torstai 5. joulukuuta 2024

Opettajaa ei saa lyödä


HS 5.12.2023

OAJ: Opettajiin kohdistuva väki­valta on lisääntynyt

Koulut|OAJ:n mukaan työrauha parantuisi ryhmäkokojen pienentämisellä.

Yksi keskeinen ratkaisu työrauhan parantamiseen on OAJ:n mukaan ryhmäkokojen pienentäminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Havainnot opettajiin ja muihin opetusalan työntekijöihin kohdistuvasta väkivallasta ovat lisääntyneet kolmen viime vuoden aikana, tiedottaa Opetusalan ammattijärjestö (OAJ).

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten työsuojeluvaltuutetuille osoitetussa kyselyssä lähes 80 prosenttia kunta-alalla työskentelevistä ja kokonaisuudessaan yli 60 prosenttia vastaajista on tätä mieltä.

”Pienessä ryhmässä opiskelu edistää työrauhaa sekä auttaa kiinnittymään paremmin omaan ryhmään ja lisää yhteisöllisyyttä. Kun opettaja tietää ja tuntee jokaisen ryhmänsä oppijan, hänen on myös helpompi havaita muutoksia ja reagoida ongelmiin.”

* * *

Olen paasannut blogissani pienen luokkakoon merkityksestä iät ja ajat.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto on oikeassa. On päivän selvää, että pienessä ryhmässä opiskelu edistää työrauhaa sekä auttaa kiinnittymään paremmin omaan ryhmään ja lisää yhteisöllisyyttä.

On erittäin hienoa, että sana yhteisöllisyys on otettu taas työpakkiin. On tärkeää, että jokainen lapsi kokee osallisuutta kouluyhteisössä. Luokka on miniyhteisö. Jokaisella lapsella on oltava turvallinen oma paikka omassa turvallisessa luokassa. 

On tärkeää, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi. Pienessä luokassa opettajalla on enemmän aikaa per oppilas on sitten kyse opettamisesta tai oppilaan kohtaamisesta. Oppilaantuntemus lisääntyy. Työrauhaakin on helppo ylläpitää.

Luokkahenki on oleellista. Kun opiskelin luokanopettajaksi, luokkahengen merkitystä korostettiin. En tiedä, mikä tilanne opettajankoulutuksessa nyt on luokkahengen korostamisen suhteen.

Kouluyhteisön on oltava turvallinen myös opettajalle.

Pitkän opettajan urani aikana vain kerran oppilas löi minua. Ei tuntunut kivalta. Sijaistin vaikeaa erityisluokkaa, josta vakituinen opettaja oli irtisanoutunut edellisenä päivänä kesken kaiken luokan vaikeuden takia. 

Oppilas alkoi piipittää puhelinta kesken opetuskeskustelun. Pyysin puhelinta minulle, oppilas ei suostunut, vaan aikoi lähteä luokasta pois. Ohje oli sellainen, että oppilaita ei saanut päästää luokasta pois, ei edes välitunnille yhdessä muiden oppilaiden kanssa, koska muutama luokan oppilas oli erittäin väkivaltainen. Luokka piti viedä ulos happihyppelylle, kun pihalla ei ollut muita lapsia.

Laitoin käden ovenkahvaan ja pidin oven kiinni. Silloin yllättäen oppilas alkoi hakata minua kovaa vatsaan. Kyseessä oli 13-vuotias ronski poika, lyönnit olivat kovia, mutta kun olin valmiudessa, lyönnit eivät satuttaneet.

Mietin hetken, mitä teen. Sanoin pojalle, että mene istumaan oven takana olevalle sohvalleTule sisään, kun olet rauhoittunut. Oppilas istui sohvalla vartin, koputti oveen, ja pyysin hänet sisään luokkaan.

Kokeneena opettajana sain joissain kouluissa sijaistettavaksi usein ne luokat, joihin muita sijaisia ei voitu laittaa. Sekään ei aina tuntunut kivalta. Sijaistin eläkkeelle lähtöni jälkeen seitsemän vuotta, nyt ei ole aikaa. Viimeiset pari kolme vuotta sijaistin vain parissa rauhallisessa koulussa. 

