Miksi Kokoomus ja Sosialidemokraatit eivät halua Vantaalle korruption vastaista ohjelmaa?
Kuntaliiton mukaan korruptiota on tyypillisimmin havaittavissa politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyväveli-verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet.
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta toukokuussa 2021. Kuntaliiton ”Korruptio ja eettisyys kunnissa” -julkaisussa (2018) annetaan ohjeet, kuinka kunnat voivat luoda korruption vastaisen ohjelman korruption tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Kuntaliitto on oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston jäsen. (korruptiontorjunta.fi)
Vantaan korruptiohistoria on erittäin synkkä erityisesti johtavien luottamushenkilöiden osalta.
Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 5.8.2024 käsiteltiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisen periaatteita Vantaan kaupunkikonsernissa. Perussuomalaiset esitti, että kaupunkiin tehtäisiin selkeä, erillinen korruption vastainen ohjelma.
Hämmästyimme aidosti, kun esityksemme kaatui äänin 8-5. Korruption vastaista ohjelmaa kannattivat Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit.
Vantaalle on tehty valtava määrä erilaisia ohjelmia ja periaateohjeistuksia mm. jossain määrin sananvapautta rajoittava luottamushenkilöiden eettinen ohjeistus, joka runnottiin läpi kiireellä keväällä 2022.
Miksi selkeää korruption vastaista ohjelmaa ei haluta Vantaalle? Ohjelma olisi vahva selkänoja sekä luottamushenkilöille että virkamiehille. Sullemulle-politiikalle ja epämääräisille hyväveli-verkostoille on saatava kertakaikkinen stoppi.
Korruption vastainen taistelu on ollut koko ajan Vantaan Perussuomalaisten toiminnan yksi ohjenuorista. Syksyllä kaupunginvaltuutettu Antero Eerolan (vas.) aloite korruption vastaisen ohjelman laatimiseksi Vantaalle palautuu kaupunginvaltuuston käsittelyyn. On varmaa, että silloin valtuustokeskustelu tulee olemaan värikästä ja osin myös kuumaa niin kuin pitääkin.
Perussuomalaisten kaupunginhallitusryhmä:
Kai-Ari Lundell
kaupunginvaltuutettu
Mika Niikko
kaupunginvaltuutettu
Juha Suoniemi
kaupunginvaltuutettu
* * *
Vastustamme yhä Vantaan ratikkaa
Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla ”Kaatuuko Vantaan
ratikka?” (5.6.2024). Perussuomalaisten Vantaan valtuustoryhmä on
johdonmukaisesti koko valtuustokauden ajan vastustanut Vantaan ratikan
rakentamista.
Tulevat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset eli MAL-neuvottelut
ratkaisevat ajautuuko Vantaa vuosikymmenien taloudelliseen
ahdinkoon. Vantaan valtuusto teki ehdollisen päätöksen ratikan
rakentamisesta toukokuussa 2023, mikäli valtio osallistuu rakentamisen
kustannuksiin 30 % osuudella eli 170 miljoonalla eurolla.
Vantaan ratikka on Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan
liikennetaloudellisesti kannattamaton.
Ratikan kannattavuus Vantaan taloudelle laskelmissa perustuu
ratikan lisärakentamismahdollisuuksien tuomiin kiinteistötaloudellisiin
maanmyynti- ja kaavoituskorvaustuloihin. Kustannuksiksi arvioitiin tulevalle 25
vuodelle 826 miljoonaa euroa ja tuloiksi seuraavalle 40 vuodelle 836 miljoonaa
euroa.
Kun ratikkahanketta käynnistettiin v. 2019, väitettiin, että
ratikkaa käyttäisi 80 000 matkustajaa vuorokaudessa. WSP Group tarkisti
laskelman v. 2022 ja julkaisi uuden raportin ”Vantaan ratikan
matkustajamääräennusteet”. Raportin mukaan v. 2030 matkustajia olisi 31 000
vuorokaudessa ja v. 2050 matkustajia olisi 46 000 vuorokaudessa. Ratikkavaihtoehdossa
esitetyn kasvun tuoma joukkoliikenne voidaan tarkistetun laskelman mukaisesti
hoitaa huoleta runkobusseilla.
Vantaan Ratikan rakentamispäätös ei ole vielä lainvoimainen.
