EU:n alueiden komitea päivitys 7. - ECR Local Dialogue, Kotka

Sote-paneelissa, vieressä Samuli Sibakoff

Järjestäjä ja juontaja Carina Jäntti

Kymenlaakson kilpailukyky ja turvallisuus -paneeli

Sote-paneeli

Olin hauskassa tapahtumassa Kotkassa. EU:n alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti järjesti ansiokkaasti kaupungin pääkirjaston auditoriossa ECR:n paikallistason tapahtuman, jossa keskityttiin Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen sekä sote-asioihin.

Oli kiva tavata pikaisesti Kotkan PS-kansanedustaja Juho Eerola, joka on hyvin mukava ja huumorintajuinen mies. Eerola osallistui Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvään paneeliin. Paneelissa oli mukana myös Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Kaikki paneeleihin osallistuvien nimet löydät alla olevasta linkistä:

Kymenlaakso: competitiveness, security, and healthcare resilience // ECR Group in the European Committee of the Regions

Itse osallistuin sote-paneeliin, jossa oli mukana mm. Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston pj Anne Heikkilä ja Kymenlaakson aluehallituksen PS-jäsen, suorasanainen Samuli Sibakoff.

Puheiden pituuden maksimiksi etukäteen määriteltiin viisi minuuttia, jonka varmaan kaikki ylittivät enemmän tai vähemmän, joten keskustelulle jäi vähän aikaan. Tunnollisena oman puheeni kesto oli rapiat päälle viisi minuuttia. Laitoin perään myös älykoneella käännetyn englanninkielisen version.

* * *

Terveisiä Vantaalta

Kymenlaaksoon on aina kiva tulla, sillä olen syntynyt Vehkalahden Pampyölissä lähellä Haminaa. Muutin viisivuotiaana Helsingin maalaiskuntaan, joka nykyään tunnetaan paremmin Vantaana.

Olen siis EU:n alueiden komitean jäsen ja kuulun myös komitean talousvaliokuntaan sekä EU-UK yhteistyöryhmään. Suomalaisia alueiden komiteassa on yhdeksän eri puolueista ja teemme yhteistyötä keskenämme.

Edustamme Carina Jäntin kanssa siellä perussuomalaisia ja kuulumme EU:n keskustaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Edeltäjäni EU:n alueiden komiteassa, lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen, ajoi ansiokkaasti Kymenlaakson asiaa etenkin raja-asioissa, kuten myös Carina luonnonvarat valiokunnassa. Raja-asiat ovat minunkin sydäntäni lähellä. Harva ymmärtää, että lentokenttäkaupunki Vantaa on Suomen suurin rajakaupunki.

Viikolla Hesarin yhden artikkelin kuva hätkähdytti: graafi Suomen 7-14 vuotiaiden lasten määrän kehityksestä vuodesta 2025 vuoteen 2045. Pääkaupunkiseudulla lapsimäärä kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä, muualla se laskee.

Kymenlaakson lapsimäärä tulee laskemaan järkyttävät 37,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi on otettava huomioon, että osa Kymenlaakson nuorista, varsinkin tytöistä, lähtee opiskelemaan muualle heti, kun kynnelle kyetään.

Väestökadon suhteen Kymenlaakso painii aivan omassa sarjassaan, sillä parina viime vuonna Kymmenlaakson asukasmäärä on pudonnut Suomessa eniten 1,7 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa hyvinvointialueen nettokustannukset ovat kasvaneet 10 prosenttiyksikköä per asukas. Kyllähän te isoissa ongelmissa olette.

Vantaa-Keravan eli Vaken alueella olemme saaneet kurssin kääntymään tiukan uudistusohjelman ansiosta. Teemme toistamiseen positiivisen tuloksen.

Olemme tehostaneet toimintoja sekä nostaneet palvelumaksuja. Kallista vuokratyövoimaa sekä ostopalveluja on vähennetty. Ensi vuonna pystymme kuittaaman velat pois.

