torstai 25. helmikuuta 2021

YYA-Sputnikia Suoneen


Tieto Sputnikin tehosta vahvistuu – rokote on hyväksytty käyttöön yli 30 maassa (Lääkärilehti 22.2.2021)

Tieto venäläisen adenovirusvektorirokote Sputnikin tehosta ja turvallisuudesta vahvistuu. Rokote on hyväksytty käyttöön jo yli 30 maassa, EU-maista Unkarissa.

Sputnik-rokote suojaa koronatartunnalta tiedelehti Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan 91,6-prosenttisesti. Yli 60–vuotiailla teho oli vielä parempi, 91,8 prosenttia. Vakavia koronatapauksia ei ollut rokotettujen joukossa lainkaan, kun ensimmäisestä annoksesta oli kulunut 21 päivää.

* * *

Sputnik-rokotteen teho on parhaimmasta päästä, 91,8 %. Sivuoiretkiin ovat kohtuullisen vähäisiä. Rokotetta valmistetaan Venäjän lisäksi Etelä-Koreassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa.

EU-maista vain Unkarissa Sputnik on käytössä.

Pitäisikö Suomen mennä YYA-hengessä rokoteostoksille itänaapuriin? Jos kerran rokotetta valmistetaan jo monessa maassa, pitäisikö jonkun suomalaisen lääketehtaan ostaa Sputnik-lisenssi ja alkaa valmistaa rokotetta kotimaassa?

Eikö rakkaudessa ja koronan torjunnassa kaikki keinot ole mahdollisia?

Nyt rokotustahti Suomessa on armottoman hidas.

maanantai 22. helmikuuta 2021

Vantaan Weckman (KOK) ja Virkamäki (KOK) Perussuomalaisiin

 



 1.

Kokenut kuntapoliitikko Markku Weckman siirtyy kokoomuksesta perussuomalaisiin – "Vallalla on ollut keskustelemattomuuden kulttuuri" (Vantaan Sanomat 22.2.2021)

Vantaan kaupunginvaltuutettuna kokoomuksen ryhmässä vuodesta 1997 vaikuttanut Markku Weckman on eronnut kokoomuksesta ja liittynyt perussuomalaisiin.

– Poliittinen linjanveto kokoomuksesta ei ole ollut mieleni mukaista viime vuosina. En ole tämän valtuustokauden aikana tuntenut oloani valtuustoryhmässä kotoisaksi. Vallalla on ollut keskustelemattomuuden kulttuuri, Weckman kertoo eronsa taustoista.

Perussuomalaiset Weckman valitsi, koska kokee puolueen vastaavaan arvomaailmaansa.

– Koti, uskonto ja isänmaa, tiivistää Weckman.

Weckman on toiminut aiemmin myös kokoomuksen Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

2.

Jo toinen kokenut vantaalainen kokoomuspoliitikko siirtyi perussuomalaisiin (Vantaan Sanomat 22.2.2021)

Weckmanin lisäksi myös toinen kokenut vantaalainen poliitikko Pekka Virkamäki on eronnut kokoomuksesta ja hyväksytty Perussuomalaisen puolueen jäseneksi.

Virkamäki oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna vuosina 2000–2008. Sen jälkeen hän työskenteli kaupungin rakennusvalvontajohtajana viime vuoteen asti, jolloin hän siirtyi kaupungin virastaan eläkkeelle. Tällä hetkellä Virkamäki toimii ympäristöministeriössä.

– Erosin kokoomuksesta viikko sen jälkeen, kun kokoomus hyväksyi Vantaan valtuustossa kiinteistöveron korotuksen ja miljoonien suunnittelukulut ratikkaan.

Perussuomalaiset Virkamäki kertoo valinneensa muun muassa siksi, että puolue on Vantaalla vastustanut ratikkahanketta.

* * *

Weckmanin ja Virkamäen liittymiset Perussuomalaisiin kertovat jotakin Kokoomuksen tilasta. Moni perinteinen arvokonservatiivi voi kokea yksinäisyyttä ja orpoutta, ei enää tiedetä, mikä on puolueen linja. 

Puolueen puheenjohtajan monet lausunnot ovat olleet ristiriidassa Kokoomuksen perinteisten arvojen kanssa. Osa kokoomuslaisista on vajonnut liberaalisuudessaan jopa x-akselin alapuolelle kuten puheenjohtaja Petteri Orpo, ks. alla oleva kuva.


Ensimmäisen kerran ihmettelin kokoomuslaisten liikedintää viime eduskuntavaalien aikaan vaalikentillä. Useampikin perikokoomuslainen ihminen tuli varta vasten kertomaan minulle, että olen ikäni äänestänyt Kokoomusta, nyt äänestän teitä.

Kaiken huippuna pidin sitä, että peräti kaksi Kokoomuksen puolueorganisaatiossa olevaa työntekijää tuli sanomaan, ettei ilkeä enää äänestää omaa puoluettaan.

Weckmanin tiivistys kertoo kaiken: koti, uskonto ja isänmaa.

Suomessa taitaa olla enää jäljellä kaksi koti, uskonto ja isänmaa -puoluetta, PS ja KD. 

PS on iso ja KD on pieni.

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Vantaan Kuntavaalit2021 ovat nimenomaan ratikkavaalit


Nykyaikaiset ratikkamaiset sähkönivelbussit eivät ole mitään "trollikoita" kuten Vantaan ratikan intomieliset kannattajat sanovat. Myös kaasubussimahdollisuutta on syytä tutkia.

Sähköbussit menevät hiljaisesti kumipyörillä ilman kankeita raiteita, joten reitistön suunnittelu on vapaampaa. 

Voidaan ajatella, että Mellunmäestä Tikkurilaan väli ajetaan isommalla kalustolla heilurinomaisesti omalla kaistallaan kuten myös nyt suunnittelun kohteena oleva ratikkakin kulkisi.

Kun iso sähkönivelbussi saapuu Tikkurilan asemalle:

1. Lentokentälle menijät hyppäävät tietenkin junaan, koska matka-aika kentälle on 8 minuuttia.

Suunnitellulla ratikalla matka kestäisi lähes puoli tuntia, eikä ratikka mene edes perille, vaan pysähtyy muutaman sadan metriin päähän terminaaleista. Pitää kävellä ja raijata matkalaukkuja perässä. Kehärata-juna menee suoraan terminaaliin.

2. Aviapolikseen ja Jumboon menijät vaihtavat normikokoiseen sähköbussiin.

3. Toiset hyppäävät sähköbussiin, joka menee Kirkonkylän kautta Tammistoon ja siitä Ylästön kautta Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen.

Nykyaikaisten ratikkamaisten sähköbussien kuljetuskapasiteetti on sama kuin suunnitellun ratikankin, eikä Länsimäen tai Hakunilan asukkaiden kulkeminen ratikkaan verrattuna heikkene, vaan vaihtoehdot Tikkurilasta eteen päin paranevat.

Eikä tässä kaikki:

4.  Pääradan alitse ei tarvitse rakentaa ylettömän kallista alikulkutunnelia, kun Tikkurilan asema on jo valmis liikennehubi, jossa on monta joukkoliikennevaihtoehtoa sekä suuret käyttäjämassat.

