keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Sisäilmaongelmat huomioitava budjetissa

Vantaankosken koulu
31.10. Vantaan Sanomat 


Sisäilma-asioiden neuvottelukunta perustettiin, koska sisäilmaongelmia ei muuten kyetty ratkaisemaan.

Neuvottelukunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja siinä ovat edustettuina valtuustossa olevat puolueet, Vantaan vanhempainyhdistys (Vanvary), kaupungin työntekijöiden edustus sekä virkamiehiä sisäilmasta vastuussa olevilta toimialoilta.
Poliittisen edustuksen tulee tehdä johtopäätöksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia sisäilma-asioiden osalta, myös budjetissa. Ilman rahaa rakennuksia ei voi korjata eikä ilmanvaihtoa parantaa.

Seuraavia asioita allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenet ovat kannattamassa:

Kaikissa kohteissa ilmanvaihdon tulee olla päällä 24/7 ja ilman tulee vaihtua kunnollisesti. Pelkän poistoilman ollessa päällä syntyy tilaan niin kutsuttu alipainetilanne ja rakenteista pääsee huoneilmaan epäpuhtauksia. Tämän takia tuloilman on kaikissa olosuhteissa oltava riittävä.

Ilmanvaihdon parantamiseen tulee varata budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Ilmanvaihto on todennetusti tärkein yksittäinen sisäilmaan suotuisasti vaikuttava tekijä.
Puhdas parakkikoulu tarvitaan oireileville oppilaille ja opettajille. Yhden parakin kustannusvaikutus on 100 000 euroa.

Siivouksen tehostamiseen, erityisesti yläpölyjen siivoukseen kahdesti vuodessa tulee varata 100 000 euroa.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan ehdotetun 2,5 miljoonan euron lisäksi 5 miljoonaa eli yhteensä korjausrahaa 7,5 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva kattava oirekysely päiväkodeissa ja kouluissa paljastanee yllättäviä korjaustarpeita, joihin tulee pystyä nopeasti reagoimaan.

Uusia terveitä kouluja ja päiväkoteja tarvitaan odotettua suuremman väestönkasvun vuoksi, mutta myös siksi, että kaikkia vanhoja, sisäilmaongelmaisia ja jatkuvaa korjausta vaativia rakennuksia ei kannata tekohengittää.

Väistötiloja tarvitaan korjausten mahdollistamiseksi sekä terveysriskien pienentämiseksi.
Tarvitsemme nyt konkreettisia toimia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Puheet eivät riitä.

Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri, Kaupunginvaltuutettu (kd.)
Sirpa Siru Kauppinen, Ympäristötekniikan M.Sc, Kaupunginvaltuuston 2.varapj. (vihr.)
Jari Jääskeläinen, Kirvesmies, Kaupunginvaltuutettu (vas.)
Kai-Ari Lundell, Luokanopettaja, Kaupunginvaltuutettu (ps.)
Ann-Christine Teir, Sihteeri (r.)
Teemu Purojärvi, Terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)
Birgitta Herranen, Yhteiskunnallisten aineiden lehtori YTM (kok.)
Sirpa Annala FM Vanvary
Petteri Andersin, Rakennustekniikan DI, Vanvary

tiistai 30. lokakuuta 2018

Rolluppeja vaalikentille


Eduskuntavaaliehdokkaat alkavat pikkuhiljaa valmistautua kampanjaan. Lämmitellään teettämällä mainosmateriaalia. Minäkin tilasin pari isoa rolluppia. 

Kun rolluppia katsoo nyt toisin silmin, niin olisihan siihen mahtunut vaalislogan Päätä pidempi. Ainakin rolluppi on selkeä.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Jytkynaattorin testausta


Perussuomalaisten Vaalityökalu on todella hieno ja toimiva. Työkalun avulla jokaisesta ehdokkaasta tulee kattava ehdokassivu, josta löytyy ehdokkaan tiedot ja teemat. 

