maanantai 17. tammikuuta 2022

Vaketuttaako?

 

Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)

Koko maan tilanne 0n 16,3 %.

Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.

Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.

Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.

Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.

Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.

Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.

tiistai 11. tammikuuta 2022

Vallan rohmuamisesta


Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuulun lisäksi kaupunginhallituksen alaiseen konsernijaokseen ja toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkitilalautakunnassa. 

Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.

Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.

Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.

Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.

1. Aluevaalit ei vedä.

Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.

Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.

2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.

Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon. 

Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.

Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?

3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.

Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana. 

Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.

Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.

Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja. 

* * *

10.11. Vantaan Sanomat

Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.

22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Hiekkaharjun urheilukentästä

 
Välillä jotain muuta kuin politiikkaa, kiva kuva ja tarina Hiekkiksen kentästä - asuin ja kävin kouluni Hiekkaharjussa. Urheilutien toisella puolella sijaitsi Tikkurilan yhteiskoulu.
Tuohon aikaan muuttoliike Vantaalle oli suhteellisesti suurempaa kuin nyt. Helsingin maalaiskunta kasvoi rohisten. Kerrostalo Hiekkaharjuntie 16, jossa asuin, oli nelirappuinen, täynnä kaksioita tai kolmioita. Talo valmistui v. 1964, huoneistoissa oli ajan mittapuun mukaan hienot keittiöt ja kylpyhuoneet sekä parveke. Tyypillisessä kaksiossa asui nelihenkinen perhe, meillä vanhemmat ja kolme poikaa. Pihoilla oli lapsia kuin vikkilässä kissoja.
Hiekkiksen kenttä oli kuin toinen olohuone, siellä urheiltiin ja pelattiin kesät talvet. Hyvin harvalla tytöllä oli kuvan kaltaiset taitoluisteluvaatteet. Jos perheellä oli rahaa, pojalla oli mahdollisuus mennä pelaamaan lätkää Tikkurilan Jääveikkoihin. TJV:n matseja katseltiinkin usein kaukalon reunalta. Jotkut pelaajat kuten multiurheilija Timo Latvasalo oli Hiekkiksen sankari. Hiekkiksen kaukalossa pelasi myös luokkatoverini Pertti Savolainen, joka pelasi pakkina HIFK:n miesten edustusjoukkueessa. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila pelasi TJV:ssä veskarina.
Pipolätkää eri-ikäisten ja - tasoisten poikien kanssa pelattiin tuhottomasti, joskus aamusta iltaan niin, että äiti hermostui, kun poikia ei kuulunut kotiin syömään ajallaan. Suurin osa ajan pojista oli laihoja, mutta jänteikkäistä luikkuja.
Joskus kentsulla järkättiin rusettiluistelua. Osallistuin niihin vain kerran pikkupoikana. Parikseni arvottiin selvästi minua vanhempi tyttö, joka vain tuhahti kuin sai minut parikseni, Nopeat pyörähdykset ja se oli siinä, tytöllä oli luistelun suhteen luonnollisesti toisenlaiset aatokset kuin minulla n. 10-vuotiaalla pojalla.
Luistelukausi Hiekkiksen kentällä loppui keväisin aina legendaarisiin jääspeedway-ajoihin, olin melkein aina paikalla. Kisojen jälkeen kenttä oli täysin pilalla, eikä sitä sen jälkeen enää jäädytetty.
Suurin jengi oli Tikkurilan Palloseura eli TiPS, jossa moni kaveri pelasi futista. Myös yli parimetrinen pikkubroidini Lars pelasi Tipsissä, pelottava puolustajakolossi, joka hallitsi ilmatilan täysin.
Kentällä urheili kaksi yleisurheiluseuraa, SVUL:n legendaarinen KU -58, tuttavallisesti kusiuunot sekä TUL:n Kajastus. KU -58:n legendaarisin urheilija on tietysti Jouko Kuha. Toinen tunnettu oli kolmiloikkaaja Markku Rokala, maajoukkuetason urheilija, jonka uraa haittasivat jatkuvat urheiluvammat.
Hiekkiksen ja Tiksin kovia lajeja olivat pingis, nyrkkeily ja uimahyppy, joissa oltiinkin sitten Suomen huipulla. Vantaalla motocross on aina ollut iso laji.
Futiksessa ja lätkässä olin iso pujottelukeppi, mutta pingistä hakkasin pirusti aamusta iltaan. Tip -70 seuraan en koskaan lähtenyt, koska olin lajiin ylipitkä. Myöhemmin siirryin tennikseen ja lentikseen, jota pelasin hetken Friherssin Toiveessa.

Pelaan vieläkin säännöllisesti tennistä Variston Tenniskeskuksessa.

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Aamujakoa Myyrmäen kaduilla

Street Fighting Man taas tositoimissa - ihmisillä vaaliväsymystä, ei käy kala koukkuun kuten alkukesän kuntavaaleissa. Paraikaa haen katumotivaatiota kahvilan kautta.

#aluevaalit #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa #Uusimaa

Tunnelmia:

Sää ei ollut paha, yhdestä kahteen astetta miinusta. Jossain määrin mukavampaa oli kuin alkukesän kuntavaalien joinain päivinä, jolloin oli tukahduttavan kuumaa. Viitisen tuntia tein katutyötä.

Kivaa oli nähdä muutama äänestäjä, joka totesi, että ei tartte lappua antaa, kyllä minä muistan sinut. En ole siis turhaan edellisissä vaaleissa samoilla kulmilla pyörinyt. Ja kyllä minä olen pyörinytkin.

maanantai 3. tammikuuta 2022

Aluevaaleista

 
Mainos Vantaan Sanomiin

Aluevaalikampanjointi alkaa toden teolla tällä viikolla, sillä ennakkoäänestys pidetään 12.-18.1. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.

Ensimmäiset aluevaalit eivät ainakaan vielä ole herättänyt suuria intohimoja. Vantaa-Kerava -alueella (VaKe) emme saaneet täyttä listaa niin kuin odotimme. Täysi lista olisi ollut 86 ehdokasta, saimme kasaan 64 ehdokasta. VaKe-aluevaltuuston valitaan 69 valtuutettua.

