Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Tanskan malliin, 2. osa

Tanskan malliin, osa 1.

Ballerupin kaupungin valtuustosalissa

Kävimme tutustumassa kahden kaupungin toimintaan. Ensimmäinen kohde oli 48 000 asukkaan Ballerupin kaupunki Kööpenhaminan kupeessa.

Kuvassa Ballerupin pormestari esittelee valtuustosalia, vieraita ihmetytti pöytien asettelu. Valtuutettuja on suomalaisittain vähän. Pöydät on asetettu soikeaan muotoon, jotta valtuutetut näkevät toisensa. Äänestyskonetta ei ole, vaan äänestykset suoritetaan seisomalla. Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toimii pormestari ja sihteerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden määrä asukaslukuun nähden on käsittämätön, 45 ooo. Ballerup on pystynyt houkuttelemaan Lautrup Park -teollisuusaluelleen paljon tutkimus- ja hightech-yrityksiä. Ballerupia kutsutaankin Tanskan Silicon Valleyksi.

Business Ballerup, kaupunki sijaitsee Greater Copenhagenissa (Kööpenhaminan ja Malmön alueet), alue koostuu kahdesta maasta ja neljästä miljoonasta asukkaasta. Välimatkat ovat lyhyet.

Business-henki on kaikille Ballerupissa kirkas: We work every day, because our companies have the best possible framework for growth and development, sanoi pormestari Jesper Würtzen.

Roskilden kaupungintalon portailla

Seuraavana aamuna matkustimme 30 kilometrin päähän rockfestaristaan tunnettuun 84 500 asukkaan Roskilden kaupunkiin. Kaupunkiin tulee paljon turisteja päiväretkelle tutustumaan vanhaan Tuomiokirkkoon, joka on maailman perintökohde. Myös Viikinkimuseo ja Rock-museo vetävät puoleensa. Roskilde on entinen Tanskan pääkaupunki, mistä oltiin ylpeitä. Kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa, jotka tuovat vireyttä.

Värikäs kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli hyvin yritysmyönteinen, ja yrityksiä onkin houkuteltu kaupunkiin riittävästi. Roskilden työttömyysprosentti on 3, kun muualla Tanskassa se on 4,3. 

Kööpenhaminan Job Centerissä

Mielenkiintoisin vierailukohde mielestäni oli Kööpenhaminan työvoimatoimisto. Tanskan mallissa työllistämiseen käytetään sopivassa suhteessa sekä porkkanaa että keppiä.

Noin 100 000 tanskalaista saa vuosittain työttömyystukea. Tuen määrä kuukausittain on 2500 euroa, josta ammattiliiton tukea on 500 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1800 euroa. Jos töitä ei ala löytyä, annetaan sosiaalitukea 2000 euroa. 

Ei ole kyse unelmatyöstä, vaan työllistymisestä. Työttömyyden alussa haetaan oman alan töitä, mutta jos niitä ei löydy, on haettava muita töitä. Tanskassa korostetaan työntekijän aktiivisuutta.

Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin. Työntekijäjärjestöjen mukaan on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta sen vastapainona on hyvä työttömyyskorvaus sekä helppous löytää uusia töitä tai saada koulutusta.

Vierailimme Danske Regionissa ja tutustuimme Tanskan maakuntamalliin. Tanskassa maakuntia kutsutaan regioneiksi, alueiksi, joita on viisi.

Tanskan sote- ja maakuntauudistus tehtiin melkoisella rytinällä suurinpiirtein yhdessä yössä v. 2007. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Siirtyminen ei sujunut ongelmitta.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä.

Christianian kartta

Viimeinen vierailukohteemme ei ollut millään tavalla mieltä ylentävä, tutustuimme Kööpenhaminan ns. vapaakaupunki Christianiaan. Alueella käydään mietojen huumeiden vapaata kauppaa, pössyteltiin täysin avoimesti. En epäile, etteikö piilossa käytettäisi myös kovia huumeita.

Christianiassa asuu vakituisesti n. 1000 asukasta, järjettömintä on, että joukossa on lapsiperheitäkin. Alueen pääportin kahvilassa istuskellessani katselin ympärillä olevaa porukkaa. Näky oli surullinen, joukossa oli monta narkkaria, vanhimmat olivat jo eläkeiässä, poltelleet ajan kuluessa päänsä tyhjäksi.

