perjantai 29. elokuuta 2014

Nyt persuillaan oikein kunnolla

Ei persu-sanassa sinänsä mitään pahaa ole.

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström

Ei minustakaan. Persu on hyvin kätevä lyhenne. Persu-sanan monikollinen muoto persut on suorastaan hieno. Persu-sana menee sinä kuin sanat demarit, kepulaiset tai kökkäreet, vaikka kökkäreet-sanan mielikuva ei ole kovinkaan ylevä. Ei politiikkaakaan pidä ottaa liian vakavasti.
 - vantaalainen rivipersu Kai-Ari Lundell

Puheenjohtaja Timo Soini räjäytti melkoisen mylläkän PS-eduskuntaryhmäkokouksessa Vantaalla 26.-27.8. jo legendaksi muodostuneella soinismillaan, Persut eivät myy persettään. 
Soinismin idea on yksinkertainen, soinismi jää päähän ja siitä saadaan aikaan kelvollinen keskustelu mediassa.

Vantaalla Soini tunnusti tosiasiat, kansa on käyttänyt sanaa persu jo pitkään, nyt hän antoi sanalle lopullisen synninpäästön. 

Persu on persu on persu.

Persu-viikon pohjat vetäisi Liisa Jaakonsaari (sd) näpäyttämällä Soinia Twitterissä: 

Nyt on kehityksessä anaalinen vaihe (Iltalehti 27.8.)

Jaakonsaarelle, kyllä sana perse on hyvää suomen kieltä samoin kuten vaikkapa sana paska. Jaakonsaaren Twitter-kommentti todistaa, minkä moni ihminen on huomannut jo ajat sitten, osa edustajista on etääntynyt kauas kansasta.

Jaakonsaari edustaa perinteistä työväenpuoluetta. Ei ole ihme, että työväki pakenee demareista joukolla, kun puheet ovat tuollaisia ja puolueen nokkaedustajat ovat kaikonneet norsunluutorneihinsa. Eiköhän oteta kevään eduskuntavaaleissa demareilta kaikonneet äänet pois kuleksimasta.

Miltä olisi kuulostanut, jos Soini olisikin sanonut, Perussuomalaiset eivät myy pyllyään?


Asiaa on käsitelty ennenkin:

13.5.2011 Vesa Heikkinen, Kotimaisten kielten keskus

Onko puhe persuista halventavaa?

Hirvisaaren mukaan sanan persu käyttö löi perussuomalaisten ehdokkaisiin ikävän leiman: "mitätöivän, halveksivan, valheellisen ja loukkaavan ajatuksen, että kaikki perussuomalaiset ja myös heidän kannattajansa olisivat tyhmiä ja yksinkertaisia ihmisiä, joiden tavoitteena olisi viedä Suomi kehityksessä kivikauden tasolle". Samalla Hirvisaari vaati, että toimittajien tulee ilmoittaa poliittinen kantansa poliittisten artikkeleiden yhteydessä.

Mielestäni persu on nopeasti yleistynyt ja osin jo vakiintunutkin arkikieliseksi muodoksi pitemmästä perussuomalainen-sanasta. Sitä kuten muitakin sanoja voidaan käyttää sekä halventavasti että ei-halventavasti, sekä kunnioittavasti että ei-kunniottavasti.

Samantapaisia puolueiden kannattajiin viittaavia sanoja ovat esimerkiksi vasuri, demari ja kepulainen.

Epäilen vahvasti sitä, että persu olisi tarkoitettu kaikissa käytöissään halventavaksi. Varmasti halventavaakin käyttöä on, mutta todennäköisesti useimmissa tapauksissa kyse on normaalista kielellisestä lyhentämisestä ja arkipäiväistämisestä. Samaa mieltä tuntuu olevan myös persujen puheenjohtaja Timo Soini.

torstai 28. elokuuta 2014

Liki miljoona köyhää

Alta löytyy kaksi pysäyttävää uutista, toinen kertoo, että Suomessa on lähes miljoona köyhää. Toinen, hieman vanhempi uutinen kertoo, että Suomessakin köyhyydestä on tullut periytyvää.

