sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Maahanmuutto rules


Kannattaa lukea alta Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemä selvitys kokonaisuudessaan. Jo selvityksen alku on raflaava: Pääkaupunkiseudulla asuu nyt 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa on asukkaita.

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki heti kotikaupunkini Vantaan jälkeen. On arvioitu, että v. 2050 mennessä Vantaalla asuu enemmän vieraskielisiä kuin kantasuomalaisia ihmisiä. 

Asun Myyrmäen suuralueella, nyt joka viides alueen asukas on vieraskielinen. Kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Sinänsä ei ole ihmettelemistä, kun vieraskielinen väestö tuppautuu suuriin kaupunkeihin, sama ilmiö on ollut nähtävissä monessa Euroopan maassa. Pääkaupunkiseutu antaa mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Jos asuisin vaikkapa Hyrynsalmella, muuttaisin itsekin kipin kapin pääkaupunkiseudulle.

Luettuani MDI:n selvityksen ex-pääministeri Antti Rinteen synnytystalkookehotus suomalaisille asettui ainakin minun päässäni aivan uuteen valoon. Totean nyt tähän kuitenkin, että olen synnytystalkoisiin yli-ikäinen, toisaalta olen hoitanut osuuteni hyvin, koska minulla on viisi lasta.

Poimin selvityksen oleellisimmat kohdat:

1. 

Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon.

2. 

Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteen mukaan n. 500 000 ihmisellä v. 2040 mennessä.

3.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

4.

Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun v. 2014.
Samana vuonna vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän.


* * *

20.5.2020 Kuntaliitto


Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Tiedot käyvät ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Selvitys tehtiin osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia, jossa tarkastellaan, miltä muun muassa väestönkehitykseen, työpaikkoihin, ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja palvelurakenteeseen sekä elinvoimaan liittyvät kysymykset näyttäytyvät Suomessa 23 kaupungin (C23) valossa.

Lisätietoja:

José Valanta, yhteysjohtaja, p. 050 523 1116, jose.valanta(a)kuntaliitto.fi

Jaana Halonen, erityisasiantuntija, p. 050 452 7035, jaana.halonen(a)kuntaliitto.fi

Timo Aro, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 045 657 7890, timo.aro(a)mdi.fi

tiistai 19. toukokuuta 2020

Pääkaupunkiseudun alueellinen eriytyminen on surullinen asia ja jatkuu

Klikkaa suuremmaksi.



Hesarin grafiikka hätkähdytti etenkin Myyrmäen osalta.

Ensimmäisen kerran törmäsin täysillä sanaan segregaatio ollessani pari vuotta töissä Helsingissä v. 1998-2000. Kun Vantaalla alettiin lomauttaa opettajia, piirsin silloisesta asuinpaikastani Kaivokselasta muutaman kilometrin ympyrän ja soitin lähimpään eivantaalaiseen kouluun. Koulu oli Malminkartanon koulu, puheluun vastasi silloinen hieno rehtori Matti Waitinen, joka nykyään toimii Pelastuskoulun rehtorina. 

Aloitin puhelun kysymällä, terve, täällä puhuu 40-vuotias vantaalainen luokanopettaja Kai-Ari Lundell, osaan pitää luokan myös järjestyksessä, kelpaako?

Matti Waitinen vastasi, kyllä kelpaa.

Kun olin töissä Helsingissä, siellä alettiin noudattaa koulujen segraation ehkäisyohjelmaa. Muistan, kun ihmettelimme porukalla, että Malminkartanon koulu ei silloin päässyt mukaan ko. ohjelmaan.

Pidin Malminkartanon koulusta, se oli rehellinen lähiökoulu, hommat hoidettiin selkeästi ja maanläheisesti. Olen joskus tituleerannut itseäni lähiökoulumaikaksi. Syy on selkeä, koska en muunlaisissa kouluissa ole juuri opettanutkaan. Kouluni olivat Hiekkaharjun koulu, Malminkartanon koulu, ja Pähkinärinteen koulu, jossa tein töitä 32 vuotta.

Kaikki kolme koulua ovat ideaalisia kolmisarjaisia kouluja, jokaisella alueella asui erityyppisiä perheitä sopivassa suhteessa, vuokra- ja omistusasuntoja, omakoti-, rivi- ja kerrostaloja, tavallisia perheitä, hyvin toimeentulevia perheitä, ei liikaa maahanmuuttajaperheitä, kaikkien oli helppo sopeutua porukkaan, eriytymistä ei tapahtunut.

Ykköskouluuni Pähkikseen oppilaita tuli Pähkinärinteen kerrostaloalueelta sekä Hämevaaran ja Linnaisten omakotialueilta, täydellinen kombo.

Helsinki on ja Espoo ovat asuinalueidensa eriytymisessä omaa luokkaansa, mutta Vantaa alkaa tulla lujaa perässä. Vantaalaisena keskityn nyt Vantaan alueiden eriytymisen ongelmiin.