Työkalun avulla tehdään isot vaalipiirikohtaiset ehdokkaiden yhteisjulisteet, ns. isot naamagalleriat, joita sijoitetaan riviin vaalipaikkojen läheisyyteen muiden puolueiden julisteiden kanssa.

Vaalityökalussa on myös Jytkynaattori, jolla tein yllä olevan kuvan, joka sopii esim. FB-sivun otsakkeeksi.

Vaalimateriaaleissani käytän neljän vuoden takaista eduskuntavaalien kuvaani. Eihän sitä viitsi alvariinsa itseään kuvauttamasssa käydä.

lauantai 27. lokakuuta 2018

Perussuomalainen kannanotto pyöräilyn puolesta


Vantaan Sanomat 28.10.

Mielipide: Vantaa on pyöräilykaupunki

Pyöräilen lähimatkat kesät talvet. Töihin ja juna-asemille sujahtaa nopeasti.

Vantaan pyörätieverkosto on kattava ja hyvin suunniteltu. Lähes joka paikkaan pääsee turvallisesti polkupyörällä ilman, että tarvitsee autojen seassa sompailla. Pyöräteiden lisäksi on leveitä yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä.

Oikotiet säästävät aikaa. Sellaisia ovat muun muassa Variston ja Myyrmäen sekä Kaivokselan ja Louhelan väliset pyörätiet.

Vantaaseen voi tutustua ajelemalla kotiseutupyöräilyreittejä. Luonnossa voi polkea jokienvarsiteillä tai metsäreiteillä. Maastopyöräreittejä löytyy useita. Kannattaa tutustua reitteihin etukäteen netissä erilaisten pyöräilykarttojen tai reittioppaiden avulla.

Ylästöntien viereinen pyöräilytie on hieno yhdistäen idän ja lännen. Upea rengasretki syntyy, kun mennessä polkee Ylästöntien pyörätietä ja takaisin Helsingin puolta Haltialan polkuja pitkin.

Hiekkaharjun ja Tikkurilan välistä radan viereistä polkua voisi parantaa kyllä.
Talvea ei kannata pelätä, sillä pyöräillessä tulee lämmin. Epävarman polkijan kannattaa asentaa pyöräänsä nastarenkaat.

Jokainen pyöräretki on aina ekoteko. Jos paljon polkee, samalla siinä kunto kohentuu. Työmatkapyöräilyssä pääkin tuulettuu.

Kai-Ari Lundell
kaupunginvaltuutettu (ps.)

perjantai 26. lokakuuta 2018

Konkariopettaja huolissaan koululaisten osaamisen tasosta


Uusi PS-lehti on ilmestynyt. Jos se ei ole kolahtanut luukkuusi, huomenna sitä saa Leppävaaran markkinoilta ja seuraavana lauantaina Myyrmäen markkinoilta.

Puhelinhaastatteluni perusteella lehdessä kerrotaan nykyperuskoulun tilasta. Kannattaa lukea :)

Jos et saa lehteä mistään, ensi viikolla se on luettavissa näköispainoksena puolueen sivuilta: 

torstai 18. lokakuuta 2018

Tanskan malliin, 2. osa


Ballerupin kaupungin valtuustosalissa

Kävimme tutustumassa kahden kaupungin toimintaan. Ensimmäinen kohde oli 48 000 asukkaan Ballerupin kaupunki Kööpenhaminan kupeessa.

Kuvassa Ballerupin pormestari esittelee valtuustosalia, vieraita ihmetytti pöytien asettelu. Valtuutettuja on suomalaisittain vähän. Pöydät on asetettu soikeaan muotoon, jotta valtuutetut näkevät toisensa. Äänestyskonetta ei ole, vaan äänestykset suoritetaan seisomalla. Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toimii pormestari ja sihteerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden määrä asukaslukuun nähden on käsittämätön, 45 ooo. Ballerup on pystynyt houkuttelemaan Lautrup Park -teollisuusaluelleen paljon tutkimus- ja hightech-yrityksiä. Ballerupia kutsutaankin Tanskan Silicon Valleyksi.

