EU:n alueiden komitea päivitys 7. - ECR Local Dialogue, Kotka

Sote-paneelissa, vieressä Samuli Sibakoff

Järjestäjä ja juontaja Carina Jäntti

Kymenlaakson kilpailukyky ja turvallisuus -paneeli

Sote-paneeli

Olin hauskassa tapahtumassa Kotkassa. EU:n alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti järjesti ansiokkaasti kaupungin pääkirjaston auditoriossa ECR:n paikallistason tapahtuman, jossa keskityttiin Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen sekä sote-asioihin.

Oli kiva tavata pikaisesti Kotkan PS-kansanedustaja Juho Eerola, joka on hyvin mukava ja huumorintajuinen mies. Eerola osallistui Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvään paneeliin. Paneelissa oli mukana myös Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Kaikki paneeleihin osallistuvien nimet löydät alla olevasta linkistä:

Kymenlaakso: competitiveness, security, and healthcare resilience // ECR Group in the European Committee of the Regions

Itse osallistuin sote-paneeliin, jossa oli mukana mm. Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston pj Anne Heikkilä ja Kymenlaakson aluehallituksen PS-jäsen, suorasanainen Samuli Sibakoff.

Puheiden pituuden maksimiksi etukäteen määriteltiin viisi minuuttia, jonka varmaan kaikki ylittivät enemmän tai vähemmän, joten keskustelulle jäi vähän aikaan. Tunnollisena oman puheeni kesto oli rapiat päälle viisi minuuttia. Laitoin perään myös älykoneella käännetyn englanninkielisen version.

* * *

Terveisiä Vantaalta

Kymenlaaksoon on aina kiva tulla, sillä olen syntynyt Vehkalahden Pampyölissä lähellä Haminaa. Muutin viisivuotiaana Helsingin maalaiskuntaan, joka nykyään tunnetaan paremmin Vantaana.

Olen siis EU:n alueiden komitean jäsen ja kuulun myös komitean talousvaliokuntaan sekä EU-UK yhteistyöryhmään. Suomalaisia alueiden komiteassa on yhdeksän eri puolueista ja teemme yhteistyötä keskenämme.

Edustamme Carina Jäntin kanssa siellä perussuomalaisia ja kuulumme EU:n keskustaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Edeltäjäni EU:n alueiden komiteassa, lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen, ajoi ansiokkaasti Kymenlaakson asiaa etenkin raja-asioissa, kuten myös Carina luonnonvarat valiokunnassa. Raja-asiat ovat minunkin sydäntäni lähellä. Harva ymmärtää, että lentokenttäkaupunki Vantaa on Suomen suurin rajakaupunki.

Viikolla Hesarin yhden artikkelin kuva hätkähdytti: graafi Suomen 7-14 vuotiaiden lasten määrän kehityksestä vuodesta 2025 vuoteen 2045. Pääkaupunkiseudulla lapsimäärä kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä, muualla se laskee.

Kymenlaakson lapsimäärä tulee laskemaan järkyttävät 37,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi on otettava huomioon, että osa Kymenlaakson nuorista, varsinkin tytöistä, lähtee opiskelemaan muualle heti, kun kynnelle kyetään.

Väestökadon suhteen Kymenlaakso painii aivan omassa sarjassaan, sillä parina viime vuonna Kymmenlaakson asukasmäärä on pudonnut Suomessa eniten 1,7 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa hyvinvointialueen nettokustannukset ovat kasvaneet 10 prosenttiyksikköä per asukas. Kyllähän te isoissa ongelmissa olette.

Vantaa-Keravan eli Vaken alueella olemme saaneet kurssin kääntymään tiukan uudistusohjelman ansiosta. Teemme toistamiseen positiivisen tuloksen.

Olemme tehostaneet toimintoja sekä nostaneet palvelumaksuja. Kallista vuokratyövoimaa sekä ostopalveluja on vähennetty. Ensi vuonna pystymme kuittaaman velat pois.

Ikävää on, että uudessa rahoitusmallissa Vaken rahoitusta rokotetaan 22 miljoonaa per vuosi, mikä ei motivoi. Jo nyt Vaken rahoitus on valtakunnallisesti kolmanneksi pienintä per asukas. Iso pelko on, jos huonossa hapessa oleva Itä-Uusimaa ei saa talouttaan kuntoon, se liitetään Vakeen.

On kaksi fataalia sekä Vakea että Kymenlaaksoa yhdistävää tekijää.

Työttömyys riivaa molempia hyvinvointialueita. Vaken työttömyysprosentti on noin 14, kun Kymenlaaksossa se on noin 15. Vantaalla työttömiä on miltei 20 000, joista yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Erityisen vaarallista on nuorisotyöttömyys, koska mielenterveyshäiriöt sekä rikollisuus ja huumeiden käyttö lisääntyvät. Vakella työttömyyden syitä ovat etenkin lentokenttäklustesterin hyytyminen ja rakentamisen pysähtyneisyys.