Asun Vapaalassa Myyrmäen kupeessa, Paalutorille on lyhyt fillarimatka. Olen yhtä huolissani huono-osaisuuden kasautumisesta Myyrmäkeen kuin asiasta hyvän kirjoituksen kirjoittanut Myyrmäki-liikkeen dynamo Petteri Niskanenkin.

Kuten Hesarin hienosta grafiikasta näkyy, Myyrmäki on pudonnut alimman veronmaksuluokan kastiin, mediaani on alle 4000 euroa vuodessa. Huomioitavaa on, että Vantaan pari vuotta sitten käynnistetyn Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan kuuluvat Martinlaakso, ainoa länsivantaalainen alue, muut löytyvät Itä-Vantaalta, Hakunila, Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäki ei kuulu ohjelman piiriin.

Alueet on valittu heikon työllisyysasteen, pienituloisuuden, alhaisen koulutustason sekä väestön sairastavuuden perusteella. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten suhteellista osuutta ei ole kehdattu ääneen sanoa. 

Minua huolestuttaa Myyrmäen lähes vapaa pudotus vantaalaiseen asuinalueiden paarialuokkaan. Vapaassa maassa ei voi estää ihmisten vapaata liikkuvuutta, Myyrmäessäkin on paljon yksityisomistuksessa olevia vuokra-asuntoja, joihin ihmiset muuttavat.

Nykytilanne Vantaan vanhojen lähiöiden suhteen on raju: 


Vantaan maan kovimmalla väestönkasvulla ei kannata liiemmin pullistella, sillä vieraskielisten osuus muutosta on ollut suuri, 70-80 %. Viime vuonna vieraskielisten osuus kaikista vantaalaisista toimeentulonsaajista oli suhteettoman suuri, peräti 41 %, kun vieraskielisten kokonaisosuus kaikista vantaalaisista on noin viidesosa.

Vantaa suunnittelee pikaratikkaa, joka kulkisi Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Uskotaan, että kallis ratikka ratkaisisi Länsimäen ja Hakunilan eriytymisongelmat. Minä en siihen usko. Tikkurilaan ja Aviapolikseen rakennetaan hyviä asuntoja ja molemmille alueille tulee hyviä työpaikkoja lisää ilman ratikkaakin. Kaupunginvaltuustossa vastustin ryhmäni kanssa Vantaan ratikka -hanketta ja olimme sitä mieltä, että olisi kannattanut satsata huomattavasti edullisempiin sähkönivelbusseihin.

Mitä alueiden eriytymisen suhteen Vantaalla voidaan tehdä?

1. 

Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudusta on muodostumassa maahanmuuttajien loppusijoituspaikka. Kun näin on, myös valtion on tultava voimallisemmin mukaan talkoisiin. Ei pääkaupunkiseutua voi jättää yksin.

2.

Vantaallekin on kaavoitettava sellaisia alueita, jotka tuovat kaupunkiin hyviä veronmaksajia. Eriytymisen haasteet on otettava tosissaan myös vanhoilla asuinalueilla.

Vantaan viime vuosien ainoa todellinen veroa maksavien muuttajien vastaisku kohdistui Ylästön alueelle, johon on rakennettu paljon omakoti- ja rivitaloja. Kartanonkoski on veroja maksavien muuttajien loistoesimerkki.

Koska Kartanonkosken konsepti onnistui hyvin, Vantaalle on palkattava Pohjoismaiden ylivoimaisesti parhaat arkkitehdit suunnittelemaan Kartanonkoskeakin parempia laajoja asuinalueita. Kyllä Vantaalla on tilaa rakentaa toisin kuin Helsingissä.

3.

Vantaan työpaikkakehitys on viime vuosina ollut hyvää, Aviapolis vetää. Kehitystä on vaalittava kuin kaunista kukkaa, yritysmyötämielisyys on houkuttelevuuden kaiken perusta.

Yrityksiä on saatava myös Myyrmäen suuralueelle, joka tätä rataa vaipuu nukkumalähiöksi. Kun alueella on yrityksiä, sinne muuttaa myös veroja maksavia työssäkäyviä ihmisiä.

4. 

Jos johonkin Myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla on satsattava, niin kouluihin. Vain hyvällä koulutuksella ja hyvillä kouluilla voidaan katkaista periytyvä köyhyyden kierre. 

Tehokkainta on lisäresurssien kohdistaminen kouluihin, joissa perheiden sosioekonominen asema on heikko ja maahanmuuttajien osuus on suuri.

5. 

Myyrmäen vapaa pudotus on tunnistettava ja tunnustettava.

maanantai 18. toukokuuta 2020

Kuntademokratian olemuksesta


HS 18.5.2020


En ota kantaa kaupunkipuistoasiaan, koska asiasta päättäminen on helsinkiläisten asia. Jos kaupunkipuisto kiinnostaa, kannattaa lukea koko Hesarin artikkeli.

Minua kavahdutti artikkelin aloitus: 

Kaupunki ei seiso hankkeen takana, mutta joidenkin ryhmien poliitikoilla on halua toteuttaa aloite kaupungin esityksen vastaisesti.

Hesari sohaisi kuntademokratian ytimeen.

