Vierailu Kivistön ostarilla

 

Vierailin tänään ensimmäistä kertaa Kivistön uudessa ostoskeskus Kiviksessä. Menin suoraan kolmannen kerroksen uutuuttaan hohtavaan terveyskeskukseen. Olin tilannut ajan influenssarokotukseen, mutta sain samalla myös koronarokotuksen.

Ostoskeskus avattiin lokakuussa 2023. Kivistö on Vantaan aluekeskuksista uusin. Asukkaita siellä on noin 11 000.

Kivistöä on kritisoitu liian pienistä asunnoista, joten alueella asuu paljon yksin asuvia ihmisiä. Parkkipaikkoja on liian vähän. Muuten liikenneyhteydet ovat mahtavat, sillä alue kietoutuu Kehäradan varrella olevan aseman ympärille. Helsinkiin ja Tikkurilaan pääsee nopeasti. Lentokenttä on parin asemavälin päässä, matka-aika lentoasemalle on kuusi minuuttia. Alueen vieressä menee Hämeenlinnanväylä.

Kokonaisuudessaan Kivistö on kaupunkimainen hyvin suunniteltu alue. Tietenkin se on vielä keskeneräinen, paljon on vielä rakentamatta ja esim. puut ovat vielä pieniä. Alueen ympärillä on laajat pientaloalueet.

Kivistöläiset ovat pitkään odottaneet ostoskeskustaan. Uudet asuinalueet joutuvat aina odottamaan palveluita, koska alueilla on oltava riittävästi asukkaita, jotta niitä palveluita kannattaa rakentaa.

Ostoskeskus olisi pitänyt rakentaa suoraan juna-aseman päälle, niin liikkuminen ostarille olisi ollut vieläkin helpompaa. Samalla olisi säästetty arvokasta tonttitilaa muuhun rakentamiseen. Julkiseen rakentamiseen sopivista tonteista on huutava pula. Nykyinen tontti olisi kannattanut säästää vaikkapa koulutontiksi. Jossain vaiheessa Kivistöönkin tarvitaan lukio, ja kävelymatka asemalta tontille eli Kiviksen ostarille on vain vajaat pari sataa metriä.

Kuten kuvasta näkyy ostarin eteen on rakenteilla bussiasema.

Ostarin ensimmäisessä kerroksessa on liiketilat, toisessa siivessä ovat kaupat, S-Market ja Lidl ja muutamia pienempiä kauppoja. Toisessa siivessä ovat ravintolat, joita on kuusi kappaletta. Alko ja pari kahvilaa löytyy.

Toisesta kerroksesta löytyy kirjasto, nuorisotilat, hammashoitola ja kuntosali Fitness24Seven. Kirjasto oli yllättävän suuri ja rakenteeltaan selkeä. Reunoilta löytyy mm. iso opiskelutila sekä iso asukastila, joka voidaan jakaa väliseinillä myös osiin.

Nuorisotilat olivat vielä kiinni, joten en päässyt tiloihin sisään. Kurkin ikkunoista, tilaa on ja toimintaa näyttää löytyvän moneen.

Kivis on kiva ja kompakti ostari, jossa on helppo liikkua, kaikki on lähellä.

YYA-Sputnikia Suoneen

Tieto Sputnikin tehosta vahvistuu – rokote on hyväksytty käyttöön yli 30 maassa (Lääkärilehti 22.2.2021)

Tieto venäläisen adenovirusvektorirokote Sputnikin tehosta ja turvallisuudesta vahvistuu. Rokote on hyväksytty käyttöön jo yli 30 maassa, EU-maista Unkarissa.

Sputnik-rokote suojaa koronatartunnalta tiedelehti Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan 91,6-prosenttisesti. Yli 60–vuotiailla teho oli vielä parempi, 91,8 prosenttia. Vakavia koronatapauksia ei ollut rokotettujen joukossa lainkaan, kun ensimmäisestä annoksesta oli kulunut 21 päivää.