Toinen yhteinen tekijä Vaken ja Kymenlaakson välillä on vanhusten suhteellisen määrän kasvu. Vaken motto on: ennakointi säästää rahaa ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

On lisätty vanhusten terveystarkastuksia, neuvontaa, liikuntaa ja kotona asumista tukevia keinoja. Etäkotihoito ja liikkuvat palvelut koteihin laajennettiin koko alueelle. Ne ovat edullisia ja vaikuttavia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta.

Laadukas ja saavutettava kotihoito ovat terveydenhuollon resilienssin perusta.

Vakessa vanhusjonot purettiin toimivalla hoitoketjulla. Kun palvelut etenevät sujuvasti vaiheesta toiseen, ikääntynyt saa apua ajoissa, ja koko järjestelmä toimii paremmin. Rahoitusmalli huomioi kyllä ikääntymisen, mutta väestötappio haastaa etenkin Kymenlaakson.

Henkilöstön riittävyys ratkaisee. Henkilöstön koulutus ja pysyvyys ovat kaikkein tärkein resurssi.  Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä mikään ei toimi.

Joka kolmas vantaalainen on jo vieraskielinen. Alueelle muuttaa kouluttamattomia vieraskielisiä, ja pois koulutettuja keskiluokkalaisia perheitä. 2040-luvulla yli puolet vantaalaisista on vieraskielisiä, mikä tulee olemaan haaste Vaken palveluille.

Ja lopuksi: teknologia ei korvaa ihmistä, mutta se vapauttaa aikaa oikeaan hoivaan.

Kiitos.

* * *

And in English:

Greetings from Vantaa

It is always nice to come to Kymenlaakso, because I was born in Pampyöli, Vehkalahti, near Hamina. When I was five years old, I moved to a rural municipality in Helsinki, which is now better known as Vantaa.

So I am a member of the EU Committee of the Regions and I also belong to the Committee's Economic Affairs Committee and the EU-UK Cooperation Group. There are Finnish members from nine different parties in the Committee of the Regions and we cooperate with each other.

Carina Jäntti and I represent the Finns Party there and we belong to the EU's center-right ECR group. My predecessor in the EU Committee of the Regions, Ilpo Heltimoinen from Lappeenranta, did a great job of promoting Kymenlaakso, especially in border issues, as did Carina in the Natural Resources Committee. Border issues are also close to my heart. Few people understand that the airport city of Vantaa is the largest border city in Finland.

Last week, a picture in one of Hesar's articles shocked me: a graph showing the development of the number of children aged 7-14 in Finland from 2025 to 2045. In the Helsinki metropolitan area, the number of children will increase by 5.8 percentage points, while elsewhere it will decrease.

The number of children in Kymenlaakso will decrease by a shocking 37.5 percentage points. In addition, it must be taken into account that some of the young people in Kymenlaakso, especially girls, will go to study elsewhere as soon as they can.

In terms of population loss, Kymenlaakso is struggling in a league of its own, as in the last couple of years the number of residents in Kymenlaakso has fallen the most in Finland by 1.7 percentage points. In the same period, the net costs of the welfare area have increased by 10 percentage points per inhabitant. You are in big trouble, right?

In the Vantaa-Kerava, or Vake, area, we have managed to turn the tide thanks to a strict reform programme. We are once again achieving positive results.

Health checks, advice, exercise and measures to support living at home for the elderly have been added. Remote home care and mobile services to homes were expanded to the entire region. They are affordable and effective and reduce the need for heavy services.

High-quality and accessible home care is the basis for the resilience of healthcare.

In Vake, the elderly queues were broken down with a functioning care chain. When services progress smoothly from one stage to another, the elderly receive help in time, and the entire system works better. The financing model does take ageing into account, but the population loss is particularly challenging for Kymenlaakso.

The adequacy of staff is crucial. The training and retention of staff are the most important resources. Without well-being staff, nothing works.

One in three Vantaa residents already speaks a foreign language. Uneducated foreign-speaking and uneducated middle-class families are moving to the region. By the 2040s, more than half of Vantaa residents will be foreign speakers, which will be a challenge for Vake's services.

And finally: technology does not replace people, but it frees up time for proper care.

Thank you.

EU:n alueiden komitea päivitys 6. - yleisistunto

Alueiden komitean yleiskokouksissa jäsenillä on mahdollisuus pitää noin minuutin pituisia puheita käsiteltävistä aiheista. Olen päättänyt, että yleisistunnossa pidän puheeni suomeksi. ECON-valiokunnassa ja EU-UK yhteistyöryhmässä pidän puheeni englanniksi, koska ko. kokouksissa ei ole suomenkielistä simultaanitulkkia, kuten yleiskokouksissa on. Muutenkin asia on periaatteellinen, sillä pienen kielialueen edustajina annamme tiettyä etua suurille maille. Tällä kertaa puheeni käsitteli lempiaihettani Euroopan kemikaaliteollisuuden kilpailukyvystä.

ECR:n lyhyt tiedote puheestani:

"To preserve the Chemical Industry in Europe we need simpler, technology neutral regulations. And we urgently need lower energy costs, which is currently the main barrier not only for the chemicals sector, but also for energy intensive sectors such as steel and automotive" ECR member

@kaiarilundell

on the European Chemicals Industry Action Plan

Koko puhe suomeksi:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Euroopan kemikaaliteollisuuden ongelmat voidaan jäljittää kahteen tekijään: liialliseen sääntelyyn ja energian hintojen jyrkkään nousuun, mikä johtuu erityisesti virheellisestä ilmastopolitiikasta.