Vaalien suurin jännitysmomentti tulee olemaan äänestysprosentti. Vantaan kuntavaaliäänestysprosentti valahti alkukesän vaaleissa 48,4 prosenttiin. Osa Perussuomalaisten kannattajista ei äänestänyt ollenkaan, mikä näkyi vaalituloksessa. Odotimme enemmän, saimme 12 valtuutettua. Veikkasin alkutalvesta, että haarukka on 12-16 valtuutettua, joten tulos oli juuri ja juuri tyydyttävä.

Pessimistisimmät arvioijat olettavat, että historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti voisi VaKe-alueella jäädä jopa alle 40:n prosentin. Silloin selvä voittaja tullee olemaan Kokoomus, koska puolueen äänestyskunta koostuu aktiivisista äänestäjistä.

Olen ihmetellyt kovasti kiirettä, millä vauhdilla uusia hyvinvointialueita nyt aletaan rakentaa. Kiireen syy on aivan selvä. Keskusta lähti eduskuntavaalien 2019 veret seisauttavan vaalitappion jälkeen hallitusvastuuseen vain varmistaakseen, että sote-uudistus runnotaan väkisin ja vauhdilla läpi. Itse olisin siirtänyt aluevaalit v. 2025 kuntavaalien yhteyteen. 

En ole maakuntamallin kannattaja. En jaksa uskoa, että terveydenhoito tehostuu uuden mallin myötä. Ainoa, mikä on varmaa, että hallinto kasvaa.

Lähden aluevaaleihin tutulla sloganilla Päätä pidempi. Myyrmäen kaduilla kampanjoidessani moni muistaa minut paremmin sloganin nimellä kuin oikealla nimelläni. Kun menen ostoksille Myyrmanniin, joku voi huikata, että mitä päätä pidempi. Kai-Ari Lundell nimeä on ilmeisen vaikea muistaa kunnolla. Varsinkin etunimeni on ensikuulemalla aina herättänyt kummastusta, moni kuulee sen kajarina eli kaiuttimena. Kajari onkin yksi monista kutsumanimistäni.

Yleisteemani on Asukkaiden hyvinvointi on tärkeintä. On selvää, kun kyse on hyvinvointialueesta, tavoite pitää olla koko ajan kirkkaana mielessä. Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää sekä asukkaiden että hyvinvointialueen tasoilla. 

Koska olen armoitettu peruskoulumies, ensimmäinen alateemani liittyy kouluun, Turvallinen koulupolku. Koulukiusaamiselle on saatava stoppi. Kouluihin on opettajien tueksi ja oppilaiden avuksi palkattava riittävä määrä koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Lasten ja nuorten on päästävä nopeasti purkamaan tuntojaan, kun on hätä.

Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin tarkastuksia pitäisi tiivistää. Lapset kasvavat nopeasti, esim. selkäsairaudet voivat jäädä huomaamatta, kun tarkastusväli on liian pitkä.

Ilman muuta selvää on, että enää yhtään homekoulua ei Vantaalle ei saa rakentaa. Olin viime valtuustokauden sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa. Saimme paljon hyvää aikaan, esim. palkattiin pari asiantuntijaa lisää ratkomaan sisäilmaongelmia. Tällä valtuustokaudella neuvottelukuntaa ei enää ole.

Toinen teemani on Vanhuksille hoivaa. Parasta olisi, että vanhukset olisivat mahdollisimman pitkään kotona, mikä tarkoittaa, että vanhusten kotipalveluja on tehostettava. Omaishoidon tukeen on saatava selkeä korotus, kotihoito on monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito.

Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla, eikä hoivapaikkojen rakentamisessa pysytä millään perässä. Siksi on ostettava palveluja yksityisiltä hoivayrityksiltä. Esim. dementoituva äitini sai kaupungilta hoivapaikan Attendolta.

Vanhusten liikkuminen on tärkeää. Vierivä kivi ei sammaloidu. Sporttikortin ikäraja on alennettava 65-vuoteen.

Kolmas teemani on Vantaan ratikka jäihin. Vantaa on velkaa noin 2 miljardia euroa, kun kaupungin konsernivelka lasketaan mukaan. Vantaan kuntaveroprosentti on 19, josta valtion kautta tullaan kierrättämään 13,26 % hyvinvointialueille. Kaupungin on pärjättävä lopuilla rahoilla, hoidettava koulutus ja maksettava velka pois.

Ratikkahanke on ylettömän kallis, mieluummin kannattaa hankkia ekologisia ja edullisia sähkönivelbusseja.

Säästyneillä rahoilla voidaan rakentaa esim. kouluja ja päiväkoteja kasvavan kaupungin lapsille. Vehkalaan rakennetaan Varian ammattioppilaitos, Tikkurilaan iso oppimiskampus.

maanantai 13. joulukuuta 2021

Puheeni Vantaan kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä




Kiitos puheenjohtaja – hyvät valtuutetut - arvoisat vantaalaiset

Olen erittäin huolestunut asukasmäärältään suurimman kaupunginosamme Myyrmäen lähes vapaasta pudotuksesta. Ei ole kauaa siitä, kun Myyrmäkeä kutsuttiin Vantaan West Endiksi. Alueella oli vahvaa vetovoimaa.

Taannoin Helsingin Sanomat rankkasi pääkaupunkiseudun asuinalueet asukkaidensa veronmaksukyvyn mukaan. Skaala oli viidestä yhteen. Ylin oli vitonen, alin ykkönen. Silmäni revähtivät, kun huomasin, että Myyrmäki sai ykkösen. Alue on pudonnut nopeaan tahtiin alimpaan kastiin. Myrtsi sai ehdot.

Päivän kaupunginhallituksen kokouksen alussa pidettiin tilannekatsaus. Todettiin, että Vantaalta muuttaa pois paljon ihmisiä ilmeisesti pääosin kehyskuntiin. Suurin osa kaupungin kasvusta tulee vieraskielisten muutosta sekä syntyvyydestä.

Myyrmäen kaduilla ja toreilla kampanjoidessani moni ihminen on tullut kertomaan minulle, että on muuttamassa pois tai harkitsemassa muuttoa. Ns. white flight on Myyrmäessä totta.

Suuri ongelma on myös, että Myyrmäessä suhteessa asukaslukuun on hyvin vähän yrityksiä. Vantaan yrityspanokset ovat muualla. Myrtsistä ollaan tekemässä valtaisaa nukkumalähiötä. Alueelle rakennetaan paljon pikkuasuntoja.

Myyrmäestä on pidettävä huolta.

