lauantai 6. helmikuuta 2016

Video Myllypuron leipäjonosta - eihän se näin voi olla!

Klikkaa ja katso ehdottomasti tämä video:


Toimittaja Hannu Wallberg kuvasi kännykällään videon kiemurtelevan pitkästä leipäjonosta Myllypurossa.

Wallberg:

Jumalauta! 

Leipäjono Myllypurossa pe aamuna. Tiesin mut en tajunnu.. jono ulottu Kurkimäen puolelle kehän alta. Reality bites.

MTV;n uutinen aiheesta

* * *

Kyllä yhteiskunnassamme on jotain pahasti vialla, kun ihmisten pitää jonottaa kaduilla ruokaa. Ei voida enää millään kriteereillä puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.

Meillä käytetään ahkeraan käsitettä suhteellinen köyhyys, on siis ihmisiä, jotka ovat huono-osaisia muun väestön keskimääräiseen elintasoon nähden.

Onko Suomessakin alettava puhua absoluuttisesta köyhyydestä, koska meiltä löytyy ihmisiä, joiden ravinnon vähimmäisedellytykset eivät täyty?

Kohta joka viides suomalainen on köyhä, miljoona ihmistä. 

Joukossa on paljon lapsiperheitä, mikä näkyy myös Myllypuron leipäjonosta. Ikävä kyllä köyhyyskin on alkanut periytyä kuten ennen muinoin. Edes koulutus ei takaa enää nousua köyhyysloukusta.

Googlailin, en löytänyt mistään, mikä on todella köyhien ihmisten osuus Suomen miljoonasta köyhästä.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Lähidemokratiavajetta


Uusimaa koostuu Helsingistä, Espoosta, Vantaasta sekä läjästä pikkukuntia ja -kaupunkeja. Tulevaisuuden päätöksenteossa Helsingin painoarvo kasvaa. Voisiko tämä johtaa Suur-Helsinkiin, pääkaupunkiseutu olisi yksi ja sama miljoonakaupunki?

Kun alueen ylin päätäntävalta siirtyy maakuntavaltuustolle, kaupunginvaltuustojen valta pienenee. Samalla todennäköisesti kaupunginvaltuustojen koot pienevät ainakin isoissa kaupungeissa.


Jos ei mitään tehdä, silloin yhdet ja samat henkilöt  istuvat sekä eduskunnassa että maakunta- ja kaupunginvaltuustoissa. Valta keskittyy varmasti nimipoliitikoille. Pitäisikö määritellä, kuinka monessa vallankahvassa yksi ja sama politiikko voisi olla? Kaikissa kolmessa vai vain kahdessa tai yhdessä?



Kun päätöksenteko etääntyy tavallisista kaupunkilaisista lähes totaalisesti, paine lähidemokratian kehittämiseen kasvaa.


Malleja on ainakin kolme.


a. Kaupunginosavaltuustot


Malli sopii erinomaisesti isoille kaupungeille. 


Otan esimerkiksi kotikaupunkini Vantaan. Kaupunki on jakautunut kuuteen suureen osaan. Alueet ovat Kivistö, Myyrmäki, Aviapolis, Tikkurila, Korso ja Hakunila, mikä tarkoittaisi kuutta kaupunginosavaltuustoa.


Vantaalla lentokenttä on jakanut kaupungin kahteen osaan, Länsi- ja Itä-Vantaaseen. Länsi-Vantaalla on koettu aina, että Itä-Vantaa on jyrännyt. Esimerkiksi Myyrmäen keskustan kehittäminen on ollut yhtä kivirekeä. Kesti pitkään ennen kuin alueelle saatiin edes kunnollisia kauppoja ja palveluja, kun rakennusliikkeiden annettiin tapella rakennusoikeuksista.


b. Suora valta


Malli on erittäin mielenkiintoinen. Miksei voida ajatella, että kaupunkilaiset pääsisivät itse suoraan päättämään asioista?


Tekniikka ei ole enää este, äänestykset voitaisiin tehdä esim. pankkitunnuksia käyttäen.


c. Sekamalli


Sekamalli voisi olla toimivin. Suurimmasta osasta asioista päättäisi kaupunginosavaltuusto, mutta joistakin asioista kaupunkilaiset päättäisivät suoraan, vaikka kerran kuukaudessa.



Mahdollisen lähidemokratiavajeen lisäksi olen pohtinut, että miksi maakunnan pitäisi hoitaa vain sosiaali- ja terveyspalvelut. 


Parhaiten olen perehtynyt peruskouluun. Nyt kaikki kaupungit puuhastelevat omilla hiekkalaatikoillaan. On tehty huonoja paikallisia opetussuunnitelmia, vaikka yksi kunnollinen olisi riittänyt. Koulujen työ- ja loma-ajatkaan eivät natsaa. 


Kaupunkien kouluvirastot voitaisiin lakkauttaa, kun olisi yksi tehokas maakunnallinen kouluvirasto. Uudenmaan pikkukunnilla ei ole edes resursseja säädylliseen peruskouluun, aina ei riitä osaaminenkaan.


Myös päivähoidon hallinto voitaisiin keskittää maakunnalle.


Mutta kaikkein oleellisinta olisi niputtaa kaikkien kaupunkien todelliset käenpoikaset eli tilakeskukset yhteen. Ei ole mitään mieltä siinä, että joka niemessä ja notkossa on tehoton ja kallis tilakeskus, joka on vain hoitavinaan toimitiloja ja kiinteistöjä.


