Eriarvoista opetusta - kunta ratkaisee

Pian kunnilta siirtyy paljon valtaa maakunnille, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. 

Kunnille jää koulutus.

Ongelma on, että Suomesta löytyy sekä vastuullisia että vastuuttomia kuntia. Kaikki kunnat eivät ole pystyneet tai halunneet järjestää kuntansa lapsille säädyllistä peruskoulua.

Joissain kunnissa peruskoulua on pidetty säästöautomaattina, peruskoulusta on siirretty rahaa muihin hankkeisiin tai tarpeisiin. Valtio ei aina ole ollut riittävän tarkka edes kunnille koulutukseen kohdennetuista valtionavuista.

Käytännössä kunnat ovat saaneet huseerata vapaasti kuin siat vatukossa.

On hämmästyttävää, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ja pohjoismaisessa yhteiskunnassa lapset eivät ole samassa asemassa peruskoulutuksen suhteen. 

Koulutuksellista tasa-arvoa ei ole. Asuinpaikka ratkaisee.

On hämmästyttävää, että tuntimäärin mitattuna lapset saavat eri määrän opetusta.

Vielä hämmästyttävämpää on, kun vertaillaan eri kuntien tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuolto tai koulunkäynnin avustaminen.

Joissain kunnissa saa psykologin tai kuraattorin perään huudella. Jossain vaiheessa todettiin, että kaikki Suomen lapset eivät koko peruskoulun aikana näe koululääkäriä ollenkaan.

Iljettävää on, että joissain kunnissa oppilaille tarjotaan vähemmän ruokaa kuin muualla. Nälkä kurnii vatsanpohjassa. Mannapuuron ja mehukeiton voimalla kasvava ysiluokkalainen ei pitkälle pötki.

Inkluusiota on säälimättä käytetty säästökeinona. 

Normiluokkiin siirretyt erityisoppilaat on käytännössä jätetty luokan- ja aineenopettajien vastuulle, kun kunnissa erityisopetusta on ajettu alas.

Voidaan puhua julkisesta heitteillejätöstä.

Säästöistä kärsivät eniten oppilaat, joilla on eniten oppimisvaikeuksia. Silloin syrjäytymisriski kasvaa.

Nuorten syrjäytymisluvut ovat todella karuja: 

Eurostatin tilastojen mukaan 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista lähes 16 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. (Taloussanomat 11.8.2016)

Kalliiksi käy sekä henkisesti että taloudellisesti. 

Kaikkein ikävintä on, että syrjäytymisestä on tullut periytyvää. Enää edes koulutus ei pysty ehkäisemään lapsen tai nuoren syrjäytymistä. Suomesta löytyy jopa kolmannen polven syrjäytyneitä, mikä on ällistyttävää.

On täysin selvää, että peruskoulu ei ole mikään syrjäytymisenestokone. Rahkeet eivät kerta kaikkiaan riitä.

Peruskoulu on sittenkin vain yksi ase syrjäytymistä vastaan. Muitakin yhteiskunnallisia toimia tarvitaan.

Luulisi, että Kuntavaaleissa 2017 valtuustoihin pyrkii suuri määrä koulutuksen asiantuntijoita. Nyt heitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Seuraavista Kuntavaaleista tulee koulutusvaalit, kun koulutus on ylivoimaisesti suurin kunnille jäävä vastuu.

* * *

21.8. Savon Sanomat / MTV 

SS: Opetuksen tuntimäärissä on valtavia kuntakohtaisia eroja – Toiset ovat jopa kolme kuukautta pidempään koulussa

Savon Sanomat laski kuntien opetustuntien määrät kunnista saatujen vuosiviikkotuntitietojen perusteella, ja erot ovat valtavia.

Iisalmessa oppilaat saavat istua koulun penkillä koko yhdeksän vuotta kestävän peruskoulun aikana jopa kolme kuukautta enemmän kuin esimerkiksi Suonenjoella ja Joensuussa, joissa opetustuntien määrä on pidetty pienimmällä mahdollisella tasolla.  

