keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Seuraavat kuntoportaat rakennettava Länsi-Vantaalle

Kuva VS

Vantaan kaupunki on aina panostanut kovasti liikuntaan, on useita urheilupuistoja sekä uima- ja jäähalleja. Uusi Elmon uimahalli valmistuu muutaman vuoden päästä Elmon urheilupuistoon Koillis-Vantaalle. Kaupunkirakenteen hajanaisuus tekee vaikeaksi ja kalliiksi myös liikuntapaikkojen rakentamisen.

Viime vuosien trendinä on ollut liikuntapaikkojen rakentaminen tavallisille kuntoilijoille. On rakennettu monia lähiliikuntapaikkoja, frisbee-kenttiä ja yhdet kuntoportaat Möskäriin.

Kuntoportailu on oiva lisä. Niissä voi liikkua kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja portaissa hengästyminen lisää hapenottokykyä.

Seuraavat kuntoportaat on syytä rakentaa Länsi-Vantaalle. Hyvä paikka on mäkinen alue Myyrmäen vesitornin lähettyvillä Myyrmäen ja Martinlaakson välissä.  Saavutettavuus on silloin täydellinen.

Monesta länsivantaalaisesta tuntuu, että Vantaata kehitettäessä Länsi-Vantaa on usein jätetty huutolaispojan asemaan. Ensin on rakennettu lähiöt ja palvelut laahaavat perässä. Tyyppimerkki on ollut Myyrmäki, joka joutui odottamaan kunnollisia kaupallisia palveluita lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt vuorostaan uuden Kivistön asukkaat joutuvat odottamaan ostoskeskustaan.

* * *

17.9. Vantaan Sanomat


Simonkylässä asuva pariskunta, Manna ja Tapani Urponen, askeltavat reipasta tahtia Möskärin kuntoportaita ylös ja alas. Yhden kuntoilukäynnin aikana he kiipeävät rappuset kuuteen kertaan. Samalla reissulla he kiertävät myös Möskärin kuntopolun.

– Minä olen noussut nämä jo 103 kertaa. Tapani on hieman jäljessä, koska hän käy golfaamassa, Manna Urponen kertoo.

Pariskunnalla on molemmilla ikää yli 70 vuotta. Uudet kuntoportaat ovat heille erityisen suuri ilonaihe. Tapani Urponen kärsi yli puolen vuoden ajan muun muassa selkäkivuista ja liikkuminen oli vaikeaa.

Vantaan kaupungin liikunta- ja urheilualueiden suunnitteluinsinööri Ari Asikainen arvioi portaissa käyneen jo muutama tuhat ihmistä. Asikainen huomauttaa, että portaat ovat työmaa-aluetta ennen virallista käyttöönottoa. Hän tietää kuitenkin, että portaat ovat jo olleet ahkerassa käytössä aamusta iltaan.

Myös Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö Anu Jokelan mukaan portaita on noustu innokkaasti.

– Meillä ei ole portaiden käytöstä tarkkaa kävijälaskentaa, mutta omien käyntiemme ja palautteiden perusteella portailla on ollut kovasti käyttöä. Portaat ovat selvästi lisänneet alueen käyttöä, Jokela kertoo.

Jokela sanoo, että kuntoportaita ovat hyödyntäneet eri ikäiset liikkujat. Kuntoaan ovat käyneet kohottamassa niin ulkoilijat kuin aktiiviurheilijat.

– Kuntoportaita on kysytty paljon. Nyt kun ne valmistuvat, on tietysti hienoa, että portailla on kovasti käyttöä. On ollut mukava huomata, että kuntoportaita ovat innostuneet käyttämään myös ne, jotka eivät ole aiemmin aluetta käyttäneet, Jokela sanoo.

Kaupunkilaiset ovat myös jo antaneet useita palautteita portaista. Yksi toiveista oli portaiden maalaus, jotta askelmat on helpompi hahmottaa. Askelmien etureunat ovat nyt siniset.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa –
Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.