Varian opetuspiste eli Myrtsin amis muuttaa piakkoin Vehkalaan. Olen iloinen, kun vapautuvalle tontille rakennetaan uusi Ojahaan peruskoulu. Alueen peruskoulut ovat nyt pullollaan oppilaita. Toivottavasti koulusta ei heti kärkeen tehdä liian ahdasta kuten Lounais-Vantaan komeista Hämeenkylän ja Rajatorpan kouluista tehtiin.

Kiitos Myyrmäen urheilupuiston perusparannuksesta. Upea urheilupuisto on sitä kaivattua uutta vetovoimaa.

Erityisen iloinen olen kaupunkikulttuurin uuden ja hienon kulttuuritalon suunnitelmista. Myrtsi tarvitsee elokuvateatterinsa ja Artsinsa.

Meidän on pidettävä huolta, että Myyrmäkeä ei unohdeta.

Kiitos

lauantai 18. syyskuuta 2021

Myyrmäen vanha Kuohukujan ostari voi sittenkin jäädä henkiin


HS 18.9.2021

Mielenkiintoista - Myyrmäen Kuohukujan ostarin hallinto-oikeuden ratkaisu tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Äänestin v. 2020 kaupunginvaltuustossa sen puolesta, että kaavamuutos palautettaisiin uudelleen valmisteluun, jotta ostari olisi voitu säilyttää. Näin kävikin yhden äänen enemmistöllä. Vantaan Sanomat uutisoi aiheesta ikään kuin olisin äänestyksessä ollut yhden miehen vaa'an kieli.

Valmistelun tulos oli osin tyydyttävä, koska vanhan ostarin aiheita, mm. väritystä, olisi sisällytetty uudisrakennukseen ala-osaan. Ostariosan päälle suunniteltiin asuinkerroksia.

Pitää muistaa, että Uomatiellä on poikkeuksellisen hieno kolmen saman aikakauden erillisen ostarin nauhamainen kokonaisuus. Olisi todella hienoa, jos Kuohukujan ostari korjattaisiin ja säilytettäisiin.

Myyrmäkeä puretaan ja rakennetaan nyt vauhdilla, mutta jotain vanhaakin Myyrmäkeä on säilytettävä.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

A Street Fighting Man kiittää

 

Pitkä ja rankka kuntavaalitaisto on takana. Sain mukavasti ääniä ja pääsin läpi. Kiitän jokaista äänestäjääni. Teen parhaani, että olen jokaisen äänen arvoinen.
 
Vantaalla saimme 12 valtuutettua. Voitimme vaalit, mutta silti ainakin minä odotin enemmän. Vaalien siirto kesään pudotti Vantaan äänestysprosentin niinkin alhaiseksi kuin 48,4. Alhainen äänestysprosentti vei meiltä kahdesta kolmeen paikkaa.

Pidimme järjestäytymiskokouksen Myyrmäen kirjaston yläkerran isossa kokoushuoneessa. Oli todella hienoa nähdä iso 24:n hengen valtuustoryhmä. Viime vaaleissa saimme 8 valtuutettua, joista puolet häipyi eri syistä muihin puolueisiin. 

Järjestäytymiskokouksessa valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Niilo Kärki. Minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Mira Pentilä valittiin sihteeriksi.

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Kuntavaalivideoni

 


Klikkaa yllä olevaa linkkiäni, niin voit katsoa kuntavaalivideoni. 

lauantai 29. toukokuuta 2021

Digiopetusta ja lukemisen ymmärtämistä

 

HS 29.5.2021

Aamun Hesarin artikkelissa käsiteltiin digiopetusta. Juttuun oli bongattu muutaman kuntavaaliehdokkaan kommentit Hesarin Vaalikoneesta.

Koronan etäopetuskurimuksessa Vantaan koululaiset pärjäsivät selvästi keskimääräistä paremmin, koska kouluissa on panostettu digiopetukseen aikaisemmin ja enemmän kuin muissa kunnissa.

Hyvin huolestuttavaa koko Suomen peruskouluissa on, että lukemisen taidot ovat heikentyneet. Kaikki eivät ymmärrä kunnolla lukemaansa peruskoulun päättövaiheessa. Varsinkin osa pojista on pudonnut kelkasta.

Koulujen väliset erot oppimisen suhteen ovat kasvaneet huolestuttavasti myös Vantaalla, mihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraavalla valtuustokaudella.

* * *

Koulujen digiopetus on monille ehdokkaille ylpeyden­aihe Vantaalla: ”Tällä tiellä pitää jatkaa” (HS 29.5.2021)

Vantaa mainostaa itseään digitaalisen opetuksen edelläkävijänä.

Vantaa on jo pitkään tehnyt töitä koulujen digitaalisen opetuksen puolesta. Ensimmäiset tabletit koululaisille tilattiin jo vuonna 2014, ja konekanta uusittiin vuonna 2017.

Vantaa on myös panostanut opettajien koulutukseen, digitaalisiin oppimateriaaleihin sekä koulujen lähiverkkojen kunnostukseen.

Nopea muutostahti aiheutti alkuvaiheessa runsaasti nurinaa. Osa opettajista ja vanhemmista moitti koulumaailman muutoksia. Samaan aikaan koulujen digiloikan kanssa yleistyivät avoimet oppimisympäristöt, ja opetussuunnitelmat menivät uusiksi.

lauantai 8. toukokuuta 2021

Vantaalle kaasubusseja ja biokaasulaitos

 

Vantaan Sanomat / Mielipide 8.5.2021

On syytä tutkia ennen kuin hutkitaan. Nyt hutkitaan ja runnotaan läpi yhtä vaihtoehtoa saatesanoin "ratikka tai ei mitään".

"Ratikka tai ei mitään" -lausahdus lipesi apulaiskaupunginjohtajan suusta, kun asiaa käsiteltiin Vantaan kaupunginvaltuustossa 16.12.2019.

Kaupunginvaltuuston äänet jakautuivat 45-22. Vantaan Perussuomalainen valtuustoryhmä äänesti ratikkaa vastaan. Myös Kristillisdemokraatit, Keskusta ja Siniset sekä osa Kokoomuksesta olivat ratikkaa vastaan.

