torstai 16. toukokuuta 2024

Vantaa-Keravan hyvinvointialue hakee 150 miljoonan euron lisärahoitusta

Kuva: Vantaan Sanomat / Tuovinen

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen hallitus päätti hakea valtiolta  150 miljoonan euron lisämäärärahaa, kun raha ei kerta kaikkiaan riitä. Vantaa-Kerava on Suomen vieraskielisin alue, mikä näkyy varsinkin sosiaalihuollon kustannuksissa. Lastensuojeluun uppoaa poikkeuksellisen paljon rahaa. Vantaa-Keravan nuori väestö alkaa sekin vanheta, ja kaikki vanhustenpalvelujen rakenteet eivät ole vielä täydessä valmiudessa.

Somessa leimahti, kun valtionvarainministeri, valtion rahakirstun vartija Riikka Purra twiittasi:

– Monikulttuurisuus ei selvästi ole rikkaus, kun soterahasta puhutaan. Kunpa sen ymmärtäisivät nekin, jotka uskovat sen jopa korjaavan kestävyysvajetta, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

– Vantaa-Keravan hyvinvointialue perustelee lisärahan tarvetta mm. ”monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä”, Purra totesi.

Purra toisti twiitissään hyvinvointialueen perustetta "monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä".

Mielestämme somessa Purran lausuntoa vääristeltiin ikävällä tavalla.

Laitoin alle oman osuuteni haastattelusta, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, voit lukea koko artikkelin.

Muut haastateltavat ovat aluevaltuutetut Suvi Karhu ja Mika Niikko. Hyvinvointialueen Perussuomalainen ryhmä puoltaa lisärahoituksen hakemista.

* * * 

15.5.2024 Vantaan Sanomat

Näin perussuomalaisten valtuutetut kommentoivat Purran "monikulttuurista" somepostausta – "Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista"

Vantaan Perussuomalaiset aluevaltuutetut kommentoivat Purran äksäystä (entinen twiitti) Vantaan Sanomille keskiviikkona.

- Purra kommentoi siltä pohjalta, mikä se meidän Vake-alueen lisärahahakemuksen perustelu oli. Somekirjoitus oli asiaa. On käsitetty väärin, että Purran kommentti olisi rasismia. Purra vain käytti kirjoituksessaan Vaken aluehallituksen omaa tekstiä, alleviivaa aluevaltuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundellin mukaan tilastoja ja rahoitusta ”pitää katsoa rehellisesti”: sosiaalihuollon tarve kasvaa hyvinvointialueella pääosin, koska maahanmuuttajia tulee paljon lisää.

– Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan ihan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista, Lundell huomauttaa.

– Mielestäni valtion pitäisi huomioida paremmin kaupungit, jotka lopullisesti sijoittavat maahan tulleita ihmisiä. Herättää kummastusta, että loppulasku jää vain muutamille kaupungeille. Tästä jo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä puhui hyvin pontevasti pari vuotta sitten. Maahanmuuton maksut liittyvät myös kouluihin ja tulevat kaupunkien maksettavaksi ja veronmaksajien harteille, Lundell selittää.

Kai-Ari Lundell uskoo, että Aronkydön esittämät säästötoimet tepsivät ja tulevaisuuden haasteista selvitään. Aluevaltuusto päätti hiljattain, että uudistus- ja sopeutusohjelmalla haetaan kahden prosentin säästöjä vuosittain kumulatiivisesti vuoteen 2030 asti. Kustannuksia voidaan karsia muun muassa digilääkäritoiminnan ja tekoälyn yleistymisen avulla.

– Lähes 150 miljoonaa ei ole riittävä summa, mutta Vake-alue on jo hyvin sopeuttanut talouttaan ja tehostanut toimenpiteitä. Aronkytö on esittänyt kolmen vuoden säästörupeamaa, ja sen jälkeen meidän pitäisi alkaa toimia omillamme – se on realistinen suunnitelma. Aronkydöllä on kokemusta tehostamisesta, ja pidämme häntä hyvinkin pätevänä johtajana, Lundell toteaa.

lauantai 27. tammikuuta 2024

Lentorata - kolmen miljardin euron hanke

 
Kuva: Uudenmaanliitto

Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024

Kolmen miljardin euron päätös

Vantaan kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä. Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.

Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.

Kannattajat perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että se kehittyy muutenkin.

Kaiken lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.

Lentorata kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.

Lentoradan rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.

Yhteensä näiden kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon, että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien taskuista.

Rahalla on muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.

Valtio upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia. Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet käyttävät omia autojaan tai takseja.

Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.

Kai-Ari Lundell, ps

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj

tiistai 12. joulukuuta 2023

Puheeni hyvinvointialueen valtuuston budjettikeskustelussa



Puheeni Vantaa-Keravan hyvinvointialueen budjettikeskustelussa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Nyt kun kaupungit ja hyvinvointialueet ovat eriytyneet toisistaan, yhteistyötä ei saa unohtaa. Erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten osalta.

Ennaltaehkäisy on päivän sana. Mieluummin kannattaa lyödä vähemmän rahaa ennaltaehkäisyyn kuin paljon rahaa jälkihoitoon, kun tiedetään, että yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle jopa puolitoista miljoonaa euroa.