Vaikka sanotaan, että suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä, köyhyys on aina köyhyyttä ja miljoona ihmistä on paljon.

Karmeinta suomalaisessa uusköyhyydessä on, että meilläkin köyhyydestä on tehty periytyvää. Köyhien joukkoon mahtuu monia lapsiperheitä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkija Reija Paananen sanoo, että ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Paanasen järkeenkäypä toteamus sanottiin ääneen kolmisen vuotta sitten. Vuodesta 2011 ei ole opittu mitään, päinvastoin, ongelmat hoidetaan aina mieluummin liian myöhään kuin aikaisin, jolloin olisi vielä ollut jotain tehtävissäkin.

Päiväkodeissa ja kouluissa ongelmat kyllä huomataan, mutta kun apua ennaltaehkäisevään toimintaan pyydetään, sitä ei tule. Päinvastoin, nyt säästetään kaikesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Koulutuksellinen tasa-arvo on vaaravyöhykkeessä.

On selvää, että jälkijättöisyys tulee kalliiksi.

Suuri ikäluokka onnistui opiskelemalla ja tekemällä työtä nostamaan itsensä ylös köyhyydestä. Nyt opiskelu ei takaa mitään eikä työtä ole läheskään kaikille tarjolla.

Köyhyydestä on tullut periytyvää.


28.8. Yle
Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”

Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.


12.1.2011 Demari
Köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät

Suomalaistutkimus paljastaa köyhyyden ja syrjäytymisen periytyvän. Suomen Akatemian rahoittama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen ennakkotieto kertoo hälyttäviä tietoja suomalaislapsista.

Vanhempien köyhyys on määräävin tekijä, joka altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoissa. Myöhemmin lasten huostaanotto, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kohdistuvat sellaisiin lapsiin, joiden vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea.

- Lapsiperheiden köyhyys lisää kaikkia ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen saaminen on suoraan periytyvää, tutkija Reija Paananen THL:stä sanoo.

Tällaisten vanhempien lapsista 70 prosenttia on itse saanut toimeentulotukea ennen 21 ikävuottaan. Yli puolella ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähes 40 prosentilla on rikosrekisteri ja mielenterveyshoitoja, 13 prosenttia käyttää psyykelääkkeitä.

- Ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn. Meidän pitää kääntää päälaelleen koko systeemi. Vanhempien lisäksi pitää tukea kasvuympäristöjä, päiväkoteja ja kouluja, jotta hekin osaisivat huomioida nämä asiat, Paananen sanoo.

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Lisää pienipalkkaisia työntekijöitä kunnille

Suuri osa kuntien työntekijöistä on pienipalkkaista väkeä, lastenhoitajia, koulunkäyntiavustajia, vanhustenhoitajia, talonmiehiä, keittäjiä, laitoshoitajia jne. Kun säästetään, usein aloitetaan  pienipalkkaisista työntekijöistä, joita sanotaan herkästi irti.

Oletetaan, että pienipalkkainen kunnan työntekijä saa keskinmäärin palkkaa noin 2000 euroa, jos sitäkään, alkupalkka on paria satalappusta pienempi.

Kannattaako pienipalkkaista kunnan työntekijää irtisanoa ollenkaan?

Peruspäiväraha on noin 700 euroa, asunnon vuokra pääkaupunkiseudulla on noin 600 euroa. Yhteensä ko. avustukset tekevät 1300 euroa. Rahat otetaan muiden verorahoista.

Voidaanko ajatella, että pienipalkkaisia kunnan työntekijöitä ei laitettaisikaan kilometritehtaalle, vaan heitä palkattaisiin lisää?

Pienestäkin palkasta maksetaan veroa. Pienipalkkainenkin omalta osaltaan kuluttaa. Raha lähtisi kiertoon ja työllistäisi myös muita.

