Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rinne Antti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rinne Antti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. tammikuuta 2021

Perussuomalaiset on pohjoismainen demokraattinen puolue


En muista, milloin kuntavaalikampanjointi on alkanut vastaavanlaisella törkykampanjoinnilla kuin nyt. Yhdysvaltojen sisäpolitiikalla ratsastetaan ennennäkemättömillä ja hyvin vastenmielisillä tavoilla. Puurot ja vellit ovat aivan sekaisin.

Etenkin Antti Rinteen lausunnot ovat pöyristyttävyyden huippu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b90e4358-3941-4296-877b-042e67222a7e

Antti Rinteelle on todettava, että PS on hyvin demokraattinen puolue. Puoluekokoukseemme pääsevät osallistumaan kaikki puolueemme jäsenet, jotka kaikki ovat puhe- ja äänivaltaisia. PS on todellinen kansanpuolue, kun taas SDP on perinteisesti ollut politrukkien puolue.

Ei ihme, että SDP vaihtoi puheenjohtajansa, Rinne olisi ollut SDP:lle tuhon tie käsittämättömillä lausunnoillaan.

Ei Petteri Orponkaan lausunnot vihjailevuudessaan jääneet juurikaan Antti Rinteen lausunnoista jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-11729959

Sori vaan Antti Rinne ja Petteri Orpo, kertauksen vuoksi:

- PS on kansanvaltainen, pohjoismaista demokratiaa kannattava puolue

- PS kannattaa sananvapautta

- PS ei ole murentamassa oikeusvaltiota

- PS ei ole ryysäämässä Arkadianmäelle muutoin kuin demokraattisin keinoin

Jos muuta väittää, kyse on pöpöjen näkemisestä tai sitten vainoharhaisesta politiikan tekemisestä.

Syy törkykampanjointiin on aivan selvä, PS:n gallup-lukemat pelottavat.

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Maahanmuutto rules


Kannattaa lukea alta Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemä selvitys kokonaisuudessaan. Jo selvityksen alku on raflaava: Pääkaupunkiseudulla asuu nyt 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa on asukkaita.

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki heti kotikaupunkini Vantaan jälkeen. On arvioitu, että v. 2050 mennessä Vantaalla asuu enemmän vieraskielisiä kuin kantasuomalaisia ihmisiä. 

Asun Myyrmäen suuralueella, nyt joka viides alueen asukas on vieraskielinen. Kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Sinänsä ei ole ihmettelemistä, kun vieraskielinen väestö tuppautuu suuriin kaupunkeihin, sama ilmiö on ollut nähtävissä monessa Euroopan maassa. Pääkaupunkiseutu antaa mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Jos asuisin vaikkapa Hyrynsalmella, muuttaisin itsekin kipin kapin pääkaupunkiseudulle.

Luettuani MDI:n selvityksen ex-pääministeri Antti Rinteen synnytystalkookehotus suomalaisille asettui ainakin minun päässäni aivan uuteen valoon. Totean nyt tähän kuitenkin, että olen synnytystalkoisiin yli-ikäinen, toisaalta olen hoitanut osuuteni hyvin, koska minulla on viisi lasta.

Poimin selvityksen oleellisimmat kohdat:

1. 

Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon.

2. 

Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteen mukaan n. 500 000 ihmisellä v. 2040 mennessä.

3.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

4.

Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun v. 2014.
Samana vuonna vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän.


* * *

20.5.2020 Kuntaliitto


Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Tiedot käyvät ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Selvitys tehtiin osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia, jossa tarkastellaan, miltä muun muassa väestönkehitykseen, työpaikkoihin, ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja palvelurakenteeseen sekä elinvoimaan liittyvät kysymykset näyttäytyvät Suomessa 23 kaupungin (C23) valossa.

Lisätietoja:

José Valanta, yhteysjohtaja, p. 050 523 1116, jose.valanta(a)kuntaliitto.fi

Jaana Halonen, erityisasiantuntija, p. 050 452 7035, jaana.halonen(a)kuntaliitto.fi

Timo Aro, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 045 657 7890, timo.aro(a)mdi.fi

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nopeita huomioita hallitusohjelmasta

Klikkaa suuremmaksi

Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.

Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

torstai 28. maaliskuuta 2019

Hallan vaalitenttiä katsomassa Ylen studiolla

Palloseura PS Hurut: Luttinen, Väätäinen ja Lundell

Vierailin tänään Ylen studioilla, koska puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vaalitenttiin tarvittiin yleisöä. Ylivoimaisesti parasta koko reissussa oli nähdä tuttuja perussuomalaisia, joita en ollut pitkään aikaan nähnyt tai koskaan tavannutkaan esim. Juha Mäenpää, Juha Väätäinen, Marko Enqvist, Veli-Pekka Sainio ja Knuutti Hyttinen.

Kaikkein hauskinta oli jutella Julma-Juhan kanssa hänen juoksuistaan. 10-vuotiaasta pojasta lähtien kannustin häntä paikan päällä Olympiastadionilla Suomi-Ruotsi maaotteluissa, kruunu oli tietenkin v. 1971 EM-kisat.

Markku Naumanen ja K-A Lundell

Ohjelman aikana ei saanut tietenkään valokuvata. Halla-ahon puhe oli loistava, paras kaikista, joka tähän mennessä on pidetty. Puheessa tuli esiin Jussin parhaat puolet, älyllisyys ja rauhallisuus, mukana oli pikkuhippu hänelle tyypillistä kuivaa brittityyppistä huumoria, josta pidän. Yleisöltä Halla sai ansaitut aplodit.


Haastatteluosuus oli puuduttavaa katsottavaa, ilmastopolitiikan jauhaminen vei minut melkein unten maille. Ärsyttävää oli, kun Halla ei saanut sanoa sanottavaansa loppuun, vaan häntä katkottiin.

Haastattelijat veivät temmon pois, aihetta olisi pitänyt vaihtaa nopeammin. Ei puhuttu yhtään vaikkapa koulutus- tai puolustuspolitiikasta. Maahanmuuttokysymyksiä käsiteltiin pinnallisesti.

Lopussa Matti Apunen totesi, että Hallan olisi pitänyt kiteyttää ajatuksensa aina kahteen lauseeseen. Halla vastasi, että yleensä persuja syytetään pinnallisuudesta ja populismista, mutta nyt, kun hän yritti perustella kunnolla vastauksia, siihen ei aina annettu mahdollisuuksia.

Haastattelua vaivasi katkonaisuus ja pinnallisuus, mikä ei ollut Hallan vika. Halla pärjäsi kokonaisuudessaan paljon paremmin kuin Sipilä, Rinne tai Orpo. Mielestäni samaan tasoon on pystynyt vain Sari Essayah.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Sinä olet syyllinen Suomen kilpailukyvyn rapautumiseen

Valtapuolueiden puoluejohtajatroikka Rinne-Sipilä-Stubb on puolensa valinnut. He syyttävät tavallista kansaa Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta, koska palkkoja korotettiin liikaa v. 2007. 

Mielenkiintoista on, että Antti Rinne oli tuolloin huutelemassa palkankorotuksia, kun hän itse oli suuri ammattiyhdistyspäällikkö.

Tavallinen kansa on aina syyllinen. 

Suomen talouden tuhoajia ovat metallimiehet, opettajat, lähihoitajat, rakennustyöläiset, ahtaajat, lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja bussikuskit eli ihmiset, jotka saavat ylettömästi palkkaa ja nauttivat liikaa muita etuja.

Puoluejohtajatroikka unohti mainita syyllisiksi tällä kertaa tavalliset eläkeläiset, koska he saavat liian suuria eläkkeitä. Tavalliset eläkeläiset ovat kaiken kukkuraksi jääneet liian aikaisin työelämästä pois.

Toivottavasti kansa tietää, mitä puoluetta ensi eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää.


HS 4.2.


Vuonna 2007 tehdyt palkankorotukset ovat tärkein syy Suomen kustannuskilpailukyvyn rapautumiseen, totesivat Antti Rinne (sd), Juha Sipilä (kesk) ja Alexander Stubb (kok) peräjälkeen Evan vaalitentissä.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Taas vietiin perusopetuksesta

Ensi vuoden talousarviota veivattiin viime metreillä. Antti Rinne ja Krista Kiuru päättivät, että  yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio) rahoista säästetään kuusi miljoonaa euroa.

Rinne lupasi, että rahat palautetaan koulutukselle heti ensimmäisessä lisäbudjetissa, kun päivähoidon rajauslaki saadaan valmiiksi.

Katsotaan, palautetaanko. En usko, että subjektiivisen päivähoidon rajaaminen menee eduskunnassa läpi noin vain.

Kokoomus-SDP akselille koulutus näyttää olevan melkoinen lypsylehmä. Kun ei muuta keksitä, niin revitään rahoja koulutuksesta.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

OECD:n mukaan koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.


13.2. HS

Hallitus muutti budjettia loppumetreillä

Koulutukselta nipistettiin kuusi miljoonaa euroa

Ensi vuoden valtion talousarvioon veivattiin viime metreillä kuuden miljoonan euron lovi koulutusmäärärahoihin. Kun hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei valmistunut ajoissa, piti korvaava säästö etsiä hätäisesti muualta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) marssi keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sanoi, että ratkaisu on opetusministeri Krista Kiurun (sd) kanssa sovittu: säästö otetaan yleissivistävän koulutuksen rahoista.

torstai 18. syyskuuta 2014

Kataisen-Stubbin hollitupa - vastuuttomin hallitus kautta aikain

Kataisen-Stubbin hallitusta ei voida pitää millään mittapuulla kovin vastuulliseksi hallitukseksi. Lähes kaikki ovat livenneet.

En muista koko Suomen historiasta yhtä vastuutonta hallitusta.

Hallitus aloitti toimikautensa 22.6.2011.


- puolustusministeri Stefan Wallin vaihtui Carl Haglundiin

- valtionvarainministeri Jutta Urpilainen vaihtui Antti Rinteeseen

- elinkeinoministeri Jyri Häkämies vaihtui Jan Vapaavuoreen

- kehitysministeri Heidi Hautala vaihtui Pekka Haavistoon

- asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru vaihtui Pia Viitaseen

- opetusministeri Jukka Gustafsson vaihtui  Krista Kiuruun

- peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson vaihtui Susanna Huoviseen

- pääministeri Jyrki Katainen vaihtui Alexander Stubbiin

- maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vaihtui Petteri Orpoon

- sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vaihtui Laura Rätyyn

- liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vaihtui Paula Risikkoon

- eurooppa- ja ulkomaanministeri Alexander Stubb vaihtui Leena Toivakkaan

- Vasemmistoliitto erosi hallituksesta

- Vihreät erosi hallituksesta


Lähes joka hallituspuolue petti.

Ainoa puolue, joka on pitänyt pintansa, on ollut Kristilliset. He eivät ole luovuttaneet tai vaihtaneet ministereitä.

Kokoomus on vaihtanut kaikki ministerinsä.

Suurimmat pettäjät löytyvät punaviherakselilta, koska molemmat puolueet, Vasemmistoliitto sekä Vihreät, erosivat hallituksesta kokonaan.

Vasemmistoliitto meni hallitukseen, vaikka hallitusta johti Kokoomus. Vasemmistoliitto tiesi, että Kokoomus syrjii aina pieni- ja keskituloisia.

Vihreät meni hallitukseen, vaikka Vihreät tiesi, että hallituskaudella tullaan hamuamaan uutta ydinvoimalaa.

Omituisin siirto oli, kun Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Kokoomus paljasti todelliset karvansa. EK:lla oli lobbari hallituksen sisällä.

Äänestäjät petettiin.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja huutelee vähemmistöhallituksen perään

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kolumnissaan perustelee huutoaan sillä, kuinka kivulloista oli Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallituksen muodostaminen. Hän toteaa myös, että heti alusta pitäen hallituksen päätöksentekokyky on jättänyt toivomisen varaa.

Akkanen epäilee, että on turha kuvitella, että seuraavan hallituksen muodostaminen olisi yhtään sen helpompaa kuin Kataisen kuuden puolueen hallituksen muodostaminen oli.

Akkasen kolumni on hämmentävä. 

Terveen parlamentarismin idea on, että eduskuntavaalien tulosta kunnioitetaan ja muodostetaan voittajien johtama enemmistöhallitus.

Akkanen käyttää esimerkkinä Martti Miettusen kolmatta hallitusta (1976-77). Miettusen kolmosta edelsi Miettusen toinen hallitus (1975-76), jonka Kekkonen runnasi väkisin kasaan. Kekkonen oli sitä ennen puhutellut puoluejohtajat kovasanaisesti todeten, että maassa vallitsi kansallinen hätätila suuren työttömyyden takia. 

Miksi Akkanen haikailee presidentti Urho Kekkosen aikaa?

Miettusen kakkos- ja kolmoshallitukset eivät olleet kovinkaan toimintakykyisiä, koska kumpikaan hallitus ei pysynyt pystyssä vuottakaan.

Muutenkaan en haikailisi 1970-luvun perään, valittiinhan presidentti Kekkonen poikeuslailla uudelleen presidentiksi demokratiaa uhmaten v. 1973.

Presidentti Mauno Koivisto tervehdytti Suomen sisäpolitiikkaa vahvistamalla parlamentarismia.

Nyky-Suomi on ollut konsensushallitusten, yhteistyön aikaa. Hallitukset ovat olleet pitkäikäisiä.

Akkasen olettaa, että Antti Rinteen johtama SDP kokee seuraavissa eduskuntavaaleissa tappion. Kolme suurinta puoluetta olisivat silloin Kokoomus, Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta (aakkosjärjestyksessä).

Onko Akkasen kolumnin taustalla Perussuomalaisten pelko? On mahdollista, että puolue saa isoa jytkyäkin suuremman voiton.

Ilmeisesti Akkanen haluaa, että Kokoomus ja Suomen Keskusta RKP:llä ryyditettynä muodostaisivat vähemmistöhallituksen. Perussuomalaiset saisivat kolmannen korvapuustin huolimatta siitä, olisiko puolue toiseksi tai kolmanneksi suurin.


17.7. HS

Mitä jos kokeiltaisiin vähemmistöhallitusta?

Siitä pitäen kun Suomessa on noudatettu aitoa parlamentarismia, maahan on pyritty muodostamaan toimintakykyinen enemmistöhallitus. Paino on ollut sanalla enemmistö.

Sehän nähtiin jo Kataisen hallituksesta, ettei sellainen kokoonpano ole kovin toimintakykyinen.

Entäpä, jos paino siirrettäisiinkin sanalle toimintakykyinen? Jos maahan perustettaisiinkin vankka vähemmistöhallitus, joka hakisi yksittäisille laeille tukea oppositiopuolueilta, tilanteen mukaan aina sopivalta puolueelta tai puolueilta?

Edellisestä vähemmistöhallituksesta onkin jo aikaa. Toistaiseksi viimeinen vähemmistöhallitus oli Martti Miettusen kolmas hallitus vuosina 1976–1977.

Se oli presidentti Urho Kekkosen aikaan. Silloin oli sama, ketkä hallituksessa istuivat, kun maata joka tapauksessa johti Kekkonen.

lauantai 12. heinäkuuta 2014

"Nimettömän äidin" somehitti perintöverosta

Perintöverokeskustelu leimahti taas, kun puolustusministeri Carl Haglund ehdotti, että perintöverosta luopumisesta aloitettaisiin selvitystyö kesän minihallitusneuvotteluissa. Pääministeri Alexander Stubb peesasi Haglundin ehdotusta välittömästi, mikä ei ollut kenellekään yllätys.

Onneksi tuore valtionvarainministeri Antti Rinne tyrmäsi selkeästi perintöveron poiston, mutta hän totesi saman tien, että yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta voidaan ehkä rukata. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta onkin syytä rukata.