* * *

Sputnik-rokotteen teho on parhaimmasta päästä, 91,8 %. Sivuoiretkiin ovat kohtuullisen vähäisiä. Rokotetta valmistetaan Venäjän lisäksi Etelä-Koreassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa.

EU-maista vain Unkarissa Sputnik on käytössä.

Pitäisikö Suomen mennä YYA-hengessä rokoteostoksille itänaapuriin? Jos kerran rokotetta valmistetaan jo monessa maassa, pitäisikö jonkun suomalaisen lääketehtaan ostaa Sputnik-lisenssi ja alkaa valmistaa rokotetta kotimaassa?

Eikö rakkaudessa ja koronan torjunnassa kaikki keinot ole mahdollisia?

Nyt rokotustahti Suomessa on armottoman hidas.

Myyrmäestä ei saa tehdä Suomen suurinta nukkumalähiötä

Myyrmäki-talossa runsaat 27 vuotta toiminut Kino Myyri on sulkenut ovensa lopullisesti. (Vantaan Sanomat 9.12.2020)

– Tämä on loppu meidän osalta, huokaa myyrmäkeläinen yrittäjä Peter Puisto.

– Joku päätös piti tehdä.

Leffateatterin viimeinen näytös oli marras-joulukuun vaihteessa, kun uudet entistä tiukemmat kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan. Nyt on meneillään tilojen tyhjennys.

Elokuvateatterin lähtölaskenta alkoi, kun koronarajoitukset sulkivat teatterit keväällä kokonaan eivätkä katsojamäärä noussut kannattavaksi edes kesällä, kun rajoituksia höllennettiin. Samaan aikaan elokuvateatteri joutui maksamaan normaalit kulut, kuten täysimääräistä vuokraa Vantaan kaupungille.

* * *

Myyrmäen suuralue on Vantaan suurin, asukkaita on n. 60 000. Itse Myyrmäen kaupunginosa on kuin pikkuinen kaupunki, aluetta rakennetaan rajusti, pian asukkaita on 20 000.

Joskus tuntuu siltä, että Myyrmäkeä kohdellaan kaltoin. Tunne sai pontta nyt, kun Länsi-Vantaan ainoa elokuvateatteri Kino Myyri meni nurin, kun korona vei asiakkaat. 

Kino Myyri toimi Vantaan omistamassa kiinteistössä Myyrmäkitalossa kirjaston alakerrassa hyvällä paikalla Myyrmäen aseman vieressä. En millään ymmärrä, miksi Vantaan kaupunki ei antanut vuokrahelpotuksia Kino Myyrin omistajille siihen asti, kunnes koronakriisi olisi mennyt ohi. Vantaan kassa ei siitä avusta olisi heilahtanut.

Harmittaa vietävästi, sillä Kino Myyri oli lähiteatterini. Oli helppo mennä kävellen tai fillarilla leffaan. Vaikka juna vie Helsinkiin nopeasti, silti aikaa tuhraantuu, ja matkoihin kuluu rahaa varsinkin, kun koko perheen voimin leffaa lähdetään katsomaan.

Kiitän Kino Myyrin omistajaa sitkeästä yrittämisestä sekä hyvästä palvelusta.

Nyt ei voida muuta kuin toivoa, että Kino Myyrin tiloihin saadaan uusi ekokuvateatterin pyörittäjä. Myyrmäki ansaitsee elokuvateatterinsa.

* * *

Myyrmäen kulttuuripalveluista poistui kolmannes Kino Myyrin myötä, jäljelle jäivät kirjasto ja taidemuseo Artsi.  

Artsin sisäilma on taideteoksille niin huono, että teoslainojen saaminen museon näyttelyihin muista museoista on hankalaa. Artsi tulee muuttamaan tiloista pois. On puhuttu, että museo muuttaisi pois Aviapolikseen tai Tikkurilaan. Artsin tilat jäisivät muuhun kulttuurikäyttöön.

Artsin paikka on Myyrmäessä. Uudet tilat on etsittävä Myyrmäestä tai on rakennettava uudet tilat Myyrmäkeen.