5. Sähkönivelbussiratkaisu on selvästi halvempi kuin ratikkaratkaisu.

Ratikka on on vanhaa ja kankeaa ja kallista tekniikkaa. Tekniikka kehittyy koko ajan valtaisaa vauhtia. Emme pysty kuvittelemaankaan, millaisia joukkoliikenneratkaisuja on tarjolla esim. kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Kun edullisen sähköbussijärjestelmän käyttöikä on tullut tiensä päähän:

6. Katsotaan, mitä uusia ratkaisuja on tarjolla. 

Monorail- tai SkyTrain -ratkaisut ovat maailmalla yleistyneet. Jo nyt niiden hinnat lähestyvät kovaa vauhtia pikaraitioteiden hintoja, parinkymmenen vuoden päästä hinnat voivat olla jo aivan toista tasoa.

Monorailit ovat moninkerroin nopeampia kuin hidas ratikka, viuuh vaan ja ollaan hetkessä Tikkurilassa tai Lentokentällä. Sitä paitsi monorailit sopivat Vantaan vauhdikkaaseen imagoon.

Aivan varmasti muitakin vaihtoehtoja on parinkymmenen vuoden päästä tarjolla, itseohjautuvat minibussit, ilmateitse kulkevat kuljetusvälineet jne.

Voi olla, että silloin energiaratkaisut ovat paljon kehittyneempiä kuin nyt suunniteltavalla ratikalla. Luin Hesarista pari viikkoa sitten tiedeartikkelin, jossa kerrottiin, että ei ole ollenkaan mahdotonta, että kulkuvälineet ottavat energiansa suoraan ilmasta tai sitten vedestä. Ko. teknologoita tutkitaan olan takaa.

Otetaan tekninen aikalisä ja pannaan Vantaan ratikka jäihin.

Toisin kuin väitetään, Vantaan Kuntavaalit2021 ovat ratikkavaalit. Uusi valtuusto päättää ratikan kohtalon kohtalon v. 2023.

Ole rohkea ja ennakkoluuloton ja käytä järkeä.

Vantaan kuntavaaleista on tulossa ratikkaäänestys

Vantaan Sanomat Mielipidekirjoitus 17.2.2021

Kirjoitin lastun Vantaan Sanomien Vaaliareenaan:

Ehdotan Vantaan ratikalle teknistä aikalisää, peli on vihellettävä poikki. Tekniikka kehittyy, hidas ja kankea ratikka tekniikkana vanhenee silmissä.

Vantaan ratikan suunnittelupäätös hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa äänin 45-22. Oletetaan, että Perussuomalaiset voittavat vaalit ja saavat 10 paikkaa lisää, ollaan jo lukemissa 35-32. Kokoomus hajosi ratikkaäänestyksessä kahtia.

Vantaan kuntavaaleista on tulossa ratikkaäänestys. 

Ratikan rakentamispäätös tehdään v. 2023.

torstai 11. helmikuuta 2021

Näillä eväin Kuntavaaleihin2021


Koulutuksen asiantuntija valtuustoon


Vantaalaisen hyvinvointi on tärkeintä. Päätöksenteon on oltava reilua ja avointa. Jos haluat muutosta, mene vaaliuurnille ja äänestä muutosta.


* * *


Olen palvellut Vantaan kaupunkia opettaen lapsia vuodesta 1980, ensin pari vuotta Hiekkaharjussa, sen jälkeen Pähkinärinteessä. Pääsin eläkkeelle, nyt on aikaa tehdä politiikkaa.

 

Olen Vuoden luokanopettaja 2013. Teen edelleen kouluissa opettajien sijaisuuksia. Tuntuma koulun arkeen säilyy, mistä on hyötyä päätöksenteossa.


Olen viiden lapsen isä. Minulla on kaksi lapsenlasta. Harrastan tennistä ja juniorikoripalloilu on lähellä sydäntäni. Lemmikkimme on kissa Wilbur. Asun Vapaalassa. 


Olen kaupunginvaltuutettu, kuntavaaleissa 2017 sain 501 ääntä. Olin ehdokkaana myös eduskuntavaaleissa 2019, sain 1505 ääntä.


Vantaan Perussuomalainen valtuustoryhmä ajoi koko valtuustokauden ajan pientaloalueiden puolta, jotta niitä ei pilkottaisi palasiksi. Myös viheralueet ovat tärkeitä.


Minulle kuluneen valtuustokauden kohokohta oli, kun uusi, hieno Hämeenkylän koulu valmistui. Sen yhteyteen saatiin komea liikuntahalli. Vantaalle on rakennettava lisää liikuntahalleja Hämeenkylän hallikonseptin mukaan.


Lasten ja nuorten pitää edelleen saada liikkua ja urheilla maksutta kaupungin koulujen saleissa ja urheilukentillä.


Uudet lähiliikuntapaikat ovat rautaa, niitä lisää. Nyt on Pähkinärinteen vuoro.


Kaavoitukseen on kiinnitettävä tiukemmin huomiota, jotta alueiden välistä voimakasta eriytymistä voidaan ehkäistä. Erityisen huolissani olen Myyrmäen kehityksestä.


Päätä pidempi.


* * *


Vaaliteemani:

 

1. Turvallinen koulupolku

 

Oppimisen tason nostoon lisää rahaa. Koulukiusaamiselle saatava stoppi. Koulurakennuksista pidettävä huolta. Ei enää yhtään homekoulua. Kouluruokaan laatua.

 

2. Arvokas vanhuus

 

Vantaan vanhusten palvelut saatava kuntoon. Omaishoidon tukeen korotus. Sporttikortti kaikille yli 65-vuotiaille. Liikkumalla terveyttä.

 

3. Vantaan ratikka

 

Ratikkahanke ylettömän kallis. Tilalle halvemmat ja joustavammat sähkönivelbussit. Ei vantaalaisten rahaa turhaan Suomi-rataan. Riittävästi parkkipaikkoja.


* * *


Teen vielä jokaisesta teemastani erilliset blogikirjoitukset.

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Vaalirauhaa

Oulun Vihreiden toimisto v. 2020 ja Helsingin Perussuomalaisten toimisto v. 2015

Töhriminen, maalittaminen, uhkaaminen tai väkivalta eivät kuulu demokratiaan. Ymmärrän, että vaalit voivat kuumentaa tunteita, mutta antaa vaalijulisteiden tai puoluetoimistojen olla rauhassa.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on puutteistaan huolimatta yhteiskuntajärjestelmien evoluution huippu, joka on kyennyt takaamaan kohtuullisen tulonjaon ja tasa-arvon. Heikoimmista pidetään huolta, koulutus on huippuluokkaa ja antaa kaikille mahdollisuuden.

Edustuksellisessa demokratiassa valitaan ihmisiä päättämään asioista. Poliitikotkin ovat ihmisiä puoluekannasta huolimatta. Erilaisia mielipiteitä on, ja niin pitääkin olla. Asioista pitää saada keskustella asiallisesti ilman pelkoa. Terveissä yhteiskunnissa on vapaa lehdistö sekä mielipiteen- ja sananvapaus.

Mielipiteen- ja sananvapaus tietenkään eivät tarkoita sitä, että saa tehdä mitä tahansa. Lakia on noudatettava. Pahin esimerkki laittomuuksista oli taannoinen Keski-Suomen Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yritys.