Kaikki lapset käyvät esikoulua ja peruskoulua. He ovat helposti tavoitettavissa yhdentoistavuoden vuoden ajan, koska he käyvät esikoulua kahden plus peruskoulua yhdeksän vuoden ajan.

Koululääkärin käynnit pitäisi järjestää vuosittain, sillä lapset kasvavat nopeasti. Esimerkiksi jotkut selkäsairaudet kuten skoljoosi on syytä havaita ammattilaisen silmin ennen kuin on liian myöhäistä.

Minua harmittaa, kun joissain kunnissa lasten perheineen pitää ravata terkkareihin koululääkärin tarkastuksiin. Parempi olisi, että koululääkäri tulee kouluun ja tarkastaa ikäluokan kerrallaan. Tulee halvemmaksikin.

Kouluterveydenhoitaja on tärkeä ihminen koulussa paitsi fyysisessä terveydenhoidossa, mutta monelle lapselle terveydenhoitaja voi olla ainoa aikuinen, jolle voi puhua vapaasti, kun jostain syystä lapsi ei kehtaa puhua opettajalleen tai vanhemmilleen. Oleellista on, että kouluterveydenhoitaja on koululla tavoitettavissa.

Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt hyvinvointialueen palveluksessa, mitä pidän virheenä. Heidän olisi pitänyt pysyä koulutoimessa.

Vantaan johdolla paraikaa rakennetaan uutta digitaalista alustaa DigiOnea. Sinne tulee Wilman korvaaja, Kurret, opetussuunnitelmat, lukujärjestykset ja digitaaliset oppimateriaalit ja niin edelleen.

On järjetöntä, että näillä näkymillä psykologeille ja kuraattoreille ei tule oikeuksia DigiOneen. Pitääkö heidän siirtyä hitaaseen kirjepostiin saadakseen yhteyden oppilaiden vanhempiin

Toivottavasti psykologit ja kuraattorit saavat oikeudet kohta valmistuvaan DigiOneen.

Kiitos.

#perussuomalaiset #vakehyva #Kerava #Vantaa

tiistai 21. marraskuuta 2023

Vierailu Kivistön ostarilla

 

Vierailin tänään ensimmäistä kertaa Kivistön uudessa ostoskeskus KiviksessäMenin suoraan kolmannen kerroksen uutuuttaan hohtavaan terveyskeskukseen. Olin tilannut ajan influenssarokotukseen, mutta sain samalla myös koronarokotuksen.

Ostoskeskus avattiin lokakuussa 2023. Kivistö on Vantaan aluekeskuksista uusin. Asukkaita siellä on noin 11 000.

Kivistöä on kritisoitu liian pienistä asunnoista, joten alueella asuu paljon yksin asuvia ihmisiä. Parkkipaikkoja on liian vähän. Muuten liikenneyhteydet ovat mahtavat, sillä alue kietoutuu Kehäradan varrella olevan aseman ympärille. Helsinkiin ja Tikkurilaan pääsee nopeasti. Lentokenttä on parin asemavälin päässä, matka-aika lentoasemalle on kuusi minuuttia. Alueen vieressä menee Hämeenlinnanväylä.

Kokonaisuudessaan Kivistö on kaupunkimainen hyvin suunniteltu alue. Tietenkin se on vielä keskeneräinen, paljon on vielä rakentamatta ja esim. puut ovat vielä pieniä. Alueen ympärillä on laajat pientaloalueet.

Kivistöläiset ovat pitkään odottaneet ostoskeskustaan. Uudet asuinalueet joutuvat aina odottamaan palveluita, koska alueilla on oltava riittävästi asukkaita, jotta niitä palveluita kannattaa rakentaa.

Ostoskeskus olisi pitänyt rakentaa suoraan juna-aseman päälle, niin liikkuminen ostarille olisi ollut vieläkin helpompaa. Samalla olisi säästetty arvokasta tonttitilaa muuhun rakentamiseen. Julkiseen rakentamiseen sopivista tonteista on huutava pula. Nykyinen tontti olisi kannattanut säästää vaikkapa koulutontiksi. Jossain vaiheessa Kivistöönkin tarvitaan lukio, ja kävelymatka asemalta tontille eli Kiviksen ostarille on vain vajaat pari sataa metriä.

Kuten kuvasta näkyy ostarin eteen on rakenteilla bussiasema.

Ostarin ensimmäisessä kerroksessa on liiketilat, toisessa siivessä ovat kaupat, S-Market ja Lidl ja muutamia pienempiä kauppoja. Toisessa siivessä ovat ravintolat, joita on kuusi kappaletta. Alko ja pari kahvilaa löytyy.


Toisesta kerroksesta löytyy kirjasto, nuorisotilat, hammashoitola ja kuntosali Fitness24Seven. Kirjasto oli yllättävän suuri ja rakenteeltaan selkeä. Reunoilta löytyy mm. iso opiskelutila sekä iso asukastila, joka voidaan jakaa väliseinillä myös osiin.


Nuorisotilat olivat vielä kiinni, joten en päässyt tiloihin sisään. Kurkin ikkunoista, tilaa on ja toimintaa näyttää löytyvän moneen.