Tuhansia työpaikkoja on menetetty. Yritykset ovat sulkeneet ovensa tai siirtäneet toimintansa muualle. Mikä vielä on pahempaa, ne siirtyvät usein EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa sääntely- ja turvallisuusstandardit ovat paljon alhaisemmat, mikä johtaa suurempiin haittavaikutuksiin ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Työpaikkojen turvaamiseksi ja kemikaaliteollisuudenalan säilyttämiseksi Euroopassa tarvitsemme uuden lähestymistavan.

1. Tarvitsemme yksinkertaisempia, teknologianeutraaleja säännöksiä, jotka voidaan mukauttaa paikallisiin olosuhteisiin.

2. Tarvitsemme myös kiireellisesti alhaisempia energiahintoja, jotka ovat tällä hetkellä suurin este paitsi kemikaaliteollisuudelle myös teräs-, auto- ja muille valmistusteollisuuden aloille.

Keskittymällä näiden kahden suurimman ongelman ratkaisemiseen voimme auttaa kemikaaliteollisuuttamme kilpailemaan Yhdysvaltojen, Aasian ja muiden maiden kanssa.

Kiitos.

Linkedin-kuvakaappaus ECR-ryhmän suomalaisista, vasemmalla ECR-ryhmän asiantuntija Teemu Karhapää, Kai-Ari Lundell ja yep Sini Laine. 

Yepit ovat 18-35 -vuotiaita nuorison edustajia alueiden komiteassa. Yepin pitää olla joko kunta- tai aluevaltuutettu.

Uudet yep-paikat ovat haussa, alla linkki hakuhakemukseen:

Marketing Form

EU:n alueiden komitea päivitys 5. - Econ talousvaliokunta

Puheeni alueiden komitean talousvaliokunnassa:

Dear colleagues,

It is regrettable that the mix of red tape and skyrocketing energy prices from climate policies have seriously undermined the competitiveness of this industry in Europe. Thousands of jobs have been lost, and companies have closed or relocated elsewhere. The numbers are not pretty.

And where do the companies go when they end their operations in Europe? Often, they relocate to non-EU countries with much lower regulatory and safety standards, leading to worse impact on human health and the environment.

To safeguard jobs and preserve this industry in Europe, we need a new approach. We need simpler regulations that can be adapted to local realities, in line with the principle of subsidiarity.

We need multi-level governance in EU instruments supporting the sector, linking the sector's growth to territorial development.

And we urgently need lower energy costs, which is currently the main impediment not only to the chemicals sector, but also to steel, automotive, and other manufacturing sectors. We should tap more into the potential of nuclear energy, for instance.

I commend the European Commission for publishing the Action Plan for this critical industry, but the simplification package, which is estimated to save the industry 363 million euros annually in administrative costs, is simply not enough when compared to the size of the sector.

To conclude, we need lower energy costs, less red tape, and fairer competition to preserve this critical industry in Europe, and helping it compete against the chemicals industry in the US, Asia and elsewhere.

Thank you.

Ja tekoälyllä suomennettuna:

Hyvät kollegat,

On valitettavaa, että byrokratia ja ilmastopolitiikan aiheuttama energiahintojen jyrkkä nousu ovat vakavasti heikentäneet kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä Euroopassa. Tuhansia työpaikkoja on menetetty, ja yrityksiä on suljettu tai siirretty muualle. Luvut ovat rumia.

Ja minne yritykset siirtyvät, kun ne lopettavat toimintansa Euroopassa? Usein ne siirtyvät EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa sääntely- ja turvallisuusstandardit ovat paljon alhaisemmat, mikä heikentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia.

Työpaikkojen turvaamiseksi ja tämän teollisuudenalan säilyttämiseksi Euroopassa tarvitsemme uuden lähestymistavan. Tarvitsemme parempaa sääntelyä, joka voidaan mukauttaa paikallisiin olosuhteisiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Tarvitsemme monitasoista hallintoa EU:n rahoitusinstrumenteissa, jotka tukevat kemikaaliteollisuutta, ja meidän tulee vahvemmin yhdistää alan kasvu aluekehitykseen.

Tarvitsemme myös kiireellisesti alhaisempia energiahintoja, jotka ovat tällä hetkellä suurin este paitsi kemianteollisuudelle myös teräs-, auto- ja muille teollisuuden aloille. Tässä yhteydessä meidän pitäisi esimerkiksi hyödyntää enemmän ydinenergiaa.

Kiitän Euroopan komissiota tämän tärkeän toimintasuunnitelman julkaisemisesta, mutta sääntelyn yksinkertaistamispaketti, jonka arvioidaan säästävän yrityksille 363 miljoonaa euroa vuodessa hallinnollisissa kustannuksissa, ei yksinkertaisesti riitä, kun sitä verrataan alan kokoon.

Tiivistettynä: tarvitsemme alhaisempia energiahintoja, vähemmän byrokratiaa ja reilumpaa kilpailua, jotta voimme säilyttää tämän tärkeän teollisuudenalan Euroopassa ja auttaa sitä kilpailemaan kemianteollisuuden kanssa Yhdysvalloissa, Aasiassa ja muualla.

