnissa on aivan normaali käytäntö, että asioista äänestetään. Äänestäminen kuuluu demokratiaan.

Vastenmielistä on myös, että Kiljunen ei lehtijutussa kertonut, että muut puolueet tarjosivat Marjatta-Säätiölle 120 000 euroa. Lautakunnan jäsen Kai-Ari Lundell (ps.) sanoi päivää ennen lautakunnan kokousta Kiljuselle kaupunginvaltuuston kokouksen kahvitauolla: ”Kimmo, ota nyt huomenna se 120 000”. 

Mutta SDP vei asian äänestykseen ja hävisi sen 9-4. Virkamiesten esittämän pohjan kannalla olivat kokoomus, vihreät, perussuomalaiset, keskusta ja Liike Nyt. Vastaan olivat demarit ja vasemmisto.

Irvokasta on, että tosiasiassa demarit itse Kiljusen johdolla leikkasivat demaritaustaiselta Marjatta-Säätiöltä 20 000 euroa lisää.

SDP:n harjoittama poliittinen kotiinpäin vetäminen on omiaan vaarantamaan sen hyvän yhteistyön, mikä hyvinvointialueella on eri järjestöjen kanssa. Järjestöjen tekemä työ ei ole hyvinvointialueesta irrallista toimintaa, vaan se on vaikuttavaa matalan kynnyksen työtä.

Järjestöavustusten myöntämisen perusteiden tulee olla avoimia. Perusteiden on oltava kaikilla järjestöillä tiedossa hyvissä ajoin ennen hakemusten jättämistä. Vain sitä kautta voimme toteuttaa yhteistä strategiaa ja palvella asukkaita vaikuttavasti.

Kai-Ari Lundell (ps.)

aluevaltuutettu

lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen

Teemu Purojärvi (ps.)

aluevaltuutettu

aluehallituksen jäsen

Leena Meri ja Mari Rantanen Vantaan turvallisuusaiheisessa PS-foorumissa

 

Katso #suomenuutiset tekemä striimi Vantaan turvallisuusaiheisesta PS-foorumista - vierailijoina olivat Perussuomalaisten tahtonaiset, ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Klikkaa alla olevaa linkkiä.

https://www.youtube.com/watch?v=BdaLOdBb-IY

#aluevaalit #kuntavaalit #perusnaiset #uudenmaanperussuomalaiset #perussuomalaiset #Vantaa

Kuva valtuustosalista tilaisuuden jälkeen, Päätä pidemmän kainalossa ovat ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Sain kunnian olla tilaisuuden järjestäjänä ja juontajana. Kovin homma oli kysymysten etukäteen miettiminen ja muokkaaminen. Itse juonto kysymyksineen sujui hyvin.

Oli kivaa, kun sali oli suurin piirtein täynnä, silloin on aina mukavaa puhua, kun yleisöä on edessä. Opettajana olen siihen tietenkin tottunut.

Komeaa oli huomata, kuinka hyvin ministerit Meri ja Rantanen ovat hoitaneet hommansa. Yleisö oli hyvin tyytyväinen kuulemaansa ja näkemäänsä.

Erityiskiitokset Perusnaisille kahvituksesta ja Suomen Uutisille upeasta ja ammattitaitoisesta striimauksesta.

Seuraava Vantaan PS-foorumin teemana on terveys ja hyvinvointi. Vieraina ovat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja kansanedustaja, sotevaliokunnan jäsen Pia Sillanpää. Juontajana toimii meidän aluehallituksen asiantuntija Teemu Purojärvi.

Aluevaltuustopuheeni Vantaa-Keravan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut,

Suomessa oli 1990-luvulle asti omalääkärijärjestelmä. Silloin asiakas pääsi saman lääkärin hoitoon. Lääkäri tiesi tasan tarkkaan potilaan käyntihistorian, eikä tarvinnut päivät pääksytysten hoitaa vieraita potilaita.

Hyvä, että omalääkärimalli tekee vahvaa paluuta.

Myös HUS:n ympärivuorokautinen liikkuva sairaala LiiSa on askel oikeaan suuntaan, kun hoito tulee viiveettä omaan kotiin palveluasumisen ja kotihoidon piirissä oleville.

Muutamia vuosia sitten ennen soteuudistusta vierailin Uusi Vantaa -työryhmän mukana tutustumassa Tanskan silloiseen hyvinvointialuemalliin.

Tanskassa petyttiin malliin ja alettiin taas vahvistaa kuntien asemaa.