Sain valita kouluni, mitä vakituiset opettajat eivät voi tehdä, ellei lukuvuoden päätteeksi vaihdeta koulua. Oletan, että koulun vaihtoja ainakin pääkaupunkiseudulla tapahtuu melko paljon. 

Kotikaupungissani Vantaalla segregaatiokoulujen opettajille maksetaan S2-palkanlisää. Lisän suuruutta en tiedä, mutta tuskin se iso on. En tiedä, onko lisä vaikuttanut opettajien pysyvyyteen ko. kouluissa.

Päiväkodeissa varhaiskasvatuksen opettajien kokonaispalkkaa korotettiin vuosi sitten 300:lla eurolla. Tavoitteena oli saada lisää päteviä varhaiskasvattajia kaupunkiin. Kuten odotinkin, naapurikaupungit nokittivat ja Vantaan korotuksen tenhovoima lieveni jonkin verran.

Palkanlisät tai -korotukset eivät paljoa lohduta opettajia, kun oppilaat käyvät päälle.

Murto on oikeassa siinäkin, että väkivaltatilanteisiin puuttuminen ja niiden ennaltaehkäisy eivät saa jäädä vain koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten harteille.

Päävastuu lapsista on aina kodeilla. Kotikasvatus väkivallankin ennaltaehkäisyn suhteen on aivan oleellista. Kotikasvatus on kasvatuksen kivijalka, jonka päälle koulu ja opettajat voivat rakentaa. Mutta vaikeaa se on, jos kotikasvatus on mennyt pieleen ja oppilaan vanhemmat eivät halua tehdä yhteistyötä koulun kanssa.

Jos koti ja koulu epäonnistuvat, yhteiskunnan rooli väkivallan ehkäisemiseksi jää pieneksi ja tietenkin ikävän jälkijättöiseksi. Ei auta aina itkeä ruikuttaa yhteiskunnan perään, sillä yhteiskunta ei ole oikeastaan mitään muuta kuin me. Kyllä kodeissa on otettava päävastuu.

Pieni luokkakoko edistää myös oppimista, kun opettaja voi tukea oppilasta yksilöllisemmin. Pienet luokat kaiken järjen mukaan ehkäisevät myös erityisluokille siirtoja. 

Vantaalla olen esittänyt, että peruskoulussa luokkakokoa alennettaisiin maksimissaan 16:sta oppilaaseen. Silloin esim. jakotunteja ei tarvittaisi, tukiopetuksenkin määrä vähenisi. Samalla voitaisiin lopettaa oppilaiden juoksutukset opetustilasta toiseen lopettamalla kaiken maailman valinnaisaineet vavat ja tavat, jotka lisäävät häiriötilanteita, kun opetusryhmiä sotketaan toisiinsa. 

Muutenkin voitaisiin tehdä jonkinlainen ryhtiliike ja keskityttäisiin kahteen koulun perusasiaan, opettamiseen ja oppimiseen. 

Pienet luokat maksavat paljon. On selvää, että kerralla ei luokkakokojen pienentämistä tehdä. Mutta pienentäminen voidaan aivan hyvin aloittaa jostakin segregaatiokoulusta, jossa on eniten oppimisvaikeuksia. Pienennetään luokkia koulu kerrallaan aina sitä mukaa, kun kaupungin rahavarat antavat siihen mahdollisuuden.

Oppiminen edistää aina työrauhaa. Oppimattomuus edistää vain häiriökäyttäytymistä. Levottomuus ja törmäily edistää sitä. Syystä tai toisesta turhautunut tai epätasapainossa oleva oppilas voi pahimmillaan käydä jopa opettajaansa kiinni.

tiistai 3. joulukuuta 2024

Vantaan koulujen hätkähdyttävät rikosluvut


HS 2.12.2024

Tiettyjen kaupunkien koulut ovat väkivaltaisimpia

Oppilaitoksissa rikollisuutta yleisesti esiintyy eniten pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Vähiten kirjauksia on raportoitu maakuntakeskuksissa sekä ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kunnissa.

Tutkimuksen mukaan erot ovat merkittävät tilastollisesti.