Kun ihminen on töissä, elämä pysyy muutenkin kontrollissa. Esim. pääkaupunkiseudulla on paljon nuoria 20-30 -vuotiaita miehiä, joilla ei ole työtä. He irtaantuvat kovaa vauhtia normielämästä, mikä tuo paljon lisäkustannuksia mm. sosiaali- ja terveyspuolelle. Muutaman työttömyysvuoden jälkeen heidän työllistämisensä on hyvin vaikeaa. On pudottu kelkasta.

Kunnilla on töitä tarjolla vaikka kuinka paljon. Auttavia käsiä tarvitaan.

Säästökurimuksessa päiväkotiryhmät sen kuin kasvavat. Kouluihin halutaan lisää koulunkäyntiavustajia, kun nyt erityisoppilaat on inklusoitu normiluokkiin. Koti- ja laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa koko ajan sitä mukaa, kun suuret ikäluokat vanhenevat.

Toimettomuus tulee kalliiksi. Pienipalkkaista työntekijää ei kannata irtisanoa.

Inhimillistä hätää ei edes voi mitata rahassa.

tiistai 26. elokuuta 2014

Kahdelle tuhannelle opettajalle kenkää

Koruronta kertomaa.

Jos valtion seuraavan vuoden talousarvioesitys niellään nikottelematta, perusopetusta uhkaa noin 2000 opettajan työpanoksen vähennys.


Kun opettajia potkitaan kilometritehtaalle, ryhmäkoot kasvavat varmasti. Palataan kolmenkymmenen oppilaan luokkakokoihin.


Tautisen Turun suunnitelma vähentää 200 opettajan virkaa on mieletön. Sääliksi käy Turun lapsia.


Kokoomus on erikoistunut koulutusleikkauksiin. En usko, että kyse on pelkästään säästöistä, kun kokoomuslainen oikeistopuhuri ohjaa kohti erilliskoulujärjestelmää. Ajetaan peruskoulu niin alas, että hyvin toimeentulevat ihmiset alkavat ulvoa yksityiskoulujen perään. Köyhät tungetaan rupukouluihin Ruotsin malliin.


Vai on Stubbin hallitus ohjelmassaan luvannut tukea perusopetuksen kehittämistä?


Mitä katteetonta hölinää. 


Eduskuntavaalit ovat oven takana, toivottavasti äänestäjät ovat hereillä.



26.8. OAJ

OAJ VAROITTAA 2 000 OPETTAJAN VÄHENNYKSESTÄ

Perusopetusta uhkaa noin 2 000 opettajan työpanoksen vähennys, jos ryhmäkokorahat jäävät uupumaan valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä. – Ryhmäkoot tulevat kasvamaan pidäkkeettömästi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varoittaa.


Kunnat ovat voineet viime vuosina hakea erillisrahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen, mutta nyt ryhmäkokorahat aiotaan leikata budjettiesityksessä lähes kokonaan. Vielä tänä vuonna ryhmäkokorahaa oli jaossa 60 miljoonaa euroa.


- 60 miljoonan euron leikkaus vastaa yli 1 000 opettajan vuosityötä. Jos tämä rahoitus leikataan kunnilta, niiltä poistuvat viimeisetkin pidäkkeet opetusryhmien koon kasvattamiseksi tukalaan taloustilanteeseen vedoten. OAJ:n eri kunnista keräämät arviot ovat hälyttäviä. Eräät suuret kaupungin aikovat karsia jopa satoja opettajanpaikkoja. Muun muassa Turun uutisoitiin vähentävän 200 opettajaa ja samankaltainen tilanne on muissa kunnissa. Näin jopa 2 000 opetustyöpaikan karsiminen on valitettavan realistinen arvio. Leikkaus kohdistuu ensisijassa määräaikaisuuksiin ja sitä kautta erityisesti nuoriin opettajiin, Luukkainen sanoo.