Uusimaa on pullollaan homekouluja. Oikeastaan yhdestäkään kaupungista ei löydy riittävästi kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntemusta, niin huonossa kunnossa koulurakennukset ovat. Keskittäminen toisi tehokkuutta toimintaan, ja parhaat alan asiantuntijat saataisiin maakunnallisen tilakeskuksen johtoon.


Kun kerran kaupunkien valta vähenee, kaukaisessa tulevaisuudessa rajustikin, voidaanko kaupungit ja kunnat lopettaa kokonaan? Alueellinen verotusoikeus olisi vain maakunnalla. 


Olisi vain maakuntahallinto sekä pieniä aluevaltuustoja kuten kaupunginosavaltuustot ovat. Ehkä silloin valtion vallan vähentämisellä olisi tarvetta. Valta tulisi lähelle ihmistä.

torstai 4. helmikuuta 2016

Perussuomalaisten kivikova pohja on löytynyt


Tutkimus kertoo oikeastaan sen, että äänestäjien keskuudessa epävarmuus sen kuin lisääntyy. Kaikista vastanneista puoluekantansa kertoi 61,3, prosenttia. 

SDP:n katteeton tenhovoima on sulamassa.

Oletettavaa on, että epävarmoissa vastaajissa on paljon perussuomalaisittain ajattelevia ihmisiä.

Erittäin hienoa on, että Perussuomalaiset on löytänyt puolueen kannatuksen kovan pohjan, kuten Yle asian ilmaisee.

Toivottavasti pohja on kivikova, niin pikkuhiljaa voidaan hilata kannatus peruslukemiin.  

Kevät tulee ja lämmin, ja toreilla tavataan. Perussuomalaiset on kivikova toripuolue.

* * *

Yle 3.3.


Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä tuoreimmassa puolueiden kannatusarviossa kolme suosituinta puoluetta, SDP, keskusta ja kokoomus, menettivät kaikki kannatustaan.

Perussuomalaisten puoli vuotta jatkunut syöksy alaspäin näyttäisi löytäneen puolueen kannatuksen kovan pohjan.

Marras- ja joulukuun mittauksissa perussuomalaisten kannatus oli molemmissa sama eli 8,9 prosenttia.

Tammikuussa luvut kääntyivät 9,8 prosenttiin, mutta eduskuntavaalien 17,7 prosentin tulokseen on vielä matkaa.

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

Kansainvaellukset 400-500 luvuilla, Eurooppa alkoi muotoutua.
(Wikipedia)

Jälkikäteen ajatellen minua harmittaa. 

Edellisten presidentienvaalien viimeisellä kierroksella jätin elämäni ainoan kerran äänestämättä. En kerta kaikkiaan voinut äänestää Kokoomuksen tai Vihreiden ehdokasta.

Olisi pitänyt äänestää Niinistöä, sillä hän on tehnyt niin kuin presidentin pitääkin. Kun astutaan presidentiin virkaan, unohdetaan puoluekirjat. 

Tasavallan presidentin pitää olla koko Suomen kansan presidentti.

Presidentti Niinistö on onnistunut odotuksia paremmin tehtävässään. Presidentin pitää olla arvojohtaja, ja Niinistön puheet ovatkin yleensä olleet arvopuheita.

Vuoden 2016 valtiopäivien avauspuhe oli samalla selkeä linjapuhe:

Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.

Toivottavasti Eurooppa kuuntelee.

* * *

3.2. Iltalehti


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on avannut vuoden 2016 valtiopäivät puheellaan. Niinistö aloitti Finlandia-talossa pitämänsä puheensa kertomalla, ettei eduskunta varmasti tiennyt vuosi sitten aloittaessaan, mitä eteen tulee.

Niinistön mukaan Eurooppa ei enää pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta.

- Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.

Niinistön mukaan kansainvälisten sopimusten muuttaminen on hidas tapa tuoda tolkkua tilanteeseen. Presidentti totesi puheessaan, että Eurooppa ei voi nyt auttaa niitä, jotka vain hakevat parempaa tai tuntevat olonsa ja tulevaisuutensa kotimaassa vaikeaksi.

- Joudumme pohtimaan, suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todellisessa hädässä olevia, vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista välittämättä.

Niinistö sanoo, että EU:n on nyt tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle. Samalla pitäisi Niinistön mukaan tunnustaa, että emme kykene täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

maanantai 1. helmikuuta 2016

PS Uudenmaan piirihallituksen julkilausuma


Perussuomalaisten Uudenmaan piirihallituksen kannanotto 28.1.2016

Maahantulo haltuun – rajat väliaikaisesti kiinni
Suomen tulee väliaikaisesti irtautua toimimattomasta Schengen-sopimuksesta avoimien rajojen osalta ja päättää itse, millä ehdoilla Suomeen saavutaan. Turvallisista maista saapuvia turvapaikanhakijoita ei tule laskea maahan.

Poliisihallinnossa turvapaikanhakijoista vastuussa olevien henkilöiden on käytävä kertomassa turvapaikanhakijoille maamme lakien mukaisesta ikään ja sukupuoleen riippumattomasta henkilökohtaisesta koskemattomuudesta. Koskemattomuuden rikkomisesta seuraa rangaistus ja este turvapaikan saannille.


Suomesta ja Euroopasta kotimaihinsa palaneiden alueita tulee pitää turvallisina turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä.


Vastaanottokeskusten toiminnalle on saatava hintakatto, jotta turvapaikanhakijoiden ympärillä pyörivä villi rahastus saadaan kuriin ja siitä valtiolle aiheutuvat kulut voidaan minimoida.


Ihmissalakuljettajien toiminta rajoillamme tulee tehokkaasti estää.