Mutta, ihailin Tanskan ammatinharjoittajamallia.

Siellä suurin osa lääkäreistä on itsenäisiä ammatinharjoittajia, joilla on sopimus alueellisten viranomaisten kanssa. Vastaanotoista vajaa tuhat on yhden lääkärin asemia, loput kimppalääkäriasemia.

Tanskassa lääkärit ovat käytännössä perhelääkäreitä, jotka tekevät myös kotikäyntejä. Kotikäynti on asiakkaalle maksuton.

Ammatinharjoittajamalli toimisi komeasti myös Vantaa-Keravalla. Ei tarvittaisi kuin kaksi isoa terkkaria, Tikkurila ja Myyrmäki.

Ihmiset kulkisivat terkkareille junilla, busseilla tai ratikalla. Jos kunto on huono, niin ei muuta kuin kännykkä käteen ja lääkäri kotiin.

Ennen sote-uudistusta Jätkäsaaren Clarionissa järjestettiin Uudenmaan soteasiantuntijoille sekä kunnallisille päättäjille Suuri Sotetilaisuus. Paikalla oli myös muutama onneton valtuutettu kuten minä.

Asiantuntijat, kuten Timo Aronkytö, kertoivat omia näkemyksiään tulevasta sotesta. Myönteisiä puheenvuoroja ei juuri kuultu.

Lopuksi tehtiin kädennostoäänestys - ketkä kannattivat tulevaa soteuudistusta? Isossa salissa nousi vain kaksi sotea kannattavaa kättä.

Järkytyin, kun paria vuotta myöhemmin soteuudistus runnottiin väkisin läpi, vaikka Tanskassa jo pakitettiin.

Kuhan nyt sanoin.

Kiitos

#vakehyva #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa

Kiva vaalivuosi

Hiljalleen valmistaudutaan kivaan vaalivuoteen, tilasin ensimmäisen läjän kortteja toritapahtumiin jne. jaettavaksi.

Minulle vaalit ovat aina urheilua. Joukkueet eli puolueet kisaavat toisiaan vastaan ja oman joukkueen pelaajat kisaavat paikasta avauskokoonpanoon.

#aluevaalit2025 #kuntavaalit2025 #perussuomalaiset #Vantaa

Vantaa-Keravan hyvinvointialue hakee 150 miljoonan euron lisärahoitusta

Kuva: Vantaan Sanomat / Tuovinen

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen hallitus päätti hakea valtiolta  150 miljoonan euron lisämäärärahaa, kun raha ei kerta kaikkiaan riitä. Vantaa-Kerava on Suomen vieraskielisin alue, mikä näkyy varsinkin sosiaalihuollon kustannuksissa. Lastensuojeluun uppoaa poikkeuksellisen paljon rahaa. Vantaa-Keravan nuori väestö alkaa sekin vanheta, ja kaikki vanhustenpalvelujen rakenteet eivät ole vielä täydessä valmiudessa.

Somessa leimahti, kun valtionvarainministeri, valtion rahakirstun vartija Riikka Purra twiittasi:

– Monikulttuurisuus ei selvästi ole rikkaus, kun soterahasta puhutaan. Kunpa sen ymmärtäisivät nekin, jotka uskovat sen jopa korjaavan kestävyysvajetta, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

– Vantaa-Keravan hyvinvointialue perustelee lisärahan tarvetta mm. ”monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä”, Purra totesi.

Purra toisti twiitissään hyvinvointialueen perustetta "monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä".

Mielestämme somessa Purran lausuntoa vääristeltiin ikävällä tavalla.

Laitoin alle oman osuuteni haastattelusta, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, voit lukea koko artikkelin.

Muut haastateltavat ovat aluevaltuutetut Suvi Karhu ja Mika Niikko. Hyvinvointialueen Perussuomalainen ryhmä puoltaa lisärahoituksen hakemista.

* * * 

15.5.2024 Vantaan Sanomat

Näin perussuomalaisten valtuutetut kommentoivat Purran "monikulttuurista" somepostausta – "Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista"

Vantaan Perussuomalaiset aluevaltuutetut kommentoivat Purran äksäystä (entinen twiitti) Vantaan Sanomille keskiviikkona.

