maanantai 11. marraskuuta 2019

Budjettipuheeni vuodelle 2020

Kuva: Jyrki Huovinen

Äänestyksessä tuli nokkaan luvuin 51-16. Yritys oli hyvä.

* * *

Puheeni tänään Vantaan kaupunginvaltuustossa Talousarvioon 2020

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Sisäilma-asian neuvottelukunta ei ole saanut pitää yhtään kokousta, mikä on ollut ikävää. Minua asia suorastaan jurppii. Kohta ollaan jo joulussa.

Kuten valtuutettu Jari Jääskeläinen totesi, on noloa, että Sisäilma-asianneuvottelukunta ei ole päässyt etukäteen yhdessä tekemään yhteistä esitystä budjettiin.

Mutta yleisesti ottaen olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen valtuuston yhteistyökykyyn.

On ollut hyvin mielenkiintoista nähdä, että valtuusto hyväksyy valtavan suuria investointeja ilman suuria nurinoita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Apotti ja Vantaan ratikka, joiden yhteissumma tätä rataa hipoo miljardia euroa.

Ilmeisesti meidän ajatuksemme hyytyvät, kun aletaan puhua suurista summista kuten miljardeista. Vastaavasti rahallisesti pienemmistä kohteista käydään kovaakin debattia.

On kouluja, joissa on vakavia sisäilmaongelmia. Syystä tai toisesta kouluja ei ole purettu tai korjattu tai edes oppilaita ei ole ajoissa viety evakkoon. Näissä kouluissa kärsitään.

Oirekyselyissä on todettu terveyshaittoja, koska ilmanvaihto ei ole ollut riittävän tehokasta. Toisaalta siivousta lisäämällä voidaan nopeasti vähentää terveyshaittoja, vaikka korjauksia joudutaan odottamaan.

Siksi esitän kouluihin, joissa on vakavia sisäilmaongelmia ja, joissa on monia sisäilmasta kärsiviä lapsia ja opettajia:

1. 1,5 miljoonan euron määrärahaa ilmanvaihdon tehostamiseksi

2. 500 000 euron määrärahaa siivouksen tehostamiseksi

Kiitos

perjantai 1. marraskuuta 2019

Jytkypommi muhii


Perussuomalaiset paitsi, että se on puolue, sille on aina ollut tyypillistä kansanliikkeen luonne. Siksi on hyvin motivoivaa olla ytimessä ja nähdä, mihin PS-kansanliike on muovautumassa.

Poliittisena toimijana toreilla ja turuilla ja muutenkin olen nähnyt  jo pitkään puolueen valtavan kannatuspotentiaalin, jota gallupit eivät oikeastaan pysty mittaamaan tarkasti. Joskus kannatus näyttää kymmentä prosenttiyksikköä, joskus kahtakymmentä prosenttiyksikköä. Todellisuudessa kannatus hiponee kolmeakymmentä prosenttiyksikköä.

Ongelmana on ollut, kuinka saamme liikkeelle sen muhivan piilokannatuksen, ihmiset, jotka kannattavat meitä, mutta vaalipäivänä he jäävät syystä tai toisesta kotiin.
Ilmiö on ollut tuttu varsinkin kuntavaaleissa, emme ole saaneet uurnille kuin vajaat puolet kannattajistamme, kun taas eduskuntavaaleissa kaksikolmasosaa. Kaikki ihmiset eivät koe kuntavaaleja omakseen, vaikka kuntatasolla tehdään enemmän tavallista ihmistä koskevia päätöksiä kuin eduskunnassa.

Tutkimusten mukaan koulutetut ihmiset äänestävät säännöllisemmin kuin kouluttamattomat. Esim. Kokoomus saa heikoimmillaankin sellaisen 17 prosenttiyksikön kannatuksen, kun taas Perussuomalaisten on joka vaalissa todistettava olemassaolonsa. Eduskuntavaaleissa 2019 lähdimme kamppailemaan noin kymmenen prosenttiyksikön lähtöasetelmista.

Jytkypommi muhii. Jossain vaiheessa jysähtää oikein kunnolla, se on varma, silloin se on BOOM, BOOM ja BOOM – karvalakkikapina realisoituu äänestysuurnilla.

* * *

Iltalehti 31.10.2018


Jos kansalaisia eriarvoistavaan kehitykseen ei puututa ajoissa, asiat voivat kehittyä kohti karvalakkikapinan tapaista liikehdintää, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.

Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt viime aikoina, ja pelko työpaikan menettämisestä on kasvanut. Samaan aikaan bensiini kortille -tyyppiset avaukset lisäävät keskiluokan epävarmuutta.