Päätös on valitusten takia hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ratikan päätökset
ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä päätöksenteossa esiintyneiden
esteellisyyksien takia. Ratikan päätöksenteon tuoman lisärakentamisen
tarkastelut ja laskelmat perustuvat ratikan kaavarunkoon. Maankäyttö- ja
rakennuslaki ei tunne kaavarunkoa. Sisällöltään esitetty rakentaminen on
osittain tuoreen yleiskaavan vastaista. Tätä ei ole voitu varmentaa, koska
kaavarungoista ei suunnitelmana voi valittaa.
MAL-sopimusten solmiminen kaupunkikeskusten kanssa on
tietojemme mukaan tulossa hallituksen päätettäväksi lähiaikoina. Päätös on
asuntopoliittisena- ja kaavoitusasiana ympäristöministeriön valmistelussa.
Valtion osallistuminen MAL-sopimukseen perustuu kuitenkin liikennehankkeiden
rahoittamiseen, joka kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön sekä
valtiovarainministeriön toimivaltaan.
Olisi valitettavaa, jos valtion 170 miljoonan ”ilmaisella
rahalla” käynnistettäisiin Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan
liikennetaloudellisesti kannattamattoman ratikan rakentaminen.
Vantaan PS-valtuustoryhmä
Niilo Kärki, puheenjohtaja
Kai-Ari Lundell, varapuheenjohtaja
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen hallitus päätti hakea valtiolta 150 miljoonan euron lisämäärärahaa, kun raha ei kerta kaikkiaan riitä. Vantaa-Kerava on Suomen vieraskielisin alue, mikä näkyy varsinkin sosiaalihuollon kustannuksissa. Lastensuojeluun uppoaa poikkeuksellisen paljon rahaa. Vantaa-Keravan nuori väestö alkaa sekin vanheta, ja kaikki vanhustenpalvelujen rakenteet eivät ole vielä täydessä valmiudessa.
Somessa leimahti, kun valtionvarainministeri, valtion rahakirstun vartija Riikka Purra twiittasi:
– Monikulttuurisuus ei selvästi ole rikkaus, kun soterahasta puhutaan. Kunpa sen ymmärtäisivät nekin, jotka uskovat sen jopa korjaavan kestävyysvajetta, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
– Vantaa-Keravan hyvinvointialue perustelee lisärahan tarvetta mm. ”monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä”, Purra totesi.
Purra toisti twiitissään hyvinvointialueen perustetta "monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä".
Mielestämme somessa Purran lausuntoa vääristeltiin ikävällä tavalla.
Laitoin alle oman osuuteni haastattelusta, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, voit lukea koko artikkelin.
Muut haastateltavat ovat aluevaltuutetut Suvi Karhu ja Mika Niikko. Hyvinvointialueen Perussuomalainen ryhmä puoltaa lisärahoituksen hakemista.
* * *
15.5.2024 Vantaan Sanomat
Vantaan Perussuomalaiset aluevaltuutetut kommentoivat Purran äksäystä (entinen twiitti) Vantaan Sanomille keskiviikkona.
- Purra kommentoi siltä pohjalta, mikä se meidän Vake-alueen lisärahahakemuksen perustelu oli. Somekirjoitus oli asiaa. On käsitetty väärin, että Purran kommentti olisi rasismia. Purra vain käytti kirjoituksessaan Vaken aluehallituksen omaa tekstiä, alleviivaa aluevaltuutettu Kai-Ari Lundell.
Lundellin mukaan tilastoja ja rahoitusta ”pitää katsoa rehellisesti”: sosiaalihuollon tarve kasvaa hyvinvointialueella pääosin, koska maahanmuuttajia tulee paljon lisää.
– Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan ihan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista, Lundell huomauttaa.
– Mielestäni valtion pitäisi huomioida paremmin kaupungit, jotka lopullisesti sijoittavat maahan tulleita ihmisiä. Herättää kummastusta, että loppulasku jää vain muutamille kaupungeille. Tästä jo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä puhui hyvin pontevasti pari vuotta sitten. Maahanmuuton maksut liittyvät myös kouluihin ja tulevat kaupunkien maksettavaksi ja veronmaksajien harteille, Lundell selittää.