Ero on suuri myös Helsinkiin ja Kuopioon verrattuna. Iisalmessa koululaiset opiskelevat laskennallisesti 68 koulupäivää enemmän.

Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi hämmästelee eroja kuntien välillä peruskoulussa annetussa opetuksessa.  

– Aika isolta erot kuulostavat. Voisi olettaa, että niillä on jo vaikutusta oppimistuloksiin, Välijärvi kommentoi Savon Sanomille. 

Välijärven mukaan erityisesti kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että oppimismäärällä, mutta myös koulun ulkopuolella käytetyllä ajalla on merkitystä oppimistuloksiin.

Köyhän Riikan tarina

Tänään Hesarin Torstai-liitteessä oli riipaiseva tarina vähävaraisen perheen Riikasta, kyseessä ei ole satu. Artikkelia on linkitetty ahkerasti sosiaalisessa mediassa, koska se on koskettanut ihmisten sisintä.

Suomessa on noin 126 000 köyhää lasta, mikä on ällistyttävän paljon. Suomenhan pitäisi olla hyvinvointivaltio, onnellisten ihmisten maa. 

Business Insider-lehti oli niputtanut yhteen kaikki mahdolliset eri maiden vertailututkimukset, ja Suomi saatiin ykköseksi. Silti meilläkään onni ei osu kaikille.

Moni yksinhuoltaja perheineen on sukeltanut köyhyysloukkuun. Ikävintä on, että köyhyys on alkanut periytyä.

Yksittäinen lapsi voi kokea köyhyyden omana vikana, mikä tietenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Köyhä lapsi jää syrjään harrastuksista, jotka maksavat paljon. Muut lapset alkavat syrjiä lasta, ja lapsesta voi tulla koulukiusattu.

Köyhän Riikan tarina on onneksi hyvin lohdullinen:

Tulevaisuuteen Riikka suhtautuu varovaisen realistisesti. Nyt juuri hieman toiveikkaammin kuin aiemmin. Kesäkuun alussa Riikka sai tiedon, että hän on päässyt yliopistoon opiskelemaan. (HS 7.7.2016)

Suomalaisesta tasa-arvoisesta koulujärjestelmästä on pidettävä huolta.

* * * 

7.7. HS

Riikka on yksi Suomen yli 100 000 köyhästä lapsesta – ”Loppukuusta äiti saattoi sanoa, että juokaa maitoa vähän hitaammin”

Suomessa on 126 000 vähävaraista lasta. Siis hieman enemmän kuin Lahdessa on asukkaita.

Yksi heistä on vantaalainen Riikka.

Vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Yhden huoltajan ja kahden yli 14-vuotiaan lapsen perheessä se tarkoittaa alle 2 383 euron kuukausituloja. Kuten Riikan perheessä.

Riikka on tosin täyttänyt 18, joten tilastoissa häntä ei enää pidetä lapsena, vaikka hän asuukin edelleen kotona äidin ja veljen kanssa.

Vähävaraisista lapsista on puhuttu tänä vuonna paljon. Hallitus on kaavaillut korotuksia päivähoitomaksuihin ja leikkauksia opintorahaan, – siis sellaisiin etuuksiin, joiden on tarkoitus tasoittaa erilaisista taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia. Tämä on suututtanut monia.

Myös tutkijat tietävät vähävaraisista lapsista yhtä ja toista: jos perheen köyhyys pitkittyy yli viiteen vuoteen, se periytyy 70 prosentille lapsista.

Köyhien perheiden lapset ovat vähemmän koulutettuja, heillä on suurempi riski tulla koulukiusatuksi ja suurempi riski masentua.

Rauhoitetaan koulu - Korhonen ja Lundell Suomen Uutisissa 1.

Alla oleva haastattelu tehtiin puhelimitse. On hienoa, että meitä molempia, Antti Korhosta ja minua, haastateltiin samaan artikkeliin. Tulee vakuuttavuutta. Hienoa on myös, että molempien ajatukset ovat yhteneviä.