- Opetusryhmien koon kasvu heikentää opiskeluolosuhteita ja hankaloittaa opettajan työtä. Ryhmäkokojen kasvu heikentää ratkaisevasti opettajan mahdollisuuksia ohjata opetusta yksilöllisesti. Kärsijöinä ovat kaikki oppilaat. Eniten tukea tarvitsevat jäävät sitä vaille, eikä nopeimmin edistyviä voida ottaa huomioon opetuksessa, Luukkainen huomauttaa.


OAJ muistuttaa, että pääministeri Stubbin hallitus on ohjelmassaan luvannut tukea perusopetuksen kehittämistä. 


– Johtavat poliitikot ovat viime viikkoina kilvan vakuutelleet, ettei koulutuksesta enää leikata. Näiden sanojen paino punnitaan huomenna alkavassa budjettiriihessä.

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Peruskoulu jyrän alla

Tuntuu siltä, että nyt suomalaista peruskoulua säästetään hengiltä. Moni kunta ylläpitää koululaitostaan laittoman ja laillisuuden rajamailla.

- 25 kuntaa lomauttaa opettajiaan.

- Monessa kunnassa oppilaille annetaan opetusta vain minimimäärä.

- Joissain kunnissa säästetään kasvattamalla luokkakokoja, ja opettajia laitetaan kilometritehtaalle. Uusin esimerkki löytyy Turusta, 200 opettajaa!

- Kouluja lopetetaan urakalla, joissakin paikoin oppilaat istuvat bussissa päivittäin jopa maksimiajan 3 tuntia.

- Oppikirjoja kierrätetään vuodesta toiseen, työkirjoja ei oppilaille juuri anneta.

Tuntuu oudolta, koska oikeasti Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja mammonaa kuin nyt. Silti ei välitetä jälkikasvusta eikä Suomen tulevaisuudesta.

Kummallisinta on, että Suomi pystyi kouluttamaan sodanjälkeisen suuren ikäluokan, vaikka
kaikesta oli pula. Samaan aikaan maksettiin ankaria sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Isännät lahjoittivat tontteja kouluille, joita talkoilla nostettiin pystyyn korpikyliinkin.

Suuren ikäluokan edustajat ovat loistava esimerkki suomalaisen koulutuksen voimasta. Suomi muuttui maa- ja metsätalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi, ja nyt olemme jo jonkinlainen tietoyhteiskunta.

Miksi koulutusta ei enää arvosteta?

Kohta koulutuksellinen tasa-arvo on menneiden talvien lumia.

24.8. Turun Sanomat

Turku karsimassa 200 opettajaa - OAJ:n mukaan opetus vaarantuu

Turku aikoo vähentää opettajien määrää 200:lla kolmen vuoden aikana. Syynä on erityisesti valtionosuuksien vähenemisestä aiheutuva säästökuuri, jota kutsutaan uudistamisohjelmaksi.
Opettajakunnan karsiminen kasvattaisi opetusryhmiä.
Turun OAJ pitää vähennystä kelvottomana säästöideana, joka vaarantaa lakisääteisen opetuksen. Vähennys tehtäisiin lähinnä siten, ettei määräaikaisia sopimuksia jatkettaisi eikä eläkkeelle jäävien opettajien tilalle palkattaisi uusia.
Kaupunginvaltuusto tekee maanantaina ratkaisevan päätöksen siitä, miten uudistamisohjelman koko kaupunkia koskevat leikkaukset toteutetaan.

lauantai 16. elokuuta 2014

Perussuomalainen kulttuuriministeri

Kylttyyriä, kylttyyriä.

Helsingin Sanomien toimittaja  Jussi Lehmusvuori kirjoitti hauskan kolumnin, mitä tapahtuisi, jos meille annettaisiin perussuomalainen kulttuuriministeri.

Lehmusvuori on jäljillä. Suomen luutunutta ja pölyttynyttä kulttuurikenttää on tuuletettava.