Kivis on kiva ja kompakti ostari, jossa on helppo liikkua, kaikki on lähellä.

maanantai 13. marraskuuta 2023

Kuntaveropuheeni

 

Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut

Pääkaupunkiseudun kaupungit paraikaa pelaavat kuntaveroprosenteillaan melkoista avopokeria eli sököä.

Espoon ja Helsingin kuntaveroprosentit ovat tasan, 5,36. Nyt molemmat kaupungit nokittavat pyöristämällä prosenttinsa alaspäin lukuun 5,3.

Vantaan kuntaveroprosentti on 6,36. Toisin kuin Espoo ja Helsinki me tulemme tänään pyöristämään kuntaveron ylöspäin lukuun 6,4.

Vantaalle jää käteen hanttikortti, sillä ero Espooseen ja Helsinkiin entisen yhden prosenttiyksikön sijaan on kohta 1,4.

Sanotaan, että eihän tässä mitään hätää ole, kun toisaalta kiinteistöveroprosentti nousee, mutta niin se nousee muillakin.

Talousarvio 2024 on sidottu kuntaveroprosenttiin 6,4. Tällä erää emme voi hilata kuntaveroprosenttia alas.

Kilpailukykyinen kuntaveroprosentti on kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa todellinen valttikortti, mikäli aiomme houkutella Vantaalle asumaan ns. hyviä veronmaksajia.

Toinen vahva valttikortti on kaavoittaa Vantaalle riittävästi hyviä pientaloalueita. Kartanonkoskeakin parempia.

Jos ajatellaan Talousarvioita 2025, pitääkö meidän alkaa miettiä, että rakennamme sen kuntaveroprosentin 6,3 tai vieläkin pienemmän prosentin varaan?

En ole vuosiin pelannut sököä rahasta. Pelaan sitä enää tyttärenpoikieni kanssa tulitikuilla.

Mutta kun nuorena poikana pelasin kolikoilla, sen muistan, että voittaminen oli sata kertaa hauskempaa kuin häviäminen.

Kiitos

Budjettipuheeni vuodelle 2024


Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut
Perussuomalaisten yhtenä neuvottelijana erityisesti kiitän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Kasosta sekä kaupunginjohtaja Pekka Timosta, koska molemmille neuvottelut uusissa asemissa olivat ensimmäiset.
Hyvin meni.
Neuvottelujen pelin henki oli selvä, koska euromääräistä lisäjakovaraa oli vähän.
Perussuomalaisetkin on sitä mieltä, että lisävelkaa ei pidä ottaa eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa.
Tällä kertaa aivan huoleta voidaan sanoa, että Talousarvio 2024 on lasten ja nuorten budjetti kuten nuorisovaltuutettukin totesi.
Hyvin iloinen olen siitä, että jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen sekä siitä, että vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat ryhmämatkat HSL-alueella vuonna 2024.
Muista Perussuomalaisten tavoitteista meni läpi maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, jolloin tarjotaan lämmin ruoka.
Kivaa on, että liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.
Nuorisotyöhön panostaminen ilahduttaa aina.
Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.
Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. Avataan kaksi nuorisotilaa lisää ns. Kolohongan mallin mukaan.
Erittäin merkittävä on valtion koulutuksellisen tasa-arvo raha ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. Jännittävää nähdä, mihin Kasvatuksen ja oppimisen toimiala tulee rahat sijoittamaan.
Vielä emme saaneet laskettua segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien keskimääräistä kokoa kuuteentoista oppilaaseen. Veikkaan, että jossain vaiheessa on pakko.
Pitää muistaa, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Tämä budjetti on valtuustoaikani seitsemäs budjetti. Pidän sitä niukkuudesta huolimatta niistä parhaana.
Suunta on oikea. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen kannattaa aina.
Mutta kyllähän valtuutettu Milad Dehgan oli puheessaan oikeassa siinä, että oppimistaso Vantaan peruskouluissa on pudonnut nopeasti. Ei ole kauaa siitä, kun oppimistuloksissa Vantaan peruskoulut pesivät niin Espoon kuin Helsingin maakuntien kaupungeista puhumattakaan.
Sanon nyt suoraan, että entisenä vantaalaisena maikkana hävettää, jos ysiluokkalaisen lukeminen on kakkosluokkalaisen tasoa.
Jotain on tehtävä.
Kiitos.

perjantai 10. marraskuuta 2023

Lentorata olisi sulaa hulluutta

Lentorata menisi maan alta Helsingistä Lentoasemalle.
Ei helkutta!

Kaksi miljardia euroa = 2 000 000 000 euroa

Vartin takia kallista lentoratainvestointia ei tule tehdä. Nykyinen Kehärata on jo toimiva yhteys.

Todennäköisesti hinta nousee kuten vastaavissa hankkeissa yleensä käy. Isoja hankkeita myydään poliittisille päättäjille alihinnalla. Vantaalla tylyimmät esimerkit viime aikoina ovat olleet Apotti ja Vantaan ratikka.

