EU:n alueiden komitea päivitys 16. - ECR CoR Study Days 2026 Warsaw and Halinov

EU:ssa on erilaisia poliittisia ryhmittymiä. EU:n alueiden komiteassa CoR on 329 varsinaista jäsentä. Suomalaisia jäseniä on kahdeksan.

Perussuomalaiset kuuluu European Convervatives and Reformist -ryhmään. Olen alueiden komitean ainoa Perussuomalaisten varsinainen jäsen, varana on kotkalainen Carina Jäntti. Suurimmat ryhmämme jäsenet tulevat Italiasta, Puolasta ja Unkarista.

1. EPP (Euroopan kansanpuolueen ryhmä / European People's Party) – Selkeästi suurin ryhmä.  

2. PES (Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ryhmä / Party of European Socialists) – Toiseksi suurin ryhmä.  

3. Renew Europe (Uudistuva Eurooppa) – Liberaaliryhmä on komitean kolmanneksi suurin voima.  

4. ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistien ryhmä / European Conservatives and Reformists) – Keskustaoikeistolainen ja eurorealistinen ryhmä.  

5. EA (Euroopan allianssi -ryhmä / European Alliance Group) – Alueellisia puolueita ja puolueettomia edustajia keräävä ryhmä.  

6. Vihreät ja edistykselliset (The Greens and Progressives) – Komitean nuorin ja pienin virallinen poliittinen ryhmä.  

Ryhmien ulkopuolelle jää lisäksi pieni joukko sitoutumattomia jäseniä (Non-aligned / NI), jotka eivät kuulu mihinkään viralliseen poliittiseen perheeseen.

Alueiden komitean ECR-ryhmä pitää vuosittain omia kokouksia, kuten Summit ja Study Days. Tällä kertaa Study Days pidettiin Puolan Varsovassa ja Halinovissa. 

Aloitimme kokoustamisen pikkukaupunki Halinovissa, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä Varsovasta. Asukkaita on vajaat 4000. Kuvassa keskellä seisoo Study Daysien pääorganisaattori, Halinovin pormestari Adam Ciszkowski.

EU:n merkitys monessa maassa on aivan toista luokkaa. Halinovkin satsasi kokoukseen suureellisesti, järjestelyt sujuivat moitteetta. Kokoonnuimme kaupungin kulttuuritalossa, joka on juuri remontoitu. Kulttuuritalo on  selvästi kaupungin ylpeyden aihe. 

Kuvassa kainalossani on Halinovin kaupungin apulaiskulttuurijohtaja.

Varsovan Nowy Świat -kadulla, joka on tunnettu tyylikkäistä kahviloistaan, ravintoloistaan ja putiikeistaan.

Olen viimeeksi vieraillut Varsovassa reaalisosialismin aikaan lukiolaispoikana v. 1974. Vierailu silloin oli minulle melkoinen shokki, vaikka kyllä minulla oli jonkinlainen kuva itäblokin maiden kurjuudesta. 

Tajusin välittömästi, että järjestelmä kaatuu enemmin tai myöhemmin. Näin kävikin, Puolan Gdańskista lähti Lech Wałęsan johtama Solidarność-liike, joka mursi Berliinin muurin ja rautaesiripun v. 1989. Kommunistisen puolueen yksinvalta jäi historiaan.

Kerrottakoon, kun 1980-luvun alussa silloinen tyttöystäväni tuli kotiin Varsovasta, hän kertoi, että kaupungissa oli monia yhdysvaltalaisia opiskelijapoikia. Totesin hänelle, että eivät jenkkipojat olleet tulleet Varsovaan opiskelemaan, vaan he olivat CIA:n miehiä, jotka olivat tulleet valmistelemaan vallansiirtoa ja Puolan demokratisoitumista. Yhdysvaltojen viime vuosisadan suurin presidentti Ronald Reagan tajusi, että Puola oli Varsovan liiton maiden heikoin lenkki ja tuki Solidarnośćia.

Varsova v. 1974 oli kuin vankila, yhteyksiä muuhun maailman ei ollut. Peruselintarvikkeista oli pulaa. Jono esim. sukkahousukaupan edessä oli pari sataa metriä. 

Nykyinen Varsova on kuin päivä verrattuna vuoden 1974 Varsovan yöhön. Kaikkialla rakennetaan ja optimismi huokuu kaupungin asukkaissa. Puolan talouskasvu viime vuosina on ollut hurjaa verrattuna esim. Suomeen.

Puolassa asuu 2-3 miljoonaa ukrainainalaista, osa on tullut maahan töihin, osa n. miljoona ihmistä pakolaisina. Ukrainalaisten työllisyysaste Puolassa on miltei 80 %, kun Suomessa se on 76,5 %.

Varsinainen Study Days pidettiin Varsovassa. Alueiden komiteassa puhutaan paljon turvallisuudesta ja Euroopan yhteisestä puolustuksesta alueiden näkökulmasta. Study Days keskittyi rajaturvallisuuteen ja eri maiden sisäiseen turvallisuuteen.

Paneelissa oli mukana Frontexin johtaja. Frontexin päämajaa rakennetaan paraikaa parin sadan metrin päähän kokouspaikasta. Itärajan merkitystä korostetaan. Suomella on EU:n pisin itäraja Venäjän kanssa, mitä olen ympännyt lähes jokaiseen pitämääni alueiden komitean puheeseeni. 

Puola panostaa rajaturvallisuuten rajusti, sillä heillä on yli 50 000 rajatyöntekijää, kun taas Suomen rajavartiolaitoksen palveluksessa on tällä hetkellä noin 3 000 henkilöä.

Pitää ymmärtää myös, että talous ja turvallisuus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Vuodesta 1999 EU:n osuus maailmantaloudesta on laskenut 28 prosentista 14 prosenttiin lähin Kiinan talouskasvun takia.

Maximme Hemery-Aimar

Hätkähdyttävimmän alustuksen piti ranskalainen maahanmuuttopolitiikan ja väestötieteen asiantuntija Maxime Hemery-Aimar. Hän puhui mm. No-Go-Zone -alueista. 

