Ratikka on Vantaan historian suurin virhe

Vantaan talous kuralla

Viikolla Vantaan Sanomat kyseli neljän suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, miten puolueet säästäisivät Vantaalla. Kysymykseen oli hyvin vaikea vastata, koska emme ole vielä nähneet kaikkien toimialojen antamia leikkauslistoja.

Perussuomalaiset yritti loppuun asti estää Vantaan velkakurimuksen suurimman syyllisen, Vantaan ratikan rakentamisen. Vuosi sitten, kun kaupungin talouden madonluvut olivat selvillä, yritimme vielä siirtää ratikan rakentamisen parempiin aikoihin. Vain kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti siirtämisen puolesta, ja tässä sitä nyt ollaan. 

Ratikan puolustajat väittävät, että perussyy talouskurimukseen on työttömyys, mutta he unohtavat, että kaupungin työttömyysmenot ovat pakollinen menoerä, kun taas ratikan rakentaminen ei.

Mielenkiintoista Vantaan Sanomien haastatteluissa on, että kaikkien neljän puolueen ryhmyrit toteavat, että olisi erityisen vaikeaa leikata opetuksesta. Vastauksen opetuksen suhteen olin tiukin, opetusleikkaukset ovat tuhon tie.

Kummallista oli, että olin ainoa, joka selväsanaisesti torppasi kuntaveron noston, kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö". 

Hämmästyin, kun Kokoomuksen Heli Hakala ei selkeästi esittänyt, että kuntaveroa ei nosteta. Sen jo tiedämme, että Vasemmisto ja Vihreät ovat valmiita nostamaan sitä. SDP tulee ratkaisemaan mahdollisen kuntaveron noston. Kuntaveron nostaminen olisi erittäin vaarallista, koska ns. hyvät veronmaksajat reagoivat helposti, kun asuinkaupunkia mietitään.

Olin ainoa, joka puuttui henkilöstöön, ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää.

Esitin myös, että yksi keino voisi olla, että henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Investointien suhteen en sanonut vielä mitään, koska en ole nähnyt vielä kaupunkiympäristön toimialan investointien lykkäyslistaa. Kun saamme sen käsiimme, vasta sitten ryhmänä otamme siihen kantaa.

Ainakaan Myyrmäen Oivallustentalon rakentamista ei saa lykätä. Isomyyri on huonossa kunnossa ja se tullaan jossain vaiheessa purkamaan. Musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä nuorten ja vanhusten toiminnot siirtyvät silloin Oivallustentaloon Myyrmannin viereen. Nyt paikalla on vanhan, puretun terveysaseman monttu.

Selvää on, että puolueiden on yhdessä löydettävä mahdollisimman vähän kaupunkilaisia vaurioittava ratkaisu.

* * *

Vantaan Sanomat 28.5.2025

120 miljoonan jättileikkaukset iskevät – kysyimme, miten puolueet säästäisivät Vantaalla

Perussuomalaisten valtuustoryhmää johtava Kai-Ari Lundell ei ota kantaa siihen, mistä tulevaisuuden investoinneista perussuomalaiset olisi valmis leikkaamaan.

– Leikkauslistoihin on vaikea ottaa kantaa, koska emme ole saaneet vielä kaikkien toimialojen ehdotuksia.

Lundell jatkaa kuitenkin, että opetuksesta perussuomalaiset ei ainakaan olisi valmis leikkaamaan.

– Opetusleikkaukset ovat tuhon tie, Lundell sanoo.

Kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö", mutta Lundell tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoisiakin ratkaisuja.

– Ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää. Yksi mahdollisuus on "vapaaehtoiset lomautukset". Henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

 

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, 

- Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseulatestillä. 

- Tulokset olivat niin surkeita, että entistä opettajaa hävettää.

- Tokaluokkalaisten lukemisen taso on edelleen laskenut. 

- Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan 20 prosentin tasoon kuuluu joka kolmas oppilas.

- Suomi toisena kielenä oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 78 prosenttia oppilaista.

- Pitää ottaa huomioon, että suurin osa heistä on syntynyt Suomessa.

- Seiskaluokkalaisista suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan suoritustasoon kuuluu 34 prosenttia oppilaista. 

- Suomi toisena kielenä- oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 76 prosenttia, eli vain joka neljäs lukee tyydyttävästi, ja toiselle asteelle pitäisi mennä.

- Alimpaan 20 prosentin suoritustasoon kuuluminen merkitsee sitä, että ko. oppilaat eivät osaa lukea kunnolla, saatikka sitten ymmärrä lukemaansa.

- On huomattava, että joka noin joka kolmas seiskaluokkalainen suomenkielinenkään lapsi ei osaa lukea kunnolla.

- S kakkosen opettamista pitää tehostaa siten, että S kakkonen ei ole mikään automaatti. 

- Kun S 2 oppilas on riittävällä suomen kielen tasolla, hänet pitää siirtää normiäidinkielen ryhmään.

- Oman kielen opetus ei ole lakisääteistä. On vakavasti mietittävä, että onko oman kielen opetus järkevää. 

- Pitäisikö meidän sen sijaan satsata yhteen koriin eli lisätä vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen kunnolla, mikä tarkoittaisi peräti kahta viikkotuntia lisää suomen kielen oppimiseen?

- Siitä ei pääse mihinkään, etteikö suomen kielen kunnollinen osaaminen vaikuttaisi opiskeluedellytyksiin tai jatko-opintomahdollisuuksiin tai työllistymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen.

- Jossain vaiheessa käsialakirjoituksen opettaminen jätettiin opetussuunnitelmissa vapaaehtoisuuden varaan, mikä oli äärimmäinen virhe.

- Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja monipuolisesti sekä tukee oppimista tehokkaasti. Se helpottaa vahvasti lukemisen taitoja.

- Käsialakirjoitusta ei pidä sotkea kaunokirjoitukseen. 

- Käsialakirjoitusta on äärimmäisen helppo opettaa, koska käytännössä siinä vain sidotaan tekstauskirjaimia yhteen toisiinsa. 

- Toisin kuin kaunokirjoitus käsialakirjoitus toimii vasureillakin.

- Mikään ei estä Vantaata lisäämään käsialakirjoitusta toisen luokan opetussuunnitelmiin. 

- Sitä myötä käsin kirjoittamisen osuutta tekstin tuottamisessa voidaan luontevasti lisätä. 

- Lapset rakastavat omien tarinoiden kirjoittamista.

Kiitos

Broader TEN-T network by road and rail

ECR member Kai Ari Lundell spoke at last week’s European Committee of the Regions Plenary Session underlining the importance of connecting local and regional infrastructures to the broader TEN-T network. That’s where the power of regions and cities lies in the European Union: making sure local communities are heard and not left behind.

EU:n alueiden komitea päivitys 12. - yleisistunto ja 2026 UN-EU Policy Dialogue on SDG Localisation

Pidän puhetta alueiden komitean yleisistunnossa.

Kolmen päivän kokousrupeama on takana. Tulin Brysseliin jo päivää ennen, koska ensimmäinen kokous alkoi jo klo yhdeksän, eikä Finnairin aamulennollakaan kerkiä ajoissa paikalle. Minua se ei haitannut, koska pystyin pitämään harvinaisen turistipäivän, kun kokouspäivinä ei ehdi muuta kuin kokoustaa. Heitin lentolaukun hotelliin ja hyppäsin metroon ja menin tutustumaan Brysselin ykkösnähtävyyteen Atomiumiin, jonka yläpallon ravintolasta oli hyvä näköala mm. surullisen kuuluisalle Heyselin stadionille, joka on Belgian jalkapallojoukkueen kotikenttä.

Yleisistunnon puheeni pidin Verkkojen Eurooppa -osiossa, joka on Euroopan unionin keskeinen rahoitusohjelma, jolla tuetaan infrastruktuurihankkeita kolmella pääalueella:

- Liikenne (esim. TEN-T-ydinverkkokäytävät, rautatiet, satamat)

- Energia (esim. uusiutuvan energian hankkeet, älykkäät verkostot)

- Digitaalinen infrastruktuuri (esim. nopeat tietoliikenneyhteydet

Puheiden pituudeksi on suositeltu vain minuutti, kun esim. Vantaan kaupunginvaltuuston normipuheiden suosituspituus on kolme minuuttia. Jotkut alueiden komitean jäsenet ylittävät puheen pituuden surutta. Puolustin puheessani myös Vantaan lentokentän asemaa eurooppalaisena solmukohtana, aiemmin tapasin Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon, joka myös painotti asiaa:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Ensiksi onnittelen onnitelen esittelijää erinomaisesta lausunnosta.

Komission ehdotus Verkkojen Eurooppa -välineen budjetin yli kaksinkertaistamisesta on myönteinen kehitysaskel, sillä kyseessä on Euroopan kilpailukyvyn ja koheesion kannalta keskeinen ohjelma. Rajat ylittävien yhteyksien ja sotilaallisen liikkuvuuden asettaminen etusijalle, erityisesti itärajan jäsenvaltioissa, on ratkaisevan tärkeää Euroopan turvallisuuden ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.

Vaikka ohjelman painopiste on rajat ylittävissä yhteyksissä, kansallisten puuttuvien yhteyksien tukeminen on yhtä tärkeää Euroopan laajuisen liikenneverkon toimivuuden varmistamiseksi. Toinen kriittinen painopiste ovat kaupunkisolmukohdat. Olen tyytyväinen siihen, että lausunto kehottaa ottamaan ne uudelleen mukaan asetukseen.

Tämä on erityisen tärkeää kotikaupungissani Vantaalla, jossa sijaitsee Suomen tärkein lentokenttä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen tärkein lentorahtikeskus ja keskeinen logistiikkasolmu sekä matkustajille että tavaroille – palvellen koko maata sekä koko Eurooppaa.

Helsinki-Vantaan kaltaisten lentokenttien liittäminen laajempaan Euroopan liikenneverkkoon maanteitse ja rautateitse on olennainen askel kohti kilpailukykyisempää liikennejärjestelmää, ja olen erittäin tyytyväinen, että tämä tunnustetaan lausunnossa.

Kiitos.

Neuvotteluhetki ECR:n Policy Advisor Teemu Karhapään kanssa

Edellisenä päivänä sain suuren kunnian osallistua 2026 UN-EU Policy Dialogue on SDG Localisation -kokoukseen, suomeksi YK:n ja EU:n keskusteluun kestävän kehityksen tavoitteiden paikallistamiseen. Tietenkin alueilla on suuri merkitys, koska 65 % kaikista alatavoitteista vaatii toimia paikallistasoilla.

Kokoukseen kutsuttiin vain kolme alueiden komitean jäsentä, joista minä olin yksi. Muut kokouksen osanosanottajat olivat sekä YK:n että EU:n asiantuntijoita.

Tällä kertaa puheeni oli reaktiivinen eli kuuntelin esittelijöitä, tein muistiinpanoja ja otin kantaa. Aiheena oli Harnessing regional multilateralism as a mechanismim of local impact, suomeksi alueidenvälisen yhteistyön tuomista osaksi paikallistason kehittämistä.