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Varsinkin Tanskan kaupunkien yritysystävällisyys oli merkille pantavaa kuten myös Tanskan työllisyyspolitiikka. Molemmista Suomi voisi ottaa mallia.

Eläkeläisille ja työttömille matkat puoleen hintaan

Minua ärsyttää, kun eläkeläiset ja työttömät maksavat piletistään täyden hinnan HSL-alueella. Monessa sivistysmaassa eläkeläiset saavat matkustaa ilmaiseksi. Kyse on myös täyden päivätyön tehneiden ihmisten kunnioituksesta.

Edestakainen matka Vantaalta Helsinkiin maksaa kympin. Monelle eläkeläiselle kymppi on parin päivän ruokaraha. 

Matkustaminen aktivoi sekä eläkeläisiä ja työttömiä. Teatterimatka Helsinkiin voi virkistää vanhusta ratkaisevalla tavalla. 

Ilman muuta selvää on, että työttömän on saatava matkustaa, kun hän ravaa työpaikkahaastatteluissa. Bussilipun hinta ei voi olla työllistymisen kynnysraha.

Junan tai bussin tyhjä paikka ei tuo HSL:lle yhtään mitään, puolikas lippu sentään jotain.

Hallituksen toimet alkavat hiljalleen purra - työttömyys alenee

Työttömyysaste on alentunut merkittävästi, mikä on todella hienoa. Suomi nousee suosta vain työllä.

Ilmeisesti hallituksen toimet ovat alkaneet hiljalleen purra. 

33 000 ihmistä on paljon. Luku vastaa suurin piirtein Savonlinnan kaupungin asukaslukua.

Yhdenkin uuden työpaikan luominen on erittäin tärkeää. Työttömyysluvut eivät ole pelkkiä kylmiä lukuja, sillä jokaisen luvun takaa löytyy yksittäinen ihminen. 

Työttömyyden kasvun taittuminen luo uskoa tulevaisuuteen.

* * *

26.7 Yle

Työttömyys on hellittänyt vuoden takaisesta

Vuoden toisen neljänneksen työttömyysaste oli kymmenen prosenttia. Vuotta aiemmin lukema oli 10,7 prosenttia.

Työttömyysaste aleni kesäkuussa 9,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli tasan kymmenen. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli viime kuussa 264 000 eli 16 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 33 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Pitkäaikaistyöttömän vuosihinta ällistyttää

Luin Suomen Kuvalehden digilehteä, ja ällistyin. 

Lehden mukaan Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä 110 000. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinta on 8,8 miljardia.

- arvio saamatta jääneistä verotuloista 3,2 miljardia

- työmarkkinatuki ja peruspäiväraha 4,8 miljardia

- asumistuki, toimeentulotuki, päivähoitomaksujen alentuminen tms. 0,8 miljardia

Artikkelissa vuosihintaa verrataan Suomen vuotuisiin puolustusmenoihin. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinnalla maksettaisiin Suomen vuotuiset puolustusmenot kolmeen kertaan!

Oli pakko kaivaa taskulaskin esiin.

Jaoin pitkäaikaistyöttömien vuosihinnan pitkäaikaistyöttömien määrällä. 

8 800 000 000 : 110 000 = 80 000 euroa

Vuodessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu rahaa 80 000 euroa.

Jaoin yhden pitkäaikaistyöttömän vuosihinnan 12:lla.

80 000 : 12 = 6667 euroa

Kuukaudessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu yhteiskunnan rahaa noin 6667 euroa. 

Mikä tässä mättää? Mihin rahat menevät? 

Pitkäaikaistyöttömiin kuluva summa on niin suuri, että heidät kannattaisi työllistää vaikka puoliväkisin. Ei tulisi niin paljon masennusta ja päihdeongelmia. Osa rahoista palautuisi yhteiskunnalle myös verotuloina.

Kun luet SK:n artikkelia, klikkaa isoa kuvaa suuremmaksi.

* * *

18.10. Suomen Kuvalehti

Karu totuus pitkäaikaistyöttömästä – tällainen hän on

Vuoden tai pidempään työttömänä ollut on määritelmällisesti pitkäaikaistyötön. Heitä on Suomessa jo noin 110 000. Määrä on noussut kolmessa vuodessa yli 40 000:lla.