Euroopan selvästi pahimmat alueet ovat Pariisin Franc Moisin, Marseillesin La Castellane, Brysselin Molenbeek ja Malmön Rosengård. Tavallisen tallaajan kannattaa vältellä ko. alueita. 

Itse aion kyllä jossain vaiheessa tehdä tutustumiskierroksen Molenbeekiin. Belgian ryöstöistä tehdään 44 % Brysselissä, vaikka Brysselin osuus Belgian väestöstä on n. 10 %.

No-go-zoneilla maahanmuuttajaväestön osuus on vähintään 40 %. Ko. alueilla esim. murha- ja raiskausprosentit ovat kaksinkertaisia muihin alueisiin verrattuna. Poliisien työtä häiritään systemaattisesti.

Hemery-Aimar totesi, että Eurooppa on jonkinlaisessa risteyksessä. Muutos on joko hyväksyttävä tai meidän on pidettävä kiinni Euroopan identiteetistä ja arvoista. Kovin harva demokratia sijaitsee Euroopan ulkopuolella.

Hollantilainen poliisi ja poliitikko Wilhelm Bisschop painotti poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Hollannissa on yksi korttelipoliisi 5000 asukasta kohden. Kotikaupungissani Vantaalla samalla suhdeluvulla meillä olisi 50 korttelipoliisia, nyt meillä ei ole yhtään. Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisit ajelevat pareittain pakuillaan ympäri Vantaata.

Entinen ja nykyinen Perussuomalaisten YEP Sini Laine ja Annikka Villikka

Koulutuksessa oli mukana myös kaksi Perussuomalaista, nuoret YEP:it raisiolainen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Sini Laine ja kouvolalainen kaupunginvaltuutettu Anni Vilikka.

Jepit liittyvät alueiden komitean Young Elected Politicians -ohjelmaan, joka on EU:n alue- ja paikallistason poliittinen verkosto ja ohjelma alle 35-vuotiaille valituille päättäjille.

Toivoa sopii, että eri puolueista mahdollisimman moni nuori alue- tai kunnanvaltuutettu hakisi ko. ohjelmaan. Jepit pääsevät muun muassa osallistumaan alueiden komitean täysistuntoihin, temaattisiin valiokuntiin ja suuriin tapahtumiin, kuten EURegionsWeek-viikolle. Kokemusta karttuu ja Jeppi-vuosi voi olla ponnahduslauta johonkin täysin uuteen.

Suomalaiset ovat velttoja EU:n virkahauissa. Esim. Italialla on opisto, jossa koulutetaan EU:n virkamiehiä. EU-työntekijöiden veroprosentti on 10-20.

EU:n alueiden komitea päivitys 15. - Econ, startupien ja pk-yritysten roolista EU-puolustuksessa

EU:n alueiden komitean Econ-talousvaliokunnassa sain ottaa kantaa mieluisaan aiheseen, "Euroopan muuttuvan puolustuksen tiekartta" ("EU Defence Industry Transformation Roadmap"), jonka esittelijä oli puolalainen taloustieteilijä Tadeusz Truskolaski. 

Ukrainan ja Irakin sodat ovat muuttaneet EU:n luonnetta yhteisen puolustuksen suhteen. Nato on edelleen Euroopan puolustuksen kivijalka, mutta emme voi nojata vain Yhdysvaltojen arsenaalin varaan. Ei ole kauaa siitä, kun EU ei laittanut euron hyrrää yhteiseen puolustukseen, ja moni maa veti puolustustaan alas, kuten vaikkapa meille läheiset maat Ruotsi ja Saksa.

Nyt on suunta muuttunut ja alueidenkin komitean puheissa esiintyy usein sana defence. Alueiden komitean näkökulma puolustuksen suhteen on alueellisten innovatiivisten startupien ja pien- ja keskisuurten tukeminen ja kehittäminen. Suomessa on monta nousevaa pientä innovatiivista puolustusalan yritystä, jotka pärjäävät hyvin, kuten vaikkapa Sensofusion ja Iceye. 

Meillä on paljon hyvää tekemistä, kuten Teemu Seppälän vetämä Defence Innovation Network Finland (DEFINE), joka kehittää maailmanluokan puolustus- ja turvallisuusalan innovaatioverkostoa, joka synnyttää uutta osaamista ja kiihdyttää alan innovaatiota.

Suomalaisten pitäisi olla aktiivisempia tukien hakemisessa, kun startupeja ollaan perustamassa. Muut maat ovat harjaantuneempia tukien haussa ja niillä on vahvat organisaatiot, jotka auttavat tukien hakemisessa.

Olen saanut olla mukana myös alueiden komitean puolustusyhteistyöryhmän Working Group of Defence kokouksissa, jossa korostetaan nimenomaan puolustusyhteistyön alueellista näkökulmaa.

Erityisen iloinen olen siitä, että on ymmärretty Euroopan itärajan merkitys Euroopan puolustuksessa. Suomellahan on EU:n pisin raja Venäjän kanssa. Olen pyrkinyt painottamaan itärajan merkitystä suurin piirtein joka toisessa puheessani.

* * *

Kiitos puheenjohtaja,

Hyvät kollegat,

Haluaisin aluksi onnitella esittelijää hyvästä lausuntoluonnoksesta.

Olen tyytyväinen siihen, että lausunnossa tunnustetaan puolustusteollisuutemme vahvistamisen kiireellisyys sekä startup- ja pk-yritysten rooli tässä prosessissa. On ollut merkittävää havaita, kuinka suuri määrä uusia puolustusalan yrityksiä on syntynyt ja kuinka nopeaa innovaatio- ja kehitystoiminta on ollut kaupungeissamme ja alueillamme viime vuosina.

Euroopalla on valtava innovaatiopotentiaali – ja meidän tehtävämme on varmistaa, että sääntelykehys ja tukivälineet mahdollistavat idean muuttamisen markkinakelpoiseksi tuotteeksi mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti. Meidän on jatkossakin pyrittävä minimoimaan sääntelyrajoitukset, parantamaan rahoituksen saatavuutta ja maksimoimaan yhteistyö yksityisen sektorin kanssa.