Kesäkuntavaalit Vantaalla ovat ilman muuta ratikkavaalit, vaikka jotkut ehdokkaat yrittävät epätoivoisesti väittää toisin. Ratikkaa voimakkaasti kannattaneiden valtuutettujen äänenpainot ovat pikkuhiljaa pehmenneet, kun he ovat huomanneet, että äänestäjissä ylettömän kallis Vantaan ratikka saa kovaa kritiikkiä. Mellunmäestä Lentokentälle suunniteltu ratikkalinja ei saa esim. Länsi-Vantaalla juuri minkäänlaista kannatusta.

Varsinkin Vantaan Kokoomus on ratikan suhteen täysin hajalla samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla tulevan elvytyspakettiäänestyksen suhteen. Kun oletetaan, että Perussuomalaiset kasvattavat Vantaalla valtuutettujen määräänsä reippaasti, ja Kokoomus saa ryhmäänsä uusia ratikkakriitikoita, Vantaan ratikka äänestetään kaupunginvaltuustossa nurin  vuonna 2023.

Länsimäen ja Hakunilan asukkaat tarvitsevat kunnon liikenneyhteyden Tikkurilan asemalle. Edullinen, joustava ja puhdas kaasubussilinjasto biovoimaloineen on toimivin vaihtoehto.

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Kokoomukselta vastuunpakoilun Suomen ennätys


Kokoomus äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista (HS 27.4.2021)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista, kertoo ryhmänjohtaja Kai Mykkänen.

Perustuslakivaliokunta päätyi tänään lausunnossaan siihen, että elpymispaketin hyväksyntään tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö. Tämän vuoksi hallitus tarvitsisi tukea oppositiolta.

Mykkänen kertoo, että tyhjiä ääniä ei lasketa mukaan määräenemmistöön. Mykkäsen mukaan hallituksen on tällöin mahdollista saada kahden kolmasosan enemmistö eduskunnan täysistunnossa.

* * *

Ällistyin todella, kun luin uutisen.

Mykkänen toteaa, että Kokoomus ei edellenkään tue elpymispakettia, mutta silti hän samaan hengenvetoon toteaa, että neuvotteluissa hallitus on epäonnistunut.

Vaikka olen toisen puolueen jäsen, alan pikkuhiljaa kaivata vanhoja aikoja, Harri Holkeria ja Ilkka Suomista ja suoraselkäistä Kokoomusta.

Kyllä totuus on, että Kokoomuksen tämänpäiväinen päätös tulee repimään rajusti puolueen rivejä. Kokoomuksen rivien repeämisen ensimmäinen merkki on Wille Rydmanin ilmoitus blogissaan, Wille reagoi nopeasti ja ryhdikkäästi:

Tulen äänestämään EU.n tukipakettia vastaan (27.4.2021)

Tunnen jopa jonkinlaista säälinsekaista myötätuntoa Kokoomuksen ikiäänestäjiä kohtaan. Miltä heistä nyt tuntuu? Mitä he ajattelevat nyt?

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Ylen kuntavaaligallup vs kuntavaalit 2017



Ylen maaliskuun gallupissa Perussuomalaiset nousi ykköseksi. Gallup-tulosta on vertailtu edelliseen Ylen kuntavaaligallupiin. PS-nousua on +0,3.

Oikeastaan missään ei ole näytetty vertailua Kuntavaalien 2017 tulokseen. Muutos on tajuntaa räjäyttävä. Perussuomalaisille nousua on 10,2 prosenttiyksikköä, kun muilla puolueilla näyttää miinusta.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Vantaan helmikuun kuntavaalikannatus

Kuva: Vantaan Sanomat


Perussuomalaiset on kivunnut kokoomuksen ohi Vantaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, kertoo Tietoykkösen helmikuussa tekemä selvitys. Kärkipaikkaa Vantaalla pitää edelleen SDP.

Kyselyn mukaan perussuomalaisten kannatus on Vantaalla 19,3 prosenttia. Kasvua on 6,9 prosenttiyksikköä vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna.

Demarit, kokoomus ja vihreät ovat puolestaan menettäneet kannatustaan – kokoomus selvästi eniten.

Viime kuntavaaleissa kokoomus oli Vantaan toiseksi suurin puolue 24,4 prosentin kannatuksellaan. Tietoykkösen kyselyn mukaan kokoomuksen kannatus on laskenut 18,7 prosenttiin eli 5,7 prosenttiyksikköä.

Perussuomalaisten nousu Vantaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi on historiallinen. Kokoomus oli suurin kuntavaaleissa 2008, kaikissa muissa kuntavaaleissa vuodesta 1980 lähtien kokoomus on ollut Vantaan toiseksi suurin puolue.

Kannatusarvio-osiossa suurimman puolueen virhemarginaali on 5,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

* * *

Poliitikolle vaalit ovat ihmisen parasta aikaa. Fiilis on samanlainen kuin ennen jalkapallon MM-kisoja. Jalkapallossa ja politiikassa on joitain samanlaisia elementtejä kuten spekuloinnit sekä etu- että jälkikäteen. Analysoida pitää.

Spekuloidaan nyt oikein sydämen kyllyydestä.

Vantaalaisittain Kuntavaalit2021 tulevat olemaan äärimmäisen mielenkiintoiset. Vaikuttaa siltä, että nyt on tapahtumassa kaksikin historiallista liikettä.

1. Kokoomus syrjäytetään kolmanneksi ensi kertaa sitten 1970-luvun, jolloin Vantaata hallitsi SDP-SKDL -vasemmistoakseli.

2. SDP-VIHR-VAS -punaviherakselin yhteenlaskettu kannatus on 49,2 %, joten ensi kertaa voi käydä niinkin, että SDP syrjäytetään vallan kahvasta. 

Vaikka KOK näyttää putoavan kahden kärjestä, sille jää sateentekijän asema. Jos näin kävisi, että PS nousisi kakkoseksi, hyvin mielenkiintoista olisi nähdä kumman kelkkaan KOK hyppää, SDP:n vai PS:n.

Vantaan Sanomien helmikuun gallup-asetelmilla ensi kertaa Vantaan kaupungin historiassa olisi mahdollista muodostaa keskustaoikeisto -akseli PS + KOK + KD + KESK + RKP.

Oman puolueeni PS:n kannalta tilanne on hyvin herkullinen. Kuten tiedetään PS:n vaaliloppukiri on tunnetusti raju. Kahdeksan yhdeksästä puolueesta haluaa siirtää koronan takia kuntavaalit kesäkuulle, mikä todennäköisesti nostaa PS:n kannatusta entisestään.

