Vake-hyvinvointialueen seminaarissa

Sekä kaupungin- että aluevaltuustot pitävät pari kertaa vuodessa seminaareja, joissa saamme syvennettyä tietoa mm. taloudesta ja organisaatioista. Tällä kertaa keskityimme mm. tulevaisuuden uudistusohjelmaan.

Timo Aronkytö

1. 

Tänään Vantaa-Keravan hyvinvointialueen seminaarissa ensin alueen johtaja Timo Aronkytö piti tilannekatsauksen. 

Vuonna 2023, kun VaKe perustettiin, tilanne oli huono. Olimme käytännössä kriisialue, pelkona oli, että ylipäätään selviääkö VaKe. Asteikolla 1-5 asiakokemusten keskiarvo oli 2,8.

Vuonna 2026 uudistusohjelman takia myönteinen käänne oli jo tapahtunut. Tulosennuste on on n. 20 Meuroa plussaa. Asiakaskokemuksen keskiarvo oli jo 4,3.

Asukaskustannukset per asukas laskivat 2,0 %  v. 2023-2025. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet pysyvää säästöä. Pikasäästöjä, kuten leikkauksia, ei ole käytetty.

Vuonna 2029 ikkuna sulkeutuu. Kestääkö suunta, kun rahoitus kiristyy? Pelkona on, että valtio rankaisee ja ylijäämää siirretään muille alueille ja emme voikaan alkaa lyhentämään mm. hammashoitojonoja tai lisäämään resursseja lastensuojeluun.

On edelleen v. 2029 lisättävä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Mikko Hokkanen

2.

Talousjohtaja Mikko Hokkanen kertoi tulevien vuosien 2027-2030 uudistusohjelmasta. 

Linja jatkuu, toimintaa tehostetaan ja uudistetaan. Ei säästetä, vaan tehdään pysyviä ratkaisuja. Nyt on helpompaa kuin alussa, koska tietoa on nyt enemmän. Nyt henkilöstön kehitysideat otetaan vahvemmin mukaan kaikilla toimialoilla kuin alussa.

Miksi uudistamme? 

Vastaus on selvä. VaKe:n väestö kasvaa ja ikääntyy nopeammin kuin valtion rahoitus.

Uudistamisohjelmassa jatketaan kunnianhimoista vuosittaista 2 %:n tuottavuustavoitetta. Olemme jo osoittaneet, että tavoite on realistinen.

Uudistusohjelmalla haetaan tehokkuutta ja asukkaille oikeaa apua oikea-aikaisesti.

Mika Salminen

3.

Vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt, alkoholi on edelleen ykkönen. THL ei ole pitänyt hyvänä alkoholin saatavuuden helpottamista mm. miedot viinit ja muut alkoholijuomat ruokakauppoihin.

Harva tietää, että suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi lihavin kansa skottien, maltalaisten ja latvialaisten jälkeen. Syinä mainittiin helppo ja yltäkylläinen elämä ja arkiliikunta on vähentynyt radikaalisti.

Sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Vähän koulutettuja ja pienituloisia on pudonnut kelkasta.

Mielenterveydessä hiertää, kun nuorten ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet.

VaKe:ssa kehitys mielenterveysindeksin ja syövän ilmaantuvuusindeksissä on koko maata suotuisampaa, mutta sepelvaltimotauti-indeksi on kehittynyt muuta maata heikommin.

Onneksi VaKe:ssa alkoholikuolleisuus vähentynyt muuta maata enemmän.

Mielenkiintoinen knoppitieto: suomalaiset on keski-iältään maailman kolmanneksi vanhin kansa.

Hyvinvointialueet suoriutuvat sotessa mainettaan paremmin. Pelastustoimella on erittäin hyvä maine.

Pidemmän ajan kuluessa alueiden määrää on tarkasteltava kriittisesti, kuten sairaalaverkkoakin.

Vantaa-Keravan hyvinvointialue hakee 150 miljoonan euron lisärahoitusta

Kuva: Vantaan Sanomat / Tuovinen

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen hallitus päätti hakea valtiolta  150 miljoonan euron lisämäärärahaa, kun raha ei kerta kaikkiaan riitä. Vantaa-Kerava on Suomen vieraskielisin alue, mikä näkyy varsinkin sosiaalihuollon kustannuksissa. Lastensuojeluun uppoaa poikkeuksellisen paljon rahaa. Vantaa-Keravan nuori väestö alkaa sekin vanheta, ja kaikki vanhustenpalvelujen rakenteet eivät ole vielä täydessä valmiudessa.

Somessa leimahti, kun valtionvarainministeri, valtion rahakirstun vartija Riikka Purra twiittasi:

– Monikulttuurisuus ei selvästi ole rikkaus, kun soterahasta puhutaan. Kunpa sen ymmärtäisivät nekin, jotka uskovat sen jopa korjaavan kestävyysvajetta, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

– Vantaa-Keravan hyvinvointialue perustelee lisärahan tarvetta mm. ”monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä”, Purra totesi.

