Aloite Tuomelan koulurakennuksesta

Hämeenkylän koulun Tuomelan opetuspisteen toiminta loppui kevääseen, koska uusi Hämeenkylän koulurakennus valmistuu syksyyn mennessä. Nyt perinteinen Tuomelan koulurakennus on oppilaista tyhjä, mikä on hyvin surullista.

Tuomelan koulun vuokraamissuunnitelmat Camelot Property Managementille olivat melkoinen yllätys kaupungin luottamushenkilöille. Mitään ei hiiskuttu ennen kuin vasta viime tinkaan.

Vantaan kaupungin strategian arvojen ykköskohta on avoimuus:

Avoimuus tarkoittaa päätöksentekomme ja koko toimintakulttuurimme läpinäkyvyyttä. Kuuntelemme ja jaamme tietoa. Olemme kansainvälinen kaupunki. Sitoudumme keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Kyllä nyt Vantaan kaupunginvaltuutettuna ja opetuslautakunnan jäsenenä on todettava, että Tuomelan koulurakennuksen vuokraamisprosessissa on avoimuus ollut piilossa.

Tarkoitus oli, että Opetuslautakunnan v. 2016 tehdyn päätöksen mukaan Tuomelan koulun kohtalo avataan uudelleen käsittelyyn v. 2021. Lounais-Vantaan kouluverkkoa käsitellään silloin tarkemmin.

Lounais-Vantaan koulut ovat: Hämeenkylän yhtenäiskoulu sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut sekä pienet Askiston ja Tuomelan koulut. Suurin osa alueen alakoululaisista menee kuudennelta luokalta Hämeenkylän kouluun, loput menevät  Kilterin kouluun. Kilterin koulua aloitetaan peruskorjata ensi vuonna ja koulun oppilaat menevät väistöön Sanomalaan.

Uusi Hämis sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut alkavat olla aivan täynnä oppilaista. Lounais-Vantaalle rakennetaan koko ajan ja uusi perheitä muuttaa alueelle.

Mitä koulujen suhteen pitäisi Lounais-Vantaalla sitten tehdä?

1. Ihmiset ihmettelevät, miksi Hämeenkylään ei rakenneta, vaikka sinne halutaan rakentaa. Alueen kaava on avattava rakentamiselle. On hyvä, että Vantaalle muuttaa lisää kunnon veronmaksajia.

2. Askistosta ja Tuomelasta tehdään erilliset alakoulut 1.-4. luokkalaisille lapsille. Pienten lasten koulumatkat olisivat lyhyitä. 5.-6. luokkalaiset menisivät Hämeenkylän kouluun.

3. Askiston koulun homeosat on korjattava perusteellisesti, eikä vain koteloitava kuten nyt on tehty. 

4. Sisäilmaltaan terve Tuomelan koulu on peruskorjattava nykyaikaisen opiskelun tarpeisiin.

5. Kun Askiston ja Tuomelan koulut toimivat 1.-4. luokkalaisten kouluina, ko. kouluihin jää kasvuvaraa tuleville vuosille. Myös uuteen Hämikseen jää kasvuvaraa, kun Hämeenkylän 1.-4. luokkalaiset jäävät Tuomelan kouluun. Näin ajatellen Lounais-Vantaalle ei tarvitse lähivuosina rakentaa uutta koulua.

6. Hyvä olisi, että sekä Askisto että Tuomela olisivat hallinnollisesti itsenäisiä kouluja. Kun opettajat opettavat omassa koulussaan, silloin he myös mielellään kehittävät aktiivisesti kouluaan.

Me Lounais-Vantaan valtuutetut Sirpa Kauppinen (vihr.), Kai-Ari Lundell (ps.) ja Markus Lyyra (kok.) teimme yli puoluerajojen kannatusta saaneen valtuustoaloitteen Tuomelan koulurakennuksen käytöstä. 37 valtuutettua allekirjoitti aloitteen.

Vantaan Sanomat teki Tuomelan koulun vuokraussuunnitelmista sekä aloitteestamme hienon artikkelin.