Kohta lentokentälle menisi kolme raidetta:

- Kehärata
- Lentorata
- Vantaan ratikka

Lentorata olisi päällekkäinen toiminto Kehäradan kanssa. Matkustajamääriltään Helsinki-Vantaa ei ole mikään John F. Kennedyn tai Naritan kenttä.

Järkevä vaihtoehto on pääradan kehittäminen:

"Lisäraide sijoittuisi tuolloin nykyisten raiteiden länsipuolelle lukuun ottamatta Tikkurilan aseman kohtaa, jossa uusi raide sijoittuisi nykyisten raiteiden itäpuolelle."

Lentoradan rakentamisen sijaan päärataa Tampereelle asti on parannettava. Päärata on Suomen valtasuoni.

* * *

HS 10.11.


Ratayhteys olisi pituudeltaan noin 30 kilometriä, josta 28 kilometriä kulkisi tunnelissa. Lentoradan ainoa asema olisi tunneliasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentorata lyhentäisi matka-aikoja lentoasemalle. Jos lentorata toteutuisi, matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentokentälle nopeutuisi noin 15 minuuttia. Lentokentältä ei ole tällä hetkellä suoraa kauko- ja taajamajunayhteyttä valtakunnan rataverkkoon.

Pohjoisesta tultaessa on arvioitu, että lentorata nopeuttaisi matka-aikaa noin 24 minuuttia, kun vaihto Tikkurilassa jäisi pois.

torstai 9. marraskuuta 2023

Vastaanotolla Myyrmäen terveyskeskuksessa

Minulla oli tänään aika Myyrmäen terveyskeskuksessa. Olen saanut ajat soittamalla kohtuullisessa ajassa, akuuteissa tapauksissa jopa samaksi päiväksi. 

Nuori lääkäri oli osaava ja mukava. Hänen kanssaan oli luontevaa toimia.

Lopuksi kysyin häneltä, miten terveyskeskus toimii lääkärin kannalta. Hän oli oikein tyytyväinen. Kehui, että pystyi vaikuttamaan hyvin työaikaansa. Pystyi säätelemään kiirettä. Lääkäreitäkin terveyskeskuksessa on hänen mukaansa riittävästi.

Hän osasi käyttää Apottiakin, ei valitellut. Noukki valikoista valmiita lauseita.

Sanoin hänelle, että rastitan mielelläni hänet omalääkärikseni. Ikävää oli, että hän kertoi, että omalääkärikuviota hänen on nuorena lääkärinä vaikea toteuttaa. Ei ole kivaa lääkärinvastaanotolla kertoa aina samoja tarinoita alusta loppuun, kun lääkäri vaihtuu joka kerta.

Annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jotta hän voisi kertoa oman näkemyksensä hyvinvointialueuudistuksesta. Ihan vain päätöksenteon tueksi, koska olen aluevaltuutettu.

Näyttää siltä, että Vantaa-Keravankin hyvinvointialueella pystymme kilpailemaan hyvistä lääkäreistä vain työolosuhteita kehittämällä.

Todettakoon vielä, että kokenut lääkäri ja saunakaverini vaihtoi työpaikkaa Tikkurilan terveyskeskuksesta Apotin takia. Järjettömän kallis Apotti ei kaikkia lääkäreitä innosta.

keskiviikko 1. marraskuuta 2023

Vantaa satsaa lapsiin ja nuoriin

 

Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.

Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.

Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.

Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.


Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:

- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.

- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.

- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.

- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)

- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)

- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.

- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.

- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)

- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.

- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.


Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:

- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)

- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.

- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.

- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.

- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.

- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.

- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)

- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.

- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.

- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.

- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. 

- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.


Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.

Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. 

Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.

Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.

perjantai 13. lokakuuta 2023

Tikkurilaan osaamiskampuksen seminaarin anti ranskalaisten viivoin


Tikkurilan osaamiskampus rakentuu vaiheittain, ensimmäiset korttelit vuosien 2024-2028 aikana. Se rakennetaan Jokiniemeen Tikkurilan aseman toiselle puolen. Sijainti on Suomen parhaita pääradan varrella Kehäkolmosen vieressä, junamatka Vantaan lentokentälle kestää 7 minuuttia, ratikkapysäkki tulee viereen,

Osaamiskampus palvelee erityisesti opiskelijoita, työnhakijoita, työnantajia sekä yrityksiä. Kampus kokoaa yhteen esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden hoidon, elinkeinopalveluiden, vieraskielisten kotoutumisen ja neuvonnan palveluita.

Vantaalaisittain kampus on mitä kannatettavin hanke.


