Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa – Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

– Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

– Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

– Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

– Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

– Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

– Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

– Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

– Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

– Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.

Hämeenkylän asukasilta

Puheenjohtajana toimi alueaktiivi Markus Lyyra.

Vasemmalla istuu Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Hämeenkylän omakotiyhdistys ja Vantaan Kokoomus järjesti asukasillan Hämeenkylän kirkon tiloissa. Paikalla oli ilahduttava määrä alueen asukkaita. Kahvia ja pullaakin tarjottiin.

Paikalle oli kutsuttu Vantaan kaupungilta apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö, Sivin aluepäällikkö Kirsi Kolu, aluearkkitehti Timo Kallaluoto, rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa sekä varhaiskasvatuspäällikkö Teea Markkula. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka asuu Itä-Vantaalla Vaaralassa, seurasi keskustelua kahvipöydän ääressä omaksi ilokseen.

Luottamushenkilöistä paikalla olivat opetuslautakunnan ja sisäilmaneuvottelukunnan pj Sami Kanerva (kok), Maarit Raja-aho (kok), Siri Ahokas (kok), Lauri Kaira (kok) ja minä (ps). Alueen muiden puolueiden edustajat eivät päässeet paikalle. Paikalla olivat myös Hämeenkylän kartanon viereen suunnitellun asuinalueen rakennuttajan edustajat.

Oma olotilani oli tavallaan skitsofreeninen, koska nyt minulla oli liian monta roolia: Hämeenkylän koulun oppilaan isä, alueen koulujen opettaja, kaupunginvaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen, sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen, Vantaan vanhempainyhdistysten VanVaryn sisäilmatoimikunnan jäsen ja koripalloseura PuHu junioreiden hallituksen jäsen. Keskusteluissa sivuttiin jokaista rooliani. Vaikeaa oli pysyä penkissä, mutta yhden puheenvuoron pidin lähinnä Tuomelan koulun sekä Hämeenkylän koulun uuden kunnollisen liikuntasalin puolesta.

Aluksi perehdyttiin Hämeenkylän kartanon viereen rakennettavan asuinalueen kaavaan. Alue siirtyi Keskolta Varman omistukseen kymmenisen vuotta sitten. Sijainti on erinomainen, koulut ja kaupat sekä Vihdintie ja Kehä kolmonen ovat lähellä. Alueelle tulee n. 250 asuntoa, joista yli puolet on omistusasuntoja ja loput kovan rahan vuokra-asuntoja.

Vantaan Perussuomalaiset on täydennysrakentamisen kannalla, kunhan puistoja ei nyrhitä, eikä omakotialueille rakenneta kerrostaloja. Vantaa tarvitsee hyviä veronmaksajia. Ei ole hyvä, jos Vantaa saa muuttovoittoa, mutta muuttajien verokertymä on negatiivinen.

Hyvät veronmaksajat haluavat lapsilleen hyviä kouluja. Ikävää on, että Hämeenkylässä sijaitseva Tuomelan koulu on lakkauslistalla. Lopullinen päätös tehdään kolmen vuoden päästä sen hetkisten väestöennusteiden perusteella.

Uskon ja haluan, että koulu tullaan säilyttämään, koska Lounais-Vantaan koulutilat ovat jo nyt ahtaat, ja alueelle muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä. Parasta olisi, että Tuomelan koulu säilyisi Hämeenkylän koulun opetuspisteenä lähialueen 1.-4. luokkalaisille lapsille.

Nyt pienimmät Hämeenkylän oppilaat vaeltavat kolmeen eri kouluun jopa samasta asuinyhtiöstä, mikä ei alueen asukkaiden mielestä tietenkään tunnu hyvältä. 

Hämeenkylän alueen asukasaktiivi Teemu Punkka piti hyvän ja voimakkaan puheenvuoron Tuomelan koulun puolesta ja lasten epäoikeudenmukaisista koulumatkoista kolmeen eri kouluun sekä kunnollisen Hämeenkylän koulun liikuntasalin puolesta.

Kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa valotti Hämeenkylän yhtenäiskoulun uudesta rakennuksesta sen verran kuin siitä nyt tiedetään. Keskustelua herätti koulun liikuntasalin koko. Nyt hankesuunnitelmassa koko on 600 neliötä, mutta mahdollista on myös, että salista tulee tuhannen neliön kokoinen. Toivottavasti päädytään isompaan vaihtoehtoon, sillä alueen salitilanne urheiluseurojen kannalta ei ole hyvä. Kunnollinen koripallokenttä puuttuu kokonaan, koska Energia Areena on nyt salibandypelaajien käytössä.

VanVaryn sisäilma-aktiivi Sirpa Annala piti perusteellisen puheenvuoron koulujen puhtaan sisäilman puolesta. Hämeenkylän koulun Variston opetuspisteen rakennus on niin homeessa, että jopa minäkin haistan homeen. Variston koulurakennus on ehdottomasti purettava. Askiston koulun keittiön ja voimistelusalin välinen märkä homeseinä on korjattava mitä pikimmin, mieluummin jo ensi kesänä. Vaikuttaa siltä, että Pähkinärinteen koulun peruskorjaus sisäilman osalta onnistui. Ilma on raikasta, ja uusi ilmanvaihtokoneisto on hiljainen.

Vantaan kaupungin yleiskaavaluonnos valmistuu tänä vuonna. Lännen painopistealueet ovat Myyrmäen ja Martinlaakson keskustat. Tiivistysrakentamista tehdään Hämeenkylässä, Hämevaarassa, Linnaisissa ja Vapaalassa.

Oikeastaan mielenkiintoisinta oli keskustelut asukkaiden kanssa virallisen ohjelman jälkeen.