- Purra kommentoi siltä pohjalta, mikä se meidän Vake-alueen lisärahahakemuksen perustelu oli. Somekirjoitus oli asiaa. On käsitetty väärin, että Purran kommentti olisi rasismia. Purra vain käytti kirjoituksessaan Vaken aluehallituksen omaa tekstiä, alleviivaa aluevaltuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundellin mukaan tilastoja ja rahoitusta ”pitää katsoa rehellisesti”: sosiaalihuollon tarve kasvaa hyvinvointialueella pääosin, koska maahanmuuttajia tulee paljon lisää.

– Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan ihan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista, Lundell huomauttaa.

– Mielestäni valtion pitäisi huomioida paremmin kaupungit, jotka lopullisesti sijoittavat maahan tulleita ihmisiä. Herättää kummastusta, että loppulasku jää vain muutamille kaupungeille. Tästä jo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä puhui hyvin pontevasti pari vuotta sitten. Maahanmuuton maksut liittyvät myös kouluihin ja tulevat kaupunkien maksettavaksi ja veronmaksajien harteille, Lundell selittää.

Kai-Ari Lundell uskoo, että Aronkydön esittämät säästötoimet tepsivät ja tulevaisuuden haasteista selvitään. Aluevaltuusto päätti hiljattain, että uudistus- ja sopeutusohjelmalla haetaan kahden prosentin säästöjä vuosittain kumulatiivisesti vuoteen 2030 asti. Kustannuksia voidaan karsia muun muassa digilääkäritoiminnan ja tekoälyn yleistymisen avulla.

– Lähes 150 miljoonaa ei ole riittävä summa, mutta Vake-alue on jo hyvin sopeuttanut talouttaan ja tehostanut toimenpiteitä. Aronkytö on esittänyt kolmen vuoden säästörupeamaa, ja sen jälkeen meidän pitäisi alkaa toimia omillamme – se on realistinen suunnitelma. Aronkydöllä on kokemusta tehostamisesta, ja pidämme häntä hyvinkin pätevänä johtajana, Lundell toteaa.

Puheeni hyvinvointialueen valtuuston budjettikeskustelussa

Puheeni Vantaa-Keravan hyvinvointialueen budjettikeskustelussa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Nyt kun kaupungit ja hyvinvointialueet ovat eriytyneet toisistaan, yhteistyötä ei saa unohtaa. Erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten osalta.

Ennaltaehkäisy on päivän sana. Mieluummin kannattaa lyödä vähemmän rahaa ennaltaehkäisyyn kuin paljon rahaa jälkihoitoon, kun tiedetään, että yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle jopa puolitoista miljoonaa euroa.

Kaikki lapset käyvät esikoulua ja peruskoulua. He ovat helposti tavoitettavissa yhdentoistavuoden vuoden ajan, koska he käyvät esikoulua kahden plus peruskoulua yhdeksän vuoden ajan.

Koululääkärin käynnit pitäisi järjestää vuosittain, sillä lapset kasvavat nopeasti. Esimerkiksi jotkut selkäsairaudet kuten skoljoosi on syytä havaita ammattilaisen silmin ennen kuin on liian myöhäistä.

Minua harmittaa, kun joissain kunnissa lasten perheineen pitää ravata terkkareihin koululääkärin tarkastuksiin. Parempi olisi, että koululääkäri tulee kouluun ja tarkastaa ikäluokan kerrallaan. Tulee halvemmaksikin.

Kouluterveydenhoitaja on tärkeä ihminen koulussa paitsi fyysisessä terveydenhoidossa, mutta monelle lapselle terveydenhoitaja voi olla ainoa aikuinen, jolle voi puhua vapaasti, kun jostain syystä lapsi ei kehtaa puhua opettajalleen tai vanhemmilleen. Oleellista on, että kouluterveydenhoitaja on koululla tavoitettavissa.

Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt hyvinvointialueen palveluksessa, mitä pidän virheenä. Heidän olisi pitänyt pysyä koulutoimessa.

Vantaan johdolla paraikaa rakennetaan uutta digitaalista alustaa DigiOnea. Sinne tulee Wilman korvaaja, Kurret, opetussuunnitelmat, lukujärjestykset ja digitaaliset oppimateriaalit ja niin edelleen.

On järjetöntä, että näillä näkymillä psykologeille ja kuraattoreille ei tule oikeuksia DigiOneen. Pitääkö heidän siirtyä hitaaseen kirjepostiin saadakseen yhteyden oppilaiden vanhempiin

Toivottavasti psykologit ja kuraattorit saavat oikeudet kohta valmistuvaan DigiOneen.

Kiitos.