Olen myös tyytyväinen siihen, että itäisten raja-alueiden merkitys Euroopan puolustukselle on tunnustettu. Nämä alueet ovat kärsineet huomattavasti Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, mutta ne ovat myös ottaneet merkittäviä harppauksia kaksikäyttö- ja puolustusteknologioiden kehittämisessä – toimien esimerkkinä koko Euroopalle.

ECR-ryhmälle on tärkeää, että EU:n puolustustoimet ovat linjassa Naton ja jäsenvaltioiden valmiusprioriteettien kanssa. NATO on edelleen Euroopan turvallisuuden perusta, ja meidän tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen kehittäessämme puolustusvalmiuttamme.

Lopuksi, meidän tulisi myös parantaa puolustustavoitteiden ja aluekehityksen välisiä synergioita. Koheesiopolitiikan, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston rahoitus voidaan ja se tulisi kohdentaa eniten lisäarvoa tuottaviin kohteisiin, mikä monilla alueilla tarkoittaa kaksikäyttö-, turvallisuus- ja valmiusinvestointeja. Näitä investointeja tarvitaan kiireellisesti.

Kiitos

EU:n alueiden komitea päivitys 14. - yleisistunto, European Business Wallet

Tällä kertaa Brysselin retki oli erilainen, koska oli kaksi kokousta lähekkäin, yleiskokous ja ECON-talousvaliokunta. Välipäivinä en lentänyt kotiin ja takaisin Brysseliin, ja näin säästin vaivaa ja EU:n rahaa. Välipäiviä oli kolme, joten kerrankin oli aikaa tutustua lähipaikkoihin. Tein päiväretket Leuveniin, Mecheleniin sekä Luxemburgiin.

Yleiskokouksessa pidin puheen European Business Walletin puolesta. 

Yrityslompakoiden ideana on helpottaa pienten organisaatioiden, kuten pienet yritykset ja kunnat, arkipäivää. Euroopan komission ehdottama European Business Wallet on digitaalinen yrityslompakko, jonka avulla yritykset voivat todistaa laillisen olemassaolonsa, jakaa sertifikaatteja, allekirjoittaa asiakirjoja ja hallita valtuutuksia turvallisesti ja luotettavasti yli rajojen koko EU:n alueella jne.

Painotin puheessani sitä, että paikallisviranomaisia on tuettava lompakoiden käyttöönotossa, jotta ne otetaan laajasti käyttöön ja, että ne tuottavat todellista eurooppalaista lisäarvoa ja edistävät yritystemme kasvua.

Esim. Suomessa yritysten perustaminen on hidasta ja hallinto monimutkaista. Yrityslompakoiden avulla voidaan nopeuttaa ja yksinkertaistaa toimintoja. Samalla säästetään aikaa ja rahaa.

EU:n yksi hyvin paljon käytetty termi on simplification.

EU-kontekstissa termi simplification (suom. sääntelyn yksinkertaistaminen) viittaa pyrkimykseen vähentää byrokratiaa, karsia päällekkäistä sääntelyä ja keventää yritysten sekä kansalaisten hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä säilyttäen samalla unionin keskeiset tavoitteet.

* * *

Kiitos puheenjohtaja,

Hyvät kollegat,

Haluan ensinnäkin onnitella esittelijää erinomaisesta lausuntoluonnoksesta.

Yrityslompakot ovat askel oikeaan suuntaan, koska niillä on potentiaalia yksinkertaistaa ja keventää merkittävästi yritysten hallinnollista taakkaa. Ne ovat erityisen lupaava ratkaisu pienille yrityksille, joiden hallinnolliset resurssit ovat rajalliset.

Samaan aikaan vaatimuksella, jonka mukaan kaikkien julkisen sektorin elinten on tarjottava yrityslompakoiden ydintoiminnot, on merkittäviä vaikutuksia erityisesti pienemmille paikallis- ja alueviranomaisille. Niistä aiheutuu sekä operatiivisia että taloudellisia kustannuksia.

Siksi on tärkeää, että lausuntoluonnos lähettää vahvan viestin siitä, että viranomaisia on tuettava lompakoiden käyttöönotossa kiinnittäen erityishuomiota pieniin viranomaisiin. Niille yrityslompakoiden käyttöönotto vaatii suhteellisesti enemmän työtä, ja ne tarvitsevat usein enemmän aikaa.

Tukemalla paikallisviranomaisia käyttöönotossa ja varmistamalla lompakoiden laajan käyttöönoton yritysten keskuudessa voimme varmistaa, että ne tuottavat todellista eurooppalaista lisäarvoa ja edistävät yritystemme kasvua.

Kiitos.

EU:n alueiden komitea päivitys 13. - sukellusveneiden Cartagena

 

Viime viikolla osallistuin EU:n alueellisen komitean puolustustyöryhmän (Working Group of Defence) kokoukseen Cartagenassa. Finnair ei lennä Alicanteen joka päivä, joten tällä kertaa jäi aikaa kokouskaupunkiin tutustumiseenkin. 

Puolustustyöryhmään kuuluu vain seitsemän jäsentä, ja siksi meitä kohdellaan kokouksissa kuin kukkaa kämmenellä. Cartagenalle ja koko Murcian maakunnalle kokous oli tärkeä. Kokousjärjestelyt olivat viimeisen päälle, ja paikalla oli monia median edustajia aina televisiota myöten.

Kokouksen ykkösaiheena oli pk-yritykset innovaation ja kasvun moottorina EU:n puolustusteollisuuden toimitusketjuissa: rajat ylittävän yhteistyön merkitys.

Asiantuntijapuheenvuoroja pitivät mm. Euroopan parlamentin jäsen Nicolás Pascual de la Parte ja Teemu Seppälä, Teknologia - ja innovaatiojohtaja, Defence Innovation Network Finland (DEFINE) -ekosysteemi. 

Oli hienoa, että mukana oli toinenkin suomalainen. Teemun kanssa vietimme pari kivaa tapas-iltaa paikallisissa ravintoloissa. Yleensä puolustustyöryhmän kokouksissa saan toimia yksin ainoana suomalaisena. Brysselin kokouksissa tukenani on onneksi ECR-ryhmämme asiantuntija Teemu Karhapää.