Kaupunginvaltuusto on Helsingissäkin kaupungin ylin päättävä elin. Selvää on, että kaupunkilaiset yrittävät vaikuttaa valtuuston jäseniin, niin pitääkin olla. Kaupunkilaiset ovat valtuustonsa valinneet. Jos valtuuston enemmistö päättää, että kaupunkipuisto perustetaan, silloin se on perustettava. 

Kun kirjoitetaan kaupunki ei seiso hankkeen takana, minulle jää täysin epäselväksi, mistä on kysymys. Onko kyse kaupungin virkamiehistä vai peräti kaupungin pormestarista?

Kaupungin toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko ja kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Kun päätös on tehty, kaupungin viranhaltijoiden tehtävänä on noudattaa ko. päätöstä. Ei ole olemassakaan mitään muuta asioista päättävää kaupunkia kuin kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston enemmistö päättää, vaikka kuinka jurppiikin, jos jää tappiolle.

Kyllä kunnissa jossain vaiheessa olisi kokeiltava kansalaisten suoraa vaikuttamista. Ei ole kovin vaikeaa järjestää äänestystä pankkitunnuksia käyttäen. Suoraa vaikuttamista ei voi joka asiassa käyttää, mutta esim. kerran vuodessa voisi, jos asia olisi hyvin tärkeä kaupunkilaisia askarruttava asia.

Helsingissä sellainen asia voisi olla juuri tämä kaupunkipuiston perustaminen. Vantaalla kaupunkilaisia puhuttaa nyt eniten kaupungin tulevat raidehankkeet.

Helsingissä voitaisiin äänestää:

Perustetaanko Helsinkiin kaupunkipuisto?

Kyllä
Ei

Vantaalla voitaisiin äänestää:

Rakennetaanko Vantaan ratikka?

Kyllä
Ei

Kun aloitin kaupunginvaltuutetun hommat, minua järkytti, kun valtuustosalin kahvilassa minua lähestyi eräs nimeltä mainitsematon kaupunginvaltuutettu, joka totesi, Kai-Ariethän sinä voi vastustaa virkamiehen esitystä. Päässäni ajattelin, että miksi helvetissä minut on oikein sitten tänne valittu, mutta en sanonut mitään, koska olin niin äimän käkenä.

Totta kai tiedän, että paljon päätetään etukäteen valtuustosalien ulkopuolella. Pari isoa valtapuoluetta voi etukäteen miettiä yhdessä vaikkapa kaupunginjohtajan kanssa jostakin asiasta ja tuoda ko. asian kaupunginhallituksen kautta valtuustosaliin päätettäväksi. Sekin on demokratiaa, koska kaupunkilaiset ovat äänestäneet ko. kaksi puoluetta valtaan.

Jos haluaa muutosta, pitää seuraavissa kuntavaaleissa äänestää muutosta.

torstai 26. maaliskuuta 2020

Arjen pandemiasankaruutta vuonna 1918

Isoäitini Laina takana

Sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1918 Suomeenkin iski kauhia influenssa, espanjantauti. Maailmalla tauti vei kymmeniä miljoonia ihmisiä muutamissa kuukaudessa, Suomessakin espanjantautiin kuoli arviolta noin 25 000 ihmistä.

Isoäitini piti aina vanhempiensa kuolinilmoitusta lasin alla olohuoneen piirongin päällä.

Isoäitini Lainan vanhemmat kuolivat espanjantautiin Lappeenrannan sairaalassa vuonna 1918. Pitkään luulimme, että isoisovanhempani kuolivat Lappeenrannan pahamaineisessa vankileirissä, jossa oli noin 3000 punavankia, joista noin 700 kuoli. En tiedä, osallistuivatko isoisovanhempani Eljas ja Eva millään tavalla vuoden 1918 sotatapahtumiin. Setäni selvitti myöhemmin, että he kuolivat sairaalassa, ei leirillä.

Isoäitini Laina oli 12-vuotias, kun hän jäi orvoksi, hänellä oli parisen vuotta nuorempi pikkusisko ja vielä nuorempi pikkuveli. Kun lapsia alettiin hajauttaa eri perheisiin asumaan, Laina oli erittäin tiukka ja oli sitä mieltä, että sisarusten on pysyttävä yhdessä. Laina jätti koulunsa kesken ja meni töihin kultasepän apulaiseksi. Hän ruokki ja kasvatti sisarensa aikuisuuteen asti ja piti huolta siitä, että he kävivät koulut loppuun.

Orposisarukset

Myöhemmin Laina meni naimisiin, sai neljä poikaa, joista kolmas oli isäni Vidar Lundell.

Sankaruutta on monenlaista. Moni sukuni miehistä osallistui talvi- ja jatkosotaan, mutta sukuni suurimpana sankarina pidän isoäitiäni Lainaa. Hän otti täyden vastuun jo 12-vuotiaana, voidaan täydellä syyllä puhua arjen sankaruudesta. 

Onneksi nykyajan Suomessa lapset saavat olla lapsia. He saavat leikkiä ja käydä koulua, tosin nyt koronapandemian aikaan he saavat etäopetusta tietokoneiden välityksellä.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Heteroydinperhe

Martta Kaukonen HS 17.2.2020

Lehtileike on aamun Hesarista, elokuva-arvostelu. Silmiin hyppäsi vahvasti lause miten yksinäiseksi ihminen voi tuntea itsensä heteroydinperheiden keskellä.

Heteroydinperhe?

Sana on minulle täysin uusi. Aloin heti pohdiskella, mitä eroa on heteroperheellä tai heteroydinperheellä

Hyvin yleisesti käytetään yksinkertaisempaa muotoa ydinperhe, joka koostuu lapsista ja heidän biologisista vanhemmistaan. Biologisia vanhempia kutsutaan yleensä äidiksi ja isäksi.

Ytimestä tulee mieleen ydinvoimalan ydin tai maapallon sisin osa, miksei ydinkeskustakin.

Miksi elokuvakriitikko Martta Kaukonen korostaa sitä, että juuri heteroydinperheissä ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi? Kait ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi missä perhemuodossa tahansa.

Perhe on perhe. 

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Äärioikeistolaisia, fasisteja ja natseja

HS 4.2.2020

Helsingin Sanomat on jo pitkään tehnyt hienoja graafeja, upeita kuvaajia. Esim. eilisen Hesarin valtion talousarvioesitys vuodelle 2020, budjettipuu sekä tuloista että menoista, oli fantastinen.

Saman päivän lehdessä oli myös hyvin havainnollistava koordinaatiston muotoon tehty arvokartta paraikaa istuvista kansanedustajista.

Twitterissä Perussuomalaisia nimitellään aivan surutta äärioikeistolaisiksi, jopa fasisteiksi tai natseiksi. Suomen Twitter on jonkinlainen ankkalammikko, mukana on lähinnä hyvin koulutettuja ihmisiä, punavihreitä toimittajia ja poliitikkoja on paljon. 

Jos tarkastellaan yllä olevan arvokartan vasemmisto-oikeistoakselia, huomataan, että Perussuomalaiset on selkeästi keskusta-oikeistolainen puolue. Jos tarkastellaan liberaalit-konservatiivitakselia, Perussuomalaiset on selkeästi konservatiivinen puolue.

Viime eduskuntavaalien jälkeen esitettiin kaksi arvokarttaa ehdokkaista, Hesari ja Yle. Itse olin ehdokas myös, sijoituin molemmin puolin pystyakselia, vasemmisto-oikeistoakselin yläpuolella lähellä origoa, en aivan ollut napakymppi kumminkaan.

Yllä olevan kartan mukaan eduskunnassa istuu kaksi suurehkoa keskustaoikeistolaista puoluetta, minkä myös alla oleva, kaikkia ehdokkaita koskeva arvokartta osoittaa. Äärioikestolaista kansanedustajaa saa eduskunnasta tikulla etsiä. Fasisteja tai natseja ei eduskunnassa takuuvarmasti istu yhtäkään.


Suomessa on pitkä perinne äärioikeistolaiseksi tai fasistiseksi leimaamiseen. Kun ei perusteltuja argumentteja löydy, kaivetaan povitaskusta natsikortti. Esim. 1970-luvulla kahta idoliani Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamoa ja Perustuslaillisten Georg C. Ehnroothia haukuttiin vuoroin äärioikeistolaiseksi tai fasistiksi. 

Syy oli periskummallinen, Vennamo ja Ehnrooth olivat antikekkoslaisia. Samaan aikaan muut puolueet ryhmittäytyivät Kekkosen taakse niin, että eduskunnassa rustattiin poikkeuslaki v. 1973, ja Kekkonen valittiin presidentiksi ilman presidentinvaaleja. Mitään järjellistä syytä poikkeuslakiin ei ollut, ei ollut mitään kriisiä, sotatilaa tai mitään muutakaan poikkeustilaa.

Vuoden 1974 presidentinvaalit jäivät pitämättä, olisin silloin saanut äänestää vaaleissa ensimmäistä kertaa. Pidin poikkeuslakia demokratian häväistyksenä. 

Tosiasiallisesti sekä Vennamo että Ehnrooth olivat todellisia demokraatteja. Ehnrooth jopa lopetti puolueensa, kun totalitaristinen Neuvostoliitto hajosi.

lauantai 4. tammikuuta 2020

Simonkylään uusi sisäympäristöpaviljonki

Kuva: Vantaan Sanomat

Vihdoinkin Vantaalle saadaan ensimmäinen sisäympäristöpalviljonki huonosta sisäilmasta kärsiville oppilaille ja opettajille. Paviljonki rakennetaan vuoden myöhässä sovitusta, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Sijainti ei ole paras mahdollinen, koska paviljonki ei sijaitse Kehäradan välittömässä läheisyydessä. Paras paikka olisi ollut Hiekkaharjun aseman tienoo.

Simonkylän koululle on aikamoinen kävely Leinelän asemalta. Matka Länsi-Vantaalta Simonkylään on ainakin pienille oppilaille pitkä.