Thank you chair and the people present,

Thank you all for your clear presentation.  Actually I came here to learn, because I'm quite a new member of Committee of the Regions. 

I'm convinced, that this kind of UN-EU Dialogue is important for local policymakers, too. If you can't solve problems locally, you can't solve them almost not at all. 

I'm convinced now, that harnessing as a mechanism for local impact is really important and crucial. 

And as you all know Finland have the longest EU border against Russia. So from Finnish perspective , it's not only economy or enviroment, it's security, too.

Thank you for inviting me here.

Suomeksi koneella käännettynä:

Kiitos puheenjohtajalle ja läsnäolijoille,

Kiitos kaikille selkeästä esityksestä. Itse asiassa tulin tänne oppimaan, koska olen melko uusi alueiden komitean jäsen.

Olen vakuuttunut siitä, että tällainen YK:n ja EU:n välinen vuoropuhelu on tärkeää myös paikallisille päättäjille. Jos ongelmia ei voida ratkaista paikallisesti, niitä ei voida ratkaista juuri lainkaan.

Olen nyt vakuuttunut siitä, että valjastaminen paikallisen vaikuttavuuden mekanismina on todella tärkeää ja ratkaisevaa.

Ja kuten te kaikki tiedätte, Suomella on pisin EU:n raja Venäjään, joten Suomen näkökulmasta kyse ei ole vain taloudesta tai ympäristöstä, vaan myös turvallisuudesta.

Kiitos kutsustanne tänne.

Vantaan kaupungin Taloussuunnitelman 2027-2030 lähetekeskustelun puhe

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell Taloussuunnitelman 2027–2030 lähetekeskustelun puhe:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Isäni tuppasi usein sanomaan, että se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään
- Kaikella uhalla muistellaan nyt kumminkin
- Perussuomalaiset puhuivat jo vuonna 19, että Vantaan ratikan lopulliset kustannukset menevät yli miljardin euron
- Muistan hyvin, kun silloin jotkut valtuutetut naureskelivat meille
- Nyt tiedämme, että ratikan kustannukset heilahtavat yli sen miljardin euron
- Perussuomalaiset olivat oikeassa
- Vieläkö salista löytyy naureskelijoita?

- Vielä viime keväänä, kun kaupungin synkät talousluvut tulivat selville, yritimme siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin
- Heti, kun sitä alettiin rakentaa, aloimme tehdä leikkauslistoja
- Olisi muuten kiva tietää tämän vuoden ratikan kustannukset
- Pelkään, että ratikasta käteen jää hanttikortti

- Kaupungin talouden tasapainotustarve vuosille 26-29 on 30 miljoonaa euroa per vuosi
- Voi olla, että sekään ei riitä
- Meidän tehtävä talouden rasitustestiselvitys

- Valtuustosopimus sisältää lauseen: ”Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”
- Nyt olemme siinä tilanteessa

- Ensiksi on priorisoitava kaupungin perustehtävät
- On mietittävä, ovatko kaikki kaupungin toimialojen virat elintärkeitä vai ei
- Usein ratkaisuksi esitetään tekoälyä, jolla työtehoa voitaisiin tehostaa
- Hyvin vaikeaa on kajota esim. perusopetukseen
- 90-luvun lopun opetus oli, että opetussäästöt tulivat kalliiksi myöhemmin, eikä oppimisvajeita ei saatu koskaan kurottua kiinni

- Perussuomalaiset vastustavat veronkorotuksia
- Veronkorotusten tie on vaarallista
- Pelkona on, että keskiluokan pako Vantaalta kehyskuntiin kiihtyisi entisestään

- Yhdessä asiasta voisimme ottaa Espoosta mallia
- Kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen laatimassa strategiassa vaaditaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun
- Kasvu voisi jopa puolittua huippuvuosista
- Mykkänen toteaa, että vuokratalokeskittymien aika on ohi

- Väkiluvun kasvu ei Vantaallakaan voi olla mikään itseisarvo, kun väestörakenteen muutos aiheuttaa kaupungille taloudellisia ongelmia
- Vantaalle muuttaa ihmisiä jopa työttöminä edullisten vuokra-asuntojen perässä
- VAV:n ei pidä rakentaa enää suuria vuokratalokeskittymiä
- Pitää muistaa, että vapailta markkinoilta löytyy paljon vuokra-asuntoja

- Meidän on alettava rakentaa Vantaan pelloille Kartanonkoskeakin vetovoimaisempia pientaloalueita
- Loistava ja hyvin saavutettava peltoalue löytyy Hiekkaharjun aseman itäpuolelta aina Hakkilan soramontuille asti

- Vantaan noin kahdestakymmenestä tuhannesta työttömästä puolet on pitkäaikaistyöttömiä, joita on lähes mahdoton työllistää
- Lopuille pitäisi löytyä töitä jostain
- Ei voi muuta kuin toivoa, että onnistumme yritystonttien löytämisessä ja yritysten houkuttelemisessa

- On mietittävä tarkkaan, mitä omaisuutta kaupunki voi myydä
- Ainakaan lypsäviä lehmiä ei kannata myydä
- Vuonna 98 myimme 40 prosenttia Vantaan Energian osakkeista Helsingille, kun oli pakko
- Vantaan omaisuus on uudelleen arvioitava vastaamaan talouden oikeaa kuvaa
- Joka tapauksessa kaupungin tytäryhtiöiden tuloja on kotiutettava emokaupungille

- Joitakin kaupungin isoja investointeja on myöhennettävä
- Vain välttämättömimmät on rakennettava

- Nyt ei auta muu kuin odotella toimialojen esittämiä leikkauslistoja
- Siitä se keskustelu sitten kiihtyy
- Perussuomalaiset on valmis kantamaan vastuunsa

- Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

EU:n alueiden komitea päivitys 11. - Econ talousvaliokunta ja Helsinki EU Office

 

Tällä kertaa oli mukava kokoustaa, kun Econin kokouksessakin oli suomenkielinen tulkki. EU- ja taloussanastot lyhenteineen eivät ole joka pojan englanninkielen kauraa. Niihin pääsee sisälle ajan kuluessa kertauksen kautta.

Pidin kahden minuutin puheen kohdassa EU Defence Industry Transformation Roadmap:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Haluaisin ensinnäkin korostaa, kuinka tärkeää on vahvistaa puolustusteollisuuttamme. Turvallisuus on perusta,  jolle yhteiskuntamme rakentuvat,  ja meidän on valmistauduttava paremmin puolustamaan yhteiskuntiamme ja arvojamme ulkoisilta uhilta.

Tarvitsemme nopeutta, sopeutumiskykyä ja tehokasta innovaatiota. Ukrainan sota osoittaa, kuinka nopeasti puolustusteknologiat voivat muuttaa taistelukentän dynamiikkaa. Teknologiset innovaatiot,  erityisesti droonit, ovat tulossa puolustuksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Droonien avulla voimme suojella itseämme vaarantamatta ihmishenkiä. Voimme valvoa itärajaamme ja varmistaa, että me hallitsemme, kenet päästämme sisään. Ja voimme estää hyökkäykset kriittisiin infrastruktuureihin.

Tämän vuoksi kannatan vahvasti komission puolustusteollisuuden muutoksen suunnitelmaa. Meidän on tuettava investointeja puolustusteollisuuden innovaattoreihin, nopeutettava uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä vahvistettava tarvittavaa osaamista ja työvoimaa, jotta voimme vastata puolustustarpeisiimme.

Tilanteen kiireellisyyden vuoksi meidän on myös vähennettävä innovatiivisten yritysten sääntelyrajoituksia ja helpotettava EU:n rahoituksen saantia. EU:n puolustustoimien on tuotettava konkreettisia tuloksia yhteiskunnillemme,  ja puolustuksesta puhuttaessa ympäristö- ja kestävyysvaatimusten on oltava toissijaisia.

Kiitos.

On todettava, että kaikista alueiden komitean käsiteltävistä asioista minua kiinnostaa eniten eurooppalainen yhteispuolustus ja sen kehittäminen. Erityisen tärkeää on, että kaikki maat saadaan mukaan puolustustalkoisiin, ei vain ns. itärajan maat. 

Huomionarvoista on, että lähes koomassa olevat Saksa ja Ruotsi ovat heränneet ja alkaneet panostaa omaa puolustukseensa. Ko. maissa mietitään jo yleistä asevelvollisuuttakin.

Pakollinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011. Pakollinen asepalvelus voidaan vielä palauttaa lakiin, mikäli kutsunnoissa ei löydy riittävästi vapaa­ehtoisia.

Ruotsi lakkautti pakollisen asevelvollisuuden vuonna 2010, mutta se palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Silti vain noin joka kymmenes ruotsalaisnuori käy intin.

Eurooppalaista puolustusteollisuutta on kehitettävä joka tasolla. Aamun Hesarissa oli suomalaisittain loistava uutinen: Suomi ja Ukraina suunnittelevat yhteistä droonituotantoa Suomeen (HS 24.4.2026) Vihdoinkin droonien massatuotantoa saadaan Suomeen, ja ukrainalaisilla sattuneesta syystä on paras droonien tieto ja taito.

Muutenkin on hienoa, kun Victor Orban poistui näyttämöltä ja Unkarin jumittama tukipaketti (90 miljardin euron laina) etenee nyt EU:ssa kovaa vauhtia.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö pohjautuu edelleen vahvasti Natoon. 

Jos eurooppalainen puolustus kiinnostaa, piipahda komission sivuilla: Acting on defence to protect Europeans.

Branislav Zacharides

ECR:n kannalta tärkein osio oli European Business Wallet EBW, sillä esittelijänä oli ryhmämme jäsen, slovakialainen Branislav Zacharides.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2025 ehdotuksen eurooppalaisesta yrityslompakosta (European Business Wallet, EBW), joka täydentää eIDAS‑asetusta ja tähtää yritysten arjen ja liiketoiminnan sujuvoittamiseen. Tavoitteena on saavuttaa täydellä käyttöönottoasteella jopa 200 miljardin euron vuotuiset säästöt. (AI)

Zacharidesin esitys meni sukkana läpi. 

Valiokunnan jäsenet korostivat vahvasti, että EBW ei olla yrityksiä sitova, vaan sen käytön oltava vapaaehtoista. Kaikilla pienillä kunnilla ja yrityksillä ei välttämättä ole voimavaroja EBW:n käyttöön ottamiseen.

Edellisenä päivänä sain kunnian kutsusta yksin vierailla Helsinki EU Officessa. Nimestään huolimatta Officen toimintaan osallistuu muitakin yhteisöjä kuin pelkkä Helsinki:

Helsinki EU Office edustaa Suomen innovatiivisimpia alueita, kaupunkeja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia Brysselissä. Edistämme älykkäitä kumppanuuksia ja vaikutamme. (Officen sivuilta)

Päivää ennen vierailuani Officessa vieraili Vantaan kaupungin valtuuskunta kaupunginjohtaja Pekka Timosen johdolla.