* * *

17.6. Vantaan Sanomat

Tuomelan kouluun tulossa ehkä asuntoja – valtuustoaloitteessa toivotaan, että koulu säilyisi väistötilana

Vantaan kaupunki suunnittelee Hämeenkylässä sijaitsevan Tuomelan koulun vuokraamista hollantilaiselle Camelot Property Managementille.

Yritys tunnetaan jälleenvuokraustoiminnastaan.

Yritys haluaisi muuttaa osan Tuomelan koulun tiloista asunnoiksi, jotka se sitten vuokraisi eteenpäin.

Tuomelan koulun lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2013. Paikalliset aktiivit, vanhemmat, oppilaat ja osa valtuutetuista kampanjoivat tuolloin kiivaasti koulun säilyttämisen puolesta.

Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että valtuutetuille olisi pitänyt kertoa Tuomelan koulun tilojen vuokraamisesta Camelot Property Managementille, eikä suunnitella tilojen vuokraamista niin sanottuna viranhaltijapäätöksenä.

Valtuustossa jätettiinkin maanantaina aloite siitä, että koulu saataisiin pidettyä opetuskäytössä lähialueen lapsille.

Aloitteessa edellytetään opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen noudattamista. Tuolloin linjattiin, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka.

Opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaan Tuomelan koulun tilannetta oli tarkoitus tarkastella uudelleen vuoden 2021 syksyllä Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Allekirjoittaneet esittivät, että Tuomelan koulua käytettäisiin jatkossakin väistötilana tai osana väistöjärjestelyjä.

 * * *

Valtuustoaloite Tuomelan koulurakennuksen käytöstä  

Opetuslautakunta on päättänyt 12.9.2016 kokouksessaan, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka. Samassa yhteydessä todettiin, että sivistystoimi tulee tekemään syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen ja sen pohjalta valmistellaan päätösesitykset Lounais-Vantaan kouluverkosta vuoden 2021 lopulla. Päätöksen mukaan Tuomelan koulurakennuksen käyttötarvetta arvioidaan syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkosta päätettäessä. 

  

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Vantaan tilakeskus valmistelee koulurakennuksesta parhaillaan vuokrasopimusta tilojen jälleenvuokraukseen erikoistuneen hollantilaisen Camelot Property Managementin kanssa. Vuokrauspäätöstä ei ole käsitelty luottamuselimissä, eikä siitä ole tiedotettu valtuutettuja. 

  

Opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen mukaan Tuomelan koulun jatkokäyttöä on tarkasteltava väistötilatarpeen mukaan. Vaikka Hämeenkylän uusi koulu on valmistunut, ei väistötilatarve ole poistunut Länsi-Vantaan alueelta. Esimerkiksi Sanomalaan suunnitellaan väistötilojen laajennusta. Päätös vuokrata koulutila ulkopuoliselle toimijalla on ristiriidassa lautakunnan vuoden 2016 päätöksen kanssa. 

  

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen noudattamista. Esitämme, että on kiireellisesti selvitettävä mahdollisuutta, jossa Tuomelan koulua käytettäisiin väistökouluna tai osana väistöjärjestelyä. Jos esimerkiksi Tuomelan kouluun ohjataan lähialueelta esikoululaisia ja alakoululaisia, vapautuu muista kouluista väistöön soveltuvia tiloja. Selvityksessä on huomioitava vaihtoehtojen taloudellisuus sekä alueen asukkaiden toiveet.  

  

15.6.2020 

Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa – Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

– Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

– Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

– Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

– Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

– Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

– Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

– Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

– Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

– Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.

Hyviä päätöksiä Vantaan Opetuslautakunnassa

Purettava Hämeenkylän koulun Variston opetuspiste

Puretun Hämeenkylän koulun tilalle suunnitellaan uutta uljasta Hämistä. 

Tänään Opetuslautakunnassa esiteltiin koulun hankesuunnitelma, joka hyväksyttiin liikuntatiloja lukuun ottamatta. Liikuntasalin kooksi esitettiin 600 neliömetriä, joka on aivan liian vähän.