Teemu Seppälä

Oma puheenvuoroni englannista tekoälyllä käännettynä:

ECR-ryhmä on ollut yksi vahvimmista Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamisen kannattajista. EU:n turvallisuus- ja puolustusteollisuuden kehittäminen tulisi olla yksi EU:n tärkeimmistä prioriteeteista.

Tuemme vahvasti aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan pk-yritysten roolia EU:n puolustusteollisuudessa. Kehotamme ottamaan paikallisviranomaiset ja alueiden väliset innovaatioekosysteemit tiiviisti mukaan, jotta EU:n ohjelmien onnistunut täytäntöönpano voidaan varmistaa.

Alueellinen erikoistuminen ja alueiden välinen yhteistyö voivat olla ratkaisevassa asemassa innovaatioiden edistämisessä sekä alueellisiin erityispiirteisiin räätälöityjen uusien puolustusteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa – arktisen alueen kylmänkestävistä laitteista EU:n itärajojen drone-muuriin.

Korostamme, kuinka tärkeää on minimoida yritysten EU-rahoituksen saantia koskevat sääntelyrajoitukset, kuten ympäristö- tai kestävyysvaatimukset. EU:n puolustusteollisuuden tuen on oltava tulossuuntautunutta, ja sen on varmistettava helppo pääsy yrityksille, mukaan lukien pk-yrityksille, jotka ovat keskeisiä sidosryhmiä.

Tässä suhteessa pidämme tervetulleena lainsäätäjien alustavaa sopimusta puolustusalan Omnibus-paketista*, joka muun muassa yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja puolustusvalmiutta on nopeuttaa vahvistettava lupien myöntämistä. EU:n kiireellisesti , minimoida aikaa vievät sääntely ja on välttämätöntä.

*Omnibus-paketti tarkoittaa Euroopan unionissa sellaista laajaa lainsäädäntöhanketta, jossa muutetaan useita eri direktiivejä tai asetuksia yhdellä kertaa. Tavoitteena on yleensä sääntelyn selkeyttäminen, virtaviivaistaminen ja yritysten hallinnollisen taakan keventäminen.

Tutustuimme kokouksen jälkeen Navantian sukellusvenetehtaaseen, jossa tehdään moderneja S-80 luokan sukellusveneitä. S-80 Espanjan laivaston uusin ja edistyksellisin diesel-sähköinen hyökkäyssukellusveneluokka. 

Sukellusveneitä on vaikea myydä ulkomaille, ainoa tilaaja on Espanjan valtio. Nykyaikaiset sukellusveneet ovat järjettömän kalliita, S-80 luokan sukellusveneen hinta noin miljardi euroa kappaleelta.

Vierailimme myös sukellusvenemuseossa. Kuvassa seisomme Isaac Peralin sukellusvenemonumentin edessä.

Espanjalaiset kehittivät 1800-luvulla maailman ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ja ilmatiiviin sukellusveneen. Isaac Peral rakensi ensimmäisen täysin sähkökäyttöisen torpedosukellusveneen v. 1988.

Cartagenassa on n. 217 000 asukasta ja kaupungin metropolialueella n. 410 00 asukasta. Kaupunki kuuluu Murcian maakuntaan.

Cartagenan perustivat, kuten nimestäkin voi päätellä, kartahagolaiset. Roomalaisten valloitettua kaupungin nimeksi tuli Carta Nova. Siksi kaupungissa on paljon historiallista nähtävää. Tärkein on iso roomalainen teatteri, joka on kaivettu esiin historiallisten kerrostumien alta.

Cartagenan on Espanjan laivaston (Armada Española) tärkein tukikohta Välimerellä, henkilöstön kokonaismäärä huitelee 5000 työntekijän paikkeilla.

Kaupunki on mukava, koska se ei ole täyteen tupattu turisteilla. Rantojakin löytyy. Lähin lentokenttä on parin tunnin ajomatkan päässä Alicantessa.

Ratikka on Vantaan historian suurin virhe

HS 11.6.2026 

Viime viikolla Helsingin Sanomien paikallistoimittaja Joakim Westren-Doll haastatteli minua, Keskustan Petri Roinista ja Kristillisten Loviisa Kaartokalliota Aviapoliksessa. Kuvat otettiin ratikkatyömaan kohdasta, jossa ratikan ensimmäiset raiteet ovat jo paikoillaan. Hakunilassa haastateltiin Kokoomuksen Mika Kasosta ja Paula Lehmuskalliota.

Me kaikki viisi olemme olleet sitä mieltä, että ratikan rakentaminen on Vantaan taloudelle valtaisa riski. Olemme synkässä talouskurimuksessa, ja ratikan kustannukset ovat kovaa vauhtia menemässä yli miljardin euron. Perussuomalaiset on jo kahdeksan vuotta sitten, kun ratikan suunnittelupäätös tehtiin, varoitellut siitä, että ratikan kokonaiskustannukset tulevat pomppaamaan yli miljardin euron.

Kaupunki on jo nyt velkaa miljardin euron verran, kaupungin tytäryhtiöt toisen mokoman, Velan yhteissumma tulee menemään yli kolmen miljardin euron, joten koroissa ja lainan lyhennyksissä on kaupungilla kovasti punnertamista. 

Yritimme vielä viime keväänä siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin, mutta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa hävisimme äänestyksen. Kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti rakentamisen siirron puolesta, loput eivät, vaikka viime keväänä oli kristallinselvää, että Vantaa on kovassa talouskurimuksessa. Hesarin jutussa totesin, että kyseessä oli tyhmänrohkea päätös. 

Niin siinä kävi, että ollaan lirissä, jatkaa Lundell.

Pitää ottaa huomioon myös, että Vantaalla on työttömiä noin 20 000. Puolet heistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työttöminä jo kymmenen vuotta ja heidän työllistämisensä on käytännössä jo mahdotonta.

Kaupunki odottaa maanvoittotuloja lähes 800 miljoonaa euroa seuraavien 40 vuoden aikana. Se siis myy ja vuokraa tontteja reitin varrelta.

Petri Roininen totesi, että tuottolaskelmat ovat pehmeitä. 40 vuotta on järjetön aika tuotto-odotusten suhteen. Muutenkaan ratikkaa ei pidä ajatella tuottavana investointina, vaan liikenneinvestointina.