Meillä molemmilla on lähes samantyyppinen vaalislogan koulutusta ajatellen.

Korhonen: 

Koulutuksen edellytykset on turvattava. Opettajille pitää taata työrauha ja oikeus keskittyä varsinaiseen työhönsä.

Lundell:

Rauhoitetaan ja rahoitetaan koulu.

Koulusloganini lyhyempi versio näkyy yläpalkin oikeassa reunassa, rauhoitetaan koulu, ensimmäinen u-kirjain keltaisella.

Olen ankara koulutuksellisen tasa-arvon kannattaja. Kaikille lapsille on taattava kunnolliset mahdollisuudet kouluttautua varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Ruotsin skitsofreeninen kahtia jaettu malli, yksityiskoulut ja julkiset koulut, on meille kauhistuttava esimerkki. Ruotsissa rikkaiden ja keskiluokan lapset ovat paenneet yksityiskouluihin, loput ovat jääneet ns. rupukouluihin.

Ruotsalaisen koulujärjestelmän taso on romahtanut ja oppimistulokset ovat lähes kehitysmaaluokkaa.


27.3. Suomen Uutiset

Laadukas opetus ei saa olla rikkaiden lasten etuoikeus

Koulurauha ja koulutuksellinen tasa-arvo on turvattava sekä rahan syytäminen EU-laariin on pysäytettävä. Siinä on muutamia asioita, jotka vantaalaiset opettajat Antti Korhonen ja Kai-Ari Lundell tahtovat laittaa kuntoon Suomessa. Korhonen on ?Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Helsingin ja Lundell Uudenmaan vaalipiirissä.

– Opettajille pitää taata työrauha ja oikeus keskittyä varsinaiseen työhönsä eli opettamiseen. Turha byrokratia pitää karsia pois. Tämä on yksilön ja koko yhteiskunnan etu, Korhonen sanoo.

Tasa-arvoa koulutukseen

Lundell lisää pökköä pesään ja vaatii koulutuksellista tasa-arvoa Suomeen. Jokaisen koululaisen on saatava laadukasta opetusta asuinpaikasta riippumatta.

– Peruskouluihin pitää palauttaa tekemisen meininki sekä rahoittaa ja rauhoittaa laadukas koulutyö koko maassa. Ellei näin toimita, niin tasa-arvo ei toteudu vaan rikkaiden lapset saavat opetuksen kalliista yksityiskouluista ja muut lapset saavat tyytyä rupukouluihin, Lundell pelkää.

Korhonen ja Lundell tietävät, että koulutus on Suomen vientivaltti ja sitä sen pitää olla tulevaisuudessakin. Miehet eivät ole turhaan huolissaan. Suomen sijoitus esimerkiksi koululaisten osaamista mittaavassa Pisa-vertailussa on heikentynyt.

Lundell tunnetaan vuoden 2013 luokanopettajana, OAJ:n luottamustehtävistä ja aktiivisena kouluasioiden keskustelijana. Korhonen tuli julkisuuteen, kun hän yritti taata koulurauhan Alppilan koulussa poistamalla häirikköoppilaan ruokalasta. Tapaus nosti koko maassa esiin koulurauhan ja opettajien oikeuden sen turvaamiseksi.

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Kuvassa on Daltonin veljekset, kolme neljästä Perussuomalaisten opettajataustaisesta kansanedustajaehdokkaasta, vasemmalta Kai-Ari Lundell Uusimaa, Antti Korhonen Helsinki ja Pekka Sinisalo Uusimaa. Satakunnan Laura Huhtasaari ei päässyt tulemaan paikalle.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin opetusalan perinteiset Educa-messut. Kävijämäärä oli alustavien tietojen mukaan noin 13 700.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi eduskuntavaalikampanjastaan Pelasta kukko - pelasta koulutus. OAJ myös esitteli opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita, joita oli paikalla noin 50 eripuolilta Suomea.