Tein muistiinpanot:


Pekka Timonen
- haetaan uusi tapoja ja ratkaisuja
- osaamistason vajetta on paikattava
- Vantaalla on vähemmän ylimmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa Suomen kunnissa, merkittävästi vähemmän kuin esim. Espoossa
- ilman peruskoulun jälkeisten tutkintoja suorittaneiden määrä jää Vantaalla maan keskiarvon alapuolelle
- nuorisotyöttömyys on Vantaalla korkeampaa kuin pks-seudulla
- työn ja tiedon murros, digitalisaatio
- ammatteja syntyy ja katoaa
- työvoiman kohdanto-ongelma
- Vantaan avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin muulla Uudellamaalla
- avointen työpaikkojen kuukausittainen keskiarvo on 6900
- vieraskielisen väestön potentiaalin hyödyntäminen
- ratikka ja osaamiskampus tärkeimmät investoinnit
- paikalliset tarpeet, tunnistetut vahvuudet
- kampus paraatipaikalle: räätälöityjä koulutuspalveluja, työllisyyspalveluja, yritys- ja innovaatiotoimintaa 
- v. 2024 tonttien kilpailutus, ensimmäiset rakennukset valmistuvat v. 2027



Elina Hiltunen, teknologiafuturisti
- www.elinahiltunen.com
- Hiltunen on listattu maailman 50 huippufuturistin joukkoon Forbes-lehdessä v. 2020
- tulevaisuuden osaamistarpeet ja innovaatiopolitiikka
- innovaatioiden Vantaa
- sivistys on maanpuolustustaito, vrt. hybridisodat, disinformaatio
- kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, valistuneet arvaukset ovat erikseen
- tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus
- megatrendit ovat tärkeimpiä faktoja, isoja globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat jollain tavalla tulevaisuudessa, ennakoidaan ja otetaan huomioon suunnittelussa
- megatrendit: ilmastonmuutos, ekokriisi ja resurssien väheneminen, väestönkasvu, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, globalisaatio, vaurauden ja kulutuksen kasvu, eriarvoisuuden kasvu, digitalisaatio, teknologian kehitys
- Suomi on maailman kolmanneksi ikääntyvin maa
- megatrendit luovat ongelmia, tarpeita ja mahdollisuuksia yhteiskunnalle sekä organisaatioille
- megatrendien paloitteleminen auttaa hahmotuksessa
- Suomen innovaatiopolitiikka = nykyisyyden koulutuspolitiikka
- ekologisuus ja vihreän siirtymä
- työvoimapula Suomen riesa tulevaisuudessa
- jatkuva oppiminen ja koulutus, monikulttuurisuus, työhyvinvointi, ikäihmiset työelämään
- teknologia luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden ratkaisuun
- robotiikka, tekoäly, kvanttitietokoneet, terveysteknologia, synteettinen biologia
- tulevaisuuden työelämätaidot; tiedonhaku, yleissivistys, ryhmätyötiedot, medialukutaito, empatia, stressinhallinta ja stressin sietokyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, uuden oppiminen ja poisoppiminen, ympäristötaidot, kulttuuriymmärrys, teknologiaymmärrys, kyberturvaosaaminen, digitaidot, yrittäjyys ja itsensä johtaminen, esiintymis- ja viestintätaidot, joustavuus ja muutoskyvykkyys, ennakointitaidot
- tulevaisuus on verkostointityötä = nähdään ja tehdään yhdessä



Paavali Kukkonen, EK:n johtava asiantuntija
- yritysten kasvunäkymät
- geopoliittiset jännitteet ja suurvaltakamppailu
- autoritääriset valtiot haastavat demokratiat
- luvassa enemmän protektionismia
- vientirajoitukset ja yritystuet kasvussa
- Suomen näkökulmasta huolestuttavaa
- blokkiutuminen etenee
- Kiina haastaa Yhdysvallat, mitä jättilaisen sisällä tapahtuu?
- USA:n vaalit
- eristetty Venäjä
- EU:n kehitys ja rooli
- Suomen integroiduttuva USA:aan ja NATO:oon, vahvistettva EU:ta, syvennettävä pohjoismaisia suhteita
- Suomen vahvistettava yhteiskunnan resilienssiä
- julkisen talouden tervehdyttäminen
- maailmanpoliittinen epävarmuus haittaa 60 %:sti yritysten kasvua



Kirsi Heinivirta, JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
- koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen
- mistä saadaan tulevaisuuden työvoima?
- nuoret ensimmäistä tutkintoa suorittavat
- maahanmuutosta osaamista täydentämällä
- nykyinen työvoima: työlliset, työttömät ja eläkeläiset osaamista vahvistamalla ja uudistamalla
- pienemmät täydentävät joustavat mallit maahanmuuttaja-ammattilaisille
- jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy, koska nuoret eivät riitä
- aikuiskoulutustuki poistuu, aikuisten opinnot on sovitettava niin, että opinnot on mahdollista suorittaa myös työn ohessa
- tarvitaan nopeasti suuri määrä lyhyitä ja pieniä työn ohessa suoritettavia opintoja, jotka vastaavat työelämän haasteisiin, valmiita polkuja
- hallitusohjelma: tavoite 100 000 lisätyöllistä edellyttää myös työelämän ulkopuolista työvoimaa
- esteenä voi olla digiosaaminen, kielitaito
- kohderyhmät tunnistettava ja tavoitettava
- tarkasti räätälöidyt osaamispaketit
- rahoituksen kohdentaminen lyhyempiin koulutuksiin
- koulutuksen kohdentaminen erityisesti pelkän peruskoulun varassa oleville

Lopuksi oli paneelikeskustelu.

Seminaari oli mielestäni erittäin hyvin järjestetty. Alustajien esitykset olivat mielenkiintoisia.

