Populismin syvin olemus

Ehdotimme Vantaan kaupunginvaltuustossa kaavamuutoksen jättämistä pöydälle. Emme saaneet ehdotustamme läpi. Ehdotuksen sisältö löytyy alla olevasta Vantaan Sanomien kirjoituksestamme. Klikkaa lehtileikettä suuremmaksi.

Valtuustokeskustelussa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme on populistinen. Heitto tuli Kokoomuksen edustajalta. Populismia käytettiin jälleen kerran lyömäkirveenä, vaikka tosiallisesti esityksessämme puolustimme tavallisia vantaalaisia, eritoten sisäilmasairauksista kärsiviä lapsia ja koulujen henkilökuntaa.

Totta kai esityksemme, kuten mielipidekirjoituksemme lopussa toteamme, on populistinen:

Kaupunginvaltuuston kokouksessa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme oli populistinen. Kyllä se oli sitä, koska me kuuntelemme aidosti ihmistä. Ehdotimme myrkytöntä hirsikoulua Kulleropuistoon, koska naapuriston asukkaille ja Hiekkaharjun omakotiyhdistykselle se sopii. Kuuntelimme myös, mitä sisäilmasairauksista kärsivät oppilaat ja opettajat tarvitsevat. 

Edustamme tavallista ihmistä, hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yritämme noudattaa vantaalaisten tahtoa. 

Kaikki puolueet ovat omalla tavallaan populistisia. Ei kait maan päällä ole koskaan ollut yhtään puoluetta, joka ei olisi tavoitellut kansan suosiota tavalla tai toisella. Jotkut ovat tavoitelleet kansan suosiota hyvinkin ontuvin sanakääntein. 

Falskeinta mitä viime vuosilta muistan taitaa olla, kun Jyrki Katainen heilutteli työväen hanskaa. Mikään ei voi olla epäuskottavampaa. Kataisen työväen hanskalle naureskeltiin yleisesti.

Kokoomus on muuttanut käsitteen tasa-arvo muotoon mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen paljon miettinyt, mitä mahdollisuuksien tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa. Eikö tasa-arvo enää kuulukaan kaikille? 

Kaikki vähääkään yhteiskunnasta ja sen toiminnoista tietävät, että kaikille mahdollisuudet eivät koskaan ole samat. Tarkoittaako Kokoomus mahdollisuuksien tasa-arvolla sitä, että Kokoomus ajaa joidenkin ryhmien tasa-arvoa enemmän kuin joidenkin toisten ryhmien eli klassisesti ajatellen:

 ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” (George Orwell, Eläinten vallankumous)?

Aito populisti puolustaa kansaa, jotta kaikki olisivat aidosti tasa-arvoisia, ja että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässään eteenpäin. 

Katsoin, miten Wikipedia määrittelee sanan demokratia:

Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita).

Kannattaa silloin tällöin kertailla Perussuomalaisten sivuilta arvomaailmaamme. Populismista siellä todetaan: 

Kansan asialla 

Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan. Populistisen demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on asioista samat näkemykset tai mielipiteet ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Kuvassa on Daltonin veljekset, kolme neljästä Perussuomalaisten opettajataustaisesta kansanedustajaehdokkaasta, vasemmalta Kai-Ari Lundell Uusimaa, Antti Korhonen Helsinki ja Pekka Sinisalo Uusimaa. Satakunnan Laura Huhtasaari ei päässyt tulemaan paikalle.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin opetusalan perinteiset Educa-messut. Kävijämäärä oli alustavien tietojen mukaan noin 13 700.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi eduskuntavaalikampanjastaan Pelasta kukko - pelasta koulutus. OAJ myös esitteli opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita, joita oli paikalla noin 50 eripuolilta Suomea.

Eduskuntavaaleja ajatellen Educan kohokohta oli OAJ:n suuri koulutuskeskustelu. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laaksonen (Kok), Antti Rinne (SDP), Kimmo Kivelä (PS), Juha Sipilä (Kesk), Paavo Arhinmäki (Vas), Anna-Maija Henriksson (RKP), Ville Niinistö (Vihr) ja Sauli Ahvenjärvi (KD). Juontajina toimivat Peter Nyman ja OAJ:n Heljä Misukka.

Poimintoja keskustelusta:

- Kaikki puolueet ilmoittautuivat koulutuspuolueiksi.

- Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.

- Miltei kaikki puolueet haluavat seuraavan hallituksen opetusministerin salkun.

- Luokkakoolla ei ole väliä tai siihen ei ole rahaa, sanoivat Sipilä ja Henriksson.

Perussuomalaisten Kimmo Kivelä painotti koulutuksellista tasa-arvoa ja luokkakokojen maksimia lakiin. Kivelä halusi koulurauhaa, ja että opettajille annetaan rauha tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Yle kyseli opettajayleisöltä vakuuttivatko puolueiden puheet. Opettajat eivät uskoneet puoluejohtajien puheita, vaan he uskovat, että opetuksen leikkaukset eivät tule loppumaan tähän.

Opin aivan uuden termin, mahdollisuuksien tasa-arvo. Kokoomuksen edustajat Sanni Grahn-Laaksonen ja myöhemmin myös Raija Vahasalo painottivat mahdollisuuksien tasa-arvoa kovasti.

Itse olen käyttänyt termejä tasa-arvo ja koulutuksellinen tasa-arvo.

Mitä tarkoittaa sanapari mahdollisuuksien tasa-arvo? Miksi juuri Kokoomuksen edustajat puhuivat mahdollisuuksien tasa-arvosta?

Aloin miettiä, onko mahdollisuuksien tasa-arvo tasa-arvoa ollenkaan?

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille annetaan samat mahdollisuudet opiskella huolimatta siitä, millainen lapsen perhe on tai missäpäin Suomea perhe asuu.

Miksi koulutuksellinen tasa-arvo ei riitä Kokoomukselle?

Nytkin oppilaat voivat hakeutua esim. musiikki- tai liikuntaluokalle tai vaikkapa kuvataidelukioon. Peruskoulu antaa kaikille lapsille mahdollisuuden, olipa lapsi rikkaasta tai köyhästä kodista.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta minulle tulee mieleen kirjailija George Orwellin kuuluisimman lauseen muunnos jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Koulutuksen suhteen Euroopassa on maita, joissa jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on yksityiskouluja rikkaille ja rupukouluja köyhille. Maahanmuuttajat sullotaan tietysti omiin reservaattikouluihinsa.

Toivottavasti Iso-Britannia ja Ruotsi eivät ole koulutuksen suhteen Kokoomuksen mallimaita. Äänestäjien onneksi ainakin Perussuomalaiset kannattavat koulutuksellista tasa-arvoa.