Protestipuolueena kannatuksensa luonut perussuomalaiset vahvistaa kärkiasemiaan – tuoreen tutkimuksen mukaan Jussi Halla-aho on 35–49-vuotiaiden joukossa jo selvä ykkösehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Jos poliittisia vaikutuskanavia ei koeta riittäviksi, kansalaisten tyytymättömyys saattaa purkautua jopa Ranskan keltaliivien kaltaisena karvalakkikapinana.

maanantai 28. lokakuuta 2019

HOAY - Stadin tulevaisuus


Helsingin opettajien ammattiyhdistys eli HOAY on tehnyt erinomaisen musiikkivideon nykykoulusta. Video kertoo nykykoulun tilasta hyvin kouriintuntuvasti. Koulun asiantuntijoita eli opettajia kannattaa kuunnella.

Katsele ja kuuntele: HOAY - Stadin tulevaisuus

Videon ja musiikin tuotanto: Antti Vuori | www.anttivuori.com Miksaus ja masterointi: Henrik Sirelä | Loiste Productions Värimäärittely: Sarrah Wilkman | Grade One Rooleissa: Mareena Soininen, Leo Kröhan, Solja Sulkunen, Tuomo Laakso, Johanna Rauhala, Valtteri Koskela & helsinkiläisiä koululaisia Koreografi: Titta Tunkkari Kuvausavustaja: Kirsi Ihalainen Tuottaja: Hannaleena Maarianvaara | HOAY hoay.fi helvary.fi

Video on muuten erinomainen, mutta kannattaa pikkuhiljaa lopettaa mantranomaiset hokemat kuten "inkluusio on periaatteessa hyvä, mutta...läp läp lää".
Inkluusio näyttää olevan lähes joka suhteessa susi, mikä oli tiedossa jo ennen kuin inkluusioon siirryttiin.
Muuten musiikkivideo on täydellinen.

lauantai 26. lokakuuta 2019

Vantaan sisäilmaongelmat on ratkaistava

Viikonlopun Vantaan Sanomissa otettiin vahvasti kantaa Vantaan koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi, koska paraikaa neuvotellaan tulevan vuoden talousarviosta. 

Sisäilma-asiainneuvottelukunnan uusi kokoonpano aloittaa pian kaksivuotiskautensa. Mukana ovat pääosin samat poliitikot kuten ennenkin, paitsi SDP vaihtoi varapuheenjohtajansa toiseen.

Vantaan Sanomat 26.10.2010

Vantaan Sanomat 26.10.2010

perjantai 25. lokakuuta 2019

Hesarista ja lehdistön merkityksestä ylipäätään

Kuulun yhä siihen vähenevään ihmisjoukkoon, jolle kotiin kannettu aamulehti on elintärkeä. Ärsyynnyn valtaisasti, jos lehti ei ole tullut ajoissa ja aamukahvihetkeni lehden kera on pilalla. Silloin täytyy mennä kupin ja ruisleivan kanssa tietokoneen ääreen lukemaan kliinistä lehden nettiversiota.

Kotiin tulee HS siitä yksinkertaisesta syystä, että lehti on Suomen paras ja monipuolisin. HS pyrkii edelleen olemaan sitoutumaton päivälehti olemalla riippumaton poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä.

Helsingin Sanomien periaatelinja

Helsingin Sanomat on sitoutumaton päivälehti, joka pyrkii edistämään ja vahvistamaan kansanvaltaisuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja mielipiteen vapautta. Tehtäväänsä lehti toteuttaa ensisijaisesti tasapuolisen, nopean ja luotettavan uutisvälityksen avulla.

Helsingin Sanomat määrittää kantansa itsenäisesti, riippumatta poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä. Tätä riippumattomuuslinjaansa lehti seuraa myös päivittäisessä uutisvälityksessään.

Pyrkiessään puolustamaan ja vahvistamaan moniarvoisen yhteiskunnan kansanvaltaisuutta Helsingin Sanomat kiinnittää erityistä huomiota mielipiteen vapauden toteutumiseen.

Helsingin Sanomien käsityksen mukaan yhteiskunnan tasapainoinen kehitys on mahdollinen vain silloin, kun kaikkia kansalaisia palvelevan, monipuolisen tiedonvälityksen jatkuvuus on taattu.

Uutisvälityksessään Helsingin Sanomat pitää tavoitteena sellaisen kokonaiskuvan muodostumista, joka koostuu kansalaisten omaehtoisille ratkaisuille tarpeellisista tiedoista.