Suomen suurimmista kaupungeista Vantaalla rikoksia tehdään kouluissa eniten. Vähiten puolestaan Joensuussa.

Kouluissa tapahtuva väkivalta on rikollista toimintaa, ei koulukiusaamista, paljastaa tuore tutkimus Vahingontekoja ja väkivaltaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä eli kiusaajien toimintaan viitataan rikosnimikkeillä kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, vahingonteko, vainoaminen tai seksuaalinen ahdistelu.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut asenne- ja koulutusmuutos ja on tietoisesti tehty töitä sen eteen”, oikeustieteen tohtori, dosentti ja tutkimuksen yksi tekijöistä Henri Rikander sanoo.

* * *

Koulukiusaamista ja -väkivaltaa on ollut aina, rikoksiakin kouluissa on tehty aina. Hyvä, että väkivalta kouluissakin luokitellaan väkivallaksi, ei koulukiusaamiseksi tai poikien väliseksi nahisteluksi. 

Kotikaupunkini Vantaan kouluissa tapahtuneiden rikosten määrä hätkähdyttää. Vantaa on määrillä mitattuna Suomen ykkönen. Mitä on tapahtunut?

Muiden kaupunkien käytäntöjä en tiedä, mutta yksi syy Vantaan kärkipaikkaan voi olla, että Vantaalla niitä rikosilmoituksia koulun toimesta oikeasti tehdään. Enää ei väkivaltaa tai muita rikoksia kuitata pelkällä jälki-istunnolla. Rikosilmoitus voi pysäyttää lapsen tai nuoren miettimään, mitä tuli tehtyä. Kotiin rikosilmoitus on selvä signaali, että kotonakin on mietittävä, mitä tehdään.

Opettajia on kehotettu myös merkkaamaan ja yksilöimään kaikki häiriköinnit, kiusaamiset ja tappelut Wilmaan. Tietyissä levottomissa luokissa homma on opettajille melkoinen, koska kirjanpitoon voi mennä hirmuisesti aikaa. Usein on vielä soitettava kotiin ja pyydettävä vanhemmat kouluun keskustelemaan.

Opettajan päätehtävä on opettaminen. Kun aika menee järjestyksenpitoon ja kaiken maailman asioiden setvittelyyn, opettaja voi turhautua tai väsähtää. Oppimistulokset ovat muutenkin laskusuunnassa.

En ole nähnyt Vantaan koulukohtaisia rikostilastoja. Varmaa on, että rikokset eivät jakaudu tasaisesti eri koulujen kesken. Viime vuosina opetin paljon isossa yhtenäiskoulussa. En nähnyt koko aikana yhtään tappelua. Luokissa ei häiriköity.

Vantaalla on satsattu peruskouluun paljon. Oppimisongelmiin on pureuduttu mm. seuraavasti:

- vuosiviikkotuntilisäyksillä (alkuopetuksen äidinkieli 1 vvt ja matematiikka 1 vvt)
- lisäämällä erityisopettajia luokille 1–2 ja 7–9 
- kota-rahoituksella (valtion ja kaupungin oma rahoitus) 
- laajalla koulutustarjonnalla ja keskitetyllä tuella (mm. tutorit, hankkeiden resurssiopettajat)
- kolmiportaisen tuen mallin jalkauttamisella

Varsinkin kota-rahoitus eli erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin on ollut merkittävä. Esim. Vantaan esi- ja perusopetus sai lukuvuodeksi 2022–23 tasa-arvorahaa 6 281. 041 euroa. Raha vastasi perusopetuksessa noin 127 opettajan ja 179 avustajan palkkaa.

Kota-rahoitus on tullut tarpeeseen, sillä Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki. Vantaalaisista vieraskielisiä on n. 30 %. Joissakin vantaalaisissa kouluissa vieraskielisten lasten osuus on 70-80 %.

Nyt kehitetään myös turvallisuuden kehittämistä: ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää yhdessä hyvinvointialueen, poliisin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa.  

