Budjettipuheeni kaupunginvaltuustossa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Kiitän valtuustoryhmien puheenjohtajia komeista puheistanne, joissa korostitte koulutusta ja kouluruokaa ja niiden merkitystä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehityksessä. En muista, että täällä olisi koskaan pidetty näin hienoja koulutuspuheita.

Ryhmämme puheenjohtaja Kärki omassa puheessaan jo totesi, että hän on tyytyväinen, että saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen, jossa todetaan ykskantaan, että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin.

Ruotsista ei mallia kannata ottaa, eikä napeilla kannata pelata.

Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että valtion on tultava mukaan segregaation ehkäisytalkoisiin. Vantaata ja pääkaupunkiseutua ei saa jättää yksin.

Opetusministeri Li Andersson julkisuudessa ehtikin jo vaatimaan ensi hallituskaudelle kahta sataa miljoonaa euroa lisää rahaa koulujen inkluusion ongelmien eli oppimisen tukeen liittyvien ongelmien ratkomiseen. Ajatus on kannatettava, mutta tosin on todettava, että itse Andersson ei välttämättä istu seuraavassa hallituksessa.

Budjettineuvotteluissa esitimme, että segregaatioalueiden peruskoulujen luokkien luokkakoko pienennettäisiin kuuteentoista oppilaaseen.

Silloin luokan- ja aineenopettajilla olisi enemmän aikaa opettaa per oppilas. Kiusaamistakin esiintyisi todennäköisesti vähemmän. Opettajat eivät väsyisi kuten nyt liian moni opettaja väsyy.

Esityksen kustannusvaikutus olisi ollut kahdeksan miljoonaa euroa. Tiesimme, että ehdotuksemme ei menisi läpi sellaisenaan sen hintalapun takia, mutta esitys oli tarkoitettu pelinavaukseksi.

Olemme iloisia, että kumminkin me kaikki yhdessä saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen kohtaan Perusopetuksen palvelualueen keskeiset tavoitteet.

Lisäys kuuluu näin:

Toimiala valmistelee selvityksen nykyisestä myönteisen erityiskohtelun ohjelman mukaisesta ja muusta positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesta rahoituksesta koulutukseen. Selvityksen pohjalta jatketaan keskustelua sekä laaditaan tulevaisuuden linjauksia segregaatiokehityksen estämiseksi ja koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi.

Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Hyvät koulut ovat mitä parhainta veto- ja pitovoimaa.

Kiitos.

Hakkapeliittahengestä ja yhteiskuntasopimuksesta

Elämme pidikkeettömän markkinatalouden, ultrakapitalismin, aikaa. Kuvaavaa on, että mikään ei riitä, ahneudella ei ole mitään rajaa. 

Viimeisin esimerkki on Nokian Renkaat. Yt-menettelyllä haetaan 8 miljoonan euron säästöjä, mikä merkitsee sitä, että 122 työntekijää pannaan kilometritehtaalle. Yhtiö on jakanut osinkoja neljän viime vuoden aikana 735 miljoonaa euroa.

Nokian Renkaat korostaa sivuillaan konserninsa hakkapeliittahenkeä:

Konsernissamme työskentelee yli 4 000 ihmistä. Meitä yhdistää vankka usko omiin kykyihimme, luja luottamus yhdessä oivaltamiseen, hihat reippaasti käärivään tekemiseen. Periksi ei anneta, eikä kaveria hylätä. Me kutsumme tätä hakkapeliittahengeksi.

Nokian Renkaiden esimerkki ei ole rohkaiseva. Samaan aikaan neuvotellaan yhteiskuntasopimuksesta, jolla vahvistettaisiin julkisen talouden tasapainoa. Jos julkinen talous rapautuu, yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Toistaiseksi Suomen kilpailukyky on ollut huippuluokkaa.

Periksi ei anneta, eikä kaveria hylätä?

Yhteiskuntasopimus edellyttää työntekijöiltä melkoista uhrimieltä. 

Nokian Renkaiden esimerkki pelottaa. Mahdollista on, että yhteiskuntasopimuksen hyöty valuu vain omistajien pankkitileille. Ei investoidakaan, ainakaan Suomeen, silloin ei tänne uusia työpaikkoja synny.

* * *

28.9. Talouselämä 

Työntekijät esittivät nipistystä 192 miljoonan €:n osinkoihin - "Työnantaja ei korvaansa lotkauttanut vaan irtisanoi" 

Nokian Renkaiden pääluottamusmies Petri Sorvali kritisoi yhtiön maanantaina julkistamia irtisanomisia.

”Nokian Renkaat ei ole kriisiyritys, vaan erityisen hyvin menestynyt liki kaikilla talousmittareilla. Nokian Renkaat on viimeisen neljän vuoden aikana maksanut osinkoja noin 735 miljoonaa euroa. Pelkästään viime vuonna osinkoihin käytettiin 192 miljoonaa euroa. Nyt yt-menettelyssä haettiin 8 miljoonan euron säästöä ja se johtaa työn loppumiseen 122 henkilöltä. Nämä luvut kertovat kohtuuttomuudesta osinkojen ja työpaikkojen sekä osakkeenomistajien ja palkansaajien välillä", Sorvali toteaa.

"Työntekijöiden esitykselle 8 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi osinkoja lievästi pienentämällä ei työnantajapuoli korvaansa lotkauttanut."