Hämeenkylän koulu on iso yhtenäiskoulu, jossa on monta luokkaa ja paljon oppilaita. On selvää, että näin isossa koulussa liikkuu pari kolme ryhmää samaan aikaan. Silloin tarvitaan iso sali, joka voidaan jakaa kolmeen osaan. 

Kun Hämeenkylän koulun vieressä oleva homeinen Variston opetuspiste liikuntasaleineen puretaan, 600 neliömetrin sali ei varmasti riitä. Muutenkin Länsi-Vantaalla on huutava pula liikuntatiloista. Isoa salia tarvitaan lasten- ja nuorten liikuttamiseen.

Parasta olisi, että rakennetaan 1400 neliömetrin kunnon puulattialla varustettu sali. Vanhassa koulurakennuksessa oli kaksi kuntosalia, joten kuntosalit on rakennettava uuden liikuntasalin yhteyteen. Hämiksessä harrastetaan aktiivisesti välituntiliikuntaa.

Hämis ja alueen lapset ja nuoret ovat ansainneet kunnon liikuntasalin.

* * *

Opetuslautakunta hyväksyi Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman – liikuntatiloista erillinen selvitys

Opetuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.6. Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman lukuun ottamatta liikuntatiloja. Liikuntatiloista valmistellaan esitys elokuun lautakuntiin. 

Lautakunta päätti käyttää hankkeeseen sisältyvän option Variston opetuspisteestä, ja Variston nykyiset tilat korvaavat opetus- ja aputilat rakennetaan Hämeenkylän uudiskoulun yhteyteen. 

Muista suuremmista liikuntasalitiloista laaditaan erillinen selvitys tilakeskuksen ja sivistystoimen yhteistyönä vuoden 2019 aikana. Opetuslautakunnan käsittelyn jälkeen asia menee vielä teknisen lautakunnan päätettäväksi 12.6.2018.

Hämeenkylän asukasilta

Puheenjohtajana toimi alueaktiivi Markus Lyyra.

Vasemmalla istuu Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Hämeenkylän omakotiyhdistys ja Vantaan Kokoomus järjesti asukasillan Hämeenkylän kirkon tiloissa. Paikalla oli ilahduttava määrä alueen asukkaita. Kahvia ja pullaakin tarjottiin.

Paikalle oli kutsuttu Vantaan kaupungilta apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö, Sivin aluepäällikkö Kirsi Kolu, aluearkkitehti Timo Kallaluoto, rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa sekä varhaiskasvatuspäällikkö Teea Markkula. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka asuu Itä-Vantaalla Vaaralassa, seurasi keskustelua kahvipöydän ääressä omaksi ilokseen.

Luottamushenkilöistä paikalla olivat opetuslautakunnan ja sisäilmaneuvottelukunnan pj Sami Kanerva (kok), Maarit Raja-aho (kok), Siri Ahokas (kok), Lauri Kaira (kok) ja minä (ps). Alueen muiden puolueiden edustajat eivät päässeet paikalle. Paikalla olivat myös Hämeenkylän kartanon viereen suunnitellun asuinalueen rakennuttajan edustajat.

Oma olotilani oli tavallaan skitsofreeninen, koska nyt minulla oli liian monta roolia: Hämeenkylän koulun oppilaan isä, alueen koulujen opettaja, kaupunginvaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen, sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen, Vantaan vanhempainyhdistysten VanVaryn sisäilmatoimikunnan jäsen ja koripalloseura PuHu junioreiden hallituksen jäsen. Keskusteluissa sivuttiin jokaista rooliani. Vaikeaa oli pysyä penkissä, mutta yhden puheenvuoron pidin lähinnä Tuomelan koulun sekä Hämeenkylän koulun uuden kunnollisen liikuntasalin puolesta.