#perussuomalaiset #vakehyva #Kerava #Vantaa

Vierailu Kivistön ostarilla

 

Vierailin tänään ensimmäistä kertaa Kivistön uudessa ostoskeskus Kiviksessä. Menin suoraan kolmannen kerroksen uutuuttaan hohtavaan terveyskeskukseen. Olin tilannut ajan influenssarokotukseen, mutta sain samalla myös koronarokotuksen.

Ostoskeskus avattiin lokakuussa 2023. Kivistö on Vantaan aluekeskuksista uusin. Asukkaita siellä on noin 11 000.

Kivistöä on kritisoitu liian pienistä asunnoista, joten alueella asuu paljon yksin asuvia ihmisiä. Parkkipaikkoja on liian vähän. Muuten liikenneyhteydet ovat mahtavat, sillä alue kietoutuu Kehäradan varrella olevan aseman ympärille. Helsinkiin ja Tikkurilaan pääsee nopeasti. Lentokenttä on parin asemavälin päässä, matka-aika lentoasemalle on kuusi minuuttia. Alueen vieressä menee Hämeenlinnanväylä.

Kokonaisuudessaan Kivistö on kaupunkimainen hyvin suunniteltu alue. Tietenkin se on vielä keskeneräinen, paljon on vielä rakentamatta ja esim. puut ovat vielä pieniä. Alueen ympärillä on laajat pientaloalueet.

Kivistöläiset ovat pitkään odottaneet ostoskeskustaan. Uudet asuinalueet joutuvat aina odottamaan palveluita, koska alueilla on oltava riittävästi asukkaita, jotta niitä palveluita kannattaa rakentaa.

Ostoskeskus olisi pitänyt rakentaa suoraan juna-aseman päälle, niin liikkuminen ostarille olisi ollut vieläkin helpompaa. Samalla olisi säästetty arvokasta tonttitilaa muuhun rakentamiseen. Julkiseen rakentamiseen sopivista tonteista on huutava pula. Nykyinen tontti olisi kannattanut säästää vaikkapa koulutontiksi. Jossain vaiheessa Kivistöönkin tarvitaan lukio, ja kävelymatka asemalta tontille eli Kiviksen ostarille on vain vajaat pari sataa metriä.

Kuten kuvasta näkyy ostarin eteen on rakenteilla bussiasema.

Ostarin ensimmäisessä kerroksessa on liiketilat, toisessa siivessä ovat kaupat, S-Market ja Lidl ja muutamia pienempiä kauppoja. Toisessa siivessä ovat ravintolat, joita on kuusi kappaletta. Alko ja pari kahvilaa löytyy.

Toisesta kerroksesta löytyy kirjasto, nuorisotilat, hammashoitola ja kuntosali Fitness24Seven. Kirjasto oli yllättävän suuri ja rakenteeltaan selkeä. Reunoilta löytyy mm. iso opiskelutila sekä iso asukastila, joka voidaan jakaa väliseinillä myös osiin.

Nuorisotilat olivat vielä kiinni, joten en päässyt tiloihin sisään. Kurkin ikkunoista, tilaa on ja toimintaa näyttää löytyvän moneen.

Kivis on kiva ja kompakti ostari, jossa on helppo liikkua, kaikki on lähellä.

Vastaanotolla Myyrmäen terveyskeskuksessa

Minulla oli tänään aika Myyrmäen terveyskeskuksessa. Olen saanut ajat soittamalla kohtuullisessa ajassa, akuuteissa tapauksissa jopa samaksi päiväksi. 

Nuori lääkäri oli osaava ja mukava. Hänen kanssaan oli luontevaa toimia.

Lopuksi kysyin häneltä, miten terveyskeskus toimii lääkärin kannalta. Hän oli oikein tyytyväinen. Kehui, että pystyi vaikuttamaan hyvin työaikaansa. Pystyi säätelemään kiirettä. Lääkäreitäkin terveyskeskuksessa on hänen mukaansa riittävästi.

Hän osasi käyttää Apottiakin, ei valitellut. Noukki valikoista valmiita lauseita.

Sanoin hänelle, että rastitan mielelläni hänet omalääkärikseni. Ikävää oli, että hän kertoi, että omalääkärikuviota hänen on nuorena lääkärinä vaikea toteuttaa. Ei ole kivaa lääkärinvastaanotolla kertoa aina samoja tarinoita alusta loppuun, kun lääkäri vaihtuu joka kerta.

Annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jotta hän voisi kertoa oman näkemyksensä hyvinvointialueuudistuksesta. Ihan vain päätöksenteon tueksi, koska olen aluevaltuutettu.