Syy pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun voi ainakin teoriassa olla heikko työmarkkinatilanne, mutta ongelmaan vaikuttavat monet tekijät.

Pitkään jatkuva työttömyys aiheuttaa esimerkiksi masennusta ja päihdeongelmia. Pitkään työttömänä ollut sairastelee tutkimusten mukaan muutenkin enemmän kuin työssä käyvät.

Yli vuoden mutta alle kaksi vuotta työttöminä olleista noin joka neljäs löytää töitä avoimilta työmarkkinoita ja 45 prosenttia ohjataan koulutukseen tai kursseille.

Kun työttömyys on jatkunut yli kaksi vuotta, enää vain joka kymmenes työllistyy suoraan. Kursseille ja koulutukseen patistetaan edelleen 44 prosenttia. Lähes puolet jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Lisää työntekijöitä Euroopan talousalueen ulkopuolelta?

Ministeri Päivi Räsänen haluaisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa Euroopan talousalueen ulkopuolelta, vaikka Suomen työttömyysluvut ovat karmeita.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli tammikuussa 230 000 työtöntä, noin neljännesmiljoona ihmistä. Työttömyysaste on nyt 8,8 %. Suurempiakin lukuja on esitetty, 350 000 työtöntä, työttömyysaste 13,7 %.

Olen ilmeisesti naivi, kun haluan, että ensin on työllistettävä omat ja sitten vasta muut.

Räsänen perustelee ehdotustaan sillä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarvetta on bussinkuljettajille ja siivoojille (Demokraatti).

Räsäsen olisi syytä vilkaista Uudenmaan työttömyystilastoja, Uudellamaalla tammikuun

lopussa oli yli 91 000 työtöntä.  

Räsäsen ehdotus, että työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta voitaisiin poistaa kokonaan, on todella raju. Haluaako Räsänen, että puoli intiaa tulee Suomeen töihin polkemaan suomalaista työtä ja palkkoja alas?

Tätä rataa Suomi-laivaa uppoaa.

2.3. Demokraatti

Räsänen: Työperäinen maahanmuutto helpommaksi

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkintaa pitäisi hänen mielestään väljentää tai poistaa se kokonaan.

Euroopan talousalueen ulkopuolelta tehtäviä rekrytointeja rajoitetaan tällä hetkellä niin sanotulla saatavuusharkinnalla. Sen mukaan työnantajan on pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa työvoimaa ole jo tarjolla.

Räsäsen mielestä turhan byrokratian karsiminen auttaisi niin yrityksiä kuin maahanmuuttajia.

Asiantuntijat esittävät työajan pidennystalkoita

Nykytyöelämässä työntekijät ovat jo muutenkin kovilla. Nyt asiantuntijat haluavat venyttää työntekijöiden työpäivien pituutta entisestään ilman, että palkka nousee senttiäkään.

Keskiluokka laitetaan maksumieheksi jälleen kerran. Pitää muistaa, että keskiluokan venyvyydelläkin on rajansa. 

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on oikeassa, töitä työttömille. 

Eikö asiantuntijoille tule mieleen, että työttömienkin ostovoima kasvaa, kun heidät on työllistetty? He maksavat silloin myös veroa.

Yksisilmäistä asiantuntijuutta.

Tällaiset asiantuntijoiden puheet satavat Perussuomalaisten laariin seuraavissa Eduskuntavaaleissa. Moni voi yllättyä.

19.10. Iltalehti

Lännen Media: Asiantuntijat vaativat työajan pidentämistä

Palkkansa eteen joutuisi siis tekemään entistä enemmän työtä. Työajan pidentämistä pidetään palkkojen leikkaamista parempana vaihtoehtona, koska jälkimmäinen leikkaisi kuluttajien ostovoimaa.

Asiaa kannattavat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

- Vientinäkymät ovat niin huonot, että kaikkiin keinoihin pitää suhtautua 

ennakkoluulottomasti. Nyt vaaditaan asennemuutosta, Heiskanen sanoo Lännen Medialle.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuitenkin torppaa esityksen. Hänen mielestään tärkeämpää on löytää työtä työttömille.