Erityisesti minua miellytti yleissivistyksen korostaminen. Todettiin, että hyvä yleissivistys on jopa maanpuolustuksellinen asia.

Minua jäi vaivaamaan, kun kukaan ei ottanut esiin perusopetuksen ongelmia. Järjestelmä sakkaa pahasti, jos peruskoulu ei tuota jatko-opiskeluun kelpaavia nuoria riittävästi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. On tutkittu ja todettu, että peruskoulun päättövaiheessa noin kolmasosa pojista ei ymmärrä kunnolla lukemaansa.

lauantai 26. elokuuta 2023

Lisää pientaloja Vantaalle

Kiitos Vantaan Sanomat, että sain luvan käyttää kuvaanne.

Asun Vantaan Vapaalassa, monelle paikka on tuttu sen vanhalla nimellä Friherss eli tuttavallisesti Frisu. Vapaala sijaitsee aivan Myyrmäen vieressä kivassa taskussa.

Vapaalassa toimii hyvin aktiivinen omakotiyhdistys, joka julkaisee Kyläkuulumisia nimistä lehteä. Minua pyydettiin kirjoittamaan lehteen juttu, joka on yllä kuvana.

Vantaa on pientalojen suurkaupunki. Viime vuosina emme ole kaavoittaneet riittävästi pientaloalueita. On huomattu, että pientaloalueet vetävät Vantaalle hyviä veronmaksajia kuten Kartanonkoskelle ja Ylästöön on tullut.

Olen huolissani yksipuolisesta muuttovirrasta Vantaalle. Kotimaan muuttoliikenteessä Vantaa on ollut surkea, meiltä muuttaa pois enemmän ihmisiä kuin tänne tulee. Muuttovoitto koostuu ulkomailta tulleista ihmisistä.

lauantai 29. heinäkuuta 2023

Vantaa on nettomuuton luuseri

Klikkaa suuremmaksi.

Herätys vantaalaiset, tutkikaa alla olevaa Timo Aron kuvaa ajatuksella!

Kuntien välisessä nettomuutossa Vantaa on todellinen luuseri.

Naapurikaupunki Espooseen muutti miltei 2500 asukasta muualta Suomesta. Vantaan lukemaa listassa ei edes näy, varmaan alle 100.

Vantaalle muutto koostuu lähes täysin nettomaahanmuutosta, lähes 4200 asukasta.

Olisi mielenkiintoista nähdä pois muuttajien lukema Vantaalta muihin kuntiin. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että muualle on muuttanut noin 1000 vantaalaista.

Kaupungin pitää toden teolla alkaa etsiä ja kaavoittaa pientaloalueita, muuten hukka perii. Todellista vetovoimaa on kehitettävä.

Muutenkin Vantaan on alettava miettiä asukasmääränsä kasvua. Jatkuva lähes holtiton kasvu ei olla järkevä itseisarvo.

Kiitos Timo Aro jälleen kerran hienosta havainnollistamisesta. Luot vahvaa todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2023

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä

Hanabölen kentät ovat peltoja ja golfkenttää. (VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita. 

Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Lue kirjoitukseni: 

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki" (VS 3.6.2023)

* * *

Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.

Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)

Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.

Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.

Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?

Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.

Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.

Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.

Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.

Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".

Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.

Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.

Leena Lauren

eläkeläinen, Martinlaakso

* * *

Kirjoitin Leena Laurenin mielipidekirjoitukseen oman vastineeni.


Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen, kirjoittaja toteaa.

Eläkeläinen Leena Lauren kirjoitti Vantaan Sanomien mielipidesivulla (VS 8.7.), että Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hiekkaharjun aseman itäpuolisiin peltoihin. Hän kysyi, onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata.

Lue myös: Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

Lauren kysyi myös, pitäisikö kaikkialle rakentaa suuria kolosseja, joista tulee ghettoja.

Pellot eivät ole luontoa, vaan ihmisten muokkaamaa viljelysmaata. Vantaallakin peltoja riittää kaupungin reuna-alueilla Sotungissa ja Seutulassa, kun taas Hiekkaharjun pellot ovat suorastaan Vantaan ydinaluetta kaupungin keskustan Tikkurilan kupeessa.

Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen. Olemme joutuneet tiivistämään nykyisiä pientaloalueita ja kaavoittamaan omakotitaloja lähimetsiin, joka kerta asukkaiden vastustus on ollut suurta. Kohteina ovat olleet muun muassa Linnaisten ja Smedsin metsät, Lammaslammen länsiranta sekä Vallinojan lehdot.

Toisaalta keskelle perinteisiä pientaloalueita yritetään rakentaa isojakin kerrostaloja kuten Rekolaan tai Varistoon. Suunnitelmat on torpattava heti alkuunsa.

Kyselyjen mukaan lähimetsät ovat vantaalaisille äärimmäisen tärkeitä, lähimetsät on yksi meidän tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Metsistä haetaan luonnonrauhaa ja kauneutta, niissä ulkoillaan. Vantaan luonnonmukaisesti hoidetuissa metsissä on kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta.

Toisin kuin Lauren kirjoituksessaan antaa ymmärtää, en missään nimessä halua Vantaalle lisää kolossimaisia ghettoja pullollaan pikkuruisia kanakoppeja. Hyvin suunnitelluille kerrostaloalueille löytyy kyllä tilaa Kehäradan varrelta.