Kai-Ari Lundell uskoo, että Aronkydön esittämät säästötoimet tepsivät ja tulevaisuuden haasteista selvitään. Aluevaltuusto päätti hiljattain, että uudistus- ja sopeutusohjelmalla haetaan kahden prosentin säästöjä vuosittain kumulatiivisesti vuoteen 2030 asti. Kustannuksia voidaan karsia muun muassa digilääkäritoiminnan ja tekoälyn yleistymisen avulla.
– Lähes 150 miljoonaa ei ole riittävä summa, mutta Vake-alue on jo hyvin sopeuttanut talouttaan ja tehostanut toimenpiteitä. Aronkytö on esittänyt kolmen vuoden säästörupeamaa, ja sen jälkeen meidän pitäisi alkaa toimia omillamme – se on realistinen suunnitelma. Aronkydöllä on kokemusta tehostamisesta, ja pidämme häntä hyvinkin pätevänä johtajana, Lundell toteaa.
Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024
Kolmen miljardin euron päätös
Vantaan
kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun
hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä.
Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.
Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.
Kannattajat
perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain
Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen
kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että
se kehittyy muutenkin.
Kaiken
lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään
rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.
Lentorata
kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa
pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet
raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.
Lentoradan
rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan
rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun
tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.
Yhteensä näiden
kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon,
että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha
ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien
taskuista.
Rahalla on
muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut
pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus
heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten
oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.
Valtio
upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan
junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät
lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia.
Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet
käyttävät omia autojaan tai takseja.
Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.
Kai-Ari
Lundell, ps
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj
Kiitos
puheenjohtaja
Hyvät valtuutetut
Pääkaupunkiseudun
kaupungit paraikaa pelaavat kuntaveroprosenteillaan melkoista avopokeria eli
sököä.
Espoon ja
Helsingin kuntaveroprosentit ovat tasan, 5,36. Nyt molemmat kaupungit
nokittavat pyöristämällä prosenttinsa alaspäin lukuun 5,3.
Vantaan
kuntaveroprosentti on 6,36. Toisin kuin Espoo ja Helsinki me tulemme tänään
pyöristämään kuntaveron ylöspäin lukuun 6,4.
Vantaalle jää
käteen hanttikortti, sillä ero Espooseen ja Helsinkiin entisen yhden
prosenttiyksikön sijaan on kohta 1,4.
Sanotaan, että
eihän tässä mitään hätää ole, kun toisaalta kiinteistöveroprosentti nousee,
mutta niin se nousee muillakin.
Talousarvio
2024 on sidottu kuntaveroprosenttiin 6,4. Tällä erää emme voi hilata kuntaveroprosenttia
alas.
Kilpailukykyinen
kuntaveroprosentti on kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa todellinen
valttikortti, mikäli aiomme houkutella Vantaalle asumaan ns. hyviä
veronmaksajia.
Toinen vahva
valttikortti on kaavoittaa Vantaalle riittävästi hyviä pientaloalueita.
Kartanonkoskeakin parempia.
Jos ajatellaan
Talousarvioita 2025, pitääkö meidän alkaa miettiä, että rakennamme sen
kuntaveroprosentin 6,3 tai vieläkin pienemmän prosentin varaan?
En ole vuosiin
pelannut sököä rahasta. Pelaan sitä enää tyttärenpoikieni kanssa tulitikuilla.
Mutta kun nuorena
poikana pelasin kolikoilla, sen muistan, että voittaminen oli sata kertaa
hauskempaa kuin häviäminen.
Kiitos
Minulla oli tänään aika Myyrmäen terveyskeskuksessa. Olen saanut ajat soittamalla kohtuullisessa ajassa, akuuteissa tapauksissa jopa samaksi päiväksi.
Nuori lääkäri oli osaava ja mukava. Hänen kanssaan oli luontevaa toimia.
Lopuksi kysyin häneltä, miten terveyskeskus toimii lääkärin kannalta. Hän oli oikein tyytyväinen. Kehui, että pystyi vaikuttamaan hyvin työaikaansa. Pystyi säätelemään kiirettä. Lääkäreitäkin terveyskeskuksessa on hänen mukaansa riittävästi.
Hän osasi käyttää Apottiakin, ei valitellut. Noukki valikoista valmiita lauseita.