Pääosin Hesarin linja on pitänyt. Ensimmäinen valtaisa poikkeus oli, kun Suomi pyrki EU:hun. Silloin HS lobbasi voimakkaasti EU:n puolesta pitkät tovit. Monet ovatkin sitä mieltä, että Hesari ratkaisi tiukan EU-vaaliin.

Kun Vihreiden puoluelehti Vihreä Lanka lopetti toimintansa, koiranleauat ovat ilkkuneet, että lehti on tarpeeton, koska on Hesari. Ilkkumisella on vinha perä.

Nyt minua on pitkään ärsyttänyt Hesarin kulttuuritoimituksen feministinen painotus. Voimalla tuodaan esille eri taiteenalojen naisia. Taidekritiikin pitää olla täysin sukupuolineutraalia. Kritiikin pitää lähteä aina itse tuotoksesta.

Eilisessä Hesarissa oli hieno artikkeli entisestä The Guardianin päätoimittajasta Alan Rusbridgeristä, hän oli päätoimittajana v. 1995-2015 eli pitkän tovin. Guardian on säätiöomisteinen, ja lehteä voi netissä lukea ilmaiseksi kuka tahansa. Lehti kerää myös lahjoituksia.

Alan Rusbridger

HS 24.10.2019


Brittilehti The Guardianin entisen päätoimittajan Alan Rusbridgerin mielestä luottamus ja tutkiva journalismi pelastavat lehdistön.

Hälyisänä aikana journalismin on Rusbridgerin mielestä perusteltava oma merkityksensä yhteiskunnassa juuri tinkimättömällä työllä. Journalismille löytyy maksajia vain jos se paljastaa asioita, joita ei näe yhdellä vilkaisulla sosiaaliseen mediaan.

”Meidän journalistien on mietittävä nykyistä syvällisemmin, mikä tarkalleen on se asia, jota myymme. Uutistyö pitäisi kehystää uudelleen eräänlaiseksi julkiseksi palveluksi.”

Rusbridger sanoo ajattelevansa nykyisin esimerkiksi niin, että uutisia kirjoittavien toimittajien ei ehkä pitäisi laatia lainkaan mielipiteellisiä kirjoituksia. Näkemys ei ole melko mielipiteellisenä tunnetussa brittilehdistössä aivan tavallinen.

Lisäksi median pitäisi esimerkiksi myöntää virheensä avoimesti, oikaista ne näkyvästi ja antautua julkiseen keskusteluun, jossa median edustajat voivat joskus myös tunnustaa asioiden menneen vikaan.

”Mutta lehdistön ainoa voima yhteiskunnassa on, että se on puolueeton toimija, joka tuottaa ihmisten käyttöön todistusaineistoa [maailmasta].”

Poimin artikkelista osia, linkistä voi lukea jutun kokonaisuudessaan.

Olen Rusbridgerin kanssa tasan samaa mieltä siitä, että lehdistö saa luottamuksensa takaisin vain tinkimättömällä työllä sekä tutkivalla journalismilla. Lehdistön ei pidä lähteä hippasille sosiaalisen median kanssa.

Uutisia kirjoittavien toimittajien ei pitäisi laatia mielipiteellisiä kirjoituksia lainkaan, muuten uskottavuus menee. Myös virheet pitää myöntää avoimesti ja oikaista ne näkyvästi.

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Vantaan on pidettävä huolta hienoista museoistaan

Vantaa ei ole profiloitunut museokaupunkina, vaikka syytä olisi. Kaupungista löytyy silti komeita museoita: 

Tiedekeskus Heureka Tikkurilassa ( jos sitä varsinaiseksi museoksi voi kutsua)
Suomen Ilmailumuseo Aviapoliksessa
Taidemuseo Artsi Myyrmäessä 
Kaupunginmuseo Tikkurilassa

Pääkaupunkiseudun museot ovat luonnollisesti keskittyneet pääkaupunki Helsinkiin, mutta Vantaan on pidettävä hyvää huolta omista museoistaan. 

Opettajana olen vienyt luokkani vuosittain Heurekaan, joka on Suomenlinnan ja Eduskunnan ohella pääkaupunkiseudun hienoin oppimiskohde koululaisille. 



Tulilinjalla on nyt Suomen Ilmailumuseo, joka onneksi sai nykyisissä tiloissa jatkoaikaa vuoteen 2028, sen jälkeen edessä on häätö. Jos ei kunnollista tilaa löydy, niin kaupungin on rakennettava kruununjalokivelleen uudet tilat Aviapolikseen.