Valtaisa ongelma on, että emme saa houkuteltua Vantaalle hyviä veronmaksajia, vaan heitä pakenee meiltä naapurikuntiin. Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Ei ole parempaa paikkaa uudelle puutarhakaupunkimaiselle pientaloalueelle kuin Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot aina Hakkilaan asti ovat. Saavutettavuudessaan alue on Suomen paras: Tikkurila, Myyrmäki, Lentokenttä, kehä kolmonen ja Helsinki.

Vantaan onnistunein esimerkki hyvästä rakentamisesta on Kartanonkoski. Kun uusia alueita aletaan suunnitella, pitää olla kunnianhimoinen. Tavoitteena pitää olla vieläkin parempia alueita kuin Kartanonkoski on.

Jos Suomesta ei löydy riittävän hyviä suunnittelijoita, palkattakoon heitä vaikka sitten ulkomailta.

Kai-Ari Lundell

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki

Kai-Ari Lundell aikoo ehdottaa Hanabölen peltojen kaavoittamista asuntorakentamiseen. 
(VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olin ottanut kaupunginvaltuustossa puheeksi pientalorakentamisen ja hyvien veronmaksajien houkuttelemisen Vantaalle. Hyvien veronmaksajien suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Ehdotin, että Suomen paras rakentamaton maa, Hiekkaharjun asemalta itään viettävät pellot aina Hakkilaan asti, kaavoitettavaisiin Suomen houkuttelevammaksi pientaloalueeksi.

* * *

VS 3.6.2023

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

P-junasta näkyy melkein silmänkantamattomiin peltoa, kun juna laskeutuu kehärataa Leinelän suunnalta kohti Hiekkaharjua. Keravan kaupunkiradan itäpuolella golfarit lyövät palloa ja pyöräilijät ajavat peltoreittiä kohti Tikkurilaa.

Peltomaisema on havahduttanut Vapaalassa asuvan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundellin (ps.) pohtimaan, miksi ihmeessä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa ja Vantaan ”keskustassa” on peltoa.

– Se olisi aivan fantastinen paikka pientaloalueelle, Lundell hehkuttaa.

Entäs golfkenttä?

– Golfkenttä siirrettäisiin Hakkilaan. Radanvarteen tulisi korkeampaa rakennusta ja pientaloalueesta Kartanonkosken tyylinen. Valtaisa, vetovoimainen puutarhakaupunki imisi maksukykyisiä asukkaita ja hyviä veronmaksajia.

– Ja siellä vaadittaisiin laatua toisin kuin Myyrmäessä, Lundell kritisoi viitaten Myyrmäen keskustan uudistamiseen.

Lundell visioi myös, että Keravanjoen varteen, Karhunrannan matonpesupaikan luo tehtäisiin uimaranta. Paikalla uitiin Lundellin lapsuudessa.

Lundellin ehdotus pohjaa siihen, että rakennusmaata asunnoille etsitään ja tarvitaan koko ajan. Asukkaat murehtivat metsien häviämistä rakentamisen tieltä, ja monet toivovat, että kerrostalojen sijaan Vantaalle tulisi lisää pientaloja. Myös kaupungin tavoitteena on edistää pientalojen rakentamista.

– Nyt pientaloalueita varten nyrhitään metsää ja luontoa. Emme voi uhrata luontoa eikä Vantaa voi olla maatalouskaupunki.

Iso osa Lundellin rakentamiseen esittämästä maa-alueista, kuten Hiekkaharjun golfkentät Jokiniemessä, sijaitsee Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistuksessa.

– Ne voidaan ostaa tai vuokrata. Seurakunnat ovat siihen halukkaita.

Myös yksityisessä omistuksessa olevat pellot Lundell hankkisi kaupungin omistukseen. Peltojen ei hänen mielestään pidä olla Vantaan vetovoimatekijä.

Vantaan uudessa yleiskaavassa, joka tuli voimaan alkuvuodesta 2023, Hanabölen pellot säilyvät edelleen arvokkaana kulttuuriympäristönä. Alue ei ole arvokas vain vantaalaisille, vaan se on arvotettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

– Aina vedotaan yleiskaavaan. Se voidaan muuttaa, Lundell sanoo.

Lundellin mielestä Vantaalla on ”vaikka kuinka paljon kulttuurimaisemia”. Hän mainitsee esimerkkinä Sotungin ja Seutulan.

Lundell aikoo seuraavaksi nostaa ehdotuksensa esiin kaupunginvaltuustossa talousarvion lähetekeskustelussa kesäkuussa.

Hanabölen pelloille on ennenkin haluttu rakentaa. Vuosaaren satamaradan suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla yhtenä linjausvaihtoehtona oli rata peltojen poikki pääradalle. Silloin kulttuurimaiseman puolustajat voittivat ja rata rakennettiin tunneliin maan alle.