Ikävää on, että uudessa rahoitusmallissa Vaken rahoitusta rokotetaan 22 miljoonaa per vuosi, mikä ei motivoi. Jo nyt Vaken rahoitus on valtakunnallisesti kolmanneksi pienintä per asukas. Iso pelko on, jos huonossa hapessa oleva Itä-Uusimaa ei saa talouttaan kuntoon, se liitetään Vakeen.

On kaksi fataalia sekä Vakea että Kymenlaaksoa yhdistävää tekijää.

Työttömyys riivaa molempia hyvinvointialueita. Vaken työttömyysprosentti on noin 14, kun Kymenlaaksossa se on noin 15. Vantaalla työttömiä on miltei 20 000, joista yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Erityisen vaarallista on nuorisotyöttömyys, koska mielenterveyshäiriöt sekä rikollisuus ja huumeiden käyttö lisääntyvät. Vakella työttömyyden syitä ovat etenkin lentokenttäklustesterin hyytyminen ja rakentamisen pysähtyneisyys.

Toinen yhteinen tekijä Vaken ja Kymenlaakson välillä on vanhusten suhteellisen määrän kasvu. Vaken motto on: ennakointi säästää rahaa ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

On lisätty vanhusten terveystarkastuksia, neuvontaa, liikuntaa ja kotona asumista tukevia keinoja. Etäkotihoito ja liikkuvat palvelut koteihin laajennettiin koko alueelle. Ne ovat edullisia ja vaikuttavia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta.

Laadukas ja saavutettava kotihoito ovat terveydenhuollon resilienssin perusta.

Vakessa vanhusjonot purettiin toimivalla hoitoketjulla. Kun palvelut etenevät sujuvasti vaiheesta toiseen, ikääntynyt saa apua ajoissa, ja koko järjestelmä toimii paremmin. Rahoitusmalli huomioi kyllä ikääntymisen, mutta väestötappio haastaa etenkin Kymenlaakson.

Henkilöstön riittävyys ratkaisee. Henkilöstön koulutus ja pysyvyys ovat kaikkein tärkein resurssi.  Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä mikään ei toimi.

Joka kolmas vantaalainen on jo vieraskielinen. Alueelle muuttaa kouluttamattomia vieraskielisiä, ja pois koulutettuja keskiluokkalaisia perheitä. 2040-luvulla yli puolet vantaalaisista on vieraskielisiä, mikä tulee olemaan haaste Vaken palveluille.

Ja lopuksi: teknologia ei korvaa ihmistä, mutta se vapauttaa aikaa oikeaan hoivaan.

Kiitos.

* * *

And in English:

Greetings from Vantaa

It is always nice to come to Kymenlaakso, because I was born in Pampyöli, Vehkalahti, near Hamina. When I was five years old, I moved to a rural municipality in Helsinki, which is now better known as Vantaa.

So I am a member of the EU Committee of the Regions and I also belong to the Committee's Economic Affairs Committee and the EU-UK Cooperation Group. There are Finnish members from nine different parties in the Committee of the Regions and we cooperate with each other.

Carina Jäntti and I represent the Finns Party there and we belong to the EU's center-right ECR group. My predecessor in the EU Committee of the Regions, Ilpo Heltimoinen from Lappeenranta, did a great job of promoting Kymenlaakso, especially in border issues, as did Carina in the Natural Resources Committee. Border issues are also close to my heart. Few people understand that the airport city of Vantaa is the largest border city in Finland.

Last week, a picture in one of Hesar's articles shocked me: a graph showing the development of the number of children aged 7-14 in Finland from 2025 to 2045. In the Helsinki metropolitan area, the number of children will increase by 5.8 percentage points, while elsewhere it will decrease.

The number of children in Kymenlaakso will decrease by a shocking 37.5 percentage points. In addition, it must be taken into account that some of the young people in Kymenlaakso, especially girls, will go to study elsewhere as soon as they can.

In terms of population loss, Kymenlaakso is struggling in a league of its own, as in the last couple of years the number of residents in Kymenlaakso has fallen the most in Finland by 1.7 percentage points. In the same period, the net costs of the welfare area have increased by 10 percentage points per inhabitant. You are in big trouble, right?