Klikkaa ja suurenna, niin voit lukea paremmin.

Länsi-Vantaan ylpeys Myyrmäen Taidemuseo Artsi kärvistelee ilmankosteusongelmien kanssa. Kaikki taideteokset eivät kestä ilmankosteuden vaihteluja. 

Paras paikka museolle olisi Myyrmannin vieressä oleva monttu, missä ennen sijaitsi Myyrmäen Terveyskeskus. Monttuun voisi aivan hyvin rakentaa kulttuuritalo, jonka yhteydessä olisi Artsi. Myyrmäessä ei ole riittävästi yhteisiä tiloja asukkailleen, vaikka Myyrmäki kasvaa kovasti tulevaisuudessa, kun alueelle rakennetaan monia isoja asuintaloja.

Montun paikka on sellainen, että Artsi olisi edelleen Suomen paras piipahtamistaidemuseo ostosreissujen yhteydessä. Rakennuksen yläkertaan olisi hyvä rakentaa nuoriso- ja erilaisia kansalaistiloja. Parempaa tonttia rakennukselle ei Myyrmäestä löydy.

Paraikaa Artsissa on loistava Laila Pullinen - Kuvanveistäjä Vantaalla -näyttely. Kannattaa piipahtaa.

keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Seuraavat kuntoportaat rakennettava Länsi-Vantaalle

Kuva VS

Vantaan kaupunki on aina panostanut kovasti liikuntaan, on useita urheilupuistoja sekä uima- ja jäähalleja. Uusi Elmon uimahalli valmistuu muutaman vuoden päästä Elmon urheilupuistoon Koillis-Vantaalle. Kaupunkirakenteen hajanaisuus tekee vaikeaksi ja kalliiksi myös liikuntapaikkojen rakentamisen.

Viime vuosien trendinä on ollut liikuntapaikkojen rakentaminen tavallisille kuntoilijoille. On rakennettu monia lähiliikuntapaikkoja, frisbee-kenttiä ja yhdet kuntoportaat Möskäriin.

Kuntoportailu on oiva lisä. Niissä voi liikkua kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja portaissa hengästyminen lisää hapenottokykyä.

Seuraavat kuntoportaat on syytä rakentaa Länsi-Vantaalle. Hyvä paikka on mäkinen alue Myyrmäen vesitornin lähettyvillä Myyrmäen ja Martinlaakson välissä.  Saavutettavuus on silloin täydellinen.

Monesta länsivantaalaisesta tuntuu, että Vantaata kehitettäessä Länsi-Vantaa on usein jätetty huutolaispojan asemaan. Ensin on rakennettu lähiöt ja palvelut laahaavat perässä. Tyyppimerkki on ollut Myyrmäki, joka joutui odottamaan kunnollisia kaupallisia palveluita lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt vuorostaan uuden Kivistön asukkaat joutuvat odottamaan ostoskeskustaan.

* * *

17.9. Vantaan Sanomat


Simonkylässä asuva pariskunta, Manna ja Tapani Urponen, askeltavat reipasta tahtia Möskärin kuntoportaita ylös ja alas. Yhden kuntoilukäynnin aikana he kiipeävät rappuset kuuteen kertaan. Samalla reissulla he kiertävät myös Möskärin kuntopolun.

– Minä olen noussut nämä jo 103 kertaa. Tapani on hieman jäljessä, koska hän käy golfaamassa, Manna Urponen kertoo.

Pariskunnalla on molemmilla ikää yli 70 vuotta. Uudet kuntoportaat ovat heille erityisen suuri ilonaihe. Tapani Urponen kärsi yli puolen vuoden ajan muun muassa selkäkivuista ja liikkuminen oli vaikeaa.

Vantaan kaupungin liikunta- ja urheilualueiden suunnitteluinsinööri Ari Asikainen arvioi portaissa käyneen jo muutama tuhat ihmistä. Asikainen huomauttaa, että portaat ovat työmaa-aluetta ennen virallista käyttöönottoa. Hän tietää kuitenkin, että portaat ovat jo olleet ahkerassa käytössä aamusta iltaan.

Myös Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö Anu Jokelan mukaan portaita on noustu innokkaasti.

– Meillä ei ole portaiden käytöstä tarkkaa kävijälaskentaa, mutta omien käyntiemme ja palautteiden perusteella portailla on ollut kovasti käyttöä. Portaat ovat selvästi lisänneet alueen käyttöä, Jokela kertoo.

Jokela sanoo, että kuntoportaita ovat hyödyntäneet eri ikäiset liikkujat. Kuntoaan ovat käyneet kohottamassa niin ulkoilijat kuin aktiiviurheilijat.

– Kuntoportaita on kysytty paljon. Nyt kun ne valmistuvat, on tietysti hienoa, että portailla on kovasti käyttöä. On ollut mukava huomata, että kuntoportaita ovat innostuneet käyttämään myös ne, jotka eivät ole aiemmin aluetta käyttäneet, Jokela sanoo.

Kaupunkilaiset ovat myös jo antaneet useita palautteita portaista. Yksi toiveista oli portaiden maalaus, jotta askelmat on helpompi hahmottaa. Askelmien etureunat ovat nyt siniset.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa –
Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla



Erittäin hienoa on, että lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla laajana, vaikka WAU-järjestö meni konkurssiin. 
Kaikilla lapsilla ei ole varaa maksulliseen urheiluseuratoimintaan, ja lähikoulussa järjestettävä maksuton liikuntakerhotoiminta on mitä parasta segregaation ehkäisyä 😎 I love.

* * *
Vantaan kaupunki
Tiedote 28.8.2019
Koulujen maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu laajana
Vantaan kouluissa käynnistyy syyskuun alussa yhteensä 85 maksutonta Sporttia kouluille -liikuntakerhoa, jotka järjestetään yhteistyönä Sporttia kaikille ry:n, Vantaan kaupungin ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.
Sporttia kouluille -toiminnalla korvataan keväällä lopettaneet Wau-kerhot. 
– Viime vuonna kerhoja oli 88, ja nyt näyttäisi siltä, että liikuntakerhoja järjestetään tällä lukuvuodella lähes yhtä paljon kuin viime lukuvuodellakin, iloitsee projektikoordinaattori Päivi Sillanpää. 
Liikuntakerhoissa vietetään hauskoja hetkiä liikunnan parissa ilman kilpailua ja vertailua. Kerhoilla halutaan lisätä liikettä koulupäivään, ja tarjota maksutonta liikuntatoimintaa varsinkin niille, joilla ei ole vielä liikuntaharrastusta.
Liikuntakerhoja järjestetään ala- ja yläkouluissa koulupäivän yhteydessä aamuisin, välitunneilla ja heti koulupäivän jälkeen, useimmiten koulun liikuntasalissa. Toiminta on suunnattu koulun toiveiden ja tarpeiden mukaan tietyille luokka-asteille. Kerhojen ohjelmassa otetaan huomioon lasten toiveet ja liikutaan monipuolisesti pelaillen ja leikkien. Kerhokausi on 2.9.2019‒15.5.2020. Koulujen loma-aikoina liikuntakerhot ovat tauolla.
– Kerhoihin ja liikuntavälitunneille on helppo tulla mukaan, koska ne järjestetään koulupäivän yhteydessä. Näin ei välttämättä tarvitse lähteä enää illalla harrastamaan, kertoo Sillanpää.
Kerhojen koulukohtaiset tiedot, aikataulut ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta hobihobi.fi. Mukaan voi kuitenkin tulla myös ilmoittautumatta. Hobihobi-palvelusta löytyy koulujen liikuntakerhojen lisäksi myös paljon muita harrastuksia. Tällä hetkellä palvelua pilotoidaan, ja sitä kehitetään edelleen. 
Liikuntakerhot ovat osa Vantaan, Espoon, Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien yhteistä #Paraskoulu-hanketta. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. 
Lisätietoja: 
projektikoordinaattori Päivi Sillanpää, p. 040 353 4663, paivi.sillanpaa@vantaa.fi
projektiasiantuntija Eva Autio, p. 040 620 8762, eva.autio@vantaa.fi

perjantai 9. elokuuta 2019

Vastaus aloitteeseeni matalan kynnyksen liikuntakerhoista


Tein valtuustoaloitteen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille kouluissa, kun hyvää työtä tehnyt WAU ry meni konkurssiin. Wau-kerhot järjestivät kouluilla koulupäivien jälkeen liikuntakerhoja lapsille, joita liikuntaseurat eivät tavoita tai lapsille, jotka eivät halua osallistua kilpaurheilutoimintaan. 

Kävin seuraamassa Wau-kerhon toimintaa Pähkinärinteen koulussa. Kerho oli erittäin suosittu, jotkut lapset tulivat odottamaan liikuntasalin käytävään kerhon alkamista jopa kaksi tuntia ennen kerhon alkamista. Toiminta oli hyvin monipuolista, leikittiin, kisailtiin ja pelattiin. Pähkinärinteen koulun WAU-kerhon vetäjä Johanna Takala oli kokenut, osaava ja innostava kerhon vetäjä.

Sivistystoimen liikuntapalvelujen vastaus aloitteeseeni oli hyvin tyydyttävä. Korvaavat toimenpiteet on jo aloitettu, pitää vain toivoa, että kerhojen vetäjiä saadaan ja toiminta saadaan syksyllä vauhdilla käyntiin.  

Totean saman kuin aloitteeni lopussa:

Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.

Paras koulu -hanke
Sportia kaikille

* * *

Vastaus Kai-Ari Lundellin ja 25 muun valtuutetun aloitteeseen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille

Kai-Ari Lundell ja 25 muuta valtuutettua jättivät seuraavan hallintosäännön mukaisen valtuustoaloitteen:

”Matalan kynnyksen liikuntakerhoja lapsille

Koska matalan kynnyksen liikuntakerhoja kouluissa järjestävä WAU ry meni konkurssiin, esitän, että Vantaan kaupunki järjestää kouluissa lapsille vastaavia maksuttomia kerhoja koulupäivien jälkeen. Kerhoissa liikutetaan lapsia, joita urheiluseurat eivät tavoita tai lapsia, jotka eivät halua osallistua kilpailutoimintaan.

Valtuuston kaikki ryhmät ovat yhteisesti hyväksyneet segregaation ehkäisyohjelman. Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.”


Sivistystoimen liikuntapalvelut toteaa vastauksenaan seuraavaa:

WAU ry vastasi Vantaan perusopetuksen matalan kynnyksen liikuntakerhotoiminnasta usean vuoden ajan ja syksystä 2015 lähtien toimintaa on rahoitettu liikunnan avustuksin vapaa-ajan lautakunnan myöntämänä. WAU ry:n hakeuduttua konkurssiin liikuntapalvelut ja perusopetus ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin ja pääosin kevään 2019 kerhot saatiin jatkumaan lukuvuoden loppuun saakka tulosalueiden omalla rahoituksella.

Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan korvaavia toimintoja tulevalle lukuvuodelle yhteistyössä perusopetuksen #paraskoulu-hankkeen ja Sporttia kaikille ry:n kanssa. Lukukaudelle 2019–2020 tavoitteena on saada korvattua WAU-kerhot täysimääräisesti Sporttia kouluille -kerhoilla, jotka toteutetaan Sporttia kaikille ry:n kautta. Toiminnan käynnistyminen syyskuussa edellyttää ohjaajarekrytoinnin onnistumista, liikuntatilojen varmistumisen kouluilta sekä vapaa-ajan lautakunnalta myönteisen avustuspäätöksen.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nopeita huomioita hallitusohjelmasta

Klikkaa suuremmaksi

Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.

Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

lauantai 4. toukokuuta 2019

Naurettava kiista eduskunnan istumajärjestyksestä


Ruotsalainen kansanpuolue RKP:n pj Anna-Maja Henriksson ehdotuksellaan siirtää puolueensa paikka eduskunnan istumajärjestyksestä oikealta keskelle sai aikaan kummallisen käänteen, kun nyt ehdotetaan, että Perussuomalaisten paikka siirrettäisiin keskeltä oikealle.

Olen samaa mieltä kuten Jussi Halla-ahokin, että kyse on kiusanteosta. Ei kestetä, kun PS menestyi hyvin eduskuntavaaleissa.

Kuten Hesarin yllä olevasta arvokartasta näkyy, PS on niin keskellä kuin olla ja voi. 

Puolueiden istumapaikat on aina määritelty talouspolitiikan perusteella eli vasemmisto-oikeistoakselilla, ei liberaali-konservatiiviakselin perusteella.


Kun katsotaan puolueiden arvokarttoja tarkemmin, huomataan, että Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n arvokartat ovat kuin haulikolla ammutut. Oikeutetusti herää kysymys, että onko ko. puolueilla omia yhteisiä arvoja ollenkaan, niin hajallaan osumat ovat.

Jos yo. arvokartan perusteella laitettaisiin kansanedustajat istumaan, niin kepulaisethan pitäisi hajauttaa istumaan ympäri salia, niin hajallaan puolue näyttää olevan.

Perussuomalaisten paikka on tietysti siinä, missä se nyt on. Toivottavasti istumajärjestyksestä päästään järkevään ratkaisuun, jotta varsinainen eduskuntatyö pääsee pikkuhiljaa kunnolla alkuun. 

Jos sopuun ei päästä, voidaan on luopua vasemmisto-oikeistoakselista kokonaan: 

Arvotaan puolueiden istumajärjestys joka vaalin jälkeen erikseen. Silloin ei tarvitse miettiä puolueiden talouspoliittista suuntautumista tai arvoja istumajärjestyksen suhteen, vaan onnettar hoitaa homman. 

Luck be a lady.

* * *

2.5. Yle


Puolueiden istumajärjestys eduskunnan suuressa salissa muuttuu niin, että perussuomalaisten edustajat istuvat jatkossa salin oikeassa laidassa. Tähän asti oikeassa laidassa istuneet RKP:n edustajat pääsevät toiveensa mukaisesti keskemmälle salia.

Asiasta kertoi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmaneduskuntaryhmien puheenjohtajien tapaamisen jälkeen. Muodollisesti istumajärjestys vahvistetaan puhemiesneuvoston esityksestä perjantaina.

– Jos täältä puhemiehestä katsoen vasemmalta lähdetään, niin siellä on tietysti vasemmistoliitto, sen jälkeen sosiaalidemokraatit, vihreät ja sen jälkeen keskusta, sen jälkeen RKP ja kristillisdemokraatit, sitten kokoomus ja sitten siellä äärimmäisenä oikealla laidalla on perussuomalaiset, Lindtman luetteli.

Tähän mennessä perussuomalaiset ovat istuneet salin keskivaiheilla vihreiden ja keskustan välissä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi istumajärjestysratkaisua Twitterissä.

– Ei istumapaikka puoluetta pahenna, mutta on tämä aika pikkusieluista protestointia ja kiusantekoa muilta puolueilta. Taustalla lienee kiukku vaalituloksesta, Halla-aho kirjoitti.

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Pika-analyysi Halla-ahon vappupuheesta


Perussuomalaisten Helsingin piiri järjesti hienon Vappupiknikin tällä kertaa Hesperian puistoon, kun edelliset kerrat tapahtumat olivat Snellmannin patsaan edustalla Lönrotin kadulla. 

Paikan valinta Risto Rydin patsaalla oli onnistunut, puisto sopii vappuun hienosti, ja presidentti Ryti sopii perussuomalaisuuteen. Ryti sai sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kymmenen vuoden kuritushuonetuomion, josta hän istui kolme vuotta, kunnes presidentti Paasikivi armahti hänet. Tavallaan Ryti oli Suomen kansan sijaiskärsijä.


Jussi Halla-ahon puhe oli selkeä ja hyvin jäsennelty, puhujana hän on mielestäni kehittynyt kovasti. Häntä on ilo kuunnella, mikä nytkin näkyi kuuntelijoiden määrässä, joka on suurin Helsingin piirin järjestämissä vapputapahtumissa tähän mennessä. Kun kävelin pois tapahtumasta, huomasin, että Kepun tapahtumassa Kyösti Kallion patsaalla oli yli puolet vähemmän osallistujia kuin meidän tapahtumassamme.

Tänä vuonna jokaisen puheenjohtajan vappupuheissa sivuttiin varmasti hallituspolitiikkaa. Niin teki Halla-ahokin.

Hän kahteen kertaan painotti yrittämistä, työtä ja työllisyyttä:

Vappu on historiallisesti työn juhla. Suurin osa tulevien vuosien suurista kysymyksistä liittyykin tavalla tai toisella työhön ja työllisyyteen. Itse asiassa kaikki politiikka ja päätöksenteko liittyy työhön ja työllisyyteen. Ilman työtä ei ole hyvinvointia, eikä ilman työtä ole verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkea hyvää ja kivaa. Siksi kaiken päätöksenteon pitäisi pyrkiä ennen kaikkea siihen, että työtä on tarjolla, ja että siitä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen.

Viesti muille puolueille oli selvä. Rinteen demareille työ ja työllisyys sekä Orvon kokoomuslaisille yrittämisen edellytykset ovat ydinkysymyksiä. Halla-ahon tähtäin on perussinipunassa, joka olisi kansan tahdon mukainen kolmen voittajapuolueen muodostama hallitus:

Demokratiassa ihmiset saavat äänestää vapaasti erilaisten vaihtoehtojen välillä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Vaalien tuloksen pitäisi myös jollakin tavoin heijastua käytännön päätöksenteossa. Sen pitäisi jotenkin näkyä siinä, mitä ympäröivässä todellisuudessa tapahtuu. 

Kolmas miettimisen arvoinen vaihtoehto olisi se, että hallituksen muodostavat automaattisesti kaksi tai kolme suurinta puoluetta. Tällä tavoin ainakin suurimpien äänestäjäryhmien näkemykset tulisivat aina edustetuiksi. 