Vantaan kaupungin johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kertoo, että Hanabölen pellot olivat tarkastelussa myös uutta yleiskaavaa tehtäessä. Lisää asumista suunniteltiin luonnosvaiheessa Hiekkaharjun aseman ympäristöön ja siitä kohti Havukoskea. Alueelta olisi kävely- tai pyöräilymatka Hiekkaharjun asemalle yleiskaavan kantavan ajatuksen mukaisesti.

– Asuminen olisi ulottunut golfkentän päälle, ja asumiskäyttöön olisi voinut ottaa rakentamisen paineessa alueen Rekolanojaan saakka.

Golfkenttä olisi voinut säilyä, mutta sitä olisi siirretty. Näistä ideoista kuitenkin luovuttiin.

– Oli monia syitä palata vanhaan yleiskaavaan, Muukka sanoo.

Edelleen pidetään tärkeänä kulttuurimaiseman, kuten junasta avautuvan näkymän, säilymistä. Toisaalta raideliikenteen tärinä ja savimaapatja tekisivät rakentamisesta kallista.

– Pitäisi rakentaa paljon, että se olisi kannattavaa.

Kuin pisteenä i:n päälle myös asukkaat vastustivat alustavaa suunnitelmaa.

– Kun luonnos oli nähtävillä, siihen tuli aivan valtavasti palautetta, että golfkentälle ei saa rakentaa, Muukka kertoo.

Uuden yleiskaavan mukaan Hanabölen pellot säilyvät pääosin maatalousalueena sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat neuvotelleet alueen eteläosan kaavoituksesta, jossa Hiekkaharjun aseman pohjoispuolelle ja Vehnäpolun itäpuolelle olisi mahdollisuus asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavatyön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

keskiviikko 8. helmikuuta 2023

Suomi-ratahanke sulaa hulluutta

Vantaan Sanomat 8.2.2023 - klikkaa suuremmaksi

Kirjoitimme Tuukan kanssa mielipidekirjoituksen Suomen ratahankkeista, joista järjettömin on Suomi-rata.

Suomi-radan Lentorata-osuus kulkisi Helsingistä maan alla Lentoasemalle ilman välipysäkkejä, vaikka rinnalla kulkee toimiva Kehärata- Muutamille tamperelaisille lentomatkustajille ei kannata ylettömän kallista uutta rataa rakentaa, vaan kunnostaa päärata.

lauantai 21. tammikuuta 2023

Lisää vantaalaisia kansanedustajia


Vantaan Sanomat 21.1.2023

Mielipide | Vantaalaisen kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa vantaalaista

Mitä enemmän meillä on yli puoluerajojen vantaalaisittain yhteen hiileen puhaltavia kansanedustajia, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa vantaalaisittain tärkeisiin asioihin myös valtakunnan tasolla, muistuttaa kirjoittaja.

Suhteessa kaupungin asukaslukuun vantaalaisia kansanedustajia on liian vähän. Suurimmalla puolueella Kokoomuksella on vain yksi kansanedustaja, samoin Perussuomalaisilla ja Vasemmistoliitolla. Viime eduskuntavaaleissa Sosialidemokraatit onnistuivat hyvin saaden kolme kansanedustajaa.

Yhteensä vantaalaisia kansanedustajia on vain kuusi. Vertailun vuoksi on todettava, että asukasluvultaan hieman Vantaata suurempi naapurimme Espoo sai viime vaaleissa läpi 12 kansanedustajaa.

Kaikki ymmärtävät, että Vantaalla on erityisongelmia. Esimerkiksi segregaatioalueiden koulujen rahoitus ei ole riittävä. Kouluissa on paljon vieraskielisiä oppilaita, joiden tuki ei ole riittävällä tasolla. Alueiden koulujen perusopetusryhmien koko olisi painettava maksimissa kuuteentoista oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa yksittäisten oppilaiden opettamiseen. Poppakonsteja ei ole. Rahaa ei tietenkään saa ottaa muilta kouluilta pois.

Kun valtio on toimillaan tuonut Vantaalle paljon vieraskielisiä ihmisiä, valtion on myös tuettava kaupunkia vahvemmin segregaation ehkäisemiseksi. Ylivoimaisesti paras tapa on tukea vantaalaisia kouluja, joissa tehdään vahvaa integraation perustyötä eli opetetaan vieraskielisiä lapsia ja samalla sopeutetaan heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Perussuomalaiset yritti budjettineuvotteluissa saada rahaa segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamiseksi kuuteentoista oppilaaseen. Kaikki poliittiset ryhmät ymmärsivät tarpeen, mutta samalla selvää oli, että kahdeksan miljoonan euron etsiminen kaupungin budjetista oli mahdotonta.

Valtio ei saa jättää Vantaata yksin.

Mitä enemmän meillä on yli puoluerajojen vantaalaisittain yhteen hiileen puhaltavia kansanedustajia, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa vantaalaisittain tärkeisiin asioihin myös valtakunnan tasolla.

Harras toive on, että vantaalaiset äänestäjät lähtisivät sankoin joukoin uurnille kevään eduskuntavaaleissa ja äänestäisivät omia ehdokkaitaan kuten muidenkin kuntien äänestäjät tekevät.

Voidaan ajatella, että oman kaupungin ehdokkaan äänestäminen on kotiseuturakkautta.

Kai-Ari Lundell (ps.)

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen