tiistai 21. marraskuuta 2023
Vierailu Kivistön ostarilla
maanantai 13. marraskuuta 2023
Kuntaveropuheeni
Kiitos
puheenjohtaja
Hyvät valtuutetut
Pääkaupunkiseudun
kaupungit paraikaa pelaavat kuntaveroprosenteillaan melkoista avopokeria eli
sököä.
Espoon ja
Helsingin kuntaveroprosentit ovat tasan, 5,36. Nyt molemmat kaupungit
nokittavat pyöristämällä prosenttinsa alaspäin lukuun 5,3.
Vantaan
kuntaveroprosentti on 6,36. Toisin kuin Espoo ja Helsinki me tulemme tänään
pyöristämään kuntaveron ylöspäin lukuun 6,4.
Vantaalle jää
käteen hanttikortti, sillä ero Espooseen ja Helsinkiin entisen yhden
prosenttiyksikön sijaan on kohta 1,4.
Sanotaan, että
eihän tässä mitään hätää ole, kun toisaalta kiinteistöveroprosentti nousee,
mutta niin se nousee muillakin.
Talousarvio
2024 on sidottu kuntaveroprosenttiin 6,4. Tällä erää emme voi hilata kuntaveroprosenttia
alas.
Kilpailukykyinen
kuntaveroprosentti on kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa todellinen
valttikortti, mikäli aiomme houkutella Vantaalle asumaan ns. hyviä
veronmaksajia.
Toinen vahva
valttikortti on kaavoittaa Vantaalle riittävästi hyviä pientaloalueita.
Kartanonkoskeakin parempia.
Jos ajatellaan
Talousarvioita 2025, pitääkö meidän alkaa miettiä, että rakennamme sen
kuntaveroprosentin 6,3 tai vieläkin pienemmän prosentin varaan?
En ole vuosiin
pelannut sököä rahasta. Pelaan sitä enää tyttärenpoikieni kanssa tulitikuilla.
Mutta kun nuorena
poikana pelasin kolikoilla, sen muistan, että voittaminen oli sata kertaa
hauskempaa kuin häviäminen.
Kiitos
Budjettipuheeni vuodelle 2024
Kiitos puheenjohtaja
perjantai 10. marraskuuta 2023
Lentorata olisi sulaa hulluutta
torstai 9. marraskuuta 2023
Vastaanotolla Myyrmäen terveyskeskuksessa
Minulla oli tänään aika Myyrmäen terveyskeskuksessa. Olen saanut ajat soittamalla kohtuullisessa ajassa, akuuteissa tapauksissa jopa samaksi päiväksi.
Nuori lääkäri oli osaava ja mukava. Hänen kanssaan oli luontevaa toimia.
Lopuksi kysyin häneltä, miten terveyskeskus toimii lääkärin kannalta. Hän oli oikein tyytyväinen. Kehui, että pystyi vaikuttamaan hyvin työaikaansa. Pystyi säätelemään kiirettä. Lääkäreitäkin terveyskeskuksessa on hänen mukaansa riittävästi.
Hän osasi käyttää Apottiakin, ei valitellut. Noukki valikoista valmiita lauseita.
Sanoin hänelle, että rastitan mielelläni hänet omalääkärikseni. Ikävää oli, että hän kertoi, että omalääkärikuviota hänen on nuorena lääkärinä vaikea toteuttaa. Ei ole kivaa lääkärinvastaanotolla kertoa aina samoja tarinoita alusta loppuun, kun lääkäri vaihtuu joka kerta.
Annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jotta hän voisi kertoa oman näkemyksensä hyvinvointialueuudistuksesta. Ihan vain päätöksenteon tueksi, koska olen aluevaltuutettu.
Näyttää siltä, että Vantaa-Keravankin hyvinvointialueella pystymme kilpailemaan hyvistä lääkäreistä vain työolosuhteita kehittämällä.
Todettakoon vielä, että kokenut lääkäri ja saunakaverini vaihtoi työpaikkaa Tikkurilan terveyskeskuksesta Apotin takia. Järjettömän kallis Apotti ei kaikkia lääkäreitä innosta.
keskiviikko 1. marraskuuta 2023
Vantaa satsaa lapsiin ja nuoriin
Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.
Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.
Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.
Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.
Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:
- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.
- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.
- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.
- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)
- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)
- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.
- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.
- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)
- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.
- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.
- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.
Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:
- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)
- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.
- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.
- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.
- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.
- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.
- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)
- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.
- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.
- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.
- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.
- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.
- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä.
- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.
Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.
Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa.
Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.
Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.
perjantai 13. lokakuuta 2023
Tikkurilaan osaamiskampuksen seminaarin anti ranskalaisten viivoin
lauantai 26. elokuuta 2023
Lisää pientaloja Vantaalle
Asun Vantaan Vapaalassa, monelle paikka on tuttu sen vanhalla nimellä Friherss eli tuttavallisesti Frisu. Vapaala sijaitsee aivan Myyrmäen vieressä kivassa taskussa.
Vapaalassa toimii hyvin aktiivinen omakotiyhdistys, joka julkaisee Kyläkuulumisia nimistä lehteä. Minua pyydettiin kirjoittamaan lehteen juttu, joka on yllä kuvana.
Vantaa on pientalojen suurkaupunki. Viime vuosina emme ole kaavoittaneet riittävästi pientaloalueita. On huomattu, että pientaloalueet vetävät Vantaalle hyviä veronmaksajia kuten Kartanonkoskelle ja Ylästöön on tullut.
Olen huolissani yksipuolisesta muuttovirrasta Vantaalle. Kotimaan muuttoliikenteessä Vantaa on ollut surkea, meiltä muuttaa pois enemmän ihmisiä kuin tänne tulee. Muuttovoitto koostuu ulkomailta tulleista ihmisistä.
lauantai 29. heinäkuuta 2023
Vantaa on nettomuuton luuseri
Herätys vantaalaiset, tutkikaa alla olevaa Timo Aron kuvaa ajatuksella!
Kuntien välisessä nettomuutossa Vantaa on todellinen luuseri.
Naapurikaupunki Espooseen muutti miltei 2500 asukasta muualta Suomesta. Vantaan lukemaa listassa ei edes näy, varmaan alle 100.
Vantaalle muutto koostuu lähes täysin nettomaahanmuutosta, lähes 4200 asukasta.
Olisi mielenkiintoista nähdä pois muuttajien lukema Vantaalta muihin kuntiin. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että muualle on muuttanut noin 1000 vantaalaista.
Kaupungin pitää toden teolla alkaa etsiä ja kaavoittaa pientaloalueita, muuten hukka perii. Todellista vetovoimaa on kehitettävä.
Muutenkin Vantaan on alettava miettiä asukasmääränsä kasvua. Jatkuva lähes holtiton kasvu ei olla järkevä itseisarvo.
Kiitos Timo Aro jälleen kerran hienosta havainnollistamisesta. Luot vahvaa todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.
keskiviikko 19. heinäkuuta 2023
Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä
Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita.
Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.
Lue kirjoitukseni:
* * *
Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.
Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)
Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.
Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.
Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?
Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.
Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.
Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.
Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.
Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".
Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.
Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.
Leena Lauren
eläkeläinen, Martinlaakso
* * *
Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki
VS 3.6.2023
P-junasta näkyy melkein silmänkantamattomiin peltoa, kun juna laskeutuu kehärataa Leinelän suunnalta kohti Hiekkaharjua. Keravan kaupunkiradan itäpuolella golfarit lyövät palloa ja pyöräilijät ajavat peltoreittiä kohti Tikkurilaa.
Peltomaisema on havahduttanut Vapaalassa asuvan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundellin (ps.) pohtimaan, miksi ihmeessä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa ja Vantaan ”keskustassa” on peltoa.
– Se olisi aivan fantastinen paikka pientaloalueelle, Lundell hehkuttaa.
Entäs golfkenttä?
– Golfkenttä siirrettäisiin Hakkilaan. Radanvarteen tulisi korkeampaa rakennusta ja pientaloalueesta Kartanonkosken tyylinen. Valtaisa, vetovoimainen puutarhakaupunki imisi maksukykyisiä asukkaita ja hyviä veronmaksajia.
– Ja siellä vaadittaisiin laatua toisin kuin Myyrmäessä, Lundell kritisoi viitaten Myyrmäen keskustan uudistamiseen.
Lundell visioi myös, että Keravanjoen varteen, Karhunrannan matonpesupaikan luo tehtäisiin uimaranta. Paikalla uitiin Lundellin lapsuudessa.
Lundellin ehdotus pohjaa siihen, että rakennusmaata asunnoille etsitään ja tarvitaan koko ajan. Asukkaat murehtivat metsien häviämistä rakentamisen tieltä, ja monet toivovat, että kerrostalojen sijaan Vantaalle tulisi lisää pientaloja. Myös kaupungin tavoitteena on edistää pientalojen rakentamista.
– Nyt pientaloalueita varten nyrhitään metsää ja luontoa. Emme voi uhrata luontoa eikä Vantaa voi olla maatalouskaupunki.
Iso osa Lundellin rakentamiseen esittämästä maa-alueista, kuten Hiekkaharjun golfkentät Jokiniemessä, sijaitsee Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistuksessa.
– Ne voidaan ostaa tai vuokrata. Seurakunnat ovat siihen halukkaita.
Myös yksityisessä omistuksessa olevat pellot Lundell hankkisi kaupungin omistukseen. Peltojen ei hänen mielestään pidä olla Vantaan vetovoimatekijä.
Vantaan uudessa yleiskaavassa, joka tuli voimaan alkuvuodesta 2023, Hanabölen pellot säilyvät edelleen arvokkaana kulttuuriympäristönä. Alue ei ole arvokas vain vantaalaisille, vaan se on arvotettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
– Aina vedotaan yleiskaavaan. Se voidaan muuttaa, Lundell sanoo.
Lundellin mielestä Vantaalla on ”vaikka kuinka paljon kulttuurimaisemia”. Hän mainitsee esimerkkinä Sotungin ja Seutulan.
Lundell aikoo seuraavaksi nostaa ehdotuksensa esiin kaupunginvaltuustossa talousarvion lähetekeskustelussa kesäkuussa.
Hanabölen pelloille on ennenkin haluttu rakentaa. Vuosaaren satamaradan suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla yhtenä linjausvaihtoehtona oli rata peltojen poikki pääradalle. Silloin kulttuurimaiseman puolustajat voittivat ja rata rakennettiin tunneliin maan alle.
Vantaan kaupungin johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kertoo, että Hanabölen pellot olivat tarkastelussa myös uutta yleiskaavaa tehtäessä. Lisää asumista suunniteltiin luonnosvaiheessa Hiekkaharjun aseman ympäristöön ja siitä kohti Havukoskea. Alueelta olisi kävely- tai pyöräilymatka Hiekkaharjun asemalle yleiskaavan kantavan ajatuksen mukaisesti.
– Asuminen olisi ulottunut golfkentän päälle, ja asumiskäyttöön olisi voinut ottaa rakentamisen paineessa alueen Rekolanojaan saakka.
Golfkenttä olisi voinut säilyä, mutta sitä olisi siirretty. Näistä ideoista kuitenkin luovuttiin.
– Oli monia syitä palata vanhaan yleiskaavaan, Muukka sanoo.
Edelleen pidetään tärkeänä kulttuurimaiseman, kuten junasta avautuvan näkymän, säilymistä. Toisaalta raideliikenteen tärinä ja savimaapatja tekisivät rakentamisesta kallista.
– Pitäisi rakentaa paljon, että se olisi kannattavaa.
Kuin pisteenä i:n päälle myös asukkaat vastustivat alustavaa suunnitelmaa.
– Kun luonnos oli nähtävillä, siihen tuli aivan valtavasti palautetta, että golfkentälle ei saa rakentaa, Muukka kertoo.
Uuden yleiskaavan mukaan Hanabölen pellot säilyvät pääosin maatalousalueena sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat neuvotelleet alueen eteläosan kaavoituksesta, jossa Hiekkaharjun aseman pohjoispuolelle ja Vehnäpolun itäpuolelle olisi mahdollisuus asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavatyön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.
keskiviikko 8. helmikuuta 2023
Suomi-ratahanke sulaa hulluutta
lauantai 21. tammikuuta 2023
Lisää vantaalaisia kansanedustajia
Mielipide | Vantaalaisen kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa vantaalaista
Mitä enemmän meillä on yli puoluerajojen vantaalaisittain yhteen hiileen puhaltavia kansanedustajia, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa vantaalaisittain tärkeisiin asioihin myös valtakunnan tasolla, muistuttaa kirjoittaja.
Suhteessa kaupungin asukaslukuun vantaalaisia
kansanedustajia on liian vähän. Suurimmalla puolueella Kokoomuksella on vain
yksi kansanedustaja, samoin Perussuomalaisilla ja Vasemmistoliitolla. Viime
eduskuntavaaleissa Sosialidemokraatit onnistuivat hyvin saaden kolme
kansanedustajaa.
Yhteensä vantaalaisia kansanedustajia on vain kuusi.
Vertailun vuoksi on todettava, että asukasluvultaan hieman Vantaata suurempi
naapurimme Espoo sai viime vaaleissa läpi 12 kansanedustajaa.
Kaikki ymmärtävät, että Vantaalla on erityisongelmia.
Esimerkiksi segregaatioalueiden koulujen rahoitus ei ole riittävä. Kouluissa on
paljon vieraskielisiä oppilaita, joiden tuki ei ole riittävällä tasolla.
Alueiden koulujen perusopetusryhmien koko olisi painettava maksimissa
kuuteentoista oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa yksittäisten
oppilaiden opettamiseen. Poppakonsteja ei ole. Rahaa ei tietenkään saa ottaa
muilta kouluilta pois.
Kun valtio on toimillaan tuonut Vantaalle paljon
vieraskielisiä ihmisiä, valtion on myös tuettava kaupunkia vahvemmin
segregaation ehkäisemiseksi. Ylivoimaisesti paras tapa on tukea vantaalaisia
kouluja, joissa tehdään vahvaa integraation perustyötä eli opetetaan
vieraskielisiä lapsia ja samalla sopeutetaan heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Perussuomalaiset yritti budjettineuvotteluissa saada rahaa
segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamiseksi
kuuteentoista oppilaaseen. Kaikki poliittiset ryhmät ymmärsivät tarpeen, mutta
samalla selvää oli, että kahdeksan miljoonan euron etsiminen kaupungin
budjetista oli mahdotonta.
Valtio ei saa jättää Vantaata yksin.
Mitä enemmän meillä on yli puoluerajojen vantaalaisittain
yhteen hiileen puhaltavia kansanedustajia, sitä enemmän meillä on
mahdollisuuksia vaikuttaa vantaalaisittain tärkeisiin asioihin myös valtakunnan
tasolla.
Harras toive on, että vantaalaiset äänestäjät lähtisivät
sankoin joukoin uurnille kevään eduskuntavaaleissa ja äänestäisivät omia
ehdokkaitaan kuten muidenkin kuntien äänestäjät tekevät.
Voidaan ajatella, että oman kaupungin ehdokkaan äänestäminen
on kotiseuturakkautta.
Kai-Ari Lundell (ps.)
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
keskiviikko 23. marraskuuta 2022
Vantaan myönteisen erityiskohtelun ohjelmasta
tiistai 15. marraskuuta 2022
Luhtitien jatke on parhautta
maanantai 14. marraskuuta 2022
Budjettipuheeni kaupunginvaltuustossa
Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,
Kiitän
valtuustoryhmien puheenjohtajia komeista puheistanne, joissa korostitte koulutusta
ja kouluruokaa ja niiden merkitystä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehityksessä. En
muista, että täällä olisi koskaan pidetty näin hienoja koulutuspuheita.
Ryhmämme
puheenjohtaja Kärki omassa puheessaan jo totesi, että hän on tyytyväinen, että
saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen, jossa todetaan ykskantaan, että Vantaalla
pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin.
Ruotsista ei
mallia kannata ottaa, eikä napeilla kannata pelata.
Perussuomalaiset
on vahvasti sitä mieltä, että valtion on tultava mukaan segregaation
ehkäisytalkoisiin. Vantaata ja pääkaupunkiseutua ei saa jättää yksin.