Halla-ahon koko puhe on kuunneltavissa ja luettavissa täältä.


Tietenkin hauskinta vapputapahtumissa on tuttujen tapaaminen. Kuvassa poseeraan Tanja Aidanjuuri-Vestalan kanssa, joka oli myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa, työparini. Vantaalaistoimijoista paikalla olivat ainakin Pauli-Artturi Luttinen ja Ari Siponen. 

Keskustelin myös puoluesihteerikandidaatti Jyrki Lohen kanssa. Ryhmittäydyn hänen taakseen, koska Vantaan Niilo Kärki ei nyt lähde puoluesihteerikisaan mukaan. 

Juttelin myös Markku Saarikankaan sekä eurovaaliehdokkaiden Mika Raatikaisen ja Mauri Peltokankaan sekä monen muun toimijan kanssa. Jussi Halla-ahon jätin rauhaan, koska hän puheensa jälkeen kiitettävästi kulki alueella, kätteli ihmisiä ja jutteli heidän kanssaan, ja antoi kannattajiensa ottaa myös yhteisselfiekuvia. 

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Komea voitto, vaikka turpaan tuli


Pöly on laskeutunut ja vaalit ovat takana. Puolue sai komea voiton, joka maistuu todella makealta. Oli hyvin lähellä, että olisimme nousseet ykköseksi. 

Hallitusneuvottelut ovat poikkeuksellisen jännittävät, saa nähdä, miten puolueen käy. 

Kokoomus yllätti minut täysin  menestymällä noin hyvin, Sipilän Keskustapuolue kantoi koko vastuun hallituksen epäonnistumisista. Kokoomus pääsi vastuusta kuin koira veräjästä, syy on yksinkertainen, puolueen perusäänestäjät eivät livenneet. 

Erityisen hyvältä tuntui, kun Siniset ei saanut paikan paikkaa, vaikka Uudellamaalla Jussi Niinistö ja Sampo Terho saivatkin sen verran ääniä, että he veivät meiltä sen seitsemännen paikan. Sinisten häipyminen eduskunnasta oli oikeudenmukaisuuden osoitus äänestäjiltä, petturuuden hinta tuli selväksi.

Perussuomalaisten menestyksen kärjet olivat maahanmuutto ja ilmastomuutoksen liiallinen hössötys. Menestyksen kruunu oli puheenjohtaja Jussi Halla-ahon loistavat esiintymiset erilaisissa paneeleissa tai väittelyissä. Jussin sivistynyt ja rauhallinen charmi puri äänestäjiin.

Oma menestymiseni 1513:lla (tarkistettu lukema) äänellä oli heikko, vaikka vaalihommia paiskittiin aivan urkuna. Odotin paljon enemmän, mutta nyt kärkiteemani koulutus ei noussut missään vaiheessa keskustelun keskiöön. Omalla panoksellani autoin Uudellamaalla puoluettani vaalivoittoon.

Vaalikamppailut ovat kuin sököä, löin pöytään 18 000 euroa ja hävisin. Tein hyvän mainonnan sekä lehdissä että netissä, mutta nyt ei purrut. Sain hyvät äänet Länsi-Vantaalta, tyydyttävästi muualta Vantaalta, mutta Uudellamaalla olin heikko. Erityisen heikko olin isieni mailla Espoossa, josta sain vain rapiat 150 ääntä, vaikka esim. mainonta Länsiväylässä oli tiheää.

Vantaalta ja Espoosta pääsi kummastakin läpi vain yksi oma ehdokas, Mika Niikko ja Arja Juvonen, jotka uusivat paikkansa. Muut neljä kansanedustajaa tulivat Uudeltamaalta, jonka pikkukunnat onnistuivat keskittämään äänet hienosti.

Onnittelen kovasti puoluetta sekä kaikkia läpimenijöitä ja tekijöitä upeasta menestyksestä. Erityisen kiitollinen olen omista tukijoistani ja äänestäjistäni. Myyrmäen vaalimökin keskusteluissa Perussuomalaisia kohdeltiin todelliseen myötäkarvaan, vastaanotto oli erittäin positiivista.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa ikää alkaa olla liikaa, olen silloin 67-vuotias, joten keskityn kuntapolitiikkaan, jossa Vantaalla kyllä tekemistä riittää. Kuntavaalit ovat jo parin vuoden päästä, joten ainakin Vantaan Perussuomalaisten tähtäin on jo niissä.