Kiitos.

Vantaan Perussuomalaisen valtuustoryhmän strategiaryhmäpuheenvuoro

Vantaan kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Vantaan 2026-2029 kaupunkistrategiaa. Vantaan Perussuomalaisten pj Kai-Ari Lundell piti ryhmäpuheenvuoron:

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Vantaan viime kauden kaupunkistrategia Innovaatioiden Vantaa oli järkyttävän paksu, miltei 50-sivuinen monistenippu. Punaista lankaa oli vaikea hahmottaa. Ohjavuus oli heikko. Ohjelmia oli hirmuinen määrä ja niitä oli lähes mahdoton löytää.

Totesin joskus, että jos jossain yrityksessä olisi käytössä yhtä paksu monistenippu, konkurssi olisi varma.

Kun aloimme viime kaudella valmistella uutta kaupunkistrategiaa, olin tyytyväinen, kun emme enää käyttäneet pohjana vanhaa, vaan heivasimme sen huitsin nevadaan.

Uuden strategian muoto on selkeä. Sen pääsivu mahtuu yhdelle vaaka A-neloselle. On kolme otsikkoa, joiden kunkin alla on neljästä viiteen tavoitetta. Kivijalkana on kestävä ja vakaa talous.

Hienoa on, että pystyimme kiteyttämään kahdeksan strategista ohjelmaa. Loputkin ohjelmat tulevat varmaan aakkosjärjestyksessä kaupungin nettisivuille strategian perään. Olemme tyytyväisiä, kun kaupungin korruption vastainen ohjelma alkaa olla valmis.

Strategia on nyt ohjaava, mutta sen ylivoimaisesti suurin heikkous on sen kivijalka eli kestävä ja vakaa talous.

Vantaan talous ei ole kestävällä ja vakaalla pohjalla.

Tulojen lisääminen on vaikeaa, kun veropohja on heikko. Näyttää siltä, että emme pysty hetkeen pysäyttämään velkaantumista. Kaupungin kasvu on viime vuosina ollut pikemminkin holtitonta kuin hallittua.

Espoon uudessa strategiassa halutaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun. Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen katsoo, että väkiluvun kasvu voitaisiin jopa puolittaa huippuvuosista. Hän toteaa, että ei enää vuokratalokeskittymiä.

Meidän pitää ottaa mallia Espoosta.

Vantaan nettomuuttolukemat ovat karseita. Kaupungista muuttaa veronmaksajia naapurikuntiin ja tilalle tulee ihmisiä suoraan työttömyyskortistoon.

Jossain vaiheessa päätettiin, että poismuuttajille pitäisi tehdä kysely, jossa kyseltäisiin mihin muutetaan ja miksi. Mikähän sen kyselyn tilanne mahtaa olla?

Vantaan työttömyysprosentti on noin 15. Työttömiä noin 20 000, joista pitkäaikaistyöttömiä noin 11 000. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä jää kortistoon pysyvästi.

Ikävintä on, että joukossa paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Työttömissä on suhteellisesti paljon vieraskielisiä.

Käyn läpi muutaman strategiatavoitteen perussuomalaisesta näkökulmasta.

Parannamme turvallisuutta. Vantaa on tilastokärjessä rikollisuuden suhteen, mutta kyse on myös asukkaiden turvallisuudentunteesta.

Houkuttelemme osaajia ja yrityksiä. Tavoite on Vantaan kannalta fataali. Yritykset luovat uusia työpaikkoja ja tuovat verotuloja kaupunkiin. Pitäisikö meidän antaa uusille yrityksille jopa ilmaisia tontteja?

Olemme koulutuksen edelläkävijöitä. Voisiko Vantaa joskus tulla kakkosaallossa ja ottaa oppia kokeilijoiden virheistä? Kouluissa olisi syytä palata perusasioiden pariin. Joka kolmas poika peruskoulun päättövaiheessa ei osaa lukea kunnolla.

Monipuolistamme asumisen vaihtoehtoja. Vantaalla on aina ollut monipuolista asumista. Nyt tarvitsemme lisää pientaloalueita. Katrinebergin sekä Hiekkaharjun seurakuntayhtymien maille suunnitellut pientaloalueet ovat hyvä alku.

Nostamme työllisyyttä ja koulutustasoa. Työttömyyden suhteen voidaan puhua vantaalaisesta hätätilasta. Asukkaiden koulutustaso on jäänyt jälkeen verrokkikuntiin nähden.

Kiitän strategian valmistelijoita hyvästä valmistelusta ja joustavuudesta. Kiitän koko talous- ja strategiatoimikuntaa hyvästä yhteistyöstä.

Olemme avanneet uuden strategiamallin. Valtuustokauden puolessa välissä palaamme asiaan ja teemme väliarvioinnin.

Strategiankin kehittäminen on jatkuva prosessi.

Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

Pientalot pelloile, ei metsiin

Hesari kutsui kaupunginvaltuutetuista minut, Vaula Norrenan, Ida Tammisen ja Mika Kasosen Vallinojan pöpelikköön kuvaa varten. Meitä oli jo aiemmin haastateltu Vantaan pientalokaavoista.