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmässä on itseni lisäksi nyt vain kolme valtuutettua, Mika Niikko, Niilo Kärki ja Eija Liinakoski = yhteensä 4 valtuutettua. Lisäksi valtuustossa on uudelleen Perussuomalaisiin hyväksytty konkaripoliitikko Pietari Jääskeläinen, jota Vantaan Perussuomalaiset eivät hyväksyneet ehdokkaakseen.

Näyttää vahvasti siltä, että PS tullee vähintään nelikertaistamaan nykyisen valtuustoryhmänsä koon, mikä tuntuu erittäin hienolta. PS tullee saamaan sellaiset 15-16-17-18 valtuutettua. 

Vantaan Perussuomalaiset lähtee vaaleihin täyden sadan listalla. Ehdokaslista on monipuolinen. Joukossa on sekä nuorta uutta osaavaa voimaa kuin pitkän linjan kokemustakin. Meillä on 19 naisehdokasta, paljon enemmän kuin viime vaaleissa.

Aika lailla ihanteellinen kombo.

Laitan linkin Vantaan ehdokaslistaan. Viimeiset ehdokkaat naputeltiin vasta viime torstaina, joten aivan kaikkien valokuva ei ole tullut vielä valokuvaamosta, eivätkä kaikki ole vielä kerinneet täyttää ehdokastietojaan kunnolla. 

Erityisesti minua viehättää, että kävi miten kävi, osaajia riittää joka lähtöön.

PS Vantaa Kuntavaalit 2021 -ehdokkaat

torstai 25. helmikuuta 2021

YYA-Sputnikia Suoneen


Tieto Sputnikin tehosta vahvistuu – rokote on hyväksytty käyttöön yli 30 maassa (Lääkärilehti 22.2.2021)

Tieto venäläisen adenovirusvektorirokote Sputnikin tehosta ja turvallisuudesta vahvistuu. Rokote on hyväksytty käyttöön jo yli 30 maassa, EU-maista Unkarissa.

Sputnik-rokote suojaa koronatartunnalta tiedelehti Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan 91,6-prosenttisesti. Yli 60–vuotiailla teho oli vielä parempi, 91,8 prosenttia. Vakavia koronatapauksia ei ollut rokotettujen joukossa lainkaan, kun ensimmäisestä annoksesta oli kulunut 21 päivää.

* * *

Sputnik-rokotteen teho on parhaimmasta päästä, 91,8 %. Sivuoiretkiin ovat kohtuullisen vähäisiä. Rokotetta valmistetaan Venäjän lisäksi Etelä-Koreassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa.

EU-maista vain Unkarissa Sputnik on käytössä.

Pitäisikö Suomen mennä YYA-hengessä rokoteostoksille itänaapuriin? Jos kerran rokotetta valmistetaan jo monessa maassa, pitäisikö jonkun suomalaisen lääketehtaan ostaa Sputnik-lisenssi ja alkaa valmistaa rokotetta kotimaassa?

Eikö rakkaudessa ja koronan torjunnassa kaikki keinot ole mahdollisia?

Nyt rokotustahti Suomessa on armottoman hidas.

maanantai 22. helmikuuta 2021

Vantaan Weckman (KOK) ja Virkamäki (KOK) Perussuomalaisiin

 



 1.

Kokenut kuntapoliitikko Markku Weckman siirtyy kokoomuksesta perussuomalaisiin – "Vallalla on ollut keskustelemattomuuden kulttuuri" (Vantaan Sanomat 22.2.2021)

Vantaan kaupunginvaltuutettuna kokoomuksen ryhmässä vuodesta 1997 vaikuttanut Markku Weckman on eronnut kokoomuksesta ja liittynyt perussuomalaisiin.

– Poliittinen linjanveto kokoomuksesta ei ole ollut mieleni mukaista viime vuosina. En ole tämän valtuustokauden aikana tuntenut oloani valtuustoryhmässä kotoisaksi. Vallalla on ollut keskustelemattomuuden kulttuuri, Weckman kertoo eronsa taustoista.

Perussuomalaiset Weckman valitsi, koska kokee puolueen vastaavaan arvomaailmaansa.

– Koti, uskonto ja isänmaa, tiivistää Weckman.

Weckman on toiminut aiemmin myös kokoomuksen Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

2.

Jo toinen kokenut vantaalainen kokoomuspoliitikko siirtyi perussuomalaisiin (Vantaan Sanomat 22.2.2021)

Weckmanin lisäksi myös toinen kokenut vantaalainen poliitikko Pekka Virkamäki on eronnut kokoomuksesta ja hyväksytty Perussuomalaisen puolueen jäseneksi.

Virkamäki oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna vuosina 2000–2008. Sen jälkeen hän työskenteli kaupungin rakennusvalvontajohtajana viime vuoteen asti, jolloin hän siirtyi kaupungin virastaan eläkkeelle. Tällä hetkellä Virkamäki toimii ympäristöministeriössä.

– Erosin kokoomuksesta viikko sen jälkeen, kun kokoomus hyväksyi Vantaan valtuustossa kiinteistöveron korotuksen ja miljoonien suunnittelukulut ratikkaan.

Perussuomalaiset Virkamäki kertoo valinneensa muun muassa siksi, että puolue on Vantaalla vastustanut ratikkahanketta.

* * *

Weckmanin ja Virkamäen liittymiset Perussuomalaisiin kertovat jotakin Kokoomuksen tilasta. Moni perinteinen arvokonservatiivi voi kokea yksinäisyyttä ja orpoutta, ei enää tiedetä, mikä on puolueen linja. 

Puolueen puheenjohtajan monet lausunnot ovat olleet ristiriidassa Kokoomuksen perinteisten arvojen kanssa. Osa kokoomuslaisista on vajonnut liberaalisuudessaan jopa x-akselin alapuolelle kuten puheenjohtaja Petteri Orpo, ks. alla oleva kuva.


Ensimmäisen kerran ihmettelin kokoomuslaisten liikedintää viime eduskuntavaalien aikaan vaalikentillä. Useampikin perikokoomuslainen ihminen tuli varta vasten kertomaan minulle, että olen ikäni äänestänyt Kokoomusta, nyt äänestän teitä.