Elitistisen taiteen sijasta panostettaisiin vaihteeksi myös kansan kulttuuriin. Nyt kansa on tungettu pois kulttuurin keskiön tuntumasta sen ulkokehille.

Perussuomalainen kulttuuriministeri toisi kulttuurin kansan pariin, oikeasti, kouluihin, kirjastoihin ja toreille. Lähikirjastoja puolustettaisiin henkeen ja vereen.

Perussuomalainen kulttuuriministeri panostaisi voimakkaasti taiteen perusopetukseen, satsaisi rahaa koulujen kuvataiteen ja musiikin opetukseen. Laitosteattereista jalkautettaisiin ryhmiä esiintymään ympäri Suomea koulujen juhlasaleihin ja vanhusten hoitolaitoksiin.

Perussuomalainen kulttuuriministeri pitäisi tärkeänä koululiikuntaa, lasten ja nuorten urheilua sekä kansanterveyttä.



16.8. HS
Antakaa meille perussuomalainen kulttuuriministeri

Perussuomalainen kulttuuriministeri olisi monelle kulttuurinystävälle painajainen. Uni voi kuitenkin olla myös kaunis.


Perussuomalainen kulttuuriministeri olisi jo lähtökohdiltaan poikkeuksellisen kiinnostava ilmiö. Ministeri tempaistaisiin elämänsä mediamylläkkään. Hän saisi paistatella uutiskuvissa, mutta häneltä myös vaadittaisiin kannanottoihinsa ja tekoi­hinsa tiukem­pia perusteluja kuin muottiin sopivilta kollegoiltaan.


Parhaimmassa tapauksessa mediahuomio herättäisi myös yleisön ja nostattaisi kansallisen kulttuurikeskustelun. Ministerin kulttuuripoliittiset avaukset pakottaisivat muutkin puolueet terävöittämään sanomaansa, ottamaan kantaa.

maanantai 11. elokuuta 2014

Itken kurdikyyneleitä

Olisiko pikkuhiljaa itsenäisen Kurdistanin aika? 

Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman valtiota ja heitä vainotaan ja tapetaan jatkuvasti.

Kurdeja on reippaasti yli 30 miljoonaa. Suomessakin on kurdipakolaisia. Olen opettanut heidän lapsiaan. 

Nyt olisi helppo korjata ensimmäisen maalmansodan virheet, kun britit ja ranskalaiset suurinpiirtein viivoittimella vetäisivät Lähi-idän rajat. Ensi alkuun itsenäiseen Kurdistaniin liitettäisiin Irakin ja Syyrian kurdialueet. Myöhemmin suurin alue, Turkin kurdialue, liitettäisiin Kurdistaniin, kun aika on siihen kypsä.

Yhdysvallat ei saa jättää enää kolmatta kertaa kurdeja yksin, vrt. Saddam ja kurdien kaasutukset sekä ISIS nyt. Kansainvälisen yhteisön pitäisi tehdä kerrankin jotakin yhdessä. 

Kansanmurhaamisellakin pitää olla joku raja. 


Kurdistan (Wikipedia)

Kurdit (Wikipedia)

perjantai 8. elokuuta 2014

Kyläpoliisit luomaan turvallisuudentunnetta

Mikko Paateron lähipoliisiajatus on mitä kannatettavin.

Esim. Vantaan Myyrmäen suuralueella asuu noin 60 000 asukasta, mutta alueella ei ole yhtään poliisia. Alue on asukaslukuun suhteutettuna Suomen suurin poliisityhjiö.

Lähin poliisiasema sijaitsee Tikkurilassa. Myyrmäen ja Tikkurilan välinen etäisyys on noin 16 km. Kun hätä on suuri, poliisi ei aina kerkiä perille ajoissa. Yksi kiertelevä poliisiauto ei kesää tee.