Eduskuntavaaleja ajatellen Educan kohokohta oli OAJ:n suuri koulutuskeskustelu. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laaksonen (Kok), Antti Rinne (SDP), Kimmo Kivelä (PS), Juha Sipilä (Kesk), Paavo Arhinmäki (Vas), Anna-Maija Henriksson (RKP), Ville Niinistö (Vihr) ja Sauli Ahvenjärvi (KD). Juontajina toimivat Peter Nyman ja OAJ:n Heljä Misukka.

Poimintoja keskustelusta:

- Kaikki puolueet ilmoittautuivat koulutuspuolueiksi.

- Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.

- Miltei kaikki puolueet haluavat seuraavan hallituksen opetusministerin salkun.

- Luokkakoolla ei ole väliä tai siihen ei ole rahaa, sanoivat Sipilä ja Henriksson.

Perussuomalaisten Kimmo Kivelä painotti koulutuksellista tasa-arvoa ja luokkakokojen maksimia lakiin. Kivelä halusi koulurauhaa, ja että opettajille annetaan rauha tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Yle kyseli opettajayleisöltä vakuuttivatko puolueiden puheet. Opettajat eivät uskoneet puoluejohtajien puheita, vaan he uskovat, että opetuksen leikkaukset eivät tule loppumaan tähän.

Opin aivan uuden termin, mahdollisuuksien tasa-arvo. Kokoomuksen edustajat Sanni Grahn-Laaksonen ja myöhemmin myös Raija Vahasalo painottivat mahdollisuuksien tasa-arvoa kovasti.

Itse olen käyttänyt termejä tasa-arvo ja koulutuksellinen tasa-arvo.

Mitä tarkoittaa sanapari mahdollisuuksien tasa-arvo? Miksi juuri Kokoomuksen edustajat puhuivat mahdollisuuksien tasa-arvosta?

Aloin miettiä, onko mahdollisuuksien tasa-arvo tasa-arvoa ollenkaan?

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille annetaan samat mahdollisuudet opiskella huolimatta siitä, millainen lapsen perhe on tai missäpäin Suomea perhe asuu.

Miksi koulutuksellinen tasa-arvo ei riitä Kokoomukselle?

Nytkin oppilaat voivat hakeutua esim. musiikki- tai liikuntaluokalle tai vaikkapa kuvataidelukioon. Peruskoulu antaa kaikille lapsille mahdollisuuden, olipa lapsi rikkaasta tai köyhästä kodista.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta minulle tulee mieleen kirjailija George Orwellin kuuluisimman lauseen muunnos jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Koulutuksen suhteen Euroopassa on maita, joissa jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on yksityiskouluja rikkaille ja rupukouluja köyhille. Maahanmuuttajat sullotaan tietysti omiin reservaattikouluihinsa.

Toivottavasti Iso-Britannia ja Ruotsi eivät ole koulutuksen suhteen Kokoomuksen mallimaita. Äänestäjien onneksi ainakin Perussuomalaiset kannattavat koulutuksellista tasa-arvoa.

OECD: Koulutus luo taloudellista kasvua

OECD:n teksti on sellaista, mitä ymmärrän. Olen viime vuodet pauhannut kuin syyrakki taloudellisen eriarvoisuuden  suorasta yhteydestä koulutukseen.

Suomessa koulutuksen laatuun vaikuttaa oppilaan asuinpaikka.

Eri kunnissa annetaan eritasoista opetusta. Joissain kunnissa annetaan enemmän opetusta, toisissa vähemmän. Näin ei saa olla.

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

Helsingissä koulut ovat alkaneet eriytyä. Vanhemmat koulushoppailevat, koska heillä on mielikuvia huonoista ja hyvistä kouluista. Osa vanhemmista ostaa asuntonsa hyvämaineisen koulun liepeiltä.

Silloin huonomaineisiin kouluihin jäävät köyhien ja maahanmuuttajien lapset.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

Koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.