Kiitos Officen Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Elina Värtö hyvästä ja perinpohjaisesta briiffauksesta. Alueiden komitean jäsenten yksi merkittävä tehtävä on ajaa omien alueittensa asiaa.

EU:n alueiden komitea päivitys 10. - ECR Summit Bratislavassa

Kuvassa Suomen ryhmä sekä Alueiden komitean ECR:n puheenjohtaja, vasemmalta: ECR-ryhmän suomalainen asiantuntija oululainen Teemu Karhapää, minä, pj sisialainen Marco Marsilio ja varani kotkalainen Carina Jäntti, joka toimii myös luonnonvaravaliokunnassa NAT.

EU:ssa on erilaisia poliittisia ryhmittymiä, kuten EPP (Euroopan kansanpuolue) ja PES (Euroopan sosialidemokraattinen puolue). Perussuomalaiset kuuluu keskusta-oikeistolaiseen ECR:ään (Euroopan konservatiivit ja reformistit). ECR:n suurimmat ryhmät tulevat Italiasta, Unkarista ja Puolasta. Olen Suomen ryhmän ainoa Perussuomalaisten jäsen EU:n alueiden komiteassa.

Euroopan alueiden komiteassa (AK) on yhteensä 329 jäsentä ja 329 varajäsentä, jotka edustavat EU:n 27 jäsenvaltion paikallis- ja alueyhteisöjä. Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Jäsenet valitaan viiden vuoden toimikaudeksi. Pohjoismaiset jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja. Keski-Euroopasta on jäseninä myös alue- ja kaupunginjohtajia, mikä pohjoismaisesta näkövinkkelistä tuntuu vähän oudolta.

Euroopan alueiden komitea (AK) on EU:n neuvoa-antava elin, joka tuo paikallis- ja aluehallinnon äänen kuuluviin EU-päätöksenteossa. AK:n tehtävänä on varmistaa, että EU:n tasolla tehtävät päätökset ottavat huomioon paikallistason tarpeet. Noin 70 % EU-lainsäädännöstä vaikuttaa suoraan alueisiin ja kuntiin. (AI)

Alueiden komitean yleiskokouksissa, jotka pidetään parlamentin pääsalissa, on joka kielelle oma tulkkinsa, mutta valiokunnissa ja työryhmissä vain suurimmille kielille. Itse kuulun Econ talousvaliokuntaan ja EU-UK Contact Groupiin, joissa suomenkielistä tulkkia ei säästösyistä yhden jäsenen takia ole. Kuuntelen siis englanninkielisiä tulkkeja, jotka yleensä ovat hyviä. Joskus tulkki voi kyllä puhua englantia omalla aksentillaan, mikä vaatii kuuntelijaltaan keskittymistä.

Hankalaa on myös EU:n erikoissanasto lyhenteineen, joita on paljon. Talousvaliokunnan taloussanasto vaatii minulta myös vielä paljon totuttelua. Käytävien small talk -tilanteet ovat minulle hauskoja tarpeellisia, silläverkostoitua pitää. Ongelma on, että aivan kaikki komitean jäsenet eivät osaa kunnolla englantia.

Kuvassa ECR:n alueiden komitean jäseniä ja asiantuntijoita sekä Bratislavan edustajia. Pitkät miehet, kuten minä, seisovat ryhmäkuvissa aina takarivin taaveina, ellet nyt satu olemaan olemaan puheenjohtaja tms.

Alueiden komitean ECR:llä on vuosittain kaksi omaa kokousta, Summit eli ryhmän huippukokous, toinen on koulutuskokous. Ko. kokoukset järjestetään ryhmän jäsenten kotimaissa vuorotellen. Toissa vuonna Summit järjestettiin Lappeenrannassa, joka on edeltäjäni Ilpo Heltimoisen kotikaupunki. Kiva olisi järjestää Summit myös Vantaalla.

Tällä kertaa kokous järjestettiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa. Suoria lentoja sinne Suomesta ei ole, joten lensin Wieniin ja sieltä Flix-bussilla Bratislavaan. Bussimatka kesti vain 40 minuuttia. (Lomamatkavinkki: Bratislava, Budapest ja Wien ovat niin lähellä toisiaan, että kaupungit voi myös yhdistää vaikka kymmenen päivän yhdelle reissulle.)

Minulle uutena ryhmän jäsenenä parasta kokouksen antia oli verkostoituminen. Tauoilla pyrin keskustelemaan muiden jäsenten kanssa niin paljon kuin mahdollista.

Kokousta edeltävänä iltana isäntäkaupunki järjesti meille Tonava-risteilyn, jonka aikana oli kiva myös verkostoitua. Kuvassa minä ja varajäseneni Carina Jäntti.

Kokouksen agenda lyhyesti ECR:n sivuilta, linkkiä painamalla näet koko tekstin:

Konservatiivijohtajat tapasivat Bratislavassa käsitelläkseen EU:n tulevaa budjettia ja keskustellakseen Euroopan väestökriisistä

Alueiden komitean (AK) ECR-ryhmä piti tänään vuosittaisen konservatiivisten ja reformististen alue- ja paikallisjohtajien huippukokouksen Bratislavassa, Slovakiassa. 

Huippukokouksessa hahmoteltiin ratkaisuja, joita tarvitaan, jotta seuraava EU:n budjetti (MRK) soveltuu tämän päivän kriiseihin samalla, kun alueet pidetään vahvasti keskiössä, ja miten edistetään oikeutta jäädä kotiseuduille varmistaen nuorempien sukupolvien kohtuulliset taloudelliset olosuhteet jäädä, työskennellä ja menestyä kotiseuduillaan.