Business Ballerup, kaupunki sijaitsee Greater Copenhagenissa (Kööpenhaminan ja Malmön alueet), alue koostuu kahdesta maasta ja neljästä miljoonasta asukkaasta. Välimatkat ovat lyhyet.

Business-henki on kaikille Ballerupissa kirkas: We work every day, because our companies have the best possible framework for growth and development, sanoi pormestari Jesper Würtzen.

Roskilden kaupungintalon portailla

Seuraavana aamuna matkustimme 30 kilometrin päähän rockfestaristaan tunnettuun 84 500 asukkaan Roskilden kaupunkiin. Kaupunkiin tulee paljon turisteja päiväretkelle tutustumaan vanhaan Tuomiokirkkoon, joka on maailman perintökohde. Myös Viikinkimuseo ja Rock-museo vetävät puoleensa. Roskilde on entinen Tanskan pääkaupunki, mistä oltiin ylpeitä. Kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa, jotka tuovat vireyttä.

Värikäs kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli hyvin yritysmyönteinen, ja yrityksiä onkin houkuteltu kaupunkiin riittävästi. Roskilden työttömyysprosentti on 3, kun muualla Tanskassa se on 4,3. 

Kööpenhaminan Job Centerissä

Mielenkiintoisin vierailukohde mielestäni oli Kööpenhaminan työvoimatoimisto. Tanskan mallissa työllistämiseen käytetään sopivassa suhteessa sekä porkkanaa että keppiä.

Noin 100 000 tanskalaista saa vuosittain työttömyystukea. Tuen määrä kuukausittain on 2500 euroa, josta ammattiliiton tukea on 500 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1800 euroa. Jos töitä ei ala löytyä, annetaan sosiaalitukea 2000 euroa. 

Ei ole kyse unelmatyöstä, vaan työllistymisestä. Työttömyyden alussa haetaan oman alan töitä, mutta jos niitä ei löydy, on haettava muita töitä. Tanskassa korostetaan työntekijän aktiivisuutta.

Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin. Työntekijäjärjestöjen mukaan on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta sen vastapainona on hyvä työttömyyskorvaus sekä helppous löytää uusia töitä tai saada koulutusta.


Vierailimme Danske Regionissa ja tutustuimme Tanskan maakuntamalliin. Tanskassa maakuntia kutsutaan regioneiksi, alueiksi, joita on viisi.

Tanskan sote- ja maakuntauudistus tehtiin melkoisella rytinällä suurinpiirtein yhdessä yössä v. 2007. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Siirtyminen ei sujunut ongelmitta.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä.

Christianian kartta

Viimeinen vierailukohteemme ei ollut millään tavalla mieltä ylentävä, tutustuimme Kööpenhaminan ns. vapaakaupunki Christianiaan. Alueella käydään mietojen huumeiden vapaata kauppaa, pössyteltiin täysin avoimesti. En epäile, etteikö piilossa käytettäisi myös kovia huumeita.

Christianiassa asuu vakituisesti n. 1000 asukasta, järjettömintä on, että joukossa on lapsiperheitäkin. Alueen pääportin kahvilassa istuskellessani katselin ympärillä olevaa porukkaa. Näky oli surullinen, joukossa oli monta narkkaria, vanhimmat olivat jo eläkeiässä, poltelleet ajan kuluessa päänsä tyhjäksi.

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Varsinkin Tanskan kaupunkien yritysystävällisyys oli merkille pantavaa kuten myös Tanskan työllisyyspolitiikka. Molemmista Suomi voisi ottaa mallia.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Samalla staililla mennään



Ensimmäiset flyerit saapuivat. 

Ajattelin, että tyylistä en luovu. Samalla layoutilla mentiin sekä Eduskuntavaalit 2015 että Kuntavaalit 2017. Oppilaat kyllä valittelevat kortin nähdessään, että vaihda jo tuo vanha kuva, mutta neljä vuotta ei ole yhtään mitään, vai mitä?