Vantaalle pitäisi hankkia toinen sisäympäristöpaviljonki Myyrmäkeen. 

Tilan alustava kustannusarvio on 85 000–110 000 euroa per vuosi viiden vuoden vuokrasopimuksella.

* * *

4.1. Vantaan Sanomat


Simonkylän koulun kentälle on noussut viime viikkoina uusi rakennus. Vantaan kaupunki kutsuu rakennusta sisäympäristöpaviljongiksi, jonka tarkoituksena on olla sisäilmaltaan sellainen, että siellä pystyvät opiskelemaan ne oppilaat, jotka eivät ole löytäneet sisäilmaoireiluiden vuoksi sopivaa koulua Vantaalta. Aiemmin kaupunki käytti nimitystä puhdastila.

– Lähtökohta on, että sisäympäristöpaviljonki on oppilaalle viimeinen vaihtoehto, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo korostaa.

Kalo sanoo, että sisäilmasta oireilevien lasten tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakennuksessa on paikka 50 oppilaalle, mutta oppilaskohtaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhden oppilaan osalta valmistelu oli vireillä ennen joululomaa. Ensimmäinen askel on Kalon mukaan yhteydenotto omaan kouluterveydenhoitajaan. 

Oppilaspaikasta päättävät Vantaan perusopetuksen aluepäälliköt.

maanantai 11. marraskuuta 2019

Budjettipuheeni vuodelle 2020

Kuva: Jyrki Huovinen

Äänestyksessä tuli nokkaan luvuin 51-16. Yritys oli hyvä.

* * *

Puheeni tänään Vantaan kaupunginvaltuustossa Talousarvioon 2020

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Sisäilma-asian neuvottelukunta ei ole saanut pitää yhtään kokousta, mikä on ollut ikävää. Minua asia suorastaan jurppii. Kohta ollaan jo joulussa.

Kuten valtuutettu Jari Jääskeläinen totesi, on noloa, että Sisäilma-asianneuvottelukunta ei ole päässyt etukäteen yhdessä tekemään yhteistä esitystä budjettiin.

Mutta yleisesti ottaen olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen valtuuston yhteistyökykyyn.

On ollut hyvin mielenkiintoista nähdä, että valtuusto hyväksyy valtavan suuria investointeja ilman suuria nurinoita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Apotti ja Vantaan ratikka, joiden yhteissumma tätä rataa hipoo miljardia euroa.

Ilmeisesti meidän ajatuksemme hyytyvät, kun aletaan puhua suurista summista kuten miljardeista. Vastaavasti rahallisesti pienemmistä kohteista käydään kovaakin debattia.

On kouluja, joissa on vakavia sisäilmaongelmia. Syystä tai toisesta kouluja ei ole purettu tai korjattu tai edes oppilaita ei ole ajoissa viety evakkoon. Näissä kouluissa kärsitään.

Oirekyselyissä on todettu terveyshaittoja, koska ilmanvaihto ei ole ollut riittävän tehokasta. Toisaalta siivousta lisäämällä voidaan nopeasti vähentää terveyshaittoja, vaikka korjauksia joudutaan odottamaan.

Siksi esitän kouluihin, joissa on vakavia sisäilmaongelmia ja, joissa on monia sisäilmasta kärsiviä lapsia ja opettajia:

1. 1,5 miljoonan euron määrärahaa ilmanvaihdon tehostamiseksi

2. 500 000 euron määrärahaa siivouksen tehostamiseksi

Kiitos

perjantai 1. marraskuuta 2019

Jytkypommi muhii


Perussuomalaiset paitsi, että se on puolue, sille on aina ollut tyypillistä kansanliikkeen luonne. Siksi on hyvin motivoivaa olla ytimessä ja nähdä, mihin PS-kansanliike on muovautumassa.

Poliittisena toimijana toreilla ja turuilla ja muutenkin olen nähnyt  jo pitkään puolueen valtavan kannatuspotentiaalin, jota gallupit eivät oikeastaan pysty mittaamaan tarkasti. Joskus kannatus näyttää kymmentä prosenttiyksikköä, joskus kahtakymmentä prosenttiyksikköä. Todellisuudessa kannatus hiponee kolmeakymmentä prosenttiyksikköä.

Ongelmana on ollut, kuinka saamme liikkeelle sen muhivan piilokannatuksen, ihmiset, jotka kannattavat meitä, mutta vaalipäivänä he jäävät syystä tai toisesta kotiin.
Ilmiö on ollut tuttu varsinkin kuntavaaleissa, emme ole saaneet uurnille kuin vajaat puolet kannattajistamme, kun taas eduskuntavaaleissa kaksikolmasosaa. Kaikki ihmiset eivät koe kuntavaaleja omakseen, vaikka kuntatasolla tehdään enemmän tavallista ihmistä koskevia päätöksiä kuin eduskunnassa.

Tutkimusten mukaan koulutetut ihmiset äänestävät säännöllisemmin kuin kouluttamattomat. Esim. Kokoomus saa heikoimmillaankin sellaisen 17 prosenttiyksikön kannatuksen, kun taas Perussuomalaisten on joka vaalissa todistettava olemassaolonsa. Eduskuntavaaleissa 2019 lähdimme kamppailemaan noin kymmenen prosenttiyksikön lähtöasetelmista.

Jytkypommi muhii. Jossain vaiheessa jysähtää oikein kunnolla, se on varma, silloin se on BOOM, BOOM ja BOOM – karvalakkikapina realisoituu äänestysuurnilla.

* * *

Iltalehti 31.10.2018


Jos kansalaisia eriarvoistavaan kehitykseen ei puututa ajoissa, asiat voivat kehittyä kohti karvalakkikapinan tapaista liikehdintää, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.

Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt viime aikoina, ja pelko työpaikan menettämisestä on kasvanut. Samaan aikaan bensiini kortille -tyyppiset avaukset lisäävät keskiluokan epävarmuutta.

Protestipuolueena kannatuksensa luonut perussuomalaiset vahvistaa kärkiasemiaan – tuoreen tutkimuksen mukaan Jussi Halla-aho on 35–49-vuotiaiden joukossa jo selvä ykkösehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Jos poliittisia vaikutuskanavia ei koeta riittäviksi, kansalaisten tyytymättömyys saattaa purkautua jopa Ranskan keltaliivien kaltaisena karvalakkikapinana.

maanantai 28. lokakuuta 2019

HOAY - Stadin tulevaisuus


Helsingin opettajien ammattiyhdistys eli HOAY on tehnyt erinomaisen musiikkivideon nykykoulusta. Video kertoo nykykoulun tilasta hyvin kouriintuntuvasti. Koulun asiantuntijoita eli opettajia kannattaa kuunnella.

Katsele ja kuuntele: HOAY - Stadin tulevaisuus

Videon ja musiikin tuotanto: Antti Vuori | www.anttivuori.com Miksaus ja masterointi: Henrik Sirelä | Loiste Productions Värimäärittely: Sarrah Wilkman | Grade One Rooleissa: Mareena Soininen, Leo Kröhan, Solja Sulkunen, Tuomo Laakso, Johanna Rauhala, Valtteri Koskela & helsinkiläisiä koululaisia Koreografi: Titta Tunkkari Kuvausavustaja: Kirsi Ihalainen Tuottaja: Hannaleena Maarianvaara | HOAY hoay.fi helvary.fi

Video on muuten erinomainen, mutta kannattaa pikkuhiljaa lopettaa mantranomaiset hokemat kuten "inkluusio on periaatteessa hyvä, mutta...läp läp lää".
Inkluusio näyttää olevan lähes joka suhteessa susi, mikä oli tiedossa jo ennen kuin inkluusioon siirryttiin.
Muuten musiikkivideo on täydellinen.

lauantai 26. lokakuuta 2019

Vantaan sisäilmaongelmat on ratkaistava

Viikonlopun Vantaan Sanomissa otettiin vahvasti kantaa Vantaan koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi, koska paraikaa neuvotellaan tulevan vuoden talousarviosta. 

Sisäilma-asiainneuvottelukunnan uusi kokoonpano aloittaa pian kaksivuotiskautensa. Mukana ovat pääosin samat poliitikot kuten ennenkin, paitsi SDP vaihtoi varapuheenjohtajansa toiseen.

Vantaan Sanomat 26.10.2010

Vantaan Sanomat 26.10.2010

perjantai 25. lokakuuta 2019

Hesarista ja lehdistön merkityksestä ylipäätään

Kuulun yhä siihen vähenevään ihmisjoukkoon, jolle kotiin kannettu aamulehti on elintärkeä. Ärsyynnyn valtaisasti, jos lehti ei ole tullut ajoissa ja aamukahvihetkeni lehden kera on pilalla. Silloin täytyy mennä kupin ja ruisleivan kanssa tietokoneen ääreen lukemaan kliinistä lehden nettiversiota.

Kotiin tulee HS siitä yksinkertaisesta syystä, että lehti on Suomen paras ja monipuolisin. HS pyrkii edelleen olemaan sitoutumaton päivälehti olemalla riippumaton poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä.

Helsingin Sanomien periaatelinja

Helsingin Sanomat on sitoutumaton päivälehti, joka pyrkii edistämään ja vahvistamaan kansanvaltaisuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja mielipiteen vapautta. Tehtäväänsä lehti toteuttaa ensisijaisesti tasapuolisen, nopean ja luotettavan uutisvälityksen avulla.

Helsingin Sanomat määrittää kantansa itsenäisesti, riippumatta poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä. Tätä riippumattomuuslinjaansa lehti seuraa myös päivittäisessä uutisvälityksessään.

Pyrkiessään puolustamaan ja vahvistamaan moniarvoisen yhteiskunnan kansanvaltaisuutta Helsingin Sanomat kiinnittää erityistä huomiota mielipiteen vapauden toteutumiseen.