Kaikkiin 7.–9.-luokkien opetusta antaviin kouluihin (19) palkataan kouluvalmentajat

Kun aloitin opettajat työt v. 1980, keskityttiin paljon yhteisöllisyyteen. Jossain vaiheessa heiluri hyppäsi miltei yltiöyksilöllisyyteen. 

Yhteisöllisyys tarkoittaa, että oppilas kokee osallisuutta kouluyhteisössä. On tärkeää, että jokainen oppilas tulee kohdatuksi. Ruokaillessa tai vaikkapa käsityötunneilla opettaja voi istua oppilaan vieressä ja kuunnella.

Koulujen luokkakokoa pitäisi pienentää. Silloin opettajilla olisi enemmän aikaan opettaa per oppilas. Kun oppilaita ei ole liikaa, oppilaantuntemus lisääntyy. 

Vantaalla keskimääräinen luokkakoko on 20,5, joka tuntuu pieneltä verrattuna entisaikojen 42 oppilaiden luokkiin. Nyt luokissa on paljon erityisen tuen oppilaita ja paljon vieraskielisiä lapsia, jotka vaativat paljon henkilökohtaista tukea.

Luokkakoon pienentäminen kerralla on mahdotonta, koska hintalappu on liian korkea. Olisi hyvä aloittaa luokkakoon pienentäminen vaikka niistä segregaatiokouluista, joissa oppimisongelmat ovat suurimpia. Edettäisiin vaikka koulu kerrallaan.

Päivän selvää on, että kouluissa suoritettu väkivalta on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jota koulu ei yksin pysty ratkomaan. 

torstai 28. marraskuuta 2024

Suuri ratikkahuijaus


Innostuin kirjoittamaan Mielipiteen Vantaan Sanomiin Vantaan entisen kaupunginjohtajan Juhani Paajasen innoittamana. Paajasen näkemys esim. ratikan kustannuksista on tasan sama kuin Vantaan Perussuomalaisen valtuustoryhmän.

* * *

Vantaan Sanomat 27.11.2024

Mielipide | Vantaan ratikka tuntuu yhdeltä suurelta huijaukselta

Kirjoittajan mukaan luvut Vantaan ratikan takana eivät pidä paikkaansa.

Vantaan entinen kaupunginjohtaja Juhani Paajanen jyrähti ratikasta Vantaan Sanomissa (VS 21.11.): "Ei Vantaan ratikkareittiä tehdä mainituilla sadoilla miljoonilla euroilla. Kustannukset nousevat toiselle miljardille".

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on ollut johdonmukaisesti samaa mieltä.

Nyt jyrähdän minäkin. Meitä on huijattu alusta alkaen.

Meille väitettiin, että ratikan käyttäjiä tulee olemaan 80 000 päivässä. Nyt puhutaan enää 31 000 matkustajasta per päivä.

Meille sanottiin, että ratikka maksaa 400 miljoonaa euroa. Nyt puhutaan, että se maksaa 600 miljoonaa euroa. Paajasen arvio, että kustannukset nousevat toiselle miljardille lienee lähinnä lopullista totuutta.

Meille sanottiin, että ratikka maksaa 400 miljoonaa euroa. Nyt puhutaan, että se maksaa 600 miljoonaa euroa.

Meille kerrottiin, että ratikkareitin varrelle nousee yrityksiä ja asuntoja kuin sieniä sateella. Sama kaupunkikehitys tapahtuu muutenkin, sillä Aviapolikset, Tikkurilat ja Kehä kolmoset vetävät joka tapauksessa ilman ratikkaakin.

Suurimman huijauksen teki moni nykyinen kaupunginvaltuutettu. Edellisten kuntavaalien Vantaan Sanomien vaalikoneen väittämä kuului: "Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta".

Enemmistö kaupunginvaltuutetuista (35) oli eri mieltä tai täysin eri mieltä vaalikoneen väittämän kanssa. Kaupunginvaltuustossa he tekivät ällistyttävän nopean takinkäännön.

Vantaan taloustilanne ei ole hyvä. Kaupungilla on ensi vuoden lopussa lainaa reilusti yli miljardi euroa, 4 144 euroa per asukas. Mukaan ei ole laskettu kaupungin konserniyhtiöiden lainoja. Ratikan takia tilikausi jää miinukselle vajaat 50 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 talousarvion motto on: "Vuonna 2025 ratikan osalta painetaan kaasua". Olisi pitänyt jarruttaa tai pysäyttää koko hanke.