Sanoin hänelle, että rastitan mielelläni hänet omalääkärikseni. Ikävää oli, että hän kertoi, että omalääkärikuviota hänen on nuorena lääkärinä vaikea toteuttaa. Ei ole kivaa lääkärinvastaanotolla kertoa aina samoja tarinoita alusta loppuun, kun lääkäri vaihtuu joka kerta.
Annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jotta hän voisi kertoa oman näkemyksensä hyvinvointialueuudistuksesta. Ihan vain päätöksenteon tueksi, koska olen aluevaltuutettu.
Näyttää siltä, että Vantaa-Keravankin hyvinvointialueella pystymme kilpailemaan hyvistä lääkäreistä vain työolosuhteita kehittämällä.
Todettakoon vielä, että kokenut lääkäri ja saunakaverini vaihtoi työpaikkaa Tikkurilan terveyskeskuksesta Apotin takia. Järjettömän kallis Apotti ei kaikkia lääkäreitä innosta.
Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.
Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.
Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.
Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.
Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:
- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.
- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.
- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.
- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)
- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)
- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.
- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.
- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)
- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.
- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.
- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.
Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:
- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)
- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.
- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.
- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.
- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.
- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.
- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)
- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.
- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.
- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.
- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.
- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.
- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä.
- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.
Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.
Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa.
Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.
Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.
Asun Vantaan Vapaalassa, monelle paikka on tuttu sen vanhalla nimellä Friherss eli tuttavallisesti Frisu. Vapaala sijaitsee aivan Myyrmäen vieressä kivassa taskussa.
Vapaalassa toimii hyvin aktiivinen omakotiyhdistys, joka julkaisee Kyläkuulumisia nimistä lehteä. Minua pyydettiin kirjoittamaan lehteen juttu, joka on yllä kuvana.
Vantaa on pientalojen suurkaupunki. Viime vuosina emme ole kaavoittaneet riittävästi pientaloalueita. On huomattu, että pientaloalueet vetävät Vantaalle hyviä veronmaksajia kuten Kartanonkoskelle ja Ylästöön on tullut.
Olen huolissani yksipuolisesta muuttovirrasta Vantaalle. Kotimaan muuttoliikenteessä Vantaa on ollut surkea, meiltä muuttaa pois enemmän ihmisiä kuin tänne tulee. Muuttovoitto koostuu ulkomailta tulleista ihmisistä.
Kuntien välisessä nettomuutossa Vantaa on todellinen luuseri.
Naapurikaupunki Espooseen muutti miltei 2500 asukasta muualta Suomesta. Vantaan lukemaa listassa ei edes näy, varmaan alle 100.
Vantaalle muutto koostuu lähes täysin nettomaahanmuutosta, lähes 4200 asukasta.
Olisi mielenkiintoista nähdä pois muuttajien lukema Vantaalta muihin kuntiin. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että muualle on muuttanut noin 1000 vantaalaista.
Kaupungin pitää toden teolla alkaa etsiä ja kaavoittaa pientaloalueita, muuten hukka perii. Todellista vetovoimaa on kehitettävä.
Muutenkin Vantaan on alettava miettiä asukasmääränsä kasvua. Jatkuva lähes holtiton kasvu ei olla järkevä itseisarvo.
Kiitos Timo Aro jälleen kerran hienosta havainnollistamisesta. Luot vahvaa todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita.
Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.
Lue kirjoitukseni:
* * *
Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.
Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)
Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.
Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.
Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?
Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.
Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.
Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.
Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.
Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".
Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.
Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.
Leena Lauren
eläkeläinen, Martinlaakso
* * *
VS 3.6.2023
P-junasta näkyy melkein silmänkantamattomiin peltoa, kun juna laskeutuu kehärataa Leinelän suunnalta kohti Hiekkaharjua. Keravan kaupunkiradan itäpuolella golfarit lyövät palloa ja pyöräilijät ajavat peltoreittiä kohti Tikkurilaa.
Peltomaisema on havahduttanut Vapaalassa asuvan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundellin (ps.) pohtimaan, miksi ihmeessä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa ja Vantaan ”keskustassa” on peltoa.
– Se olisi aivan fantastinen paikka pientaloalueelle, Lundell hehkuttaa.
Entäs golfkenttä?