Vantaa tarvitsee kipeästi uusi pientaloalueita. Tutkitusti pientaloalueilta tulee suhteellisesti enemmän verotuloja kuin muualta, ja nyt kaupunki talousahdingossaan tarvitsee hyviä veronmaksajia.

Ongelma on, että pientaloja on kaavoitettu lähimetsiin, jotka kaupungin asukkaat kokevat kaupungin ykkösvetovoimatekijäksi. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pitkään taistellut lähimetsien niin Vallinojan metsien kuin Linnaisten, Päiväkummun ja Smedsin metsien puolesta. Ikävää myös on, että Pähkinärinteessä Lammaslammen länsipuolella olevalle palstaviljelyalueelle on suunnitteilla omakotialue. Kyllä Vantaalla riittää peltoa ja turhaa pöpelikköä omakotirakentamiseen.

Olen pitkään puhunut siitä, että Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot on kaavoitettava pientaloalueeksi aina Hakkilan soramontuille asti. On rakennettava vieläkin vetovoimaisempi puutarhakaupunginosa kuin Kartanonkoski on. 

Hiekkaharjun pellot ovat saavutettavuudeltaan Suomen paras rakentamaton alue rakennettavaksi pientaloille. Alueella on golfkenttä, Rekolanpuro ja Keravanjoki. Maasto on kauniin polveilevaa. Alue sopii monipuoliseen pientalorakentamiseen: townhousea ja omakotitaloja. 

Vantaan Jokiniemeen uusia asuntoja – Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät aluetta yhteistyössä

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. esisopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta tontin, jossa toimii Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipiste. Samalla solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymien omistama Jokiniemen tontti saa asemakaavan ja sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Kerrostaloalueiden paikka on junaratojen varret ja liepeet, Kivistö on kesken, Aviapolis on rakentamatta. Hieno alue on myös Tikkurilan väritehtaiden alue, joka on jo kaavoitettu. Alue rakennetaan neljässä eri vaiheessa, kunhan Tikkurila Oy poistuu alueelta. Jos Hiekkaharjun pellot on Suomen parasta rakentamatonta pientaloaluetta, on Tikkurila Oy:n alue Suomen parasta rakentamatonta kerrostalo- ja townhouse-aluetta.

Lue Hesarin artikkeli alta olevan linkin kautta, mikäli sinulla on Hesarin tunnarit. Laitoin omat haastatteluosat suoraan luettaviksi.

* * *

HS 16.12.2025

Päättäjät muuttivat mielensä Vantaalla: Tontteja pientaloille ei meinaa saada millään

Asuminen|Poliitikkojen mieli muuttui Vantaalla. Pientalotontteja kaivataan, muttei ihan minne tahansa.

”Meillä on jo pitkään ollut slogan, että pientalot pelloille, ei metsiin. Onhan Vantaalla joutomaita ja peltoja vaikka kuinka paljon. Ne arvokkaimmat kulttuurimaisemat ovat kaikkien tiedossa eikä niiden kanssa ole ristiriitaa”, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundell kytkee tuoreimpien nurin menneiden pientalokaavojen listaan myös Linnaistenmetsän, jossa kaupunki on jo pitkään yrittänyt tuoda lisätontteja suositun pientaloalueen kupeeseen kaupungin omalle maalle. Parhaillaan on selvityksessä, supistaako vesilain suojelema noro aluetta entisestään.

Lundell taas on jo useita vuosia puhunut Hiekkaharjun aseman itäpuolella sijaitsevista pelloista, jotka ulottuvat Hakkilaan saakka.

EU:n alueiden komitea päivitys 4. - yleisistunto

Alueiden komitean presidentti Kata Tüttő ja minä puolalaisessa jouluillassa

Olin ensimmäistä kertaa Alueiden komitean yleiskokouksessa, joka pidettiin EU-parlamentin isossa salissa 10-11.2025. Paikalla oli 300 komitean jäsentä sekä paljon EU-virkamiehiä ja ryhmien asiantuntijoita.

Paljon tietenkin pidettiin puheita. Ainakin seuraavat sanat tulivat tutuiksi: cohesion, simplification, single market, subsidiarity, sustainable development. Myös Ukrainan sodasta ja EU:n yhteisestä puolustamisesta puhuttiin paljon.

Äänestäminen oli haipakkaa. se suoritettiin lappua nostamalla. Jos oli tasaista, suoritettiin sähköinen äänestys.

Tulin jo aiemmin edellisenä päivänä, koska kuulun ECR:n suunnitteluryhmään, ECR Bureau. Erityisen kivaa oli nähdä edeltäjäni Ilpo Heltimoinen, joka oli paneelissa alustajana. Aiheina olivat mm. sisämarkkinat ja kokonaisturvallisuus sekä resilienssi.

Minut nimitettiin ECR-ryhmän varainhoitajaksi.

ECR:n näkemys EU-lainsäädännön yksinkertaistamisesta:

The simplest and most effective starting point for real progress on simplification would be to respect the EU Treaties. Many of the problems the European Union faces today stem from a persistent tendency to appropriate competences and deliberately weaken the role of the Member States.