Helsingin Sanomien käsityksen mukaan yhteiskunnan tasapainoinen kehitys on mahdollinen vain silloin, kun kaikkia kansalaisia palvelevan, monipuolisen tiedonvälityksen jatkuvuus on taattu.

Uutisvälityksessään Helsingin Sanomat pitää tavoitteena sellaisen kokonaiskuvan muodostumista, joka koostuu kansalaisten omaehtoisille ratkaisuille tarpeellisista tiedoista.

Pääosin Hesarin linja on pitänyt. Ensimmäinen valtaisa poikkeus oli, kun Suomi pyrki EU:hun. Silloin HS lobbasi voimakkaasti EU:n puolesta pitkät tovit. Monet ovatkin sitä mieltä, että Hesari ratkaisi tiukan EU-vaaliin.

Kun Vihreiden puoluelehti Vihreä Lanka lopetti toimintansa, koiranleauat ovat ilkkuneet, että lehti on tarpeeton, koska on Hesari. Ilkkumisella on vinha perä.

Nyt minua on pitkään ärsyttänyt Hesarin kulttuuritoimituksen feministinen painotus. Voimalla tuodaan esille eri taiteenalojen naisia. Taidekritiikin pitää olla täysin sukupuolineutraalia. Kritiikin pitää lähteä aina itse tuotoksesta.

Eilisessä Hesarissa oli hieno artikkeli entisestä The Guardianin päätoimittajasta Alan Rusbridgeristä, hän oli päätoimittajana v. 1995-2015 eli pitkän tovin. Guardian on säätiöomisteinen, ja lehteä voi netissä lukea ilmaiseksi kuka tahansa. Lehti kerää myös lahjoituksia.

Alan Rusbridger

HS 24.10.2019


Brittilehti The Guardianin entisen päätoimittajan Alan Rusbridgerin mielestä luottamus ja tutkiva journalismi pelastavat lehdistön.

Hälyisänä aikana journalismin on Rusbridgerin mielestä perusteltava oma merkityksensä yhteiskunnassa juuri tinkimättömällä työllä. Journalismille löytyy maksajia vain jos se paljastaa asioita, joita ei näe yhdellä vilkaisulla sosiaaliseen mediaan.

”Meidän journalistien on mietittävä nykyistä syvällisemmin, mikä tarkalleen on se asia, jota myymme. Uutistyö pitäisi kehystää uudelleen eräänlaiseksi julkiseksi palveluksi.”

Rusbridger sanoo ajattelevansa nykyisin esimerkiksi niin, että uutisia kirjoittavien toimittajien ei ehkä pitäisi laatia lainkaan mielipiteellisiä kirjoituksia. Näkemys ei ole melko mielipiteellisenä tunnetussa brittilehdistössä aivan tavallinen.

Lisäksi median pitäisi esimerkiksi myöntää virheensä avoimesti, oikaista ne näkyvästi ja antautua julkiseen keskusteluun, jossa median edustajat voivat joskus myös tunnustaa asioiden menneen vikaan.

”Mutta lehdistön ainoa voima yhteiskunnassa on, että se on puolueeton toimija, joka tuottaa ihmisten käyttöön todistusaineistoa [maailmasta].”

Poimin artikkelista osia, linkistä voi lukea jutun kokonaisuudessaan.

Olen Rusbridgerin kanssa tasan samaa mieltä siitä, että lehdistö saa luottamuksensa takaisin vain tinkimättömällä työllä sekä tutkivalla journalismilla. Lehdistön ei pidä lähteä hippasille sosiaalisen median kanssa.

Uutisia kirjoittavien toimittajien ei pitäisi laatia mielipiteellisiä kirjoituksia lainkaan, muuten uskottavuus menee. Myös virheet pitää myöntää avoimesti ja oikaista ne näkyvästi.

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Vantaan on pidettävä huolta hienoista museoistaan

Vantaa ei ole profiloitunut museokaupunkina, vaikka syytä olisi. Kaupungista löytyy silti komeita museoita: 

Tiedekeskus Heureka Tikkurilassa ( jos sitä varsinaiseksi museoksi voi kutsua)
Suomen Ilmailumuseo Aviapoliksessa
Taidemuseo Artsi Myyrmäessä 
Kaupunginmuseo Tikkurilassa

Pääkaupunkiseudun museot ovat luonnollisesti keskittyneet pääkaupunki Helsinkiin, mutta Vantaan on pidettävä hyvää huolta omista museoistaan. 

Opettajana olen vienyt luokkani vuosittain Heurekaan, joka on Suomenlinnan ja Eduskunnan ohella pääkaupunkiseudun hienoin oppimiskohde koululaisille. 



Tulilinjalla on nyt Suomen Ilmailumuseo, joka onneksi sai nykyisissä tiloissa jatkoaikaa vuoteen 2028, sen jälkeen edessä on häätö. Jos ei kunnollista tilaa löydy, niin kaupungin on rakennettava kruununjalokivelleen uudet tilat Aviapolikseen.


Klikkaa ja suurenna, niin voit lukea paremmin.