Kaiken lisäksi ratikka kulkee alueiden läpi, kuten Tikkurila, Kehä kolmosen liepeet ja Aviapolis. Alueet rakennettaisiin 40 vuoden aikana takuuvarmasti ilman ratikkaakin. 

Totesin, että jatkossa kaikki rakentaminen sataa ratikan laariin. Nyt jokainen tönö katsotaan ratikan tuotoksi.

Olen samaa mieltä kuin Paula Lehmuskallio, joka totesi ihan tarkoituksella ei kerrottu, kuinka korkeaksi hinta oli muodostumassa. 

Onhan yleisesti tiedossa, että päätösvaiheessa hankkeet myydään päättäjille monesti alihinnalla. Tyypillinen esimerkki on Apotti. HUS parhaillaan selvittää, kuinka päästään törkykalliista Apotista säädyllisesti irti.

Ratikasta ei päästä enää irti, koska kuokat on lyöty maahan, mm. kallista Tikkurilan alikulkutunnelia rakennetaan paraikaa.

Petri Roininen totesi osuvasti, että juuri tässä hetkessä kaupunki kietaisee myllynkiven kaulaansa.

Toivottavasti onnistumme talouden tervehdyttämisessä niin, ettei kaupunki pulahda Vantaanjoen pinnan alle. Nyt käymme läpi toimialojen säästölistoja ja syksyllä teemme ratkaisut. Leikkaukset tulevat olemaan kovia.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet, että heille kyllä käy veronkorotukset. SDP ratkaisee Vantaan veronkorotusten kohtalon. Muut puolueet ovat korotuksia vastaan.

Summa summarum, ratikka on Vantaan historian suurin investointi. Hesarin artikkelin otsikko kertoo ytimekkäästi kaiken ratikan suhteen, se on Vantaan historian suurin virhe.

Hesarin artikkelin kommenteissa sekä Vantaan Puskaradioissa moni ajattelee ratikkaa vain liikennevälineenä, mikä se onkin. Meille ratikka on ennen kaikkea uhkarohkea taloudellinen riski nykyisessä Vantaan kurjassa taloustilanteessa.

Vantaa on tehnyt pahimman virheensä, sanovat ratikan vastustajat | HS.fi

Vantaan talous kuralla

Viikolla Vantaan Sanomat kyseli neljän suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, miten puolueet säästäisivät Vantaalla. Kysymykseen oli hyvin vaikea vastata, koska emme ole vielä nähneet kaikkien toimialojen antamia leikkauslistoja.

Perussuomalaiset yritti loppuun asti estää Vantaan velkakurimuksen suurimman syyllisen, Vantaan ratikan rakentamisen. Vuosi sitten, kun kaupungin talouden madonluvut olivat selvillä, yritimme vielä siirtää ratikan rakentamisen parempiin aikoihin. Vain kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti siirtämisen puolesta, ja tässä sitä nyt ollaan. 

Ratikan puolustajat väittävät, että perussyy talouskurimukseen on työttömyys, mutta he unohtavat, että kaupungin työttömyysmenot ovat pakollinen menoerä, kun taas ratikan rakentaminen ei.

Mielenkiintoista Vantaan Sanomien haastatteluissa on, että kaikkien neljän puolueen ryhmyrit toteavat, että olisi erityisen vaikeaa leikata opetuksesta. Vastauksen opetuksen suhteen olin tiukin, opetusleikkaukset ovat tuhon tie.

Kummallista oli, että olin ainoa, joka selväsanaisesti torppasi kuntaveron noston, kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö". 

Hämmästyin, kun Kokoomuksen Heli Hakala ei selkeästi esittänyt, että kuntaveroa ei nosteta. Sen jo tiedämme, että Vasemmisto ja Vihreät ovat valmiita nostamaan sitä. SDP tulee ratkaisemaan mahdollisen kuntaveron noston. Kuntaveron nostaminen olisi erittäin vaarallista, koska ns. hyvät veronmaksajat reagoivat helposti, kun asuinkaupunkia mietitään.

Olin ainoa, joka puuttui henkilöstöön, ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää.

Esitin myös, että yksi keino voisi olla, että henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Investointien suhteen en sanonut vielä mitään, koska en ole nähnyt vielä kaupunkiympäristön toimialan investointien lykkäyslistaa. Kun saamme sen käsiimme, vasta sitten ryhmänä otamme siihen kantaa.

Ainakaan Myyrmäen Oivallustentalon rakentamista ei saa lykätä. Isomyyri on huonossa kunnossa ja se tullaan jossain vaiheessa purkamaan. Musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä nuorten ja vanhusten toiminnot siirtyvät silloin Oivallustentaloon Myyrmannin viereen. Nyt paikalla on vanhan, puretun terveysaseman monttu.

Selvää on, että puolueiden on yhdessä löydettävä mahdollisimman vähän kaupunkilaisia vaurioittava ratkaisu.

* * *

Vantaan Sanomat 28.5.2025

120 miljoonan jättileikkaukset iskevät – kysyimme, miten puolueet säästäisivät Vantaalla

Perussuomalaisten valtuustoryhmää johtava Kai-Ari Lundell ei ota kantaa siihen, mistä tulevaisuuden investoinneista perussuomalaiset olisi valmis leikkaamaan.

– Leikkauslistoihin on vaikea ottaa kantaa, koska emme ole saaneet vielä kaikkien toimialojen ehdotuksia.

Lundell jatkaa kuitenkin, että opetuksesta perussuomalaiset ei ainakaan olisi valmis leikkaamaan.

– Opetusleikkaukset ovat tuhon tie, Lundell sanoo.

Kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö", mutta Lundell tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoisiakin ratkaisuja.

– Ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää. Yksi mahdollisuus on "vapaaehtoiset lomautukset". Henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

 

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, 

- Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseulatestillä. 

- Tulokset olivat niin surkeita, että entistä opettajaa hävettää.

- Tokaluokkalaisten lukemisen taso on edelleen laskenut. 

- Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan 20 prosentin tasoon kuuluu joka kolmas oppilas.

- Suomi toisena kielenä oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 78 prosenttia oppilaista.