Myyrmäkeen kunnon elokuvateatteri, kiitos

 

Hyvä, että Myrtsin uudistaminen nytkähtää eteenpäin. Tarvetta on.

Hienoa, että asemaseutua ehostetaan ja keskusta-alueelle tulee pari uutta puistoa, toinen tulee käyttämättömän Liesitorin tilalle.

Myyrinpuhos on säilytettävä ja kunnostettava, sillä se edustaa "vanhaa" Myyrmäkeä ja tiettyä aikakautta. Isomyyristä kannattaisi kunnostaa basaari.

Monttuun suunniteltuun Oivallusten taloon tulee monitoimisali, jossa voisi pyörittää elokuvia, mutta monitoimisali ei ole elokuvateatteri. Myyrmäen suuralueella on pian 70 000 asukasta. Toivottavasti joku elokuvafirma tekee kunnollisen kolmen salin elokuvateatterin tulevaan kulttuuritaloon, joka myöhemmin rakennetaan nykyisen tilalle aseman viereen.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/9328637?utm_source=bluetooth&utm_medium=social

#Myyrmäki #Vantaa

EU:n alueiden komitea päivitys 9. - drooneja, drooneja ja drooneja

Alueiden komitean puolustustyöryhmän kuva EDA:n tiloissa

Takana on Working Group of Defensen, alueiden komitean puolustustyöryhmä, kokous. Aloitimme kokouksen mielenkiintoisella vierailulla European Defencen EDA, Euroopan puolustusviraston, tiloissa. Yllä olevassa kuvassa ovat kaikki seitsemän puolustusryhmän jäsentä sekä EDA:n edustajia.

EDA:ssa saimme esittää kysymyksiä. Kysymykseni koski drooneja, koska EU on jäljessä droonien kehittelyssä, valmistuksessa sekä niiden käyttökoulutuksessa. Ukrainan sodan kokemuksista on syytä ottaa oppia.

Vantaalainen Sensofusion on aivan maailman kärkeä droonien torjunnassa. Yhtiön huipputuoteet ovat Airfence drooninhavainnin ja Sensofusion Tactical Drone Factory.

Toisessa kuvassa pidän puhetta alueiden komitean puolustustyöryhmässä. Kokous venyi niin pitkään, että en kerinnyt iltakoneella kotiin. Seuraavaksi päiväksi varasin viimeisen lennon, jotta voisin kierrellä kaupungillakin. Yleensä alueiden komiteassa kokoustetaan tukka putkella, eikä kaupunkiin tutustumiseen ole jäänyt aikaan. Niinpä hyppäsin hop on hop off -bussiin ja katselin Brysselin rakennuksia ja nähtävyyksiä bussin toisen kerroksen avotilasta.

Kommenttini puolustustyöryhmässä, koneella käännetty englannista suomeksi:

* * *

4. Keskustelu Naton nykyisistä puolustuspoliittisista aloitteista Naton puolustusliiton puolustuspoliittisen jaoston päällikön Christian Liflanderin kanssa 

ECR ryhmä on ollut yksi Euroopan puolustusvoimavarojen vahvistamisen vahvimmista tukijoista. EU:n turvallisuus - ja puolustusteollisuuden vahvistamisen olisi oltava yksi EU:n tärkeimmistä painopisteistä. 

Kannatan Naton ja EU:n yhteistyön vahvistamista siten, että Nato on edelleen Euroopan keskeinen turvallisuuspilari. EU:n toimet olisi rakennettava siten, että ne täydentävät Naton rakenteita eivätkä ole päällekkäisiä niiden kanssa.

Itäisiin raja alueisiin kohdistuu suurimmat riskit, ja niiden selviytymiskykyä ja varautumista on tuettava ensisijaisesti. Suhtaudun myönteisesti Naton pyrkimyksiin vahvistaa valmiutta itäisillä raja-alueilla, mukaan lukien syyskuussa 2025 käynnistetty Naton "itäinen sentri", joka on monialainen toimi, jolla pyritään lisäämään Naton valppautta koko itäisellä laidalla. 

Tuen voimakkaasti aloitteita, joilla pyritään investoimaan kaksikäyttöteknologiaan ja sotilaalliseen liikkuvuuteen, ja kehotan alueviranomaisia osallistumaan tiiviisti näihin toimiin. 

* * *

8.  Keskustelu avaruuden aihealueesta  

ECR ryhmän puolesta suhtaudun erittäin myönteisesti Elena Donazzanin (ECR ryhmän ITRE valiokunnan koordinaattori ja EU:n avaruussäädöksen esittelijä) osallistumiseen puolustustyöryhmän kokoukseen. Kiitän hänen työstään avaruuslain parissa. Avaruus on yhä tärkeämpi puolustustavoitteiden kannalta.

Kannatan tavoitetta luoda johdonmukaiset avaruustoiminnan sisämarkkinat erityisesti Euroopan avaruusteollisuuden ja avaruusinfrastruktuurin häiriönsietokyvyn ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Olen samaa mieltä jäsen Donazzanin mietintöluonnoksesta, jonka mukaan avaruussäädöksessä on vältettävä uusia monimutkaisia kerroksia ja että yksinkertaistamisen on oltava avaruussäädöstä koskevan asetuksen ohjaava periaate.

Uusien sääntöjen on oltava oikeasuhteisia ja innovaatioita - ystävällisiä erityisesti pk-yrityksille ja alueellisille teollisuusklustereille, eikä niistä saa aiheutua toimijoille lisärasitetta. Alueiden, joilla on merkittäviä avaruus- ja tutkimusekosysteemejä, on pysyttävä täysin mukana, jotta täytäntöönpano vastaisi todellisia alueellisia tarpeita.

Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että uudet kestävyysvaatimukset pysyvät oikeasuhteisina ja merkityksellisinä. Niiden olisi tuettava teollisuuden kehitystä ja innovointia sen sijaan, että asetetaan epämääräisiä normeja ja hallinnollisia rasitteita, jotka heikentävät Euroopan avaruusalan kilpailukykyä.  

EU:n alueiden komitea päivitys 8. - EU-UK Contact Group

EU-UK Contact Group on mielenkiintoinen yhteistyöryhmä, koska on hauska nähdä edustajia ympäri Brittein saarta. Eri murteiden englantia on kiva kuulla, tosin joskus pitää olla tarkkana kuin tikka, että saa selvää puhutusta. Olen ainoa Suomen, kuten myös ECR:n, edustaja ko. ryhmässä. Yhden miehen takia ei simultaanitulkkia raahata paikalle. Säästöä sekin.

* * *

ECR:n mietteitä päivän agendasta:

Today our member from 🇫🇮Finland @kaiarilundell took part in the CoR-UK🇪🇺🇬🇧 Contact Group meeting, discussing the state of EU-UK relations, the upcoming 2026 Trade and Cooperation Agreement review, and the vital role of local and regional authorities in strengthening cooperation.

We point at the critical importance of close engagement with the UK, particularly in defence and security, and the role that regions and cities can play in driving practical, on the ground cooperation post-Brexit.

* * *

Sama suomeksi koneella käännettynä:

Tänään suomalainen jäsenemme @kaiarilundell osallistui alueiden komitean ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kontaktiryhmän kokoukseen, jossa keskusteltiin EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteiden tilasta, tulevasta vuoden 2026 kauppa- ja yhteistyösopimuksen tarkistuksesta sekä paikallis- ja alueviranomaisten tärkeästä roolista yhteistyön vahvistamisessa.

Painotamme tiiviin yhteistyön ratkaisevaa merkitystä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, erityisesti puolustus- ja turvallisuusasioissa, sekä roolia, joka alueilla ja kunnilla voi olla käytännön yhteistyön edistämisessä Brexitin jälkeen.

EU:n alueiden komitea päivitys 7. - ECR Local Dialogue, Kotka

Sote-paneelissa, vieressä Samuli Sibakoff

Järjestäjä ja juontaja Carina Jäntti

Kymenlaakson kilpailukyky ja turvallisuus -paneeli

Sote-paneeli

Olin hauskassa tapahtumassa Kotkassa. EU:n alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti järjesti ansiokkaasti kaupungin pääkirjaston auditoriossa ECR:n paikallistason tapahtuman, jossa keskityttiin Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen sekä sote-asioihin.

Oli kiva tavata pikaisesti Kotkan PS-kansanedustaja Juho Eerola, joka on hyvin mukava ja huumorintajuinen mies. Eerola osallistui Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvään paneeliin. Paneelissa oli mukana myös Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Kaikki paneeleihin osallistuvien nimet löydät alla olevasta linkistä:

Kymenlaakso: competitiveness, security, and healthcare resilience // ECR Group in the European Committee of the Regions

Itse osallistuin sote-paneeliin, jossa oli mukana mm. Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston pj Anne Heikkilä ja Kymenlaakson aluehallituksen PS-jäsen, suorasanainen Samuli Sibakoff.

Puheiden pituuden maksimiksi etukäteen määriteltiin viisi minuuttia, jonka varmaan kaikki ylittivät enemmän tai vähemmän, joten keskustelulle jäi vähän aikaan. Tunnollisena oman puheeni kesto oli rapiat päälle viisi minuuttia. Laitoin perään myös älykoneella käännetyn englanninkielisen version.

* * *

Terveisiä Vantaalta

Kymenlaaksoon on aina kiva tulla, sillä olen syntynyt Vehkalahden Pampyölissä lähellä Haminaa. Muutin viisivuotiaana Helsingin maalaiskuntaan, joka nykyään tunnetaan paremmin Vantaana.

Olen siis EU:n alueiden komitean jäsen ja kuulun myös komitean talousvaliokuntaan sekä EU-UK yhteistyöryhmään. Suomalaisia alueiden komiteassa on yhdeksän eri puolueista ja teemme yhteistyötä keskenämme.

Edustamme Carina Jäntin kanssa siellä perussuomalaisia ja kuulumme EU:n keskustaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Edeltäjäni EU:n alueiden komiteassa, lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen, ajoi ansiokkaasti Kymenlaakson asiaa etenkin raja-asioissa, kuten myös Carina luonnonvarat valiokunnassa. Raja-asiat ovat minunkin sydäntäni lähellä. Harva ymmärtää, että lentokenttäkaupunki Vantaa on Suomen suurin rajakaupunki.

Viikolla Hesarin yhden artikkelin kuva hätkähdytti: graafi Suomen 7-14 vuotiaiden lasten määrän kehityksestä vuodesta 2025 vuoteen 2045. Pääkaupunkiseudulla lapsimäärä kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä, muualla se laskee.

Kymenlaakson lapsimäärä tulee laskemaan järkyttävät 37,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi on otettava huomioon, että osa Kymenlaakson nuorista, varsinkin tytöistä, lähtee opiskelemaan muualle heti, kun kynnelle kyetään.

Väestökadon suhteen Kymenlaakso painii aivan omassa sarjassaan, sillä parina viime vuonna Kymmenlaakson asukasmäärä on pudonnut Suomessa eniten 1,7 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa hyvinvointialueen nettokustannukset ovat kasvaneet 10 prosenttiyksikköä per asukas. Kyllähän te isoissa ongelmissa olette.