Lokakuussa 2024 varmistui lopullisesti, että Vantaalle tulee ratikka. Kaupunginvaltuuston äänestystulos ratikan puolesta oli 40–19.

Toivottavasti kevään kuntavaaleissa äänestäjien muisti on pitkä.

Jos et muista, mitä ehdokkaasi ajatteli ratikasta ennen kuntavaaleja, voit lukea Vantaan Sanomien artikkelin "Ratikalle kylmää kyytiä: enemmistö uusista valtuutetuista on ratikkasuunnitelmaa vastaan" (VS 30.6. 2021).


Kai-Ari Lundell (ps.)

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen jäsen

* * *

Lisäys:

Jos et jaksa linkkiä avata, niin laitan valtuutettujen listan alle. Helpottanee seuraavien kuntavaalien äänestyspäätöstäsi.

Väittämä: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta – näin uudet valtuutetut vastasivat

Kokoomus

Ei osaa sanoa: Sari Multala, Sami Kanerva

Eri mieltä: Mika Kasonen, Oskari Iivarinen, Otso Kivimäki, Siri Ahokas

Täysin eri mieltä: Maarit Raja-aho, Lauri Kaira, Paula Lehmuskallio, Anitta Orpana, Katja Siniketo-Pietilä, Lasse Norres, Susanna Kaiju, Phull Manav

Samaa mieltä: Sakari Rokkanen, Anssi Aura, Carita Orlando, Heli Hakala

Sosiaalidemokraatit

Ei osaa sanoa: Ulla Kaukola, Jussi Särkelä

Ei vastannut: el Issaoui Naima, al-Taee Hussein

Eri mieltä: Anu Hall

Täysin eri mieltä: Sirkka-Liisa Kähärä, Jari Sainio

Samaa mieltä: Antti Lindtman, Minna Räsänen, Pirkko Letto, Tarja Eklund

Täysin samaa mieltä: Kimmo Kiljunen, Abdi Faysal, Säde Tahvanainen, Matilda Stirkkinen, Ida Tamminen'

Perussuomalaiset

Ei vastannut: Dehghan Milad

Täysin eri mieltä: Mika Niikko, Kai-Ari Lundell, Tuukka Saimen, Erika Veltheim, Tanja Aidanjuuri-Niemi, Janne Hartikainen, Markku Weckman, Niilo Kärki, Suvi Karhu, Juha Suoniemi, Juha Järä

Vihreät

Ei osaa sanoa: Sirpa "Siru" Kauppinen

Eri mieltä: Vaula Norrena, Tuire Kaimio

Samaa mieltä: Eve Rämö, Mikko Viilo, Maija Rautavaara, Reija Friman, Hanna Valtanen

Täysin samaa mieltä: Eva Tawasoli

Vasemmistoliitto

Samaa mieltä: Jussi Saramo, Demiri Funda, Antero Eerola

Täysin samaa mieltä: Minttu Sillanpää

Liike Nyt

Täysin eri mieltä: Nina Nummela, Marjo Vacker

Keskusta

Eri mieltä: Eeva Tikkanen

Täysin eri mieltä: Pirjo Luokkala

Kristillisdemokraatit

Täysin eri mieltä: Jouko Jääskeläinen, Tiina Tuomela

RKP

Täysin eri mieltä: Stefan Åstrand

Samaa mieltä: Patrik Karlsson

keskiviikko 27. marraskuuta 2024

Vantaan PS-foorumi Kaupungintalolla

 #vantaanperussuomalaiset PS-foorumi pidettiin tänään Kaupungintalolla.