Aluksi perehdyttiin Hämeenkylän kartanon viereen rakennettavan asuinalueen kaavaan. Alue siirtyi Keskolta Varman omistukseen kymmenisen vuotta sitten. Sijainti on erinomainen, koulut ja kaupat sekä Vihdintie ja Kehä kolmonen ovat lähellä. Alueelle tulee n. 250 asuntoa, joista yli puolet on omistusasuntoja ja loput kovan rahan vuokra-asuntoja.

Vantaan Perussuomalaiset on täydennysrakentamisen kannalla, kunhan puistoja ei nyrhitä, eikä omakotialueille rakenneta kerrostaloja. Vantaa tarvitsee hyviä veronmaksajia. Ei ole hyvä, jos Vantaa saa muuttovoittoa, mutta muuttajien verokertymä on negatiivinen.

Hyvät veronmaksajat haluavat lapsilleen hyviä kouluja. Ikävää on, että Hämeenkylässä sijaitseva Tuomelan koulu on lakkauslistalla. Lopullinen päätös tehdään kolmen vuoden päästä sen hetkisten väestöennusteiden perusteella.

Uskon ja haluan, että koulu tullaan säilyttämään, koska Lounais-Vantaan koulutilat ovat jo nyt ahtaat, ja alueelle muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä. Parasta olisi, että Tuomelan koulu säilyisi Hämeenkylän koulun opetuspisteenä lähialueen 1.-4. luokkalaisille lapsille.

Nyt pienimmät Hämeenkylän oppilaat vaeltavat kolmeen eri kouluun jopa samasta asuinyhtiöstä, mikä ei alueen asukkaiden mielestä tietenkään tunnu hyvältä. 

Hämeenkylän alueen asukasaktiivi Teemu Punkka piti hyvän ja voimakkaan puheenvuoron Tuomelan koulun puolesta ja lasten epäoikeudenmukaisista koulumatkoista kolmeen eri kouluun sekä kunnollisen Hämeenkylän koulun liikuntasalin puolesta.

Kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa valotti Hämeenkylän yhtenäiskoulun uudesta rakennuksesta sen verran kuin siitä nyt tiedetään. Keskustelua herätti koulun liikuntasalin koko. Nyt hankesuunnitelmassa koko on 600 neliötä, mutta mahdollista on myös, että salista tulee tuhannen neliön kokoinen. Toivottavasti päädytään isompaan vaihtoehtoon, sillä alueen salitilanne urheiluseurojen kannalta ei ole hyvä. Kunnollinen koripallokenttä puuttuu kokonaan, koska Energia Areena on nyt salibandypelaajien käytössä.

VanVaryn sisäilma-aktiivi Sirpa Annala piti perusteellisen puheenvuoron koulujen puhtaan sisäilman puolesta. Hämeenkylän koulun Variston opetuspisteen rakennus on niin homeessa, että jopa minäkin haistan homeen. Variston koulurakennus on ehdottomasti purettava. Askiston koulun keittiön ja voimistelusalin välinen märkä homeseinä on korjattava mitä pikimmin, mieluummin jo ensi kesänä. Vaikuttaa siltä, että Pähkinärinteen koulun peruskorjaus sisäilman osalta onnistui. Ilma on raikasta, ja uusi ilmanvaihtokoneisto on hiljainen.

Vantaan kaupungin yleiskaavaluonnos valmistuu tänä vuonna. Lännen painopistealueet ovat Myyrmäen ja Martinlaakson keskustat. Tiivistysrakentamista tehdään Hämeenkylässä, Hämevaarassa, Linnaisissa ja Vapaalassa.

Oikeastaan mielenkiintoisinta oli keskustelut asukkaiden kanssa virallisen ohjelman jälkeen.

Vantaan homekoulujen kissa ja hiiri leikin on loputtava

You Tube: Janne Sarvanne

Osa vantaalaisista kouluista on jo tullut elinkaarensa päähän. 70-80-luvuilla rakennettiin kouluja vauhdilla, ei niitä oltu tarkoitettukaan ikuisiksi. Niitä ei kannata peruskorjata, vaan ne on lanattava katepillarilla maan tasalle ja uusi koulu on rakennettava tilalle.