Olen huomannut, että esim. toriteltoilla kaikki puolueet ovat kokeneet uhkaa, oli kyse sitten SDP, KOK, VIHR tai PS. Usein miten kyse on solvaamisesta tai huutamisesta, mutta joskus myös väkivallan uhasta. Itse olen kokenut pari kertaa selkeää väkivallan uhkaa, ensimmäinen kerta nauratti, toinen ei enää yhtään. Jälkimmäisellä kerralla kävelin ripeästi pois, koska homma olisi edennyt tappeluun.

Pari vuotta sitten Korsossa tultiin lujaa silloista ministeri Timo Soinia päin. Onneksi paikalla oli pari osaavaa turvamiestä, jotka taltuttivat riehujan saman tien. Oma telttamme oli aivan vastapäätä SIN-telttaa, joten näin koko tapahtuman lähietäisyydeltä. Ei ollut kivaa katsottavaa.

Paikallisyhdistykseni on reagoinut hienosti kouluttamalla joistakin jäsenistämme järjestysmiehiä. He ovat takuuvarmasti paikalla, kun esim. puoluejohtaja Jussi Halla-aho silloin tällöin vierailee tapahtumissamme. Isot ulkotapahtumat suunnittelemme aina myös turvallisuutta ajatellen. Esim. iso keväinen vaalistarttimme Tikkurilan torilla rakennettiin niin, että isot autot ja rekat ympäröivät torin niin, ettei kukaan päässyt autolla ajamaan torikansan päälle.

Netissä asiattomuuksia poliitikot kokevat kautta linjan. Minäkin olen jonkin verran kokenut solvauksia, mutta tyypillisintä on ns. vyöryttäminen. Kun teen postauksen aiheesta A, kommenttiosiossa ei keskustella asiasta, vaan vyörytetään aiheilla B, C ja D. Tyypillistä on, että kaivellaan joidenkin muiden ihmisten vanhoja kannanottoja, twiittejä tai FB-postauksia. 

Uuden Suomen blogeissakin jotkut harrastavat samaa, eivät pysy aiheessa A, vaan aletaan vyöryttää aiheita B, C ja D.

Kirjoitukseni on spontaani purkaus vakavasta asiasta. 

Vaalirauhaa kaikille tasapuolisesti.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Irlanti - EU:n suurin käenpoika


En ole talousmies, mutta vuodesta 2010 lähtien olen pohtinut Irlantia, sen omintakeista talouspolitiikkaa ja ennen kaikkea Irlannin saamia jättimäisiä EU-tukia.

Irlanti oli todella köyhä ja takapajuinen maa, kunnes se liittyi v. 1973 Euroopan Unioniin yhdessä Iso-Britannian ja Tanskan kanssa. EU-tuet maalle olivat valtaisia.

Jossain vaiheessa Irlanti aloitti omintakeisen talouspolitiikan. Maa alkoi houkutella esim. IT-yrityksiä Yhdysvalloista puolet pienemmällä yritystysverolla kuin Suomella on. Palkat olivat korkealla.

Irlannin talous kuumeni, kunnes talous rojahti v. 2008. EU  tuki maata v. 2010 85 miljardin euron paketilla, jossa Suomen osuus oli noin puoli miljardia euroa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistui Irlannin pelastustalkoisiin.

Kun iso-Britannia lähti EU:sta, EU alkaa nyt jakaa jäsenmailleen sopeutumista varten Brexit-tukipaketteja. Irlanti on riippuvainen Iso-Britanniasta. Irlanti saa vajaan yhden miljardin euron kokoisen tukipaketin, kun taas Suomi saa vajaat 14 miljoonaa euroa.

1 miljardi = 1000 miljoonaa

Todennäköisesti Irlannin talous kuumenee taas, joten jossain vaiheessa EU joutuu tukemaan maata suurin summin.

Irlanti ei ole Schengen-maa. Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle ei tullirajaa eikä tiukkaa raja-valvontaa.

tiistai 12. tammikuuta 2021

Perussuomalaiset on pohjoismainen demokraattinen puolue


En muista, milloin kuntavaalikampanjointi on alkanut vastaavanlaisella törkykampanjoinnilla kuin nyt. Yhdysvaltojen sisäpolitiikalla ratsastetaan ennennäkemättömillä ja hyvin vastenmielisillä tavoilla. Puurot ja vellit ovat aivan sekaisin.

Etenkin Antti Rinteen lausunnot ovat pöyristyttävyyden huippu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b90e4358-3941-4296-877b-042e67222a7e

Antti Rinteelle on todettava, että PS on hyvin demokraattinen puolue. Puoluekokoukseemme pääsevät osallistumaan kaikki puolueemme jäsenet, jotka kaikki ovat puhe- ja äänivaltaisia. PS on todellinen kansanpuolue, kun taas SDP on perinteisesti ollut politrukkien puolue.

Ei ihme, että SDP vaihtoi puheenjohtajansa, Rinne olisi ollut SDP:lle tuhon tie käsittämättömillä lausunnoillaan.

Ei Petteri Orponkaan lausunnot vihjailevuudessaan jääneet juurikaan Antti Rinteen lausunnoista jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-11729959

Sori vaan Antti Rinne ja Petteri Orpo, kertauksen vuoksi:

- PS on kansanvaltainen, pohjoismaista demokratiaa kannattava puolue

- PS kannattaa sananvapautta

- PS ei ole murentamassa oikeusvaltiota

- PS ei ole ryysäämässä Arkadianmäelle muutoin kuin demokraattisin keinoin

Jos muuta väittää, kyse on pöpöjen näkemisestä tai sitten vainoharhaisesta politiikan tekemisestä.

Syy törkykampanjointiin on aivan selvä, PS:n gallup-lukemat pelottavat.

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Uusi vuosi, uudet kujeet – kuntavaaleihin 104 päivää


Vantaalla kevään kuntavaalien ylivoimaisesti suurin haaste on matala äänestysprosentti. Kun koko maassa prosentti v. 2017 kuntavaaleissa oli 58,9 %, Vantaalla se oli vain 52,3%.

Syitä Vantaan matalaan äänestysprosenttiin voi arvioida. Perussyy lienee, että Vantaa on aina ollut hyvin muuttovoittoinen kunta. Juurtuminen kestää.

Toisaalta Vantaalla asuu paljon nuoria, v. 2017 kuntavaaleissa koko maassa vain Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa (Yle 20.3.2017).

Muutin perheeni kanssa syntymäkunnastani Vehkalahdelta Vantaalle viisivuotiaana v. 1961 Ilolaan silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Muutaman vuoden päästä muutimme Hiekkaharjuun. Kotikadullani Hiekkaharjuntiellä oli vain pari kerrostaloa, muut talot olivat omakotitaloja. Pian omakotitalot purettiin yksi kerrallaan ja jokaiselle tontille rakennettiin kerrostalo tai pari.

Kerrostalojen pihoilla puhuttiin murteita ympäri Suomen. Kesälomilla ihmiset ajoivat autoillaan entisiin kotipitäjiinsä. Monelle tuli kotiin maakuntalehti tai pitäjän sanomat Hesarin sijaan.

Puolueille matala äänestysprosentti on kova kanki kaskessa. Perinteisesti matalasta äänestysprosentista ovat kärsineet vasemmistopuolueet sekä Perussuomalaiset.