Kansanedustajat Miko Bergbom Onni Rostila ja Joakim Vigelius tulivat foorumiin suoraan eduskunnan täysistunnosta, jossa käsiteltiin vaihtoehtobudjeteista. Hyvin herrat hoitivat lähes lennosta puheenvuoronsa 👍

Olin tilaisuuden juontaja.
Kun sinulla on aikaa, katso video.
Paikalla oli mukavasti yleisöä. Kiitos heille sekä Suomen Uutiset, joka teki striimauksen. Kiitos Uudenmaan Perusnaiset ry kahvituksesta.

maanantai 18. marraskuuta 2024

Liikuntapuheeni budjettikeskustelussa


Liikuntapuheeni Vantaan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Useat valtuutetut kuten ainakin Kauppinen, Multala, Sainio ja Weckman puhuivat tänään kauniisti koululiikunnasta. Niin pitääkin. Mannaa korvilleni.

Vantaan uusien koulujen pihat on suunniteltu komeasti lasten liikuntaa ajatellen. Pihoilla on perinteisiä keinuja ja kiipeilytelineitä ja tankoja. Niihin on rakennettu koripallo- ja jalkapallohäkkejä välituntipelejä varten. Upeinta on, että koulupihoja voidaan käyttää myös koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin.

Kannattaa vierailla uusien koulujen, kuten Hämeenkylän tai Rajatorpan koulujen pihoille. Täytyy oikein erikseen kiittää koulu- ja rakennustoimia hyvien koulupihojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

Alakoululaiset liikkuvat välituntisin kyllä, mutta yläkoululaiset eivät. Olisi hyvä, että yläkouluissakin lapset menisivät ulos välituntisin. Saisivat edes happea.

Osalla lapsista ja nuorista kunto on rojahtanut. Kaikki vanhemmat eivät jaksa tai viitsi viedä lapsia liikkumaan tai edes kiikuttaa heitä urheiluseuroihin.

Tiedän, että rahaa ei ole liiaksi ole, mutta peruskoulu kattaa koko Suomen nuorison. Koululiikuntaan satsaaminen puree aina.

Suomessa koululiikuntaa opetetaan ällistyttävän vähän moneen verrokkimaahan nähden. Kotikaupungissamme sitä on ällistyttävän vähän, vain kaksi viikkotuntia. Kaikki kuudesluokkalaiset eivät osaa kunnolla edes hiihtää tai luistella.

Optimimalli olisi, että koululiikuntaa olisi vähintään 4 tuntia per viikko. 2 viikkotuntia panostettaisiin kunto- ja lajiharjoitteluun. 1 plus 1 viikkotuntia satsattaisiin perusliikuntaan kuten kävelyyn tai juoksuun tai hiihtoon tai suunnistukseen.

Johan lasten kunto ja liikuntataidot kohentuisivat.
Pitäisi aloittaa kansalliset koululiikuntatalkoot.

Pitää myös muistaa, että aktiivinen koululiikunta auttaa lasta jaksamaan opiskelussaan. Kun lapselle tulee liikunnallinen elämäntapa, ehkäistään kaiken maailman elämäntapasairauksia.

Koululiikunta on siis ennaltaehkäisevää ja tuottavaa toimintaa. Jokainen euro koululiikuntaan tuottaa itsensä takaisin.

Kiitos.

#liikunta #koululiikunta #peruskoulu #perussuomalaiset #Vantaa

Budjettipuheeni tulevalle vuodelle


Budjettipuheeni Vantaan valtuustolle

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Olin leipomassa yhdessä muiden puolueiden neuvottelijoiden kanssa budjetin neuvotteluvaraa, joka oli pieni niin kuin nyt pitääkin, kun kaupungin talous on enemmän tai vähemmän kuralla.

Neuvotteluiden sujuvuudesta kiitos neuvottelujen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkaselle. Kiitos yhteistyöstä kaikille muillekin neuvottelijoille. Neuvotteluvara oli vain 1,5 miljoonaa euroa, joten turha oli siinä kenenkään pelihousujaan repiä.

Erityisen hienoa oli, että panostimme lisää kouluruokailuun. Vantaa on ollut pahasti jäljessä kouluruoka-aineiden euromääräisessä tasossa muihin kaupunkeihin nähden. On selvää, että nälkäisenä ei ole kiva opiskella, kun keskittyminen hajoaa. Nyt voimme lisätä myös kouluruuan houkuttelevuutta.