An oversized bureaucracy is not an accident, it is the consequence of years of misguided decisions that have had a negative impact on Europe's competitiveness.

The Commission’s new simplification initiative could be a genuine opportunity to remove unnecessary bureaucracy, but only if it is developed in close cooperation with EU Member States and its local and regional authorities.

We support efforts to streamline EU procedures, accelerate access to funding, especially for smaller beneficiaries such as Europe's SMEs, and simplify applications and reporting: all essential for delivering high-impact projects on the ground.

Excessive regulatory complexity continues to undermine effective policymaking and implementation. A credible simplification agenda must therefore be built on subsidiarity, proportionality and sound administration — including here in Brussels.

Ja koneella käännettynä suomeksi:

Tehokkain lähtökohta todelliselle yksinkertaistamiselle olisi EU:n perussopimusten noudattaminen. Monet Euroopan unionin nykyisistä ongelmista johtuvat jatkuvasta taipumuksesta ottaa toimivaltaa itselleen ja heikentää tarkoituksellisesti jäsenvaltioiden roolia.

Ylisuuri byrokratia ei ole sattumaa, vaan se on seurausta vuosien ajan tehdyistä virheellisistä päätöksistä, jotka ovat vaikuttaneet kielteisesti Euroopan kilpailukykyyn.

Komission uusi yksinkertaistamisaloite voisi olla todellinen tilaisuus poistaa tarpeetonta byrokratiaa, mutta vain jos se kehitetään tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

Tuemme pyrkimyksiä virtaviivaistaa EU:n menettelyjä, nopeuttaa rahoituksen saantia erityisesti pienemmille edunsaajille, kuten Euroopan pk-yrityksille, sekä yksinkertaistaa hakemuksia ja raportointia: nämä ovat kaikki olennaisia tekijöitä, jotta voidaan toteuttaa vaikuttavia hankkeita käytännössä.

Liiallinen sääntelyn monimutkaisuus heikentää edelleen tehokasta päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa. Luotettava yksinkertaistamisohjelma on siksi rakennettava toissijaisuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteiden pohjalta – myös täällä Brysselissä.

EU:n alueiden komitea päivitys 3. - puolustustyöryhmä

Oli kiva kokouspäivä, sillä pääsin yllättäen varan varana Alueiden komitean Puolustusryhmään. Ryhmässä varsinaisia komitean jäseniä oli vain seitsemän, yksi kustakin poliittisestä ryhmästä. Minä edustin ECR-ryhmää, johon Perussuomalaiset kuuluu.

Mielenkiintoiseksi ryhmän koosteen teki, että ryhmässä oli kaksi puolalaista, kaksi suomalaista, yksi latvialainen, yksi saksalainen ja yksi espanjalainen. Viisi edustajaa oli Venäjän rajanaapurimaista, joten oli selvää, että keskustelu painottui vahvasti Euroopan itärajan puolustukseen. Puolalla ja Suomella ovatkin yhdet Euroopan parhaista armeijoista.

Vaikka kokousedustajia oli vain seitsemän, sali oli täynnä EU:n asiantuntijoita. Istuimme salin keskellä aivan työryhmän presidentin edessä, joten tunnelma oli suorastaan intiimi.

Ei ole kauaa siitä, kun EU:n puolustukseen satsattava raha oli pyöreät nolla. Nyt rahaa panostetaan sekä suoraan että lainoin. EU:n merkitys EU:n Venäjän puoleisille rajavaltioille puolustuksellisesti onkin korostunut valtavasti, vaikka kaikki maat kuuluvatkin NATO:oon. Trumpin poukkoileva NATO-politiikka on saanut Euroopan varpailleen ja vahvistamaan puolustustaan. Hienoa on, että puolustustaan laiminlyöneet Saksa ja Ruotsi ovat heränneet koomasta. Molemmat maat ovat palauttamassa yleisen asevelvollisuuden. Varsinkin Saksan merkitys Euroopan puolustuksen kannalta on suuri, kun Rheinmetall ja muut Saksan asejätit ovat alkaneet taas takoa kunnolla aseita. 

Toivottavasti myös Suomen puolustusteollisuus herää kunnolla, kuten esim. Patria ja Sako ovat jo tehneetkin. Patrian panssaroidut kuljetusvaunut ja Sakon uudet rynnäkkökiväärit ovat hittejä. Hienoa on myös Nammo Lapuan kasvanut kranaatti- ja tykinammustuotanto. Aseilla ei tee mitään, jos ei ole ammuksia.  Suomi on viiden suurimman ammustuottajan joukossa eurooppalaisten kumppanien vertailussa. Olisi kannaltamme hyvä, että aseita ja ammuksia riittäisi kunnolla vientiinkin.

Aioin ensin aloituspuheenvuorossani pitää historiallisen kertauksen talvi- ja jatkosodasta ja korostaa, ettei Neuvostoliitto onnistunut nujertamaan Suomea, vaikka sodat voittikin. Helsinki, Lontoo ja Moskova olivat ainoat sotaan osallistuneet Euroopan pääkaupungit, joita ei toisessa maailmansodassa miehitetty. 