– Golfkenttä siirrettäisiin Hakkilaan. Radanvarteen tulisi korkeampaa rakennusta ja pientaloalueesta Kartanonkosken tyylinen. Valtaisa, vetovoimainen puutarhakaupunki imisi maksukykyisiä asukkaita ja hyviä veronmaksajia.
– Ja siellä vaadittaisiin laatua toisin kuin Myyrmäessä, Lundell kritisoi viitaten Myyrmäen keskustan uudistamiseen.
Lundell visioi myös, että Keravanjoen varteen, Karhunrannan matonpesupaikan luo tehtäisiin uimaranta. Paikalla uitiin Lundellin lapsuudessa.
Lundellin ehdotus pohjaa siihen, että rakennusmaata asunnoille etsitään ja tarvitaan koko ajan. Asukkaat murehtivat metsien häviämistä rakentamisen tieltä, ja monet toivovat, että kerrostalojen sijaan Vantaalle tulisi lisää pientaloja. Myös kaupungin tavoitteena on edistää pientalojen rakentamista.
– Nyt pientaloalueita varten nyrhitään metsää ja luontoa. Emme voi uhrata luontoa eikä Vantaa voi olla maatalouskaupunki.
Iso osa Lundellin rakentamiseen esittämästä maa-alueista, kuten Hiekkaharjun golfkentät Jokiniemessä, sijaitsee Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistuksessa.
– Ne voidaan ostaa tai vuokrata. Seurakunnat ovat siihen halukkaita.
Myös yksityisessä omistuksessa olevat pellot Lundell hankkisi kaupungin omistukseen. Peltojen ei hänen mielestään pidä olla Vantaan vetovoimatekijä.
Vantaan uudessa yleiskaavassa, joka tuli voimaan alkuvuodesta 2023, Hanabölen pellot säilyvät edelleen arvokkaana kulttuuriympäristönä. Alue ei ole arvokas vain vantaalaisille, vaan se on arvotettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
– Aina vedotaan yleiskaavaan. Se voidaan muuttaa, Lundell sanoo.
Lundellin mielestä Vantaalla on ”vaikka kuinka paljon kulttuurimaisemia”. Hän mainitsee esimerkkinä Sotungin ja Seutulan.
Lundell aikoo seuraavaksi nostaa ehdotuksensa esiin kaupunginvaltuustossa talousarvion lähetekeskustelussa kesäkuussa.
Hanabölen pelloille on ennenkin haluttu rakentaa. Vuosaaren satamaradan suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla yhtenä linjausvaihtoehtona oli rata peltojen poikki pääradalle. Silloin kulttuurimaiseman puolustajat voittivat ja rata rakennettiin tunneliin maan alle.
Vantaan kaupungin johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kertoo, että Hanabölen pellot olivat tarkastelussa myös uutta yleiskaavaa tehtäessä. Lisää asumista suunniteltiin luonnosvaiheessa Hiekkaharjun aseman ympäristöön ja siitä kohti Havukoskea. Alueelta olisi kävely- tai pyöräilymatka Hiekkaharjun asemalle yleiskaavan kantavan ajatuksen mukaisesti.
– Asuminen olisi ulottunut golfkentän päälle, ja asumiskäyttöön olisi voinut ottaa rakentamisen paineessa alueen Rekolanojaan saakka.
Golfkenttä olisi voinut säilyä, mutta sitä olisi siirretty. Näistä ideoista kuitenkin luovuttiin.
– Oli monia syitä palata vanhaan yleiskaavaan, Muukka sanoo.
Edelleen pidetään tärkeänä kulttuurimaiseman, kuten junasta avautuvan näkymän, säilymistä. Toisaalta raideliikenteen tärinä ja savimaapatja tekisivät rakentamisesta kallista.
– Pitäisi rakentaa paljon, että se olisi kannattavaa.
Kuin pisteenä i:n päälle myös asukkaat vastustivat alustavaa suunnitelmaa.
– Kun luonnos oli nähtävillä, siihen tuli aivan valtavasti palautetta, että golfkentälle ei saa rakentaa, Muukka kertoo.
Uuden yleiskaavan mukaan Hanabölen pellot säilyvät pääosin maatalousalueena sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat neuvotelleet alueen eteläosan kaavoituksesta, jossa Hiekkaharjun aseman pohjoispuolelle ja Vehnäpolun itäpuolelle olisi mahdollisuus asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavatyön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.