Pidän kuvasta, koska olen siinä hieman sivuittain. Asento antaa tilaa tekstille erilaisissa paino- tai sometuotoksissa.

Takasivun teemat vaihtuvat kyllä vaalista toiseen, mutta ykkösteemaa en vaihda, koska koska koen olevani vahva koulutuspoliitikko.

Katsotaan, kuinka kolmosteema Äijäremontti otetaan vastaan. Mielestäni miehet ovat ihmisiä, heidänkin terveyttään tulisi seurata säännöllisesti. Ajattelin, että kutsu tarkastukseen voisi kolahtaa postiluukkuun kymmenen vuoden välein, 30-vuotistarkastus, 40-vuotistarkastus, 50-vuotistarkastus jne.

Usein on on niin, että mies menee lääkärintarkastukseen silloin, kun on liian myöhäistä. Naimisissa olevaa miestä puskee terkkariin vaimo, mutta yksinäistä miestä ei kukaan.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Päätä pidempi.


Päätä pidempi.

Slogan sisältää symboliikkaa. Olen muita päätä pidempi, 202 cm. Toisaalta samalla kehotan ihmisiä äänestämään minua, päättämään pidempi.

Kolme vaaliteemaani ovat:

1. Koulutuksen asiantuntija eduskuntaan!

- lapsille turvallinen koulupolku
- koulutuksen rahoitus taattava
- oppimistulokset takaisin ylös

2. Arvokas vanhuus turvattava kaikille!


- alimmat eläkkeet ylös

- taitettu indeksi takaisin
- vanhusasiavaltuutetun virka perustettava

3. Äijäremontti!


- miehet kutsuttava 10 vuoden väliajoin lääkärintarkastukseen

- 30, 40, 50 jne.
- myös miehet ovat ihmisiä

Puolueen kaikkien ehdokkaiden yhteinen teema on maahanmuutto. Luulen, että keväällä puhutaan paljon myös turvallisuudesta. Toivon, että koulutuspolitiikkaa ei unohdeta.

Oma kansa ensin.

Se on oikein.

Päätä pidempi!

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Tanskan malliin, 1. osa

Tanskan Kuntaliiton mukeja

Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa. 

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.

Opintomatkan aiheena oli Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?

Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin. Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.

Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.

Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.

Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin. 

Tanskalaiset eivät pidä excel-hallintohimmeleistä toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä. 

Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa. 

Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1. 

Paikallisen Kuntaliiton esittely alkaa.

KL - Tanskan Kuntaliitto

Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.

Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!

Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen. Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.

Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.

Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.

Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.

Local Coverment Housen valopihalla
Local Business Climate

Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen, municipal support to local business. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.

Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.

Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.

Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.

Kuntaliiton ravintolan lounaspöytä

Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.

torstai 4. lokakuuta 2018

Mielipidekirjoituksia

Joskus, kun joku asia ärsyttää kovasti, silloin on kirjoitettava mielidekirjoitus lehteen. Viime sunnuntaina minulla oli tuplaärsytys.

Kirjoitin Hesariin Mannerheimintien mahdollisista alikuluista. Vantaan Sanomissa ihmettelin, miksi ulkomailta rahdataan quornia ja soijaa, kun suomalaisiakin kasviksia on saatavilla.

Kuvia voi klikata suuremmaksi.



HS 4.10.

Vantaan Sanomat 3.10. 

tiistai 2. lokakuuta 2018

Viisi vuotta lisää työtä - kahvikuppi, kiitos


Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Siis kaksi euroa. Saahan sillä kahvit Shellillä, euro lisää, niin saa vielä munkin.
Ensin eläkettä korotettiin 44 eurolla, sitten vähennettiin 42 euroa. 
Muutenkaan Merjan 68 eläke ei ole kummoinen, Vilkille jää tällä hetkellä työeläkkeestä käteen 814 euroa ja Kelan maksamasta kansaneläkkeestä 178 euroa kuukaudessa.
* * *
1.10. Taloussanomat
Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Merja Vilkki ihmettelee, miksi työnteosta ei ole hyötyä pienituloiselle eläkeläiselle.