 

Kuntavaalit 2017 – Vantaan paikkajakautuma

SDP 18

KOK 17

VIHR 12

PS 8

VAS 5

KESK 3

KD 2

RKP 2

 

Vaalien voittaja oli Vihreät, joka ohitti Perussuomalaiset. Puolue pääsi vaa’ankieliasemaan ja lähes tuplasi muut luottamuspaikkansa.

1960-70 -luvuilla Vantaata hallitsi SDP-SKDL -akseli, esim. monen koulun vahtimestarin pätevyysvaatimuksena oli punakantinen puolueen jäsenkirja. Vasemmistoakselin jälkeen SDP ja Kokoomus ovat jo pitkään olleet Vantaan valtapuolueet.

Kuntavaalit2021 ovat vantaalaisittain hyvin mielenkiintoiset. Perussuomalaisten valtakunnallinen kannatusprosentti gallupien mukaan rohisee koko ajan ylöspäin. Yleinen kannatus todennäköisesti heijastuu myös Perussuomalaisten menestykseen Vantaalla. Toivottavasti onnistumme Vantaalla myös vaalikampanjoinnissa. Lähdemme vaaleihin täydellä listalla.

Tavoitteemme on nousta takaisin Vantaan kolmospuolueeksi. Jos oikein hyvin käy, voimme horjuttaa myös SDP-KOK -akselia.

Kuumin vaaliaihe Vantaalla tullee olemaan Vantaan kallis ratikkahanke. Perussuomalaiset haluaa laittaa Vantaan ratikan jäihin. Paljon halvemalla selvitään, kun ratikan tilalle hankitaan sähkönivelbusseja. 

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Mikään ei ole hauskempaa kuin etukäteisspekulaatiot, oli sitten kyse kuntavaaleista tai vaikkapa parin viikon päästä pelattavasta Liverpool vs Manchester United jalkapallo-ottelusta.

torstai 17. joulukuuta 2020

Saunominen valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon


Helsinkiläinen sauna. Ihmisiä kylpemässä. Kuvan takana teksti: Vanhassa helsinkiläissaunassa, jossa on kivikumpu kiukaana ja saavi, josta kuupalla heitetään vettä kuumille kiville. Koivuvihdat ovat täälläkin ahkerassa käytössä. (tuntematon kuvaaja, 1900-luvun alku, www.helsinkikuvia.fi)

* * *

17.12.2020 Suomen Saunaseuran tiedote

Saunominen valittu ensimmäisenä suomalaisena perinteenä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Nyt onnistuneeseen lopputulokseen päässyt Saunominen Unescoon-hanke on saanut alkunsa jo vuosia sitten suomalaisten sauna-aktiivien innostuksesta saada saunominen osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistä luetteloa. Saunominen Unescoon -hankkeen tavoitteena on ollut vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä.

Suomen Saunaseura on toiminut hankkeessa aktiivisesti lähtien saunomisen saamisesta Elävän perinnön wikiluetteloon ja Unesco-hakemuksen laatimiseen. Saunaseura on koonnut suomalaiset saunatoimijat yhteen suomalaisen sauna-aatteen ja suomalaisen saunakulttuurin edistämiseksi. Pääsy osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa on osoitus suomalaisen saunakulttuurin elinvoimaisuudesta, mutta myös suomalaisen saunayhteisön voimasta saada aikaan merkittäviä ponnistuksia yhdessä. Mukana Unesco-hankkeen toteuttamisessa on ollut yli 25 saunatoimijaa eri puolilta Suomea. 

Suomalaisille sauna on ollut ja on edelleen pyhä paikka. Tänä päivänä sauna on hektisessä maailmassa paikka pestä pois kiire ja arki niin henkisesti kuin fyysisesti. Unescon luetteloon pääsy turvaa osaltaan tämän meille niin rakkaan paikan säilymisen maailman muutoksissa ja antaa koko maailmalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen saunakulttuuriin. Eikä saunan osuutta Suomen paikkaan maailman onnellisimpana maana tule myöskään väheksyä.

* * *

Mikään ei ole niin suomalaista kuin sauna ja saunominen, ei edes sisu. 

Virolaiset onnistuivat saamaan virolaisen savusaunaperinteen Unescon kulttuuriperintölistalle v. 2014, mikä on oikeutettua, koska vanhalla Vörumaalla savusauna on aina ollut osa elävää elämää. 

Meillä Suomessa savusaunaperinne 1970-luvulla notkahti, mutta on alkanut uudelleen viritä. Vanhoja savusaunoja korjaillaan ja uusia rakennetaan ahkerasti.

On todella hienoa, että suomalainen saunomisperinne on nyt saatu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 

Millenium-huumassa äänestettiin, mikä on suomenkielen kaunein sana. Äänestin saunaa, toinen vaihtoehto olisi voinut olla löyly. Äänestyksen ylivoimainen voittaja oli sana äiti. Joka tapauksessa sana sauna on lainattu moneen kieleen kuten englannin kieleen.

Suomen Saunaseura oli aktiivinen savusaunaperinteen saamiseksi Unescon kulttuuriperintölistalle. Seura jakoi hankkeen edistämiseksi somessa nettiadressia, jonka minäkin allekirjoitin. Jaoin adressia somessa myös eteenpäin.

Olen innokas saunoja kuten suurin osa suomalaisista. Kesällä mökilläni lämmitän saunan joka ilta. Mökkisaunani on tavallinen jatkuvalämmitteinen puusauna, josta irtoaa makoisat löylyt.

Pidän erityisesti puulämmitteisten saunojen löylyistä, mutta hyvät sähkösaunatkin menettelevät. Kotonani kaupungissa käytössä on sähkökiuas, joka on koko ajan lämmin. Mutta perjantaisin suunnistan Lauttasaaren Vaskiniemeen Suomen Saunaseuran savusaunojen pehmeisiin löylyihin.

Myös yleisissä saunoissa käyn silloin tällöin, Helsingissä Harjutori, Arla, Uusi Sauna sekä Vantaan Kuusijärven savusaunat.

Ylen Elävästä arkistosta löytyy hienoja dokumenttielokuvia otsikolla Suomalainen sauna. Myös Suomen Saunaseurasta kertova Saunaseura saunan asialla näkyy siellä.

keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Myyrmäestä ei saa tehdä Suomen suurinta nukkumalähiötä



– Tämä on loppu meidän osalta, huokaa myyrmäkeläinen yrittäjä Peter Puisto.

– Joku päätös piti tehdä.

Leffateatterin viimeinen näytös oli marras-joulukuun vaihteessa, kun uudet entistä tiukemmat kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan. Nyt on meneillään tilojen tyhjennys.

Elokuvateatterin lähtölaskenta alkoi, kun koronarajoitukset sulkivat teatterit keväällä kokonaan eivätkä katsojamäärä noussut kannattavaksi edes kesällä, kun rajoituksia höllennettiin. Samaan aikaan elokuvateatteri joutui maksamaan normaalit kulut, kuten täysimääräistä vuokraa Vantaan kaupungille.

* * *

Myyrmäen suuralue on Vantaan suurin, asukkaita on n. 60 000. Itse Myyrmäen kaupunginosa on kuin pikkuinen kaupunki, aluetta rakennetaan rajusti, pian asukkaita on 20 000.