Länsi-Vantaan ylpeys Myyrmäen Taidemuseo Artsi kärvistelee ilmankosteusongelmien kanssa. Kaikki taideteokset eivät kestä ilmankosteuden vaihteluja. 

Paras paikka museolle olisi Myyrmannin vieressä oleva monttu, missä ennen sijaitsi Myyrmäen Terveyskeskus. Monttuun voisi aivan hyvin rakentaa kulttuuritalo, jonka yhteydessä olisi Artsi. Myyrmäessä ei ole riittävästi yhteisiä tiloja asukkailleen, vaikka Myyrmäki kasvaa kovasti tulevaisuudessa, kun alueelle rakennetaan monia isoja asuintaloja.

Montun paikka on sellainen, että Artsi olisi edelleen Suomen paras piipahtamistaidemuseo ostosreissujen yhteydessä. Rakennuksen yläkertaan olisi hyvä rakentaa nuoriso- ja erilaisia kansalaistiloja. Parempaa tonttia rakennukselle ei Myyrmäestä löydy.

Paraikaa Artsissa on loistava Laila Pullinen - Kuvanveistäjä Vantaalla -näyttely. Kannattaa piipahtaa.

keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Seuraavat kuntoportaat rakennettava Länsi-Vantaalle

Kuva VS

Vantaan kaupunki on aina panostanut kovasti liikuntaan, on useita urheilupuistoja sekä uima- ja jäähalleja. Uusi Elmon uimahalli valmistuu muutaman vuoden päästä Elmon urheilupuistoon Koillis-Vantaalle. Kaupunkirakenteen hajanaisuus tekee vaikeaksi ja kalliiksi myös liikuntapaikkojen rakentamisen.

Viime vuosien trendinä on ollut liikuntapaikkojen rakentaminen tavallisille kuntoilijoille. On rakennettu monia lähiliikuntapaikkoja, frisbee-kenttiä ja yhdet kuntoportaat Möskäriin.

Kuntoportailu on oiva lisä. Niissä voi liikkua kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja portaissa hengästyminen lisää hapenottokykyä.

Seuraavat kuntoportaat on syytä rakentaa Länsi-Vantaalle. Hyvä paikka on mäkinen alue Myyrmäen vesitornin lähettyvillä Myyrmäen ja Martinlaakson välissä.  Saavutettavuus on silloin täydellinen.

Monesta länsivantaalaisesta tuntuu, että Vantaata kehitettäessä Länsi-Vantaa on usein jätetty huutolaispojan asemaan. Ensin on rakennettu lähiöt ja palvelut laahaavat perässä. Tyyppimerkki on ollut Myyrmäki, joka joutui odottamaan kunnollisia kaupallisia palveluita lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt vuorostaan uuden Kivistön asukkaat joutuvat odottamaan ostoskeskustaan.

* * *

17.9. Vantaan Sanomat


Simonkylässä asuva pariskunta, Manna ja Tapani Urponen, askeltavat reipasta tahtia Möskärin kuntoportaita ylös ja alas. Yhden kuntoilukäynnin aikana he kiipeävät rappuset kuuteen kertaan. Samalla reissulla he kiertävät myös Möskärin kuntopolun.

– Minä olen noussut nämä jo 103 kertaa. Tapani on hieman jäljessä, koska hän käy golfaamassa, Manna Urponen kertoo.

Pariskunnalla on molemmilla ikää yli 70 vuotta. Uudet kuntoportaat ovat heille erityisen suuri ilonaihe. Tapani Urponen kärsi yli puolen vuoden ajan muun muassa selkäkivuista ja liikkuminen oli vaikeaa.

Vantaan kaupungin liikunta- ja urheilualueiden suunnitteluinsinööri Ari Asikainen arvioi portaissa käyneen jo muutama tuhat ihmistä. Asikainen huomauttaa, että portaat ovat työmaa-aluetta ennen virallista käyttöönottoa. Hän tietää kuitenkin, että portaat ovat jo olleet ahkerassa käytössä aamusta iltaan.

Myös Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö Anu Jokelan mukaan portaita on noustu innokkaasti.

– Meillä ei ole portaiden käytöstä tarkkaa kävijälaskentaa, mutta omien käyntiemme ja palautteiden perusteella portailla on ollut kovasti käyttöä. Portaat ovat selvästi lisänneet alueen käyttöä, Jokela kertoo.

Jokela sanoo, että kuntoportaita ovat hyödyntäneet eri ikäiset liikkujat. Kuntoaan ovat käyneet kohottamassa niin ulkoilijat kuin aktiiviurheilijat.

– Kuntoportaita on kysytty paljon. Nyt kun ne valmistuvat, on tietysti hienoa, että portailla on kovasti käyttöä. On ollut mukava huomata, että kuntoportaita ovat innostuneet käyttämään myös ne, jotka eivät ole aiemmin aluetta käyttäneet, Jokela sanoo.

Kaupunkilaiset ovat myös jo antaneet useita palautteita portaista. Yksi toiveista oli portaiden maalaus, jotta askelmat on helpompi hahmottaa. Askelmien etureunat ovat nyt siniset.