Olisin myös esittänyt pahoitteluni Puolan ja Latvian edustajille siitä, että Neuvostoliitto miehitti ja orjuutti maat viideksikymmeneksi vuodeksi. Itselleni oli valtaisa järkytys, kun lukiolaispoikana tein ensimmäisen itäblokin reissuni v. 1975 Varsovaan. Isäni teki elämäntyönsä Finnairin palveluksessa ollen välillä yhtiön edustajana Moskovassa, joten tiesin teoriassa, millainen tilanne itäblokin maissa tuolloin oli.

Varsovan reissu oli minulle maailmankatsomuksellisesti hyvin merkityksellinen. Oivalsin hetkessä eurooppalaisuuden sekä demokratian merkitykset. Demokratiaa ei olisi ilman Eurooppaa. Reissuni jälkimmäinen kohde oli Wien, jota pidin Varsovan jälkeen lähes paratiisina. Suuri eurooppalainen kulttuurikaupunki.

Olen läpeensä pohjoismainen demokraatti. 

Esikuviani ovat olleet sellaiset suoraselkäiset herrat, kuten Ståhlberg, Ryti, Ehrnrooth, Vennamo ja Virolainen. Suuren vaikutuksen minuun teki etenkin Georg C. Ehrnrooth, joka oli ajan suurin suomalainen länsimyönteinen pohjoismainen demokraatti. Nimilistastani näkee, että olen ollut aina antikekkoslainen. Poikkeuslaki oli minulle shokki, en voinut millään ymmärtää, miksi Kekkonen suostui demokratiaa halventavaan poikkeuslakimenettelyyn v. 1973, eikä presidentinvaaleja pidetty. Presidentinvaaleissa olisin päässyt ensimmäisen kerran äänestämään.

Pieni anekdootti: 

Synnyin Paasikiven aikaan 28.1.1956. Kekkonen astui virkaansa 1.3.1956.

Kun Kekkonen luopui presidentin virastaan v. 1982, olin 25-vuotias. Olen siis Kekkosen ajan lapsi ja nuori.

Ensimmäinen presidentti, jota äänestin ensimmäisellä kierroksella oli Nobel-voittaja Martti Ahtisaari. Muita olen äänestänyt vasta toisella kierroksella. 

Esittelypuheenvuoroni:

Thank you Mr. Chairman, Dear colleagues,

- I am Kai-Ari Lundell, a new member of the Committee of Regions, ECR Group

- I am a city councillor and also a regional councillor

- I will share with you some facts about my home city Vantaa and Finland’s defence

- Vantaa is Finland’s fourth biggest city just next to Helsinki and its’s Finland’s largest border city, as Finland’s main international airport is located in Vantaa

- As you know, Finland has the longest border with Russia in Europe 

- We joined NATO two years ago

- We have mandatory military service and we are raising the age limit for the reserve to 65

- After that, our reserve will be about one million soldiers

- This is a signal to our NATO friends that Finland certainly hasn’t dropped the ball after joining NATO, but takes the strengthening of its national defense very seriously

- For instance, we ordered 64 F-35 fighter jets from the United States and we have a total of 239 Leopard 2 tanks

- We have now started developing drones based on the lessons learned from Ukraine

- Dear colleagues, I hope that together we can accomplish a lot of good

- Thank you

Mikko Aaltonen Tampereelta ja Minä

Sama suomeksi koneella käännettynä:

Kiitos herra puheenjohtaja, hyvät kollegat,

- Olen Kai-Ari Lundell, alueiden komitean ECR-ryhmän uusi jäsen

- Olen kaupunginvaltuutettu ja myös aluevaltuutettu

- Kerron teille joitakin faktoja kotikaupungistani Vantaasta ja Suomen puolustuksesta

- Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki aivan Helsingin vieressä ja Suomen suurin rajakaupunki, sillä Suomen tärkein kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Vantaalla

- Kuten tiedätte, Suomella on Euroopan pisin raja Venäjän kanssa

- Liityimme Natoon kaksi vuotta sitten

- Meillä on pakollinen asepalvelus ja nostamme reservin ikärajan 65 vuoteen

- Sen jälkeen reservissämme on noin miljoona sotilasta

- Tämä on signaali Nato-ystävillemme siitä, että Suomi ei ole todellakaan jättänyt palloa käyttämättä Natoon liittymisen jälkeen, vaan suhtautuu kansallisen puolustuksensa vahvistamiseen erittäin vakavasti

- Esimerkiksi tilasimme Yhdysvalloista 64 F-35-hävittäjää ja meillä on yhteensä 239 Leopard 2 -panssarivaunua

- Olemme nyt aloittaneet dronejen kehittämisen kokemusten perusteella opin Ukrainasta

- Hyvät kollegat, toivon, että yhdessä voimme saada aikaan paljon hyvää

- Kiitos

Lopuksi ydinosa ECR:n puolesta pidetystä puheestani:

"We must continue to pay particular attention to the security situation in the eastern border regions, which are most exposed to conventional and hybrid threats, and ensure that the upcoming Communication on the Eastern border regions truly serves these regions." 

EU:n alueiden komitea päivitys 2. - ECON talousvaliokunta

EU alueiden komitea - päivitys 2.