Näyttää siltä, että Vantaa-Keravankin hyvinvointialueella pystymme kilpailemaan hyvistä lääkäreistä vain työolosuhteita kehittämällä.

Todettakoon vielä, että kokenut lääkäri ja saunakaverini vaihtoi työpaikkaa Tikkurilan terveyskeskuksesta Apotin takia. Järjettömän kallis Apotti ei kaikkia lääkäreitä innosta.

Aluevaltuuston aloituksesta

Ryhmän kuva vasemmalta: Tanja Aidanjuuri, Janne Hartikainen, Suvi Karhu, Teemu Purojärvi, Tuukka Saimen, Erika Veltheim, Kai-Ari Lundell, Mika Niikko. Kuvasta puuttuu sihteeri Aapo Happonen.

Otimme yhteiskuvan aluevaltuuston kokouksen yhteydessä Vantaan kaupungintalolla.

Ryhmän järjestäytymiskokouksessa päätimme, että ryhmän puheenjohtajana toimii Suvi Karhu. Aluehallitukseen valittiin Tanja Aidanjuuri ja Teemu Purojärvi. 

Saimme hienosti jaettua tehtäviä, roolitimme aluevaltuustossa tehtävät eri henkilöille kuin kaupunginvaltuustossa. Esim. eri henkilöt ovat jäseninä aluehallituksessa ja kaupunginhallituksessa, mikä on työnjaon kannalta järkevää, kun työt eivät kasaudu liikaa samoille henkilöille eikä liikakuormitusta pitäisi syntyä kenellekään.

Olen pettynyt hyvinvointialueen toiminnan aloitukseen. Ennen pärjättiin yhdellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla ja yhdellä sen alaisella jaostolla. Nyt on peräti viisi lautakuntaa ja kuusi jaostoa, vaikka hyvinvointialueen tehtävät ovat lähes samat kuin kaupungilla oli. 

Minut nimitettiin lähidemokratia- ja osallisuuslautakuntaan. Äkkiseltään tuntuu oudolta, miksi ko. lautakunta nimitettiin juuri hyvinvointialueelle, mutta tarvetta on, sillä aluevaalien Vantaa-Keravan äänestysprosentti oli maan heikoin, ällistyttävä 39,2.

Vaikka aluevaltuuston kokoonpano on erilainen kuin kaupunginvaltuuston, enemmistö aluevaltuustoista on naisia ja joukossa on uusia kasvoja Keravalta, muuten kokoukset sujuvat tuttuun malliin. 

Istun samassa pulpetissakin kuin kaupunginvaltuuston kokouksissa.

Äänten keskittämistä ja VaKea

Pohjanmaalla asuva ystäväni soitti minulle viikolla. Hän onnitteli pääsystäni aluevaltuustoon. Keskustelimme aluevaalien tuloksesta ja äänestysprosentista.

Hän kertoi, että ympäri maakuntaa pienissä kunnissa keskistettiin ääniä keskustalaisille ehdokkaille. Sunnuntai-Hesarissa käsiteltiin äänestämisen keskittämistä myös. Liitin oheen artikkelin mielenkiintoisimman osan.

* * *

HS 30.1.

Aluevaaleista tuli pienkuntavaalit – ja siksi someräyhä Mikko Kärnä jäi rannalle

Pienissä kunnissa keskitettiin ääniä oikein urakalla. Timo Peisa sai peräti 75 prosenttia Ranuan äänistä.

Viime sunnuntain vaaleissa näille isommille alueille äänestettiin aluevaltuustot. Kiinnostava piirre vaalissa oli kuitenkin se, että vaikka kyse oli leveämmistä hartioista, käytännössä kyseessä oli mitä suurimmassa määrin kuntavaali.

Tai oikeastaan pienkuntavaali. Ääniä keskitettiin nimittäin etenkin pienissä kunnissa oikein urakalla.

Aluevaalien muuttumisesta pienkuntavaaleiksi voi syyttää keskustaa. Puolueen keskeisin vaalilupaus oli nimittäin se, että jokaisessa kunnassa pitää säilyä sote-asema.

Keskustan lupaus oli siinä mielessä hassu, että se kytki asian tiiviisti kuntarajoihin.

Lähipalvelut ovat ihmisille tärkeitä. Mutta kuntarajoja olennaisempaa lienee kuitenkin se, että palvelut säilyvät mahdollisimman lähellä.