Joskus tuntuu siltä, että Myyrmäkeä kohdellaan kaltoin. Tunne sai pontta nyt, kun Länsi-Vantaan ainoa elokuvateatteri Kino Myyri meni nurin, kun korona vei asiakkaat. 

Kino Myyri toimi Vantaan omistamassa kiinteistössä Myyrmäkitalossa kirjaston alakerrassa hyvällä paikalla Myyrmäen aseman vieressä. En millään ymmärrä, miksi Vantaan kaupunki ei antanut vuokrahelpotuksia Kino Myyrin omistajille siihen asti, kunnes koronakriisi olisi mennyt ohi. Vantaan kassa ei siitä avusta olisi heilahtanut.

Harmittaa vietävästi, sillä Kino Myyri oli lähiteatterini. Oli helppo mennä kävellen tai fillarilla leffaan. Vaikka juna vie Helsinkiin nopeasti, silti aikaa tuhraantuu, ja matkoihin kuluu rahaa varsinkin, kun koko perheen voimin leffaa lähdetään katsomaan.

Kiitän Kino Myyrin omistajaa sitkeästä yrittämisestä sekä hyvästä palvelusta.

Nyt ei voida muuta kuin toivoa, että Kino Myyrin tiloihin saadaan uusi ekokuvateatterin pyörittäjä. Myyrmäki ansaitsee elokuvateatterinsa.

* * *

Myyrmäen kulttuuripalveluista poistui kolmannes Kino Myyrin myötä, jäljelle jäivät kirjasto ja taidemuseo Artsi.  

Artsin sisäilma on taideteoksille niin huono, että teoslainojen saaminen museon näyttelyihin muista museoista on hankalaa. Artsi tulee muuttamaan tiloista pois. On puhuttu, että museo muuttaisi pois Aviapolikseen tai Tikkurilaan. Artsin tilat jäisivät muuhun kulttuurikäyttöön.

Artsin paikka on Myyrmäessä. Uudet tilat on etsittävä Myyrmäestä tai on rakennettava uudet tilat Myyrmäkeen.

Myyrmäestä on poistunut paljon yritystoimintaa uuden asuinrakentamisen tietä. Pian Myyrmäki on Suomen suurin nukkumalähiö, jos mitään ei tehdä.

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Georg C. Ehrnrooth: YYA-Suomen omatunto

Georg C. Ehrnrooth, Gerald Ford ja Richard Nixon

Mies, joka vihasi Kekkosta – Michael Franckin tyylikäs dokumentti kertoo kummisetä Georg C. Ehrnroothista, joka oli aikoinaan kiusallinen ja lopulta ehkä oikeassa (HS 6.12.2020)

Ehrnroothin epäluulo Urho Kekkosta kohtaan syntyi jo sodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien aikana, jolloin Kekkonen toimi oikeusministerinä. Nuorena lakitieteen opiskelijana Ehrnrooth ei voinut käsittää hänen toimintaansa, ja tämä kokemus määräsi hänen poliittisen suuntansa.

* * *

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Yle lähettää suomalaisia elokuvia kuten perinteisesti aina jonkun version kolmesta "Tuntemattomasta sotilaasta". Myös dokumentit kuuluvat asiaan.

Tänään klo 13 esitettiin Georg C. Ehrnroothista tehty hieno dokumentti "Kummisetäni ja Kekkonen", joka on nähtävissä myös Ylen Areenassa. Dokumentin tekijä on Ehrnroothin kummipoika Michael Franck.

Georg C. Ehrnroothin oma kummisetä oli marsalkka Mannerheim.

* * *

Ehrnrooth oli suuri suomalainen toisinajattelija 1960-1970 -luvuilla. Hänet muistetaan ennen kaikkea Suomen omatuntona aikana, kun suurin osa suomalaisista oli rähmällään presidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliittoon.

Dokumentissa keskitytään pääasiassa Ehrnroothiin ja presidentti Urho Kekkoseen. Dokumentin mukaan Ehrnroothin kriittinen suhde Kekkoseen eteni kolmiportaisesti.

Ensimmäinen oli v. 1945-1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Ehrnrooth ei voinut ymmärtää silloisen nuoren oikeusministeri Urho Kekkosen roolia prosessissa. Ehrnroothia on helppo ymmärtää:

Kansakunnan sijaiskärsijät -nimisessä tutkimuksessa korostuu tuolloisen oikeusministerin Urho Kekkosen rooli perustuslain vastaisen sotasyyllisyyslain säätäjänä, jopa aloitteen tekijänä. (TS 28.10.2005)

Toinen oli v. 1961 Noottikriisi, jonka avulla Kekkosen on katsottu turvanneensa valtansa Suomessa.

Kolmas oli tietenkin vuoden 1973 poikkeuslaki. Kun Kekkonen kieltäytyi asettautumasta ehdolle v. 1974 presidentinvaaleihin, eduskunta sääti poikkeuslain tasavallan presidentin toimikauden jatkamisesta.

Poikkeuslain syövereissä Veikko Vennamon johtamasta Suomen Maaseudun Puolueesta erosi ryhmittymä, joka perusti Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen SKYP,  mihin mureni SMP:n v. 1970 eduskuntavaalien vaalivoitto.

Georg C. Ehrnrooth perusti Perustuslaillisen Kansanpuolueen v. 1973.

* * *

Itselleni v. 1973 poikkeuslaki oli shokki ja merkityksellinen, sillä v. 1974 presidentinvaalit olisivat olleet ensimmäiset vaalit, joissa olisin voinut äänestää. Koin poikkeuslain äärimmäisen epäoikeudenmukaisena ja epädemokraattisena, mikä muovasi poliittista ajatteluani vahvasti.

Pidin 1970-luvun Suomen poliittista ilmapiiriä hyvin ahdistavana. Arvostin suuresti Veikko Vennamon SMP:tä sekä puolueena että kansanliikkeenä.

Poikkeuslakiin pettyneenä lukiolaisena kävin kaverini kanssa pariin otteeseen Perustuslaillisten paikallisissa kokouksissa. Aioin liittyä puolueeseen, mutta lukion jälkeen menin suorittamaan varusmiespalvelusta Haminaan ja sen jälkeen opiskelemaan luokanopettajaksi Jyväskylään. Politiikka jäi pitkäksi aikaa.

Perustuslailliset ei ollut äärioikeistolainen puolue kuten silloin puoluetta mustamaalattiin, vaan pohjoista demokratiaa kannattava puolue. Kun tuolloin oli eri mieltä esim. Kekkosesta tai suomettumisesta, sai välittömästi äärioikeistolaisen leiman, mikä on surullista.

* * *

Georg C. Ehrnrooth oli aito itsenäisen ja oikeudenmukaisen Suomen vahva kannattaja. 

Kannattaa katsoa Michael Frankin dokumentti kummisedästään, vaikka 1960-1970 -lukujen suomettumisen aika voi herättää monissa ihmisissä ikäviä muistoja, joku voi ahdistuakin. Dokumentissa haastatellaan Ehrnroothin aikalaisia kuten Jörn Donner ja Raimo Ilaskivi. 

Jos aikaa on, kannattaa lukea Riku Keski-Rauskan kirjoittama hieno elämänkerta Ehrnroothista, Yksinäinen Ehrnrooth – Georg C. Ehrnrooth YYA-Suomen puristuksessa.

Georg C. Ehrnroothin tuore elämäkerta: suomettumisen surullista historiaa (Suomen Sotilas 29.10.2015)

torstai 3. joulukuuta 2020

Perussuomalaiset gallup-ykkösiä


Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset nousi SDP:n ohi suosituimmaksi puolueeksi – kokoomus vajoaa edelleen (Yle 3.12.2020)

Odotettu vahdinvaihto – Perussuomalaiset on noussut gallup-ykköseksi.

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, sillä PS ja SDP kisaavat nyt tasaväkisesti täysillä kohti Kuntavaaleja2021. Itse odotin gallup-ykköspaikkaa jo paria kuukautta aiemmin, mutta ilmeisesti SDP sai ns. korona-pojoja. Myös pääministeri Sanna Marinin kauniilla hymyllä ja hyvällä esiintymisellä on varmastikin ollut osuutensa demareiden komeaan gallup-menestykseen.

Kokoomuksen lähes vapaa pudotus on ollut hämmentävää seurattavaa. Pääsyy lienee puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon käsittämätön soutaminen ja huopaaminen, mikä tietenkin on aiheuttanut epävarmuutta Kokoomuksen kivikovassa kannattajakunnassa. Siirtymää lienee Perussuomalaisiin.

Keskustan puheenjohtaja Anneli Saarikon uutuudenviehätys ei enää näytä purevan, sillä on tapahtunut hienoista laskua.

Vihreiden gallup-noususta ei kannata kantaa huolta, sillä puolueen gallup-menestys perinteisesti sulaa aina vaaleissa.

Onneksi esim. Vantaalla PS:n ehdokaslistat alkavat hiljalleen täyttyä, lähdemme varmasti vaaleihin täydellä sadan ehdokkaan listalla. Kotikaupunkini suurin haaste kaikille puolueille on ilman muuta matala äänestysprosentti, joka viime kuntavaaleissa oli ällistyttävän matala vain 52,3 %.

Toivottavasti hieno PS-kannatus saadaan realisoitua selvänä Kuntavaalit2021-voittona. Mutta pitää muistaa, että gallupit ovat gallupeita. Ainoa, mikä merkitsee, on kuntavaali-illan tulos.

Työtä pitää tehdä loppuun asti.

tiistai 20. lokakuuta 2020

Jokainen asunnoton on liikaa

 
Kiitos Jussi Särkelä kuvista

Lauantaina 17.10 vietettiin Asunnottomien yötä. Pääsin osallistumaan paneeliin, joka pidettiin Tikkurilan uudella torilla. Humoristisessa kuvassa on vantaalaispoliitikkoja kuin ankanpoikia rivissä: Pirjo Luokkala (kesk), Ann-Christine Teir (rkp), Eve Rämö (vihr), Tanja Vahvelainen (kd), Antero Eerola (vas), Jussi Särkelä (sdp), Kai-Ari Lundell (ps), Ossi Kähmi (skp) ja Sakari Rokkanen (kok).


Vasemmalla järjestävän seuran, pääjärjestäjän eli Vatri ry:n puheenjohtaja Tiina Tuomela, keskellä Jussi Särkelä ja oikealla Kai-Ari Lundell ilman silmälaseja.

Keskustelu eteni sopuisaan tahtiin, keskityttiin pääasiassa hätämajoitukseen. Itse olen ollut huolissani nuorista asunnottomista miehistä, joita Vantaallakin on paljon. Usein heidän asunnottomuuteensa voi liittyä mielenterveysongelmat tai viina ja huumeet. Olen miettinyt, että kaduilla pitäisi liikkua etsivän nuorisotyön tapaisia moniammattilaisia, jotka hakisivat asunnottomia nuoria hätämajoitukseen ja ohjaisivat heitä paikkoihin, joissa he voisivat saada apua ongelmiinsa.

Vaalikamppailujen aikana olen törmännyt ko. nuoriin miehiin esim. tarjotessani Wotkinsin grillimakkaraa. Kun muut tulivat hakemaan makkaraa puhuakseen vaikkapa politiikkaa, moni nuori mies tuli syömään, kun nälkä kurni vatsassa. Kolme-neljä makkaraa meni heittämällä.

Ehdotin myös konttiasuntoja, jotka ovat hätämajoituksen ja tavallisen asunnon välimuotoja. Kontiasuminen on edullista, ja konttien sijoittelu ympäri kaupunkia ei ole niin vaikeaa kuin kerrostalojen rakentaminen. Ulkomailta löytyy vaikka kuinka paljon hienoja esimerkkejä konttiasumisesta, kannattaa katsella erilaisia ratkaisuja. Asuntokonttiin voi sijoittaa pienen keittiötilan sekä vessan ja suihkun.

Ylivoimaisesti paras asunnottomuuden ratkaisukeino tietenkin on, että rakennetaan niin paljon asuntoja, että niitä riittää kaikille.

Loppupuheenvuorossa esitin puolueeni ratkaisun, joka on selkeä: 

Laitetaan ensin omat asiat asiat kuntoon ja katsotaan sen jälkeen, kuinka moneen turvapaikanhakijaan meillä on varaa. Vantaallakin suuri osa kaupunkiin muuttavista ihmisistä on maahanmuuttajia, joille tarjotaan välittömästi asunto. Moni vantaalainen asunnoton ja moni muukin kokee asian epäoikeudenmukaisena. Lyhyesti - ensin omat, sitten muut.


Paneelissa Antero Eerola ehdotti, että voisimme kaikki puolueet yhdessä tehdä aloitteen, jotta hätämajoitus Vantaalla saataisiin vihdoinkin kuntoon. Kohta tulee talvi ja joillekin asunnottomille kylmä. 

Edellisellä valtuustokaudella vastaavan aloitteen teki Tiina Tuomela, aloitteen allekirjoitti silloin 30 valtuutettua, mutta jostain syystä hätämajoitusta ei saatu silloin kuntoon.

Kaikki panelistit lupasivat, että oma valtuustoryhmä tulee aloitteeseen mukaan. Eilen maanantaina aloite tehtiinkin ja kaikki valtuustoryhmät allekirjoittivat sen. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja olen iloinen siitä, että Vantaalla kyetään usein tekemään hyviä päätöksiä yhdessä. Politiikassa ehkä tärkein avu on yhteistyökyky, änkyröinninillä on vaikea saada mitään hyvää aikaan.



Vuoden 2019 lopussa on arvioitu, että Suomessa olisi 4 600 yksinelävää asunnotonta, asunnottomia perheitä tai pariskuntia oli 264. Onneksi vain harva asunnoton asuu paljasalla, suurin osa asunnottomista asuu toisten nurkissa.

Suurin osa asunnottomista majailee pääkaupunkiseudulla, joka kolmas Suomen asunnoton elää Helsingissä. Luin jostain, että Vantaalla olisi n. 700 asunnotonta.

Suomessa asunnottomien määrä on saatu laskemaan. Ajatellaan, että asuminen on perusoikeus, muualla maailmassa näin ei välttämättä ole.

Matkustellessani Euroopassa vaikkapa Lontoossa tai Milanossa, minua on aina järkyttänyt, kun täytyy väistellä kaduilla makuupusseissansa nukkuvia ihmisiä.