- Pitää ottaa huomioon, että suurin osa heistä on syntynyt Suomessa.

- Seiskaluokkalaisista suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan suoritustasoon kuuluu 34 prosenttia oppilaista. 

- Suomi toisena kielenä- oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 76 prosenttia, eli vain joka neljäs lukee tyydyttävästi, ja toiselle asteelle pitäisi mennä.

- Alimpaan 20 prosentin suoritustasoon kuuluminen merkitsee sitä, että ko. oppilaat eivät osaa lukea kunnolla, saatikka sitten ymmärrä lukemaansa.

- On huomattava, että joka noin joka kolmas seiskaluokkalainen suomenkielinenkään lapsi ei osaa lukea kunnolla.

- S kakkosen opettamista pitää tehostaa siten, että S kakkonen ei ole mikään automaatti. 

- Kun S 2 oppilas on riittävällä suomen kielen tasolla, hänet pitää siirtää normiäidinkielen ryhmään.

- Oman kielen opetus ei ole lakisääteistä. On vakavasti mietittävä, että onko oman kielen opetus järkevää. 

- Pitäisikö meidän sen sijaan satsata yhteen koriin eli lisätä vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen kunnolla, mikä tarkoittaisi peräti kahta viikkotuntia lisää suomen kielen oppimiseen?

- Siitä ei pääse mihinkään, etteikö suomen kielen kunnollinen osaaminen vaikuttaisi opiskeluedellytyksiin tai jatko-opintomahdollisuuksiin tai työllistymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen.

- Jossain vaiheessa käsialakirjoituksen opettaminen jätettiin opetussuunnitelmissa vapaaehtoisuuden varaan, mikä oli äärimmäinen virhe.

- Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja monipuolisesti sekä tukee oppimista tehokkaasti. Se helpottaa vahvasti lukemisen taitoja.

- Käsialakirjoitusta ei pidä sotkea kaunokirjoitukseen. 

- Käsialakirjoitusta on äärimmäisen helppo opettaa, koska käytännössä siinä vain sidotaan tekstauskirjaimia yhteen toisiinsa. 

- Toisin kuin kaunokirjoitus käsialakirjoitus toimii vasureillakin.

- Mikään ei estä Vantaata lisäämään käsialakirjoitusta toisen luokan opetussuunnitelmiin. 

- Sitä myötä käsin kirjoittamisen osuutta tekstin tuottamisessa voidaan luontevasti lisätä. 

- Lapset rakastavat omien tarinoiden kirjoittamista.

Kiitos

Broader TEN-T network by road and rail

ECR member Kai Ari Lundell spoke at last week’s European Committee of the Regions Plenary Session underlining the importance of connecting local and regional infrastructures to the broader TEN-T network. That’s where the power of regions and cities lies in the European Union: making sure local communities are heard and not left behind.

EU:n alueiden komitea päivitys 12. - yleisistunto ja 2026 UN-EU Policy Dialogue on SDG Localisation

Pidän puhetta alueiden komitean yleisistunnossa.

Kolmen päivän kokousrupeama on takana. Tulin Brysseliin jo päivää ennen, koska ensimmäinen kokous alkoi jo klo yhdeksän, eikä Finnairin aamulennollakaan kerkiä ajoissa paikalle. Minua se ei haitannut, koska pystyin pitämään harvinaisen turistipäivän, kun kokouspäivinä ei ehdi muuta kuin kokoustaa. Heitin lentolaukun hotelliin ja hyppäsin metroon ja menin tutustumaan Brysselin ykkösnähtävyyteen Atomiumiin, jonka yläpallon ravintolasta oli hyvä näköala mm. surullisen kuuluisalle Heyselin stadionille, joka on Belgian jalkapallojoukkueen kotikenttä.

Yleisistunnon puheeni pidin Verkkojen Eurooppa -osiossa, joka on Euroopan unionin keskeinen rahoitusohjelma, jolla tuetaan infrastruktuurihankkeita kolmella pääalueella:

- Liikenne (esim. TEN-T-ydinverkkokäytävät, rautatiet, satamat)

- Energia (esim. uusiutuvan energian hankkeet, älykkäät verkostot)

- Digitaalinen infrastruktuuri (esim. nopeat tietoliikenneyhteydet

Puheiden pituudeksi on suositeltu vain minuutti, kun esim. Vantaan kaupunginvaltuuston normipuheiden suosituspituus on kolme minuuttia. Jotkut alueiden komitean jäsenet ylittävät puheen pituuden surutta. Puolustin puheessani myös Vantaan lentokentän asemaa eurooppalaisena solmukohtana, aiemmin tapasin Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon, joka myös painotti asiaa:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Ensiksi onnittelen onnitelen esittelijää erinomaisesta lausunnosta.

Komission ehdotus Verkkojen Eurooppa -välineen budjetin yli kaksinkertaistamisesta on myönteinen kehitysaskel, sillä kyseessä on Euroopan kilpailukyvyn ja koheesion kannalta keskeinen ohjelma. Rajat ylittävien yhteyksien ja sotilaallisen liikkuvuuden asettaminen etusijalle, erityisesti itärajan jäsenvaltioissa, on ratkaisevan tärkeää Euroopan turvallisuuden ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.

Vaikka ohjelman painopiste on rajat ylittävissä yhteyksissä, kansallisten puuttuvien yhteyksien tukeminen on yhtä tärkeää Euroopan laajuisen liikenneverkon toimivuuden varmistamiseksi. Toinen kriittinen painopiste ovat kaupunkisolmukohdat. Olen tyytyväinen siihen, että lausunto kehottaa ottamaan ne uudelleen mukaan asetukseen.

Tämä on erityisen tärkeää kotikaupungissani Vantaalla, jossa sijaitsee Suomen tärkein lentokenttä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen tärkein lentorahtikeskus ja keskeinen logistiikkasolmu sekä matkustajille että tavaroille – palvellen koko maata sekä koko Eurooppaa.

Helsinki-Vantaan kaltaisten lentokenttien liittäminen laajempaan Euroopan liikenneverkkoon maanteitse ja rautateitse on olennainen askel kohti kilpailukykyisempää liikennejärjestelmää, ja olen erittäin tyytyväinen, että tämä tunnustetaan lausunnossa.

