Lidl Vantaanlaaksoon - täydellinen virhearvio

Vantaan kaupunginvaltuuston maanantainen kokous venyi ylipitkäksi. Puhuttiin mm. Helsingistä Lentokentän kautta Tampereelle kulkevasta pikarautatieradasta ja kaupungin liikuntaraportista.

Ehkä eniten tunteita herättävä keskustelu syntyi, kun alettiin puhua Vantaanlaaksoon suunnitellun liiterin paikasta. Juuri minkään, paitsi mahdollisesti lakkautettavan Tuomelan koulun suhteen, minuun ei ole otettu niin monta kertaa yhteyttä kuin tulevan kaupan sijainnista.

Lidl sijaitsi ennen hyvällä paikalla Martinlaakson Ostarilla S-Marketin vieressä, Lidl häädettiin ja tilalle tuli K-Market. Martinlaakson Ostarin paikka on erinomainen juna-aseman vieressä, joten sinne pääsevät helposti myös Martinlaakson mummot. Tuleva Lidl sijaitsee auto- tai bussimatkan päässä.

Myös Vantaanlaakson asukkaat ottivat minuun yhteyttä, kaavamuutoksesta on valitettu poikkeuksellisen paljon. Syinä on, että uusi kauppa on liikenteellisesti hankalassa paikassa, liikennejärjestelyt maksavat paljon, ja lasku lankeaa tavalliselle vantaalaiselle veronmaksajalle. Kauppa sijaitsee aivan Vantaanlaakson omakotialueen vieressä, joten liikenteen melu lisääntyy entisestään.

Kaiken kukkuraksi autoilijoille toinen Lidl on aivan lähellä, matkaa Vantaanlaaksosta on Kaivokselan liiteriin on vain 2,9 kilometriä. (Matkan pituus korjattu 7.3.)

Eniten minua säälittää Martinlaakson mummot, joille Ostarin liiteri oli edullinen lähikauppa.

Nyt ei asukkaita kuunneltu.

* * *

Vantaan Sanomat 6.3.

Lidl tulee Vantaanlaaksoon - "saavutettavuus erinomainen", "täydellinen virhearvio"

Puistoalueelle Vantaanlaaksontie 34:n kohdalle tulee Lidl. Asemakaavamuutos sai maanantaina Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksynnän.

Kyseessä ei ollut läpihuutojuttu. Valtuustossa asemakaavamuutoksesta äänestettiin. Kaavamuutosta ja kaupan tuloa vastustavat perustelivat kantaansa sillä, että suuri päivittäismyymälä tuo alueelle liikennettä ja melua.

Kai-Ari Lundell (ps.) kutsui Lidlin rakentamista Vantaanlaaksoon täydelliseksi virhearvioksi.

– Martinlaakson mummot joutuvat nyt könkkäämään "liiteeriin" Vantaanlaaksoon. Lidl olisi pitänyt laittaa sinne, missä asiakkaat ovat, arvosteli Lundell.

Kaavaehdotusvaiheessa kaavamuutoksesta tehtiin 20 valitusta. Pääasiassa alueen asukkaiden tekemissä valituksissa pelättiin Lidlin tulon muun muassa ruuhkauttavan liikennettä entisestään Vantaanlaaksontiellä. Myös liikenteen myötä lisääntyvästä melusta ja päästöistä valitettiin.

Kaupunginvaltuustossa asiasta äänestettiin keskustelun päätteeksi. Asemakaavamuutosta äänestyksessä vastustivat keskustalaisvaltuutetut Irja Ansalehto-Salmi ja Jussi Vähäkangas, perussuomalaiset Lundell ja Tanja Vahvelainen sekä kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä eli Tiina Tuomela ja Jouko Jääskeläinen.

Leikkipuistotoiminta takaisin kaikille lapsille

Puistoruokailu toisi tasapuolisemmat puitteet lapsuudella

(Kirkko ja kaupunki 8.7.2016)

Olin tekemässä kaupunginvaltuustossa päätöstä, joka liittyy kaupungin segregaation ehkäisyohjelmaan, johon myös maksuttoman ruokailun kokeilu kuuluu. Koko valtuusto oli ohjelman takana, sillä esimerkkejä huonosta segregaatiosta löytyy vaikkapa lähinaapuristamme Ruotsista. 