Toisaalta asiasta taitaa olla turha liikaa syyttää keskustaa, sillä todennäköisesti pienten kuntien äänestäjät olisivat keskittäneet äänensä joka tapauksessa. Sen verran suuri on monella alueella huoli palveluiden kaikkoamisesta kauemmaksi.

Näissä vaaleissa ehdokkaan asuinpaikka taisikin olla monelle äänestäjälle kaikkein tärkein valintakriteeri.

* * *

Keskustalle aluevaalit oli elämän ja kuoleman kysymys. Se halusi betonoida maakuntavallan ja se onnistui siinä hyvin.

Toisin kuin muille puolueille Keskustalle äänten keskittäminen on arkikauraa. Tupaillat maaseudulla ovat aina olleet puolueelle toimiva ratkaisu. Tupaillat ovat suora jatkumo kinkeripiireille, joita on järjestetty maaseudulla iät ja ajat.

On selvää, että artikkelissa esimerkkinä käytetty Ranuan Timo Peisa, joka sai kunnan äänistä huimat 75 prosenttia, ei voinut saada ääniä muulla tavalla kuin keskittämällä.

Onnittelut Keskustalle onnistuneesta keskittämistaktiikasta.

Olin ehdolla ja pääsin läpi Vantaa-Kerava -alueelta. Vantaalla keskittäminen oli mahdotonta, koska puolueita ja ehdokkaita oli kuin vikkilässä kissoja. Äänestäjillä oli varaa valita.

Alueen toinen kaupunki on pieni ja kasvava Korson kokoinen Kerava, jonka asukasluku lähenee neljääkymmentätuhatta. Kerava onnistui vaaleissa erittäin hyvin, äänestysprosentti oli 46,8, kun taas Vantaalla se oli maan matalin 38. Keravalta ehdokkaita meni läpi yhdeksän.

Tunnetuin Keravan läpimenneistä ehdokkaista on Keskustan Timo Laaninen, joka on todellinen politiikan konkari. Hän toimi puoluesihteerinä vuosina 2010-2016.

* * *

Vantaan Sanomat 23.1.

Keravalaiset vantaalaisia huomattavasti ahkerammin uurnilla – keskustan Timo Laaninen näkee tässä lähtevän vahvan viestin hyvinvointialueelle Keravan oman terveysaseman puolesta

– Onneksi ei niin paha kuin mitä pahimmillaan ennustettiin. Pieniähän äänestysluvut ovat, mutta olen iloinen että Keravalla käytiin kohtuullisen ahkerasti äänestämässä.

Keravalaisten äänestysinnon nousuun vaikutti huoli omasta hyvin toimivasta terveysasemasta.

– Vaaliteltoilla lähestulkoon ainoa keskustelunaihe oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan. Tässä lähti nyt vahva viesti hyvinvointialueelle. Olen varma, että kykenemme tekemään siitä vahvan pohjoisen alueen keskuksen.

* * *

Laanisen sanoma, että lähestulkoon ainoa keskustelunaihe teltoilla oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan on hyvin mielenkiintoinen.

Yksikään vantaalainen puolue tai virkamies ei ole ehdottanut, että Keravan terveysasema lopetettaisiin. Kyllä Keravalla olisi pitänyt olla muitakin vaaliteemoja kuin hypoteettinen terveysaseman lopettaminen.

Keravalla asuu lähes 40 000 ihmistä. Keravan terveysaseman lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Junallako sairaat ihmiset pitäisi rahdata Korsoon tai Tikkurilaan?

Vantaalaisissa vaalikeskusteluissa ylivoimainen ykköspuheenaihe oli palvelujen sujuvoittaminen. Lääkärin pakeille on päästävä paljon nopeammin kuin nyt.

Jos kaikki puolueet haluavat sujuvoittaa palveluita, silloin palveluja on sujuvoitettava. nyt on näytön paikka.

Keravan terveysasema tulee säilymään. Vantaan suuralueiden terveysasemat tulevat säilymään. Uusille suuralueille Kivistö ja Aviapolis tullaan rakentamaan kunnon terkkarit.

Tikkurilan vanha terkkari puretaan jossain vaiheessa. VaKe-alueen suurin ponnistus tulee olemaan ison Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentaminen vuosikymmenen lopulla.

Tänään on ryhmäni järjestäytymiskokous piirin puheenjohtajan johdolla. Siitä se osaltamme lähtee.

Vaketuttaako?

 

Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)

Koko maan tilanne 0n 16,3 %.

Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.

Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.

Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.

Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.

Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.

Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.