Vantaa-Keravan eli Vaken alueella olemme saaneet kurssin kääntymään tiukan uudistusohjelman ansiosta. Teemme toistamiseen positiivisen tuloksen.

Olemme tehostaneet toimintoja sekä nostaneet palvelumaksuja. Kallista vuokratyövoimaa sekä ostopalveluja on vähennetty. Ensi vuonna pystymme kuittaaman velat pois.

Ikävää on, että uudessa rahoitusmallissa Vaken rahoitusta rokotetaan 22 miljoonaa per vuosi, mikä ei motivoi. Jo nyt Vaken rahoitus on valtakunnallisesti kolmanneksi pienintä per asukas. Iso pelko on, jos huonossa hapessa oleva Itä-Uusimaa ei saa talouttaan kuntoon, se liitetään Vakeen.

On kaksi fataalia sekä Vakea että Kymenlaaksoa yhdistävää tekijää.

Työttömyys riivaa molempia hyvinvointialueita. Vaken työttömyysprosentti on noin 14, kun Kymenlaaksossa se on noin 15. Vantaalla työttömiä on miltei 20 000, joista yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Erityisen vaarallista on nuorisotyöttömyys, koska mielenterveyshäiriöt sekä rikollisuus ja huumeiden käyttö lisääntyvät. Vakella työttömyyden syitä ovat etenkin lentokenttäklustesterin hyytyminen ja rakentamisen pysähtyneisyys.

Toinen yhteinen tekijä Vaken ja Kymenlaakson välillä on vanhusten suhteellisen määrän kasvu. Vaken motto on: ennakointi säästää rahaa ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

On lisätty vanhusten terveystarkastuksia, neuvontaa, liikuntaa ja kotona asumista tukevia keinoja. Etäkotihoito ja liikkuvat palvelut koteihin laajennettiin koko alueelle. Ne ovat edullisia ja vaikuttavia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta.

Laadukas ja saavutettava kotihoito ovat terveydenhuollon resilienssin perusta.

Vakessa vanhusjonot purettiin toimivalla hoitoketjulla. Kun palvelut etenevät sujuvasti vaiheesta toiseen, ikääntynyt saa apua ajoissa, ja koko järjestelmä toimii paremmin. Rahoitusmalli huomioi kyllä ikääntymisen, mutta väestötappio haastaa etenkin Kymenlaakson.

Henkilöstön riittävyys ratkaisee. Henkilöstön koulutus ja pysyvyys ovat kaikkein tärkein resurssi.  Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä mikään ei toimi.

Joka kolmas vantaalainen on jo vieraskielinen. Alueelle muuttaa kouluttamattomia vieraskielisiä, ja pois koulutettuja keskiluokkalaisia perheitä. 2040-luvulla yli puolet vantaalaisista on vieraskielisiä, mikä tulee olemaan haaste Vaken palveluille.

Ja lopuksi: teknologia ei korvaa ihmistä, mutta se vapauttaa aikaa oikeaan hoivaan.

Kiitos.

* * *

And in English:

Greetings from Vantaa

It is always nice to come to Kymenlaakso, because I was born in Pampyöli, Vehkalahti, near Hamina. When I was five years old, I moved to a rural municipality in Helsinki, which is now better known as Vantaa.

So I am a member of the EU Committee of the Regions and I also belong to the Committee's Economic Affairs Committee and the EU-UK Cooperation Group. There are Finnish members from nine different parties in the Committee of the Regions and we cooperate with each other.

Carina Jäntti and I represent the Finns Party there and we belong to the EU's center-right ECR group. My predecessor in the EU Committee of the Regions, Ilpo Heltimoinen from Lappeenranta, did a great job of promoting Kymenlaakso, especially in border issues, as did Carina in the Natural Resources Committee. Border issues are also close to my heart. Few people understand that the airport city of Vantaa is the largest border city in Finland.

Last week, a picture in one of Hesar's articles shocked me: a graph showing the development of the number of children aged 7-14 in Finland from 2025 to 2045. In the Helsinki metropolitan area, the number of children will increase by 5.8 percentage points, while elsewhere it will decrease.

The number of children in Kymenlaakso will decrease by a shocking 37.5 percentage points. In addition, it must be taken into account that some of the young people in Kymenlaakso, especially girls, will go to study elsewhere as soon as they can.

In terms of population loss, Kymenlaakso is struggling in a league of its own, as in the last couple of years the number of residents in Kymenlaakso has fallen the most in Finland by 1.7 percentage points. In the same period, the net costs of the welfare area have increased by 10 percentage points per inhabitant. You are in big trouble, right?

In the Vantaa-Kerava, or Vake, area, we have managed to turn the tide thanks to a strict reform programme. We are once again achieving positive results.

Health checks, advice, exercise and measures to support living at home for the elderly have been added. Remote home care and mobile services to homes were expanded to the entire region. They are affordable and effective and reduce the need for heavy services.

High-quality and accessible home care is the basis for the resilience of healthcare.

In Vake, the elderly queues were broken down with a functioning care chain. When services progress smoothly from one stage to another, the elderly receive help in time, and the entire system works better. The financing model does take ageing into account, but the population loss is particularly challenging for Kymenlaakso.

The adequacy of staff is crucial. The training and retention of staff are the most important resources. Without well-being staff, nothing works.

One in three Vantaa residents already speaks a foreign language. Uneducated foreign-speaking and uneducated middle-class families are moving to the region. By the 2040s, more than half of Vantaa residents will be foreign speakers, which will be a challenge for Vake's services.

And finally: technology does not replace people, but it frees up time for proper care.

Thank you.