Purra toisti twiitissään hyvinvointialueen perustetta "monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä".

Mielestämme somessa Purran lausuntoa vääristeltiin ikävällä tavalla.

Laitoin alle oman osuuteni haastattelusta, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, voit lukea koko artikkelin.

Muut haastateltavat ovat aluevaltuutetut Suvi Karhu ja Mika Niikko. Hyvinvointialueen Perussuomalainen ryhmä puoltaa lisärahoituksen hakemista.

* * * 

15.5.2024 Vantaan Sanomat

Näin perussuomalaisten valtuutetut kommentoivat Purran "monikulttuurista" somepostausta – "Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista"

Vantaan Perussuomalaiset aluevaltuutetut kommentoivat Purran äksäystä (entinen twiitti) Vantaan Sanomille keskiviikkona.

- Purra kommentoi siltä pohjalta, mikä se meidän Vake-alueen lisärahahakemuksen perustelu oli. Somekirjoitus oli asiaa. On käsitetty väärin, että Purran kommentti olisi rasismia. Purra vain käytti kirjoituksessaan Vaken aluehallituksen omaa tekstiä, alleviivaa aluevaltuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundellin mukaan tilastoja ja rahoitusta ”pitää katsoa rehellisesti”: sosiaalihuollon tarve kasvaa hyvinvointialueella pääosin, koska maahanmuuttajia tulee paljon lisää.

– Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan ihan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista, Lundell huomauttaa.

– Mielestäni valtion pitäisi huomioida paremmin kaupungit, jotka lopullisesti sijoittavat maahan tulleita ihmisiä. Herättää kummastusta, että loppulasku jää vain muutamille kaupungeille. Tästä jo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä puhui hyvin pontevasti pari vuotta sitten. Maahanmuuton maksut liittyvät myös kouluihin ja tulevat kaupunkien maksettavaksi ja veronmaksajien harteille, Lundell selittää.

Kai-Ari Lundell uskoo, että Aronkydön esittämät säästötoimet tepsivät ja tulevaisuuden haasteista selvitään. Aluevaltuusto päätti hiljattain, että uudistus- ja sopeutusohjelmalla haetaan kahden prosentin säästöjä vuosittain kumulatiivisesti vuoteen 2030 asti. Kustannuksia voidaan karsia muun muassa digilääkäritoiminnan ja tekoälyn yleistymisen avulla.

– Lähes 150 miljoonaa ei ole riittävä summa, mutta Vake-alue on jo hyvin sopeuttanut talouttaan ja tehostanut toimenpiteitä. Aronkytö on esittänyt kolmen vuoden säästörupeamaa, ja sen jälkeen meidän pitäisi alkaa toimia omillamme – se on realistinen suunnitelma. Aronkydöllä on kokemusta tehostamisesta, ja pidämme häntä hyvinkin pätevänä johtajana, Lundell toteaa.

Koulumies Sote-seminaarissa

Sote-uudistuksen kulmakivet - kestääkö perusta?

Osallistuin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Uudenmaan aluekierroksen seminaariin Jätkäsaaren hotelli Clarionissa. Paikalla oli iso salillinen Uudenmaan maakunnan vaikuttajia: kunnanjohtajia, sote- ja sivijohtajia, kuntien ja maakunnan soteasiantuntijoita, järjestöjen edustajia sekä muutama kaupunginvaltuutettu kuten minä.

Kuten jo etukäteen tiedossa oli, Sote- ja maakuntauudistus ei suuria hurraahuutoja salissa herättänyt. Uudenmaan maakuntavaltuusto antoi muutama päivä sitten murskatuomion 57-12 Sote- ja maakuntauudistukselle.

Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen oli huolissaan kansalaisten palveluiden tulevaisuudesta Uudellamaalla. Erityisesti hän oli huolissaan 3 miljardin euron säästötavoitteista. Siirtymävaiheen kustannuksia ei ole tarpeeksi huomioitu, ja kiire valmistelussa ja mahdollisessa toimeenpanossa painaa. Valtio ei ole tullut vastaan, ja kolmasosa kaikista säästötavoitteista lankeaa Uudellemaalle.

Porvoon kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson totesi, vaikka meidät on nyt todettu maailman onnellisimmaksi kansaksi, tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. 20 % ihmisistä kuluttaa 80 % kaikesta yhteiskunnan antamasta tuesta vähän samaan tapaan kuin 20 % miehistä kuluttaa 80 % kaikesta alkoholista. 30 % kaikista aikuista ei harrasta mitään liikuntaa, mikä jo yksinään tuo yhteiskunnalle 2 miljardin euron kustannukset. Yksinäisyys on kasvava ongelma koko Suomessa.