Mutta Suomessakaan asunnottomuutta ei ole täysin ratkaistu. Jokainen asunnoton on liikaa.

lauantai 3. lokakuuta 2020

tiistai 29. syyskuuta 2020

Vantaan kouluväkivallanteoista


Minulta on kyselty paljon parista Itä-Vantaan vakavasta kouluväkivaltatapauksesta, jotka sattuivat Havukosken ja Kytöpuiston kouluissa. Väkivallanteot ovat saaneet kovasti julkisuutta, koska Kytöpuiston teko laitettiin nettiin kiertämään.

Todettakoon, että olen toiminut Vantaalla luokanopettajana 36 vuotta ja nyt eläkkeellä ollessani olen sijaistanut viidettä vuotta Lounais-Vantaan kouluissa lähellä Espoon ja Helsingin rajoja.

Olen myös kaupunginvaltuutettu ja Opetuslautakunnan jäsen. Voin olla oman kaupunkini Opetuslautakunnan jäsen, koska en ole enää vakituisessa virkasuhteessa, vaan olen keikkatyöläinen. Opetuslautakunta ei ole vielä kokoontunut väkivallantekojen jälkeen, mutta varmaa on, että asiasta tullaan seuraavassa kokouksessa puhumaan paljon. 

En ole jäsen Opetuslautakunnan yksilöasiain jaostossa, jossa käsitellään mm. kouluissa tapahtuneita väkivallantekoja yksityiskohtaisesti nimineen kaikkineen. Jaos perustettiin sen jälkeen, kun koulujen johtokunnat lopetettiin. Johtokunnat käsittelivät esim. koulusta erottamiset, nyt sen tekee Opetuslautakunnan yksilöasiain jaos, kokoukset ja pöytäkirjat ovat luonnollisesti täysin salaisia.

En tiedä yksityiskohtia kummastakaan Vantaan väkivallanteosta. Kaikki mitä tiedän, olen lukenut lehdistä tai netistä, ja kaikenmaailman sosiaalisen median postauksiin ei ole luottamista.

Tutkimustulosten mukaan lasten ja nuorten väkivalta on vähentynyt koko ajan, mikä näkyy kouluissa. Välituntisin harvoin joutuu enää tappeluita setvimään, mikä oli hyvin yleistä, kun aloitin opettajan työt 1980-luvun alussa. 

Lounais-Vantaan kouluissa, joissa nyt sijaistan, olen neljän vuoden aikana törmännyt yhteen kovaan tappeluun, silloin lyötiin todella lujaa. Onneksi olin aivan lähistöllä ja sain tappelun loppumaan, kun sanoin tiukasti, että nyt loppuu. Nahistelutilanteita näkee silloin tällöin.

Yleisesti ottaen myös koulukiusaaminen on vähentynyt. On harhaluulo, että kiusaaminen saadaan kouluissa tai työpaikoilla täysin loppumaan. Mutta oleellista on, että kiusaamismäärät saadaan mahdollisimman lähelle nollaa.

Onneksi kiusaamis- ja väkivaltatapausten ilmoittamiskynnys on madaltunut. Salailu tai häpeily on vähentynyt, lapsetkin uskaltavat kertoa asioista vanhemmilleen tai opettajilleen.

Ongelma on, että pääkaupunkiseudulla alueet ovat alkaneet eriytyä, tietenkin niin käy myös kouluille. Keskiluokka on hiljalleen alkanut vältellä isoja vuokrakerrostaloalueita, joissa asuu paljon myös vieraskielisiä perheitä. Esim. nyt esillä olleet vantaalaiset koulut Havukoski ja Kytöpuisto sijaitsevat Havukoskella. 

Havukoski on yksi Vantaan kaupunginosista, jotka saavat tukea ns. segregaation ehkäisyyn. Muut tukea saavat alueet ovat Länsimäki, Hakunila, Mikkola ja Martinlaakso. Alueet eivät ole raunioituneita ghettoja, vaan tavallisia kerrostalolähiöitä luonnon keskellä. Myös Myyrmäki on vapaassa pudotuksessa, vaikka sinne ei kaupungin segregaation ehkäisytukea jaetakaan. Tähän mennessä tuki on ollut kosmeettista, ehkä parasta on ollut, että joihinkin kouluihin on voitu palkata lisätyövoimaa.

Ko. alueiden kouluissa on aivan yhtä hyviä opettajia kuin muissakin Vantaan tai Suomen kouluissa. Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen opettajien koulutus on aivan maailman kärkiluokkaa, ja koulutus tuottaa tasalaatuisen hyviä opettajia. Toisin kuin monissa muissa maissa, opettajienkoulutus vetää nuorisoa puoleensa, ja pyrkijöitä on hyvin paljon.

Aamu-Hesarissa oli hieno artikkeli, mitä Helsinki aikoo tehdä Kontulan suhteen, kannattaa klikata ja lukea:

Helsinki suunnittelee Kontulaan niin isoa muutosta, ettei aluetta enää tuntisi entiseksi (HS 29.9.2020)

On paljon puhuttu, että Vantaa on palkkaamassa Kytöpuiston koululle vartijoita. Vartija on uusi ammattinimike tavallisille kouluisännille, koska kouluisännillä ei ole lain mukaan oikeutta tutkia valvontakameroita. Vartijat eli entiset kouluisännät on koulutettu niin, että heillä on nyt oikeus tutkia valvontakameroita.

Kytöpuiston rehtorin päätä on vaadittu vadille, koska hän ei ole tuonut nimiä tai väkivaltatapauksen yksityiskohtia julkisuuteen. Lain mukaan hän ei saa niin tehdä, koska koululla on salassapitovelvollisuus. Ei oppilaiden nimiä tai heidän selkkauksiaan saa julkisesti levitellä. Repostelu ei kuulu opettajan etiikkaakaan.

Jos kiinnostaa, lue:

Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ:n julkaisu)

Yleisen oikeustajun mukaan ei voi ymmärtää, miksi kiusattu kiusaamisen pelosta voi jäädä kotiin, kun kiusaaja saa käydä koulua. Pahimmassa tapauksessa kiusattu voi vaihtaa koulua. 

Rehtorin pitää voida evätä väkivaltaa tehneeltä oikeus tulla kouluun – OAJ perää päättäjiltä toimia kiusaamista vastaan

Mitä voidaan tehdä, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan?

Kiusaaja pitää panna määräajaksi pois koulusta ja pahimmat kiusaajat on laitettava toiseen lähikouluun. Silloin kiusaaja viimeistään tajuaa, että nyt on tullut raja vastaan, kiusaaminen on lopetettava siihen paikkaan.

Vakavat koulukiusaamistapaukset tai -väkivallanteot on AINA ilmoitettava poliisille.

Ennaltaehkäisy on tärkeintä kiusaamisen torjunnassa.

Kiusaamiseen on puututtava heti ja tiukasti. Jo päiväkodissa on vaadittava lapsilta, että kiusaaminen on kiellettyä, ja että toista lasta ei saa lyödä tai potkia.

Opetusryhmät eivät saa olla liian isoja. Kiusaajat löytävät toisensa helpommin isossa luokassa kuin pienessä. Luokkakokoja ei saa enää paisuttaa. 