Kiitos.

Neuvotteluhetki ECR:n Policy Advisor Teemu Karhapään kanssa

Edellisenä päivänä sain suuren kunnian osallistua 2026 UN-EU Policy Dialogue on SDG Localisation -kokoukseen, suomeksi YK:n ja EU:n keskusteluun kestävän kehityksen tavoitteiden paikallistamiseen. Tietenkin alueilla on suuri merkitys, koska 65 % kaikista alatavoitteista vaatii toimia paikallistasoilla.

Kokoukseen kutsuttiin vain kolme alueiden komitean jäsentä, joista minä olin yksi. Muut kokouksen osanosanottajat olivat sekä YK:n että EU:n asiantuntijoita.

Tällä kertaa puheeni oli reaktiivinen eli kuuntelin esittelijöitä, tein muistiinpanoja ja otin kantaa. Aiheena oli Harnessing regional multilateralism as a mechanismim of local impact, suomeksi alueidenvälisen yhteistyön tuomista osaksi paikallistason kehittämistä.

Thank you chair and the people present,

Thank you all for your clear presentation.  Actually I came here to learn, because I'm quite a new member of Committee of the Regions. 

I'm convinced, that this kind of UN-EU Dialogue is important for local policymakers, too. If you can't solve problems locally, you can't solve them almost not at all. 

I'm convinced now, that harnessing as a mechanism for local impact is really important and crucial. 

And as you all know Finland have the longest EU border against Russia. So from Finnish perspective , it's not only economy or enviroment, it's security, too.

Thank you for inviting me here.

Suomeksi koneella käännettynä:

Kiitos puheenjohtajalle ja läsnäolijoille,

Kiitos kaikille selkeästä esityksestä. Itse asiassa tulin tänne oppimaan, koska olen melko uusi alueiden komitean jäsen.

Olen vakuuttunut siitä, että tällainen YK:n ja EU:n välinen vuoropuhelu on tärkeää myös paikallisille päättäjille. Jos ongelmia ei voida ratkaista paikallisesti, niitä ei voida ratkaista juuri lainkaan.

Olen nyt vakuuttunut siitä, että valjastaminen paikallisen vaikuttavuuden mekanismina on todella tärkeää ja ratkaisevaa.

Ja kuten te kaikki tiedätte, Suomella on pisin EU:n raja Venäjään, joten Suomen näkökulmasta kyse ei ole vain taloudesta tai ympäristöstä, vaan myös turvallisuudesta.

Kiitos kutsustanne tänne.

Vantaan kaupungin Taloussuunnitelman 2027-2030 lähetekeskustelun puhe

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell Taloussuunnitelman 2027–2030 lähetekeskustelun puhe:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Isäni tuppasi usein sanomaan, että se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään
- Kaikella uhalla muistellaan nyt kumminkin
- Perussuomalaiset puhuivat jo vuonna 19, että Vantaan ratikan lopulliset kustannukset menevät yli miljardin euron
- Muistan hyvin, kun silloin jotkut valtuutetut naureskelivat meille
- Nyt tiedämme, että ratikan kustannukset heilahtavat yli sen miljardin euron
- Perussuomalaiset olivat oikeassa
- Vieläkö salista löytyy naureskelijoita?

- Vielä viime keväänä, kun kaupungin synkät talousluvut tulivat selville, yritimme siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin
- Heti, kun sitä alettiin rakentaa, aloimme tehdä leikkauslistoja
- Olisi muuten kiva tietää tämän vuoden ratikan kustannukset
- Pelkään, että ratikasta käteen jää hanttikortti

- Kaupungin talouden tasapainotustarve vuosille 26-29 on 30 miljoonaa euroa per vuosi
- Voi olla, että sekään ei riitä
- Meidän tehtävä talouden rasitustestiselvitys

- Valtuustosopimus sisältää lauseen: ”Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”
- Nyt olemme siinä tilanteessa

- Ensiksi on priorisoitava kaupungin perustehtävät
- On mietittävä, ovatko kaikki kaupungin toimialojen virat elintärkeitä vai ei
- Usein ratkaisuksi esitetään tekoälyä, jolla työtehoa voitaisiin tehostaa
- Hyvin vaikeaa on kajota esim. perusopetukseen
- 90-luvun lopun opetus oli, että opetussäästöt tulivat kalliiksi myöhemmin, eikä oppimisvajeita ei saatu koskaan kurottua kiinni

- Perussuomalaiset vastustavat veronkorotuksia
- Veronkorotusten tie on vaarallista
- Pelkona on, että keskiluokan pako Vantaalta kehyskuntiin kiihtyisi entisestään

- Yhdessä asiasta voisimme ottaa Espoosta mallia
- Kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen laatimassa strategiassa vaaditaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun
- Kasvu voisi jopa puolittua huippuvuosista
- Mykkänen toteaa, että vuokratalokeskittymien aika on ohi

- Väkiluvun kasvu ei Vantaallakaan voi olla mikään itseisarvo, kun väestörakenteen muutos aiheuttaa kaupungille taloudellisia ongelmia
- Vantaalle muuttaa ihmisiä jopa työttöminä edullisten vuokra-asuntojen perässä
- VAV:n ei pidä rakentaa enää suuria vuokratalokeskittymiä
- Pitää muistaa, että vapailta markkinoilta löytyy paljon vuokra-asuntoja

- Meidän on alettava rakentaa Vantaan pelloille Kartanonkoskeakin vetovoimaisempia pientaloalueita
- Loistava ja hyvin saavutettava peltoalue löytyy Hiekkaharjun aseman itäpuolelta aina Hakkilan soramontuille asti

- Vantaan noin kahdestakymmenestä tuhannesta työttömästä puolet on pitkäaikaistyöttömiä, joita on lähes mahdoton työllistää
- Lopuille pitäisi löytyä töitä jostain
- Ei voi muuta kuin toivoa, että onnistumme yritystonttien löytämisessä ja yritysten houkuttelemisessa