Opetusministeri
Li Andersson julkisuudessa ehtikin jo vaatimaan ensi hallituskaudelle kahta
sataa miljoonaa euroa lisää rahaa koulujen inkluusion ongelmien eli oppimisen
tukeen liittyvien ongelmien ratkomiseen. Ajatus on kannatettava, mutta tosin on
todettava, että itse Andersson ei välttämättä istu seuraavassa hallituksessa.
Budjettineuvotteluissa
esitimme, että segregaatioalueiden peruskoulujen luokkien luokkakoko
pienennettäisiin kuuteentoista oppilaaseen.
Silloin
luokan- ja aineenopettajilla olisi enemmän aikaa opettaa per oppilas.
Kiusaamistakin esiintyisi todennäköisesti vähemmän. Opettajat eivät väsyisi
kuten nyt liian moni opettaja väsyy.
Esityksen
kustannusvaikutus olisi ollut kahdeksan miljoonaa euroa. Tiesimme, että
ehdotuksemme ei menisi läpi sellaisenaan sen hintalapun takia, mutta esitys oli
tarkoitettu pelinavaukseksi.
Olemme iloisia,
että kumminkin me kaikki yhdessä saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen kohtaan
Perusopetuksen palvelualueen keskeiset tavoitteet.
Lisäys kuuluu
näin:
Toimiala
valmistelee selvityksen nykyisestä myönteisen erityiskohtelun ohjelman
mukaisesta ja muusta positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesta
rahoituksesta koulutukseen. Selvityksen pohjalta jatketaan keskustelua sekä
laaditaan tulevaisuuden linjauksia segregaatiokehityksen estämiseksi ja
koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi.
Tästä meidän
on hyvä jatkaa.
Hyvät koulut
ovat mitä parhainta veto- ja pitovoimaa.
Kiitos.
sunnuntai 6. marraskuuta 2022
Vantaan budjetti - miljoona henkilöstölle, kaksi kouluille
Vantaan budjettineuvottelut saatiin päätökseen. Nytkin neuvotteluprosessi oli pitkä ja raskas.
Ensin ryhmät esittivät kysymyksensä toimialoille. Sitten ryhmät toivat ensin omat esityksensä, joita muut ryhmät myöhemmin kommentoivat. Lopuksi neuvottelijat istuivat valtuustosaliin aamu yhdeksästä lähes puoleen yöhön, ja neuvottelutulos saatiin aikaiseksi.
Perussuomalaisten neuvottelijat olivat valtuustoryhmän pj Niilo ja kaupunginhallitusryhmän pj Kai-Ari Lundell. Lisäksi mukana oli kaupunginhallituksen 2. vpj Mika Niikko.
Lopputulos oli maltillinen ja sellainen, että kaikki ryhmät saivat esitykseen jotakin.
Lopullisesti valtuusto hyväksyy budjettiesityksen.
Vantaan Sanomat haastatteli valtuustoryhmien edustajia. Kannattaa lukea koko artikkeli klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
* * *
5.11.2022 Vantaan Sanomat
Perussuomalaiset ovat monta vuotta pyrkineet saamaan
segregaatiolausuman budjettiin. Nyt siinä onnistuttiin. Lausumalla luvataan,
että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin. Mallia
katsotaan myös muista maista.
Kai-Ari Lundell (ps.) lisää perussuomalaisten
ehdottaneen lisäksi luokkakoon rajaamista 16 oppilaaseen segregaatioalueiden
kouluissa. Hinnaksi olisi tullut kahdeksan miljoonaa euroa. Perussuomalaisten
mielestä osan summasta olisi voinut kattaa myönteisen erityiskohtelun ohjelman
rahoista. Ehdotus ei mennyt suoraan läpi, mutta Lundell toivoo siihen vielä
palattavan.
Myöskään kaikkia määrärahalisäyksiä ei hyväksytty.
– Jos kaikki puolueiden toivomat eurolisäykset
toteutettaisiin, kaupunki menisi konkkaan, Lundell (ps.) tiivistää.