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa mietti puheenvuorossaan, mitä hyvinvointi oikeastaan on. Hän otti esimerkin Irlannista, jossa pubit kuuluvat elämään. Ne ovat sosiaalisen elämän todellisia keskuksia, toisaalta alkoholihaitat ovat suuria. Kumpi on kampi?

Helsingistä on tarkoitus tehdä maailman toimivin kaupunki v. 2017-2021, mikä ei ole ylimaallinen tehtävä, sillä jo nyt Helsinki on rankattu seitsemänneksi. Helsingissä on panostettu asukasosallisuuteen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Stadiluotsit ovat eri kaupunginosien osallistavia työntekijöitä. Kaupungissa on myös liikkumattomuuden ehkäisyn pilottiprojekti. 

Vesikansa painotti poliittisen johtamisen, strategian ja resurssoinnin kolmiyhteyttä. Järjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä ja aukkojen paikkaamisessa tulee olemaan merkittävä. Tiedolla johtaminen on oleellista.

Maakunnan muutosjohtaja Markku Sovalan aiheena oli maakunnan ja kuntien yhdyspinta. Miten eri julkisen sektorin osat toimivat yhteistyössä? Jo kahden vuoden päästä Suomen historian suurimman soteorganisaation ja -fuusion pitäisi olla valmis? Sote-työntekijöiden määrä Uudellamaalla tulee olemaan 50 000 - 60 000.

Visiona on, että Uusimaa on v. 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia. Tällä hetkellä se on hyvinvoinnin osalta seitsemäs ja kilpailukyvyn osalta kolmas.

Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinojen edistämispalvelut) tuodaan samaan pöytään. Kolmasosa työttömistä tarvitsee palveluita, sillä suurin osa työttömistä hoitaa asiansa itsenäisesti esim. netin kautta. Viidesosa työttömistä tarvitsee oikea-aikaista kuntoutusta ja muita sote-palveluja.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso totesi, että seitsemän suurinta syrjäytymisen syytä liittyvät kaikki elintapoihin. Kansalaisten on oltava kuskin paikalla oman elämänsä suhteen, sillä valistus ja neuvonta eivät kohtaa kaikkia asiakkaita.

Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila valotti kehyskuntien näkökulmaa ja oli sitä mieltä, että olisi hyvä, että maakunta jakautuisi pienempiin toiminnallisiin alueisiin, jotta yhteistyö olisi toimivaa. Sivistystoimen ja soten on tehtävä tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluissa. Hän puhui ohjaamotoiminnasta, nuoret kyllä tavoitetaan, mutta mitä sitten tehdään?

Mattila totesi, että tietoturva- ja salassapitoasiat tulevat nousemaan pintaan. Miten 3,6 miljoonan ihmisen maakunnassa yhteydet mm. järjestöjen kanssa sotessa tulevat toimimaan? 

Uudellamaalla toimii yhteensä 1719 Soste-järjestöä, 106 järjestöä per 100 000 asukasta. Järjestöt ovat hyvin heterogeeninen ryhmä.

Paneelikeskustelun aiheena oli Hyvinvointi yhteisenä tehtävänä, poimintoja:

- heti kärkeen mietittiin nuorten asemaa pääkaupunkiseudulla
- hyte-työtä on tehtävä jo ennen kuin ongelmia tulee
- miten nuoria osallistetaan?
- vain hyvinvoiva lapsi voi oppia
- voiko liikkumisesta tehdä reseptin?
- sotessa ei kuntien siviä ole vielä otettu mukaan
- kuka koordinoi ja organisoi järjestöjen käytännön toimintoja?
- huono-osaisuus kasautuu
- segregaatioriski on tunnistettu

Seminaarin kovin väite tuli sote-muutosjohtaja Timo Arokydöltä: 

Suomen terveysjärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Jälkeen jäävät vain Bulgaria ja Romania. Viro on vähän edellä.

Lopuksi oli ryhmätyöskentelyä soten eri aiheista. Ratkaisumallit olivat mielestäni aivan liian sote-keskeisiä ja lähinnä vain korjaavia malleja esitettiin. Käytettiin paljon sote-kapulakieltä. Ennaltaehkäisystä puhuttiin aivan liian vähän.

Olen vahvasti sitä mieltä, että on rajusti keskityttävä esikouluun ja peruskoulun kolmelle alaluokalle. Silloin koko ikäluokka ongelmineen on kerralla tavoitettavissa.

Soten on jalkauduttava kouluun lapsen luo. Pieni lapsi ei peittele ongelmiaan. Lapsen perhe on vielä tavoitettavissa ja sekä lasta että perhettä voidaan vielä tukea ja auttaa.

Resursseja on panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan. On moneen kertaan tutkittu ja todettu, että juuri ennaltaehkäisy tuo suurimmat säästötkin.