Econ - talousvaliokunta, Bryssel

Econissa ei ole suomenkielistä tulkkausta, vaan englanninkielinen tulkkaus. Tikkana on kuunneltava. Paljon on uutta EU-sanastoa, jota onneksi kerrataan suurin piirtein joka toisessa puheenvuorossa: cohesion, single market, red tape, simplification. Päähän menee.

Minut valittiin ECR:n ECON valiokunnan varakoordinaattoriksi.

ECR-ryhmämme kommentit EU:n sisämarkkinoista:

•    Sisämarkkinat ovat EU:n ydin, ja on olennaisen tärkeää, että komissio ryhtyy kunnianhimoisiin toimiin sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi. Vahvemmat sisämarkkinat ovat välttämättömiä kasvun, resilienssin ja strategisen autonomian lisäämiseksi sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi maailmanmarkkinoilla.

•    Yritykset, erityisesti pk-yritykset, kohtaavat päivittäin esteitä ja haasteita myydessään tuotteitaan tai laajentuessaan toiseen jäsenvaltioon.  Päättäväiset toimet jäljellä olevien sääntelyesteiden poistamiseksi voisivat tuottaa 644 miljardin euron taloudelliset hyödyt vuoteen 2032 mennessä.

•    Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi osallistua strategian ja seuraavien sääntelytoimenpiteiden täytäntöönpanoon auttamalla mukauttamaan sisämarkkinavälineitä paikallisiin olosuhteisiin, helpottamalla markkinoiden integraatiota ja  käyttämällä sisämarkkinoita innovaatioiden ja alueellisen kehityksen välineenä.

•    Sisämarkkinoita koskevaa työtä on myös jatkettava, jotta sen resilienssi ja eheys voidaan varmistaa kriisitilanteissa, sillä toimitusketjun häiriöt voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa alueellisille talouksille.

Sebastian Tynkkynen Vantaan Perussuomalaiset ry:n syyskokouksessa

Vantaan Perussuomalaiset ry:n syyskokouksesta 

Kuva: Mikko Suutarinen

Yllätys oli suuri, kun juuri Vantaalle muuttanut europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen tuli esittäytymään Vantaan Perussuomalaisten syyskokouksessa. 

Kokouksessa sain puolueen pronssisen ansiomerkin ja minut valittiin myös yhdistyksen v. 2026 hallitukseen. Puheenjohtajana jatkaa edelleen viidettä kauttaan Peter Lammenranta.

Ilta-Sanomat tuli paikalle ja teki kivan jutun Tynkkysestä, koko juttu on luettavissa alla olevan linkin takaa. Laitoin jutun loppuosan luettavaksi suoraan alta.

Juha Järä ja Kai-Ari Lundell 

Kuva: Mikko Suutarinen

Muutto Vantaalle tuli ”täytenä, ihanana yllätyksenä” (IS 25.11.2025)

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen (ps) muutto Vantaalle saa paikalliset perussuomalaiset innostumaan.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell sanoo, että se tuli ”täytenä, ihanana yllätyksenä”.

Lundell aikoo ”ehdottomasti” houkutella Tynkkysen kuntavaaliehdokkaaksi. Seuraavat vaalit pidetään vuonna 2029.

– Jos Sebu pääsisi mukaan, hän repäisisi perässään ehkä kolmekin kaupunginvaltuutettua, Lundell kaavailee.

– Sebun avulla kiilaisimme varmaan kakkospaikalle, kaupunginvaltuutettu Juha Järä (ps) sanoo.

Lundell tietää, ettei Tynkkynen lähde eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta.

– Hän on hylännyt Euroopassa punaisen jätkäpaidan kokonaan ja siirtynyt pukumieheksi. Sehän on ihan selvä signaali, että hän keskittyy Eurooppaan.

Lundell sanoo, että Tynkkysen parisuhde miehen kanssa ei ole mikään ongelma. Hän huomauttaa, että kansanedustaja Joakim Vigeliuskin (ps) on parisuhteessa miehen kanssa.

– Olen liberaalipuolella tässä mielessä. Sekä Vigelius että Tynkkynen ovat erittäin päteviä kavereita ja nuoria vielä.

Järä on samoilla linjoilla.

– Meillä on tietyissä asioissa, vähän niin kuin luterilaisessa kirkossa, katto korkealla ja seinät leveällä.

Järän mielestä Tynkkysen maahanmuuttajapuoliso Alan Da Silva on hyvä esimerkki siitä, että perussuomalaiset eivät vastusta ”järkevää ja hyödyllistä” maahanmuuttoa, vaikka heitä syytetään rasisteiksi.

– Vakka kantensa hakee. Rakkaus on mysteeri, ei tuohon ole mitään järkevää vastausta, Lundell virkkoo.

Tynkkynen sanoi lauantaina Vantaan perussuomalaisten syyskokouksessa alkaneensa pohtia kuntavaaliehdokkuutta.

Kokousväki vastasi tähän raivokkain aplodein.

Hän kertoi sanoneensa aikoinaan kansalaisille somessa, että ei istuisi useammalla pallilla samaan aikaan.

– Tämä on jaakobinpaini, joka minun pitää käydä.