- On mietittävä tarkkaan, mitä omaisuutta kaupunki voi myydä
- Ainakaan lypsäviä lehmiä ei kannata myydä
- Vuonna 98 myimme 40 prosenttia Vantaan Energian osakkeista Helsingille, kun oli pakko
- Vantaan omaisuus on uudelleen arvioitava vastaamaan talouden oikeaa kuvaa
- Joka tapauksessa kaupungin tytäryhtiöiden tuloja on kotiutettava emokaupungille

- Joitakin kaupungin isoja investointeja on myöhennettävä
- Vain välttämättömimmät on rakennettava

- Nyt ei auta muu kuin odotella toimialojen esittämiä leikkauslistoja
- Siitä se keskustelu sitten kiihtyy
- Perussuomalaiset on valmis kantamaan vastuunsa

- Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

EU:n alueiden komitea päivitys 11. - Econ talousvaliokunta ja Helsinki EU Office

 

Tällä kertaa oli mukava kokoustaa, kun Econin kokouksessakin oli suomenkielinen tulkki. EU- ja taloussanastot lyhenteineen eivät ole joka pojan englanninkielen kauraa. Niihin pääsee sisälle ajan kuluessa kertauksen kautta.

Pidin kahden minuutin puheen kohdassa EU Defence Industry Transformation Roadmap:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Haluaisin ensinnäkin korostaa, kuinka tärkeää on vahvistaa puolustusteollisuuttamme. Turvallisuus on perusta,  jolle yhteiskuntamme rakentuvat,  ja meidän on valmistauduttava paremmin puolustamaan yhteiskuntiamme ja arvojamme ulkoisilta uhilta.

Tarvitsemme nopeutta, sopeutumiskykyä ja tehokasta innovaatiota. Ukrainan sota osoittaa, kuinka nopeasti puolustusteknologiat voivat muuttaa taistelukentän dynamiikkaa. Teknologiset innovaatiot,  erityisesti droonit, ovat tulossa puolustuksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Droonien avulla voimme suojella itseämme vaarantamatta ihmishenkiä. Voimme valvoa itärajaamme ja varmistaa, että me hallitsemme, kenet päästämme sisään. Ja voimme estää hyökkäykset kriittisiin infrastruktuureihin.

Tämän vuoksi kannatan vahvasti komission puolustusteollisuuden muutoksen suunnitelmaa. Meidän on tuettava investointeja puolustusteollisuuden innovaattoreihin, nopeutettava uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä vahvistettava tarvittavaa osaamista ja työvoimaa, jotta voimme vastata puolustustarpeisiimme.

Tilanteen kiireellisyyden vuoksi meidän on myös vähennettävä innovatiivisten yritysten sääntelyrajoituksia ja helpotettava EU:n rahoituksen saantia. EU:n puolustustoimien on tuotettava konkreettisia tuloksia yhteiskunnillemme,  ja puolustuksesta puhuttaessa ympäristö- ja kestävyysvaatimusten on oltava toissijaisia.

Kiitos.

On todettava, että kaikista alueiden komitean käsiteltävistä asioista minua kiinnostaa eniten eurooppalainen yhteispuolustus ja sen kehittäminen. Erityisen tärkeää on, että kaikki maat saadaan mukaan puolustustalkoisiin, ei vain ns. itärajan maat. 

Huomionarvoista on, että lähes koomassa olevat Saksa ja Ruotsi ovat heränneet ja alkaneet panostaa omaa puolustukseensa. Ko. maissa mietitään jo yleistä asevelvollisuuttakin.

Pakollinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011. Pakollinen asepalvelus voidaan vielä palauttaa lakiin, mikäli kutsunnoissa ei löydy riittävästi vapaa­ehtoisia.

Ruotsi lakkautti pakollisen asevelvollisuuden vuonna 2010, mutta se palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Silti vain noin joka kymmenes ruotsalaisnuori käy intin.

Eurooppalaista puolustusteollisuutta on kehitettävä joka tasolla. Aamun Hesarissa oli suomalaisittain loistava uutinen: Suomi ja Ukraina suunnittelevat yhteistä droonituotantoa Suomeen (HS 24.4.2026) Vihdoinkin droonien massatuotantoa saadaan Suomeen, ja ukrainalaisilla sattuneesta syystä on paras droonien tieto ja taito.

Muutenkin on hienoa, kun Victor Orban poistui näyttämöltä ja Unkarin jumittama tukipaketti (90 miljardin euron laina) etenee nyt EU:ssa kovaa vauhtia.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö pohjautuu edelleen vahvasti Natoon. 

Jos eurooppalainen puolustus kiinnostaa, piipahda komission sivuilla: Acting on defence to protect Europeans.

Branislav Zacharides

ECR:n kannalta tärkein osio oli European Business Wallet EBW, sillä esittelijänä oli ryhmämme jäsen, slovakialainen Branislav Zacharides.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2025 ehdotuksen eurooppalaisesta yrityslompakosta (European Business Wallet, EBW), joka täydentää eIDAS‑asetusta ja tähtää yritysten arjen ja liiketoiminnan sujuvoittamiseen. Tavoitteena on saavuttaa täydellä käyttöönottoasteella jopa 200 miljardin euron vuotuiset säästöt. (AI)

Zacharidesin esitys meni sukkana läpi. 

Valiokunnan jäsenet korostivat vahvasti, että EBW ei olla yrityksiä sitova, vaan sen käytön oltava vapaaehtoista. Kaikilla pienillä kunnilla ja yrityksillä ei välttämättä ole voimavaroja EBW:n käyttöön ottamiseen.

Edellisenä päivänä sain kunnian kutsusta yksin vierailla Helsinki EU Officessa. Nimestään huolimatta Officen toimintaan osallistuu muitakin yhteisöjä kuin pelkkä Helsinki:

Helsinki EU Office edustaa Suomen innovatiivisimpia alueita, kaupunkeja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia Brysselissä. Edistämme älykkäitä kumppanuuksia ja vaikutamme. (Officen sivuilta)

Päivää ennen vierailuani Officessa vieraili Vantaan kaupungin valtuuskunta kaupunginjohtaja Pekka Timosen johdolla.

Kiitos Officen Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Elina Värtö hyvästä ja perinpohjaisesta briiffauksesta. Alueiden komitean jäsenten yksi merkittävä tehtävä on ajaa omien alueittensa asiaa.