Tärkeää oli, että laitoimme rahaa siihen, että yläkoulun 7-8. luokkien opettajat saavat nyt valvonta-aterian ja pystyvät tulevaisuudessa ohjaamaan ja valvomaan lapsia ja opettamaan heitä hyviin ruokailutapoihin.

Kivaa oli, että saimme rahaa puistoruokailuun sekä tuetaan segregaatioalueiden urheiluseuroja.

Kaikkeen raha ei tietenkään riitä. Harmittaa, kun peruskoulujen luokkakokojen pienentämiseen ei riitä rahaa. Olisimme voineet aloitta vaikka yhdestä segregaatioalueen kouluista.

Aamun uutiset olivat järkyttäviä, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät, erityisesti poikien osalta, ovat hälyttäviä. Poikien lukutaidon heikkeneminen on karmeaa. Voidaan valehtelematta todeta, että olemme jossain epäonnistuneet.

Aamulla entisessä Twitterissä käytiin hedelmällistä keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä saataisiin laskemaan.

Itse twiittasin nopeasti viisi kohtaa:

1. Luokkakoot pienemmiksi, opettajalle enemmän aikaa per oppilas
2. Lopetaan kaiken maailman hörhöily ja keskitytään oleelliseen
3. Opettajat opettamaan ja oppilaat opiskelemaan ja oppimaan
4. Aletaan taas vaatia, ehdot ja luokalle jättämiset taas normikäyttöön
5. Koulukypsyystestit

Erityinen huoli on kaupungin kuralla oleva talous. Olisi todella hienoa, jos kaupunginjohtajamme käärisi hihansa ja toimisi pöytäkirjalausumamme mukaan:

”Kaupunginjohtajan toivotaan esittävän uudelle aloittavalle valtuustolle kaupungin meno- ja rakennetarkastelun, jossa on tunnistettu kaupungin talouden pitkän aikavälin mahdollisuudet ja haasteet.”

Arvoisa kaupunginjohtaja, luotan teihin kuin vuoreen.

Jos ei mitään tehdä, niin jossain vaiheessa joudumme tekemään rajun talous- ja velkaohjelman. Kiitos valtuutettu Jari Sainiolle erinomaisesta kirjoituksesta asiasta Vantaan Sanomissa.

Elävässä muistissani ovat 1990-luvun lopun ilkeät vuodet, kun kaupunki joutui lomauttamaan henkilöstöään. Otin silloin nokkiini ja lähdin pariksi vuodeksi opettamaan naapurikaupunkiin. Kokemus oli hyödyllinen, koska en ollut sitä ennen muualla kuin Vantaalla opettanutkaan, mutta palasin takaisin, koska Vantaa oli koulukaupunkina parempi.

Kiitos.

keskiviikko 23. lokakuuta 2024

MAL - Vantaan ratikan vastustamisen viimeinen taisto


21.10.2024

Voidaan huoleta sanoa, että ratikan suhteen tänään oli viimeinen taisto, kun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin MAL-sopimusta ja Vantaan ratikkaa. Yritin rautalangasta vääntää ratikan rahoituskuvion vääristymiä, ja ryhmämme piti hyviä ja värikkäitä puheita, mutta mikään ei auttanut.
Hävisimme äänestykseen. Vantaan kallista torsoratikkaa aletaan rakentaa.
40 jaa
19 ei
8 tyhjää
Toivottavasti äänestäjät vielä muistavat, sillä vaalikoneiden vastausten perusteella ratikan vastustajia oli enemmän, mitä äänestystulos näyttää.
Perussuomalaisten linja piti loppuun asti.

maanantai 2. syyskuuta 2024

Kiva vaalivuosi


Hiljalleen valmistaudutaan kivaan vaalivuoteen, tilasin ensimmäisen läjän kortteja toritapahtumiin jne. jaettavaksi.


Minulle vaalit ovat aina urheilua. Joukkueet eli puolueet kisaavat toisiaan vastaan ja oman joukkueen pelaajat kisaavat paikasta avauskokoonpanoon.

#aluevaalit2025 #kuntavaalit2025 #perussuomalaiset #Vantaa