Hyvin mielenkiintoista on, että Hesari julkaisi viisi aluetta, joita ei edes kaupunginvaltuutetuille paljastettu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso. Perusteluna oli, että muuten segregaation ehkäisyohjelman alueet leimataan. 

Hesarin mukaan alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus (HS 17.1.). 

Listassa ei jostain syystä mainittu ykkösperustetta, alueet ovat maahanmuuttovaltaisia, etenkin Hakunila ja Länsimäki. Listasta puuttuu Myyrmäki, joka vaivihkaa on kasvamassa Vantaan maahanmuuttovaltaisimmaksi alueeksi, minkä huomaa hyvin, kun hyppää Helsinkiin vievään junaan. Lisää maahanmuuttajia hyppää kyytiin Malminkartanosta ja Kannelmäestä. Usein vaunuissa kuulee puhuttavan enemmän muita kieliä kuin suomea.

Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on oikeassa, puistoruokailu pitäisi laajentaa Vantaan kaikkiin puistoihin, ilman muuta. Kesäisin on paljon lapsia yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.

Oli sääli, että Vantaa lopetti leikkipuistotoiminnan. Aamupäivällä lapset saivat olla puistotädin hellässä ja jämäkässä hoivassa. Sillä aikaa kotona oleva äiti tai isä meni kauppaan, teki ruokaa, siivosi tai sitten vain lepäili. 

Sain nauttia leikkipuistotoiminnan eduista, kun kaksi vanhinta lastani olivat pieniä 1980-luvulla. Kolme viimeistä eivät päässeet kyytiin mukaan, koska silloin leikkipuistotoiminta oli jo lopetettu kuten lähineuvolatkin.
Leikkipuistot edustavat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Vanhemmatkin saivat vertaistukea toisistaan sekä ammattilaisilta, puistotädeiltä ja neuvolan työntekijöiltä. 

Vantaan Kaivokselassa, jossa asuin, samassa piirissä oli koulu, kirjasto ja kirkko, leikkipuisto ja lähineuvola. Kirjasto, leikkipuisto ja lähineuvola lopetettiin, kirkko poltettiin, onneksi sentään koulu säilyi, mutta Kaivokselan yhteisöllisyydestä on enää rippeet jäljellä. Urheilukentän pukukoppikin on suljettu ja lahoaa kasaan.

Olin 1990-luvun lopussa pari vuotta lomautuksia karussa maikkana Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Aivan vieressä oli fantastinen Piianpuisto. Puistossa oli jopa eläimiä kuten hevonen, jota sai hoitaa, kanoja sekä lampaita. Koulun jälkeen pienimmät oppilaat menivät puistoon iltapäivähoitoon. 

Kun olin itse pieni koululainen, muistan hyvin, kun kesällä aina silloin tällöin piipahdimme Tikkurilan Keskuspuistoon kevyelle lounaalle, vaikka äiti oli kotona ja teki kyllä kolmelle pojalleen ruokaa. Kivointa puistossa oli leikkipuistotyöntekijöiden järjestämät leikkituokiot. Kengurukepit olivat 1960-luvulla iso hitti.

* * *

17.1. HS

Vantaa haluaa tarjota heikosti pärjäävien lähiöiden lapsille puistoruokailun – Omakotialueen asukas valitti päätöksestä

Vantaan Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen lasten maksuttoman puistoruokailun kokeilusta.

Virtasen mielestä puistoruokailua tarvitaan ensi kesänä kaikkialla Vantaalla, ei vain niissä viidessä kaupunginosissa, jotka on valittu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa kolmivuotisen ohjelman, jonka avulla pyritään tasaamaan hyvinvointieroja eri puolilla kaupunkia. Kohdealueiksi on valittu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso.

Alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus.

Virtanen tähdentää, että vähävaraisuutta ja eriarvoisuutta on muuallakin kuin nyt valituilla alueilla. Hän pitää päätöstä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja katsoo, että se täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.

Valituille  alueille muun muassa palkataan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja erityisnuorisotyöhön, parannetaan ympäristöä ja tehostetaan alueen kunnossapitoa, tarjotaan suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille ynnä muuta.

Ohjelman kustannukset ovat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.