Uusien suunnitelmien mukaan Myyrmäen taksitolppa siirtyy nykyisestä paikasta eri paikkaan. Taksikuskien taukotila Myyrmäen aseman alakerrassa olisi loistava paikka päivystäville Myyrmäen kyläpoliiseille. Kun toinen kyläpoliisipari olisi passissa asemalla, toinen pari voisi kierrellä pitkin poikin Myyrmäen suuraluetta.

Moni ihminen kokee asemanseudun turvattomaksi. Taukotilasta on selkeä näkyvyys Myyrmäen asemanseudun levottomaan ytimeen.

Poliisin läsnäolo rauhoittaa.


8.8. Iltalehti


Paatero kirjoittaa blogissaan, että kyläpoliisit pystyisivät hoitamaan kiireettömiä tehtäviä, jotka nykyisin jäävät hoitamatta.
Paateron mukaan toimintaa voitaisiin kokeilla esimerkiksi Itä-Suomessa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Lisää rahaa ei Paateron mukaan tarvittaisi, mutta kokeilu vaatisi kokonaispalkkajärjestelmää ja poliiseja, jotka olisivat halukkaita siirtymään kyläpoliisin tehtäviin. Kyläpoliiseille ei maksettaisi haittakorvauksia.
Kyläpoliisien tueksi Paatero kaipaa vapaaehtoisia asukkaita poliisin "silmiksi ja korviksi". Hän on ehdottanut apureiden käyttöä aiemminkin.

- Jotain pitää keksiä, koska poliisin näkyvyys on jatkossa yhä vähäisempää kauempana keskuksista, hän perustelee STT:lle.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Munalisät käyttöön?

Kuntien kisa opettajista on yltynyt rajuksi. On puute pätevistä miesopettajista sekä erityisopettajista. Myös kunnan maine on ratkaiseva, huonoon kuntaan ei tahdota mennä töihin.

Kunnat niittävät sitä, mitä kylvävät. Huono maine on kuin stigma, joka ei hinkkaamalla irti lähde.

On ilman muuta selvää, että vastavalmistunut opettaja, jolla ei ole vielä muita sitoumuksia, pyrkii töihin hyvään kuntaan. Rehtoreille on tuttua jokakeväinen piiri pieni pyörii leikki, kun uusia opettajia rekrytoidaan. Parhaat kuorivat kerman päältä.

Kukaan opettaja ei halua mennä töihin kuntaan, joka lomauttaa opettajiaan. Jos koulu tarjoaa sijaiselle nollapalkkaa kesäkeskeytyksen ajaksi, sanotaan no thanks, jos se suinkin on mahdollista.

Hesarin jutussa Järvenpään kaupungin perusopetusjohtaja Arja Korhonen kaipaa myös lisää miehiä luokan eteen. Vanha virsi, jolle kukaan ei tee mitään, vaikka miesopettajien huutava puute on ollut tiedossa todella pitkään.

Korhosen mukaan tilanne ei ole vielä niin paha, että kunnat kilpailisivat palkalla.

Kohta on. Viimeiset suuret miesluokanopettajaikäluokat lähtevät aivan pian eläkkeelle. 

Miten sitten suu pannaan?

Opettajankoulutuksen mieskiintiöistä ei näytä tulevan mitään. Pitäisikö kuntien alkaa lirkutella miesmaikkojen perään erikoispalkkaluokilla, munalisillä?

Lisäys: 

Sain juuri tietää, että Järvenpää lomauttaa työntekijöitään.


6.8. Yle

Yhä useampi opettaja selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista onko kunta esimerkiksi lomauttamassa henkilökuntaa. Nuoret opettajat ja sijaiset vaihtavat herkästi koulua jos meno ei miellytä.
Opettajien Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kunnan huono imago karkottaa pätevät hakijat. Luukkaisen mukaan varsinkin nuoret opettajat ja sijaiset äänestävät jaloillaan jos meno ei miellytä.

– Nyt tarkistetaan onko esimerkiksi lomautuksia tulossa tai että palkkaako kunta sijaisen vain varsinaisten työpäivien ajaksi, Luukkainen sanoo.