Enää ei kannata ottaa minkäänlaisia riskejä, varoittavia esimerkkejä on liian monta. Peruskorjaukset ovat olleet täysin susia. Sairastuneita lapsia on liikaa. Monen lapsen tulevaisuus on pilattu.

Opettajia, joiden työura on loppu, on aivan liian paljon. Monta työtoveriani on lopettanut työnsä aivan liian aikaisin tai sinnittelee ikään kuin pätkätöissä vaellellen koulusta toiseen etsien puhdasta työpaikkaa.

Näin ei voi jatkua! Kohta on pakko alkaa vaatia päitä vadeille.

Vaalien jälkeen asian suhteen on voimalla alettava tehdä töitä yhdessä yli puoluerajojen. Jos yhteistyöhön ei pysty, on turhaan ehdolla kuntavaaleissa.

Painotan sanaa VOIMALLA. Painotan sanaparia YLI PUOLUERAJOJEN. 

Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin.

Uusi Hämis on suunniteltava KUNNOLLA. Rakentaminen on tehtävä KUNNOLLA. Valvonta on suoritettava KUNNOLLA. 

Nyt ei saa sössiä.

Yksittäinen yhtenäiskoulu on kaupungin mittapuun mukaan todella suuri kulttuurilaitos. Uuteen Hämikseen on sijoitettava asianmukaiset nuorisotilat. 

Uuden Hämiksen liikuntasalista on tehtävä sellainen, että se sopii myös sisäurheilulajien harrastamiseen kouluaikojen ulkopuolella. Katsomotilojen ja muiden toimintojen kuten kuntosalien ja varastotilojen on oltava asianmukaisia.

Hämeenkylän koulu on minulle hyvin rakas, koska olen lähettänyt sinne monta kuutosluokkaa. Olen tuntenut koulusta vuosien varrella monta hyvää kollegaa.

Kannattaa katsoa Janne Sarvanteen komea video. Nyt koulu on jo maan tasalla.

Vantaan homekouluvaalit

Kuten odottaa sopiikin, kuntavaalien teemana Vantaalla ovat koulut ja niiden sisäilmaongelmat. 

Erittäin hyvä niin.

Mutta kuinka sen nyt kauniisti sanoisi?

Vantaalla sisäilmasta kärsivien koulujen korjauksia on vitkuteltu viimeiseen asti. Oppilaiden ja opettajien terveydestä ei ole välitetty.

Antti Lindtman (sdp) hätkähdyttää heti kärkeen: Sdp kannattaa, että laitetaan koulut kuntoon.

Toivottavasti vantaalaiset äänestäjät muistavat, kuinka nihkeästi Vantaan kaksi valtapuoluetta ovat suhtautuneet homekoulujen korjaamisiin. 

Hyvä esimerkki on jo maan tasalle lanattu Hämeenkylän homekoulu. Viimeiseen asti kiellettiin ongelmat, vaikka tiedettiin tasan tarkkaan, että koulussa oli iso liuta oppilaita ja opettajia, jotka olivat altistuneet homeelle.

Helsingin Sanomien alla olevan otsikon jälkimmäinen osa on oleellinen - mikäli puolueiden vaalipuheisiin on luottaminen.

* * *

HS 12.1.

Vantaa aikoo pistää sisäilmaongelmista kärsivät koulunsa kuntoon – mikäli puolueiden vaalipuheisiin on luottaminen

Jos puolueiden kuntavaalitavoitteista Vantaalla voi jotain päätellä, seuraavalla nelivuotiskaudella ainakin huonokuntoiset koulut pannaan kuntoon. Näin asian ilmaisee kaupungin toisen suurpuolueen kärkipoliitikko:

”Sdp kannattaa, että laitetaan koulut kuntoon. Se tarkoittaa, että käydään kaikki koulut läpi jokaisella asuinalueella ja listataan, mitä uudistuksia niissä pitää tehdä, jotta saadaan uudet oppimisympäristöt kaikille. Tavoitteena on, että Vantaalla on Suomen paras ja modernein peruskoulu”, valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) sanoo.