Nyt perintöverosta kohkataan tosissaan, ollaan tultu jo propaganda-asteelle. 

"Nimettömän äidin" Hesarin mielipidekirjoituksesta on tullut somehitti, keskustelupalstoilla ja Facebookissa heilutellaan sapelia puolesta ja vastaan.

Äidin mielipidekirjoituksesta tuli hitti: "Lapsille perinnöstä myllynkivi kaulaan" (12.7. Ilta-Sanomat)

Lue ehdottomasti myös alkuperäinen mielipidekirjoitus:

Perinnöistä tuli lapsilleni suuri taakka (11.7. HS Mielipide)

Uskokoon ken haluaa.

Olen melko varma, että Hesarin kirjoitus on feikki. Voi olla myös, että kirjoitus tulee suoraan sylttytehtaalta. On täysin mahdollista, että mielipidekirjoitus on haamukirjoittajan kynästä, Eteläranta kympistä tai Kokoomuksen puoluetoimistosta. Haamukirjoittajien käyttö propanganatarkoituksessa ei ole ollenkaan tavatonta.

"Äiti" kirjoittaa:


Lapseni ovat perineet ison tontin liikekeskuksessa hyvältä paikalta Etelä-Suomesta mutta eivät saa myytyä sitä huonon taloustilanteen vuoksi. Verottajalle on maksettu kymmeniätuhansia euroja veroja etukäteen. 


Tontin täytyy olla todella hyvällä paikalla, koska edes kymmenientuhansien eurojen perintoverot eivät ole riittäneet.

Toisaalta "äiti" kirjoittaa:


Olen eronnut lasten isästä yli kaksikymmentä vuotta sitten ja saanut pienen osuuden talosta, jolla ei nykyisin ole mitään arvoa. Ajattelin lasten saavan kaiken, mikä heille kuuluu. Nyt tuntuu, että perinnöstä tuleekin myllynkivi kaulaan, joka pahimmassa tapauksessa vie heidät hautaan. Minulla ei ole varaa maksaa heidän puolestaan.


Ei äidin kuulukaan maksaa. Talosta, jolla ei ole mitään arvoa, ei perintöveroja maksella varsinkin, kun perintöveron saajia on useita.

Kaikki tietävät, että perintövero satuttaa vain miljoonaperinnön saaneita, tavallista kaduntallajaa perintöverot eivät hetkauta. On selvää, jos perintövero poistuu, aukko on täytettävä. Nykytrendin mukaisesti maksajaksi joutuisi jälleen kerran kansa.

Perintöveron poisto suosisi pääasiassa todella rikkaiden perheiden vesoja. Esim. Ruotsissa on nähty mihin perintöveron poistaminen oikeasti vie, on syntynyt työtä vieroksuva yläluokka. Nyt Ruotsissa pohditaankin perintöverotuksen palauttamista.

Tavallisen kansan ei tarvitse itkeä, kun meitä verotetaan. Verotuksella kustannetaan mm. peruskoulu ja julkinen terveydenhoito, jotka ovat melkoisia tasa-arvon takeita. Jos meitä ei verotettaisi kohtuullisesti, kansa jakautuisi entistä selkeämmin kahtia. Toisilla olisi varaa laittaa lapsensa kalliisiin yksityiskouluhin ja käyttää laadukkaita yksityisiä terveyspalveluja, lopuille jäisi luu käteen.

Tutkijat ovat todenneet, että Suomestakin on tullut selkeä luokkayhteiskunta ja köyhyydestä on tullut periytyvää. Toivon, että tulevaisuudessa kävellessäni minun ei tarvitse hypellä suomalaisten kerjäläisten yli. Romanialaiset kerjäläiset riittävät.

Perintöverotuskeskustelussa hoetaan mantranomaisesti kaksoisverotuksesta tarkoituksellisesti unohtaen, että perinnönsaajalle perintö on tuloa. Miksi ihmistä, joka tekee työtä, pitää verottaa lujemmin kuin ihmistä, joka saa tuloa tekemättä työtä?