10.12. HS

OECD: Tuloerot syövät kasvua

Tii­vis­tet­ty­nä tut­ki­mus väit­tää, et­tä kun ta­lou­del­li­nen eri­ar­voi­suus li­sään­tyy, ta­lou­del­li­nen kas­vu heik­ke­nee.

Vä­lil­li­se­nä se­lit­tä­vä­nä te­ki­jä­nä täs­sä on kou­lu­tus. Yh­teis­kun­nan vä­hä­va­rais­ten ha­luk­kuus ja ky­ky kou­lut­taa lap­siaan on kes­ki­mää­rin pie­nem­pi kuin va­rak­kaam­mil­la.

Jos kou­lu­tus­ta­so ei ke­hi­ty si­ten kuin edel­ly­tyk­siä oli­si, yh­teis­kun­nat me­net­tä­vät mah­dol­li­suuk­sia ta­lou­den ke­hit­tä­mi­seen.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan kou­lu­tuk­sen edel­ly­tyk­siä laa­jen­net­taes­sa ei saa tyy­tyä vai­kut­ta­maan alim­man kym­me­nyk­sen olo­suh­tei­siin, vaan toi­met pi­täi­si ulot­taa laa­jem­mal­le, alim­paan 40 pro­sent­tiin.

Liki miljoona köyhää

Alta löytyy kaksi pysäyttävää uutista, toinen kertoo, että Suomessa on lähes miljoona köyhää. Toinen, hieman vanhempi uutinen kertoo, että Suomessakin köyhyydestä on tullut periytyvää.

Vaikka sanotaan, että suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä, köyhyys on aina köyhyyttä ja miljoona ihmistä on paljon.

Karmeinta suomalaisessa uusköyhyydessä on, että meilläkin köyhyydestä on tehty periytyvää. Köyhien joukkoon mahtuu monia lapsiperheitä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkija Reija Paananen sanoo, että ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Paanasen järkeenkäypä toteamus sanottiin ääneen kolmisen vuotta sitten. Vuodesta 2011 ei ole opittu mitään, päinvastoin, ongelmat hoidetaan aina mieluummin liian myöhään kuin aikaisin, jolloin olisi vielä ollut jotain tehtävissäkin.

Päiväkodeissa ja kouluissa ongelmat kyllä huomataan, mutta kun apua ennaltaehkäisevään toimintaan pyydetään, sitä ei tule. Päinvastoin, nyt säästetään kaikesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Koulutuksellinen tasa-arvo on vaaravyöhykkeessä.

On selvää, että jälkijättöisyys tulee kalliiksi.

Suuri ikäluokka onnistui opiskelemalla ja tekemällä työtä nostamaan itsensä ylös köyhyydestä. Nyt opiskelu ei takaa mitään eikä työtä ole läheskään kaikille tarjolla.

Köyhyydestä on tullut periytyvää.

28.8. Yle

Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”

Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.

12.1.2011 Demari

Köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät

Suomalaistutkimus paljastaa köyhyyden ja syrjäytymisen periytyvän. Suomen Akatemian rahoittama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen ennakkotieto kertoo hälyttäviä tietoja suomalaislapsista.

Vanhempien köyhyys on määräävin tekijä, joka altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoissa. Myöhemmin lasten huostaanotto, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kohdistuvat sellaisiin lapsiin, joiden vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea.

- Lapsiperheiden köyhyys lisää kaikkia ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen saaminen on suoraan periytyvää, tutkija Reija Paananen THL:stä sanoo.

Tällaisten vanhempien lapsista 70 prosenttia on itse saanut toimeentulotukea ennen 21 ikävuottaan. Yli puolella ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähes 40 prosentilla on rikosrekisteri ja mielenterveyshoitoja, 13 prosenttia käyttää psyykelääkkeitä.

- Ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn. Meidän pitää kääntää päälaelleen koko systeemi. Vanhempien lisäksi pitää tukea kasvuympäristöjä, päiväkoteja ja kouluja, jotta hekin osaisivat huomioida nämä asiat, Paananen sanoo.