In the Vantaa-Kerava, or Vake, area, we have managed to turn the tide thanks to a strict reform programme. We are once again achieving positive results.

Health checks, advice, exercise and measures to support living at home for the elderly have been added. Remote home care and mobile services to homes were expanded to the entire region. They are affordable and effective and reduce the need for heavy services.

High-quality and accessible home care is the basis for the resilience of healthcare.

In Vake, the elderly queues were broken down with a functioning care chain. When services progress smoothly from one stage to another, the elderly receive help in time, and the entire system works better. The financing model does take ageing into account, but the population loss is particularly challenging for Kymenlaakso.

The adequacy of staff is crucial. The training and retention of staff are the most important resources. Without well-being staff, nothing works.

One in three Vantaa residents already speaks a foreign language. Uneducated foreign-speaking and uneducated middle-class families are moving to the region. By the 2040s, more than half of Vantaa residents will be foreign speakers, which will be a challenge for Vake's services.

And finally: technology does not replace people, but it frees up time for proper care.

Thank you.

Aluevaltuustopuheeni Vantaa-Keravan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut,

Suomessa oli 1990-luvulle asti omalääkärijärjestelmä. Silloin asiakas pääsi saman lääkärin hoitoon. Lääkäri tiesi tasan tarkkaan potilaan käyntihistorian, eikä tarvinnut päivät pääksytysten hoitaa vieraita potilaita.

Hyvä, että omalääkärimalli tekee vahvaa paluuta.

Myös HUS:n ympärivuorokautinen liikkuva sairaala LiiSa on askel oikeaan suuntaan, kun hoito tulee viiveettä omaan kotiin palveluasumisen ja kotihoidon piirissä oleville.

Muutamia vuosia sitten ennen soteuudistusta vierailin Uusi Vantaa -työryhmän mukana tutustumassa Tanskan silloiseen hyvinvointialuemalliin.

Tanskassa petyttiin malliin ja alettiin taas vahvistaa kuntien asemaa.

Mutta, ihailin Tanskan ammatinharjoittajamallia.

Siellä suurin osa lääkäreistä on itsenäisiä ammatinharjoittajia, joilla on sopimus alueellisten viranomaisten kanssa. Vastaanotoista vajaa tuhat on yhden lääkärin asemia, loput kimppalääkäriasemia.

Tanskassa lääkärit ovat käytännössä perhelääkäreitä, jotka tekevät myös kotikäyntejä. Kotikäynti on asiakkaalle maksuton.

Ammatinharjoittajamalli toimisi komeasti myös Vantaa-Keravalla. Ei tarvittaisi kuin kaksi isoa terkkaria, Tikkurila ja Myyrmäki.

Ihmiset kulkisivat terkkareille junilla, busseilla tai ratikalla. Jos kunto on huono, niin ei muuta kuin kännykkä käteen ja lääkäri kotiin.

Ennen sote-uudistusta Jätkäsaaren Clarionissa järjestettiin Uudenmaan soteasiantuntijoille sekä kunnallisille päättäjille Suuri Sotetilaisuus. Paikalla oli myös muutama onneton valtuutettu kuten minä.

Asiantuntijat, kuten Timo Aronkytö, kertoivat omia näkemyksiään tulevasta sotesta. Myönteisiä puheenvuoroja ei juuri kuultu.

Lopuksi tehtiin kädennostoäänestys - ketkä kannattivat tulevaa soteuudistusta? Isossa salissa nousi vain kaksi sotea kannattavaa kättä.

Järkytyin, kun paria vuotta myöhemmin soteuudistus runnottiin väkisin läpi, vaikka Tanskassa jo pakitettiin.

Kuhan nyt sanoin.

Kiitos

#vakehyva #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa

Vallan rohmuamisesta

Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuulun lisäksi kaupunginhallituksen alaiseen konsernijaokseen ja toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkitilalautakunnassa. 

Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.

Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.

Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.

Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.

1. Aluevaalit ei vedä.

Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.

Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.

2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.

Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon. 

Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.

Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?

3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.

Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana. 

Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.

Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.

Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja. 

* * *

10.11. Vantaan Sanomat

Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.

22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.