Kaiken huippuna pidin sitä, että peräti kaksi Kokoomuksen puolueorganisaatiossa olevaa työntekijää tuli sanomaan, ettei ilkeä enää äänestää omaa puoluettaan.

Weckmanin tiivistys kertoo kaiken: koti, uskonto ja isänmaa.

Suomessa taitaa olla enää jäljellä kaksi koti, uskonto ja isänmaa -puoluetta, PS ja KD. 

PS on iso ja KD on pieni.

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Vantaan Kuntavaalit2021 ovat nimenomaan ratikkavaalit


Nykyaikaiset ratikkamaiset sähkönivelbussit eivät ole mitään "trollikoita" kuten Vantaan ratikan intomieliset kannattajat sanovat. Myös kaasubussimahdollisuutta on syytä tutkia.

Sähköbussit menevät hiljaisesti kumipyörillä ilman kankeita raiteita, joten reitistön suunnittelu on vapaampaa. 

Voidaan ajatella, että Mellunmäestä Tikkurilaan väli ajetaan isommalla kalustolla heilurinomaisesti omalla kaistallaan kuten myös nyt suunnittelun kohteena oleva ratikkakin kulkisi.

Kun iso sähkönivelbussi saapuu Tikkurilan asemalle:

1. Lentokentälle menijät hyppäävät tietenkin junaan, koska matka-aika kentälle on 8 minuuttia.

Suunnitellulla ratikalla matka kestäisi lähes puoli tuntia, eikä ratikka mene edes perille, vaan pysähtyy muutaman sadan metriin päähän terminaaleista. Pitää kävellä ja raijata matkalaukkuja perässä. Kehärata-juna menee suoraan terminaaliin.

2. Aviapolikseen ja Jumboon menijät vaihtavat normikokoiseen sähköbussiin.

3. Toiset hyppäävät sähköbussiin, joka menee Kirkonkylän kautta Tammistoon ja siitä Ylästön kautta Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen.

Nykyaikaisten ratikkamaisten sähköbussien kuljetuskapasiteetti on sama kuin suunnitellun ratikankin, eikä Länsimäen tai Hakunilan asukkaiden kulkeminen ratikkaan verrattuna heikkene, vaan vaihtoehdot Tikkurilasta eteen päin paranevat.

Eikä tässä kaikki:

4.  Pääradan alitse ei tarvitse rakentaa ylettömän kallista alikulkutunnelia, kun Tikkurilan asema on jo valmis liikennehubi, jossa on monta joukkoliikennevaihtoehtoa sekä suuret käyttäjämassat.

5. Sähkönivelbussiratkaisu on selvästi halvempi kuin ratikkaratkaisu.

Ratikka on on vanhaa ja kankeaa ja kallista tekniikkaa. Tekniikka kehittyy koko ajan valtaisaa vauhtia. Emme pysty kuvittelemaankaan, millaisia joukkoliikenneratkaisuja on tarjolla esim. kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Kun edullisen sähköbussijärjestelmän käyttöikä on tullut tiensä päähän:

6. Katsotaan, mitä uusia ratkaisuja on tarjolla. 

Monorail- tai SkyTrain -ratkaisut ovat maailmalla yleistyneet. Jo nyt niiden hinnat lähestyvät kovaa vauhtia pikaraitioteiden hintoja, parinkymmenen vuoden päästä hinnat voivat olla jo aivan toista tasoa.

Monorailit ovat moninkerroin nopeampia kuin hidas ratikka, viuuh vaan ja ollaan hetkessä Tikkurilassa tai Lentokentällä. Sitä paitsi monorailit sopivat Vantaan vauhdikkaaseen imagoon.

Aivan varmasti muitakin vaihtoehtoja on parinkymmenen vuoden päästä tarjolla, itseohjautuvat minibussit, ilmateitse kulkevat kuljetusvälineet jne.

Voi olla, että silloin energiaratkaisut ovat paljon kehittyneempiä kuin nyt suunniteltavalla ratikalla. Luin Hesarista pari viikkoa sitten tiedeartikkelin, jossa kerrottiin, että ei ole ollenkaan mahdotonta, että kulkuvälineet ottavat energiansa suoraan ilmasta tai sitten vedestä. Ko. teknologoita tutkitaan olan takaa.

Otetaan tekninen aikalisä ja pannaan Vantaan ratikka jäihin.

Toisin kuin väitetään, Vantaan Kuntavaalit2021 ovat ratikkavaalit. Uusi valtuusto päättää ratikan kohtalon kohtalon v. 2023.

Ole rohkea ja ennakkoluuloton ja käytä järkeä.

Vantaan kuntavaaleista on tulossa ratikkaäänestys

Vantaan Sanomat Mielipidekirjoitus 17.2.2021

Kirjoitin lastun Vantaan Sanomien Vaaliareenaan:

Ehdotan Vantaan ratikalle teknistä aikalisää, peli on vihellettävä poikki. Tekniikka kehittyy, hidas ja kankea ratikka tekniikkana vanhenee silmissä.

Vantaan ratikan suunnittelupäätös hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa äänin 45-22. Oletetaan, että Perussuomalaiset voittavat vaalit ja saavat 10 paikkaa lisää, ollaan jo lukemissa 35-32. Kokoomus hajosi ratikkaäänestyksessä kahtia.

Vantaan kuntavaaleista on tulossa ratikkaäänestys. 

Ratikan rakentamispäätös tehdään v. 2023.

torstai 11. helmikuuta 2021

Näillä eväin Kuntavaaleihin2021


Koulutuksen asiantuntija valtuustoon


Vantaalaisen hyvinvointi on tärkeintä. Päätöksenteon on oltava reilua ja avointa. Jos haluat muutosta, mene vaaliuurnille ja äänestä muutosta.


* * *


Olen palvellut Vantaan kaupunkia opettaen lapsia vuodesta 1980, ensin pari vuotta Hiekkaharjussa, sen jälkeen Pähkinärinteessä. Pääsin eläkkeelle, nyt on aikaa tehdä politiikkaa.

 

Olen Vuoden luokanopettaja 2013. Teen edelleen kouluissa opettajien sijaisuuksia. Tuntuma koulun arkeen säilyy, mistä on hyötyä päätöksenteossa.


Olen viiden lapsen isä. Minulla on kaksi lapsenlasta. Harrastan tennistä ja juniorikoripalloilu on lähellä sydäntäni. Lemmikkimme on kissa Wilbur. Asun Vapaalassa. 