Nyky-inkluusio pitää häiriköt ja kiusaajat normiluokissa. On vakavasti harkittava tarkkailuluokkien paluuta. Koulun on taattava koskemattomuus ja työrauha kaikille oppilaille.

Opetuksessa on painotettava nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja ja hyvekasvatusta. Tavoitteena on kasvattaa nuorisosta vastuuntuntoisia kansalaisia. Iloiseen, hyviä tapoja korostavaan opetukseen tulee pyrkiä yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Kouluihin olisi hyvä palkata erityisnuorisotyöntekijöitä, jotka voivat tukea lapsia kokonaisvaltaisesti sekä koulussa että vapaa-aikana koulun jälkeen.

Vantaan västö kasvaa rajusti. Nyt kohta joka neljäs peruskoululainen on vieraskielinen, varhaiskasvatuksessa joka kolmas. On laskettu, että v. 2050 joka toinen vantaalainen on vieraskielinen.

Jos mitään ei tehdä, Vantaallekin muodostuu Ruotsin mallin mukaisia ongelmalähiöitä, joihin poliisitkaan eivät uskalla mennä. On ehkäistävä jengiytymisen kehitys, kierre on katkaistava jo alakouluista.

Lopuksi on todettava, että koulu ei ole yhteiskunnan automaatti, joka ratkaisee kaikki mahdolliset ongelmat. Ei koululla ole siihen resurssejakaan. Koulun pääasiallinen tehtävä on opettaa lapsia ja nuoria ja kasvattaa heistä vastuullisia kansalaisia yhdessä vanhempien kanssa. Päävastuu lasten kasvattamisessa on tietenkin vanhemmilla, lasten kasvatusta ei voi eikä saa ulkoistaa.

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Sote-uudistus kurittaa Pääkaupunkiseutua


Hallituksen kaavailema sote-uudistus on vieläkin huonompi kuin edellisen hallituksen ehdotus. Pääkaupunkiseudun asukkaiden kuntaverotukseen ollaan tekemässä kovia rakenteellisia muutoksia, sote-rahoitusta leikattaisiin selvästi enemmän kuin sote-menoja siirtyisi. Jos rahoitus kierrätetään valtion kautta, isot pääkaupunkiseudun kaupungit ovat suuria häviäjiä. 

Nyt uudistuksen avulla pumpataan esim. Vantaan omia verotuloja muualle Suomeen huomattavasti rajummin kuin nyt. Vantaan sote-yhtälö on sellainen, että keskinkertaisellakin matikkapäällä varustettu ihminen ymmärtää, että Vantaa ei pysty jäljellä jäävällä 6,37 prosentin kuntavero-osuudella järjestämään säädyllistä koulutusta tai kunnollisia päiväkoteja kaupungin lapsille, tai investoimaan suunniteltuihin tulevaisuuden hankkeisiin, tai lyhentämään massiivisia lainojaan. Vantaa kuten Espookin ovat hyvin velkaisia kaupunkeja.

On selvää, että Vantaa ei pysty rakentamaan kallista ratikkalinjaansa Länsimäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Pitää kehittää halvempi ratkaisu kuin ratikka, tosin on epäselvää, riittääkö rahat edes nivelbussiratkaisuun. Niin kova tuo 12,63 prosentin osuus on.

Kaikki viimeistään nyt huomaavat, miksi Keskusta tunki hallitukseen veret seisauttavan eduskuntavaalitappion jälkeen. Puolue sinnittelee hallituksessa, vaikka kannatusluvut putoavat kohta alle historiallisen kymmenen prosenttiyksikön. Keskusta haluaa roikkua takiaisena hallituksessa, koska tulonsiirto suurilta kaupungeilta maaseutukunnille hallituksen ksuunnitelmien mukaan tulee olemaan historiallisen suuri.

Samalla kaavailtu sote-rahoitusmalli vaarantaa suurten kaupunkien itsehallinnon, kun kaupungit tulevat riippuvaisiksi valtion päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit lyödään kumaraan.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina. Kun tuhka on laskeutunut maahan ja äänestys on ohi, vantaalaiset näkevät, keiden puolella valtuutetut ovat. 

Kaupunginhallituksessa muutettiin useita kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) lausuntoehdotuksen kohtia, jotka olivat erittäin kriittisiä. Nyt vaikuttaa siltä, että valtakunnanpolitiikka on hiipinyt Vantaan kaupunginhallituksen saliin, kun Viljasen kriittistä lausuntoehdotusta viilattiin myötäkarvaan SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden tuella äänin 7-6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) kiteytti asian hienolla lauseella: Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa.

Maanantaina nähdään, ketkä puolustavat. 

Varmaa on, että Kokoomus, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit puolustavat vantaalaisia. Hyvin mielenkiintoista on, hajoaako SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteisrintama. 

Olen ensimmäisen kauden valtuutettu. Tähän mennessä Vantaan valtuusto on päätöksissään pyrkinyt yhteisrintamassa pienistä näkemyseroista huolimatta ajattelemaan vantaalaisten etua. 

Näyttää siltä, että sote-uudistus on ensimmäinen rajusti valtuustoa jakava asia. Maanantainen äänestys on tavallaan samalla Vantaan Kuntavaalien2021 lähtölaukaus, joka aktivoi varmasti äänestäjät ajattelemaan.

* * *

16.9. HS

Vantaalla nähtiin erikoinen äänestyskierros, kun kaupunginhallitus viime viikolla muutti useita kohtia kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) tekemästä erittäin kriittisestä lausuntoehdotuksesta.

Äänestystulos syntyi hallituspohjan puolueiden eli sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden tuella äänin 7–6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 
Sari Multala (kok) arvioi, että uudistusta ollaan nyt tekemässä hallinto edellä.

’’Esitys ei sisällä mitään palveluita parantavia elementtejä, ja se heikentää merkittävästi kaupungin edellytyksiä tuottaa koulutuspalveluita ja huolehtia elinvoimastaan”, Multala kommentoi.

Vantaalla kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset jäivät tappiolle puolustaessaan kaupunginjohtajan pohjapaperia.

Esimerkiksi vastaus lausuntopyynnön kysymykseen, turvaako esityksen sääntely ”riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla” sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, muuttui äänestyksen jälkeen kielteisestä myönteiseksi.

Vääntö kohdistui sote-uudistuksen kohtaan, jossa yksiselitteisesti kiellettäisiin sote-maakuntaa ulkoistamasta laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, koska maakunnalla olisi oltava riittävä oma palvelutuotanto. Viljanen piti esitystä epäselvänä, mutta hallituksen enemmistö poisti tämän kritiikin.

Myös kaikki Vantaan kommentit kuntapohjaisen mallin puolesta ja maakuntamallia vastaan poistettiin virkamiespohjasta.

Lausuntoon jäi kuitenkin kohta, että Vantaan kaupunki tulee olemaan uudistuksessa yksi suurimmista häviäjistä. Uudistus kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet omilla toimillaan pitämään sote-kustannukset keskiarvoa alemmalla tasolla.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina, jolloin selviää Multalan mukaan kenen puolella vantaalaiset valtuutetut ovat.

”Lausuntokierros on sitä varten, että kaupunki tuo esiin esityksen hyvät ja huonot puolet. Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa’’, Sari Multala sanoo.