Peruskoulu jyrän alla

Tuntuu siltä, että nyt suomalaista peruskoulua säästetään hengiltä. Moni kunta ylläpitää koululaitostaan laittoman ja laillisuuden rajamailla.

- 25 kuntaa lomauttaa opettajiaan.

- Monessa kunnassa oppilaille annetaan opetusta vain minimimäärä.

- Joissain kunnissa säästetään kasvattamalla luokkakokoja, ja opettajia laitetaan kilometritehtaalle. Uusin esimerkki löytyy Turusta, 200 opettajaa!

- Kouluja lopetetaan urakalla, joissakin paikoin oppilaat istuvat bussissa päivittäin jopa maksimiajan 3 tuntia.

- Oppikirjoja kierrätetään vuodesta toiseen, työkirjoja ei oppilaille juuri anneta.

Tuntuu oudolta, koska oikeasti Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja mammonaa kuin nyt. Silti ei välitetä jälkikasvusta eikä Suomen tulevaisuudesta.

Kummallisinta on, että Suomi pystyi kouluttamaan sodanjälkeisen suuren ikäluokan, vaikka
kaikesta oli pula. Samaan aikaan maksettiin ankaria sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Isännät lahjoittivat tontteja kouluille, joita talkoilla nostettiin pystyyn korpikyliinkin.

Suuren ikäluokan edustajat ovat loistava esimerkki suomalaisen koulutuksen voimasta. Suomi muuttui maa- ja metsätalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi, ja nyt olemme jo jonkinlainen tietoyhteiskunta.

Miksi koulutusta ei enää arvosteta?

Kohta koulutuksellinen tasa-arvo on menneiden talvien lumia.

24.8. Turun Sanomat

Turku karsimassa 200 opettajaa - OAJ:n mukaan opetus vaarantuu

Turku aikoo vähentää opettajien määrää 200:lla kolmen vuoden aikana. Syynä on erityisesti valtionosuuksien vähenemisestä aiheutuva säästökuuri, jota kutsutaan uudistamisohjelmaksi.

Opettajakunnan karsiminen kasvattaisi opetusryhmiä.

Turun OAJ pitää vähennystä kelvottomana säästöideana, joka vaarantaa lakisääteisen opetuksen. Vähennys tehtäisiin lähinnä siten, ettei määräaikaisia sopimuksia jatkettaisi eikä eläkkeelle jäävien opettajien tilalle palkattaisi uusia.

Kaupunginvaltuusto tekee maanantaina ratkaisevan päätöksen siitä, miten uudistamisohjelman koko kaupunkia koskevat leikkaukset toteutetaan.

Ulkoministeriön FINFO-esite sukupuolten välisestä tasa-arvosta

Huomasin, että Ulkoministeriön FINFO:n esite, johon minua haastateltiin, on nyt valmis. Esitteessä käsitellään upeasti suomalaista sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Muita haastateltavia ovat: Pirkko Mäkinen, Irja Askola, Pauliine Koskelo, Kaisa ja Pasi Kaitila, Anna-Liisa Laine, Gunvor Kronman, Sirkka-Liisa Roine ja Nasima Razmyar.

Suomessa koulutuksellinen tasa-arvo on tavoittanut hienosti tytöt ja naiset, mutta osa pojista ja miehistä on pudonnut kelkasta pois. Tutkimusten mukaan ongelma on suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa Pääkaupunkiseudullakin.

Haastattelun ensimmäinen versio suomeksi:

Education - the forward force in Finland (Properuskoulu  8.12.2013)

Kannattaa lukea muutkin artikkelit. Haastattelu ja koko esite englanniksi:

Gender equality in Finland means choice and quality

Piipahda myös FINFO:n ylläpitämällä this is Finland-sivustolla. Näet miten Suomea markkinoidaan ulkomaille, sivustosta löytyy myös mielenkiintoisia blogeja.