Olen kaupunginvaltuutettu, kuntavaaleissa 2017 sain 501 ääntä. Olin ehdokkaana myös eduskuntavaaleissa 2019, sain 1505 ääntä.


Vantaan Perussuomalainen valtuustoryhmä ajoi koko valtuustokauden ajan pientaloalueiden puolta, jotta niitä ei pilkottaisi palasiksi. Myös viheralueet ovat tärkeitä.


Minulle kuluneen valtuustokauden kohokohta oli, kun uusi, hieno Hämeenkylän koulu valmistui. Sen yhteyteen saatiin komea liikuntahalli. Vantaalle on rakennettava lisää liikuntahalleja Hämeenkylän hallikonseptin mukaan.


Lasten ja nuorten pitää edelleen saada liikkua ja urheilla maksutta kaupungin koulujen saleissa ja urheilukentillä.


Uudet lähiliikuntapaikat ovat rautaa, niitä lisää. Nyt on Pähkinärinteen vuoro.


Kaavoitukseen on kiinnitettävä tiukemmin huomiota, jotta alueiden välistä voimakasta eriytymistä voidaan ehkäistä. Erityisen huolissani olen Myyrmäen kehityksestä.


Päätä pidempi.


* * *


Vaaliteemani:

 

1. Turvallinen koulupolku

 

Oppimisen tason nostoon lisää rahaa. Koulukiusaamiselle saatava stoppi. Koulurakennuksista pidettävä huolta. Ei enää yhtään homekoulua. Kouluruokaan laatua.

 

2. Vanhuksille hoivaa

 

Vantaan vanhusten palvelut saatava kuntoon. Omaishoidon tukeen korotus. Sporttikortti kaikille yli 65-vuotiaille. Liikkumalla terveyttä.

 

3. Vantaan ratikka

 

Ratikkahanke ylettömän kallis. Tilalle halvemmat ja joustavammat sähkönivelbussit. Ei vantaalaisten rahaa turhaan Suomi-rataan. Riittävästi parkkipaikkoja.

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Vaalirauhaa

Oulun Vihreiden toimisto v. 2020 ja Helsingin Perussuomalaisten toimisto v. 2015

Töhriminen, maalittaminen, uhkaaminen tai väkivalta eivät kuulu demokratiaan. Ymmärrän, että vaalit voivat kuumentaa tunteita, mutta antaa vaalijulisteiden tai puoluetoimistojen olla rauhassa.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on puutteistaan huolimatta yhteiskuntajärjestelmien evoluution huippu, joka on kyennyt takaamaan kohtuullisen tulonjaon ja tasa-arvon. Heikoimmista pidetään huolta, koulutus on huippuluokkaa ja antaa kaikille mahdollisuuden.

Edustuksellisessa demokratiassa valitaan ihmisiä päättämään asioista. Poliitikotkin ovat ihmisiä puoluekannasta huolimatta. Erilaisia mielipiteitä on, ja niin pitääkin olla. Asioista pitää saada keskustella asiallisesti ilman pelkoa. Terveissä yhteiskunnissa on vapaa lehdistö sekä mielipiteen- ja sananvapaus.

Mielipiteen- ja sananvapaus tietenkään eivät tarkoita sitä, että saa tehdä mitä tahansa. Lakia on noudatettava. Pahin esimerkki laittomuuksista oli taannoinen Keski-Suomen Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yritys.

Olen huomannut, että esim. toriteltoilla kaikki puolueet ovat kokeneet uhkaa, oli kyse sitten SDP, KOK, VIHR tai PS. Usein miten kyse on solvaamisesta tai huutamisesta, mutta joskus myös väkivallan uhasta. Itse olen kokenut pari kertaa selkeää väkivallan uhkaa, ensimmäinen kerta nauratti, toinen ei enää yhtään. Jälkimmäisellä kerralla kävelin ripeästi pois, koska homma olisi edennyt tappeluun.

Pari vuotta sitten Korsossa tultiin lujaa silloista ministeri Timo Soinia päin. Onneksi paikalla oli pari osaavaa turvamiestä, jotka taltuttivat riehujan saman tien. Oma telttamme oli aivan vastapäätä SIN-telttaa, joten näin koko tapahtuman lähietäisyydeltä. Ei ollut kivaa katsottavaa.

Paikallisyhdistykseni on reagoinut hienosti kouluttamalla joistakin jäsenistämme järjestysmiehiä. He ovat takuuvarmasti paikalla, kun esim. puoluejohtaja Jussi Halla-aho silloin tällöin vierailee tapahtumissamme. Isot ulkotapahtumat suunnittelemme aina myös turvallisuutta ajatellen. Esim. iso keväinen vaalistarttimme Tikkurilan torilla rakennettiin niin, että isot autot ja rekat ympäröivät torin niin, ettei kukaan päässyt autolla ajamaan torikansan päälle.

Netissä asiattomuuksia poliitikot kokevat kautta linjan. Minäkin olen jonkin verran kokenut solvauksia, mutta tyypillisintä on ns. vyöryttäminen. Kun teen postauksen aiheesta A, kommenttiosiossa ei keskustella asiasta, vaan vyörytetään aiheilla B, C ja D. Tyypillistä on, että kaivellaan joidenkin muiden ihmisten vanhoja kannanottoja, twiittejä tai FB-postauksia. 

Uuden Suomen blogeissakin jotkut harrastavat samaa, eivät pysy aiheessa A, vaan aletaan vyöryttää aiheita B, C ja D.

Kirjoitukseni on spontaani purkaus vakavasta asiasta. 

Vaalirauhaa kaikille tasapuolisesti.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Irlanti - EU:n suurin käenpoika


En ole talousmies, mutta vuodesta 2010 lähtien olen pohtinut Irlantia, sen omintakeista talouspolitiikkaa ja ennen kaikkea Irlannin saamia jättimäisiä EU-tukia.

Irlanti oli todella köyhä ja takapajuinen maa, kunnes se liittyi v. 1973 Euroopan Unioniin yhdessä Iso-Britannian ja Tanskan kanssa. EU-tuet maalle olivat valtaisia.

Jossain vaiheessa Irlanti aloitti omintakeisen talouspolitiikan. Maa alkoi houkutella esim. IT-yrityksiä Yhdysvalloista puolet pienemmällä yritystysverolla kuin Suomella on. Palkat olivat korkealla.

Irlannin talous kuumeni, kunnes talous rojahti v. 2008. EU  tuki maata v. 2010 85 miljardin euron paketilla, jossa Suomen osuus oli noin puoli miljardia euroa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistui Irlannin pelastustalkoisiin.

Kun iso-Britannia lähti EU:sta, EU alkaa nyt jakaa jäsenmailleen sopeutumista varten Brexit-tukipaketteja. Irlanti on riippuvainen Iso-Britanniasta. Irlanti saa vajaan yhden miljardin euron kokoisen tukipaketin, kun taas Suomi saa vajaat 14 miljoonaa euroa.

1 miljardi = 1000 miljoonaa

Todennäköisesti Irlannin talous kuumenee taas, joten jossain vaiheessa EU joutuu tukemaan maata suurin summin.

Irlanti ei ole Schengen-maa. Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle ei tullirajaa eikä tiukkaa raja-valvontaa.

tiistai 12. tammikuuta 2021

Perussuomalaiset on pohjoismainen demokraattinen puolue


En muista, milloin kuntavaalikampanjointi on alkanut vastaavanlaisella törkykampanjoinnilla kuin nyt. Yhdysvaltojen sisäpolitiikalla ratsastetaan ennennäkemättömillä ja hyvin vastenmielisillä tavoilla. Puurot ja vellit ovat aivan sekaisin.

Etenkin Antti Rinteen lausunnot ovat pöyristyttävyyden huippu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b90e4358-3941-4296-877b-042e67222a7e

Antti Rinteelle on todettava, että PS on hyvin demokraattinen puolue. Puoluekokoukseemme pääsevät osallistumaan kaikki puolueemme jäsenet, jotka kaikki ovat puhe- ja äänivaltaisia. PS on todellinen kansanpuolue, kun taas SDP on perinteisesti ollut politrukkien puolue.

Ei ihme, että SDP vaihtoi puheenjohtajansa, Rinne olisi ollut SDP:lle tuhon tie käsittämättömillä lausunnoillaan.

Ei Petteri Orponkaan lausunnot vihjailevuudessaan jääneet juurikaan Antti Rinteen lausunnoista jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-11729959

Sori vaan Antti Rinne ja Petteri Orpo, kertauksen vuoksi:

- PS on kansanvaltainen, pohjoismaista demokratiaa kannattava puolue

- PS kannattaa sananvapautta

- PS ei ole murentamassa oikeusvaltiota

- PS ei ole ryysäämässä Arkadianmäelle muutoin kuin demokraattisin keinoin

Jos muuta väittää, kyse on pöpöjen näkemisestä tai sitten vainoharhaisesta politiikan tekemisestä.

Syy törkykampanjointiin on aivan selvä, PS:n gallup-lukemat pelottavat.

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Uusi vuosi, uudet kujeet – kuntavaaleihin 104 päivää


Vantaalla kevään kuntavaalien ylivoimaisesti suurin haaste on matala äänestysprosentti. Kun koko maassa prosentti v. 2017 kuntavaaleissa oli 58,9 %, Vantaalla se oli vain 52,3%.

Syitä Vantaan matalaan äänestysprosenttiin voi arvioida. Perussyy lienee, että Vantaa on aina ollut hyvin muuttovoittoinen kunta. Juurtuminen kestää.

Toisaalta Vantaalla asuu paljon nuoria, v. 2017 kuntavaaleissa koko maassa vain Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa (Yle 20.3.2017).

Muutin perheeni kanssa syntymäkunnastani Vehkalahdelta Vantaalle viisivuotiaana v. 1961 Ilolaan silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Muutaman vuoden päästä muutimme Hiekkaharjuun. Kotikadullani Hiekkaharjuntiellä oli vain pari kerrostaloa, muut talot olivat omakotitaloja. Pian omakotitalot purettiin yksi kerrallaan ja jokaiselle tontille rakennettiin kerrostalo tai pari.

Kerrostalojen pihoilla puhuttiin murteita ympäri Suomen. Kesälomilla ihmiset ajoivat autoillaan entisiin kotipitäjiinsä. Monelle tuli kotiin maakuntalehti tai pitäjän sanomat Hesarin sijaan.

Puolueille matala äänestysprosentti on kova kanki kaskessa. Perinteisesti matalasta äänestysprosentista ovat kärsineet vasemmistopuolueet sekä Perussuomalaiset.

 

Kuntavaalit 2017 – Vantaan paikkajakautuma

SDP 18

KOK 17

VIHR 12

PS 8

VAS 5

KESK 3

KD 2

RKP 2

 

Vaalien voittaja oli Vihreät, joka ohitti Perussuomalaiset. Puolue pääsi vaa’ankieliasemaan ja lähes tuplasi muut luottamuspaikkansa.

1960-70 -luvuilla Vantaata hallitsi SDP-SKDL -akseli, esim. monen koulun vahtimestarin pätevyysvaatimuksena oli punakantinen puolueen jäsenkirja. Vasemmistoakselin jälkeen SDP ja Kokoomus ovat jo pitkään olleet Vantaan valtapuolueet.

Kuntavaalit2021 ovat vantaalaisittain hyvin mielenkiintoiset. Perussuomalaisten valtakunnallinen kannatusprosentti gallupien mukaan rohisee koko ajan ylöspäin. Yleinen kannatus todennäköisesti heijastuu myös Perussuomalaisten menestykseen Vantaalla. Toivottavasti onnistumme Vantaalla myös vaalikampanjoinnissa. Lähdemme vaaleihin täydellä listalla.

Tavoitteemme on nousta takaisin Vantaan kolmospuolueeksi. Jos oikein hyvin käy, voimme horjuttaa myös SDP-KOK -akselia.

Kuumin vaaliaihe Vantaalla tullee olemaan Vantaan kallis ratikkahanke. Perussuomalaiset haluaa laittaa Vantaan ratikan jäihin. Paljon halvemalla selvitään, kun ratikan tilalle hankitaan sähkönivelbusseja. 

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Mikään ei ole hauskempaa kuin etukäteisspekulaatiot, oli sitten kyse kuntavaaleista tai vaikkapa parin viikon päästä pelattavasta Liverpool vs Manchester United jalkapallo-ottelusta.