Myyrmäestä on poistunut paljon yritystoimintaa uuden asuinrakentamisen tietä. Pian Myyrmäki on Suomen suurin nukkumalähiö, jos mitään ei tehdä.

Suomalaiset ovat BKT-luvuilla mitattuna EU-paariaa

Twitter 30.5.

Olen jo jonkun aikaa fanittanut porilaista tutkija VTT Timo Aroa, joka on keskittynyt ensisijaisesti alue- ja väestökehitykseen. Aro osaa selkeyttää monimutkaisia asioita niin, että tavallisetkin ihmiset ymmärtävät.

Ensimmäisen kerran kuuntelin häntä Vantaan kaupunginvaltuuston seminaarissa Tampereella, silloin hän vertaili Suomen suurimpien kaupunkien kasvuodotuspotentiaaleja. Vantaalaisittain Aron esitys oli hienoa kuultavaa, sillä kasvupotentiaalin suhteen Vantaa oli ykkönen.

Eri Euroopan kaupunkien ostovoimakorjatut BKT-luvut NUTS 2-tasolla ovat suomalaisittain mielenkiintoista luettavaa. Tilasto todistaa saman, minkä jokainen turistikin on huomannut liikkuessaan Euroopan eri kaupungeissa: 

Suomalainen ostovoima ei ole lähelläkään Euroopan huippua. Helsinki on sijalla 25, edellä on mm. Prahaa, Bratislavaa, Budapestia, Varsovaa ja Bukarestia.

EU:n kuumin peruna nyt on ns. elpymisrahasto. Merkel ja Macron ajavat mekanismia, jolla pumpataan miljardikaupalla rahaa maihin, joiden taloutta korona on syönyt eniten. Useat ko. maista ovat epäonnistuneet talouspolitiikassaan jo ennen koronaakin. On mietitty jopa EU:n verotusoikeutta.

Jokainen saa itse tykönänsä pohdiskella elpymisrahaston oikeutusta Suomen kannalta. Silmäni olivat kyllä auenneet jo aikaisemmin, mutta Timo Aron upea havainnollistava twiitti vain vahvisti asiaa: 

Suomen pitää liittyä Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan muodostamaan koalitioon, joka on vastustanut julkisesti Merkelin ja Macronin ajamaa elpymisrahastoa.

Tietoa Eurostatin tilastoista:

Regional gross domestic product (PPS per inhabitant) by NUTS 2 regions

Arjen pandemiasankaruutta vuonna 1918

Isoäitini Laina takana

Sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1918 Suomeenkin iski kauhia influenssa, espanjantauti. Maailmalla tauti vei kymmeniä miljoonia ihmisiä muutamissa kuukaudessa, Suomessakin espanjantautiin kuoli arviolta noin 25 000 ihmistä.

Isoäitini piti aina vanhempiensa kuolinilmoitusta lasin alla olohuoneen piirongin päällä.

Isoäitini Lainan vanhemmat kuolivat espanjantautiin Lappeenrannan sairaalassa vuonna 1918. Pitkään luulimme, että isoisovanhempani kuolivat Lappeenrannan pahamaineisessa vankileirissä, jossa oli noin 3000 punavankia, joista noin 700 kuoli. En tiedä, osallistuivatko isoisovanhempani Eljas ja Eva millään tavalla vuoden 1918 sotatapahtumiin. Setäni selvitti myöhemmin, että he kuolivat sairaalassa, ei leirillä.

Isoäitini Laina oli 12-vuotias, kun hän jäi orvoksi, hänellä oli parisen vuotta nuorempi pikkusisko ja vielä nuorempi pikkuveli. Kun lapsia alettiin hajauttaa eri perheisiin asumaan, Laina oli erittäin tiukka ja oli sitä mieltä, että sisarusten on pysyttävä yhdessä. Laina jätti koulunsa kesken ja meni töihin kultasepän apulaiseksi. Hän ruokki ja kasvatti sisarensa aikuisuuteen asti ja piti huolta siitä, että he kävivät koulut loppuun.

Orposisarukset

Myöhemmin Laina meni naimisiin, sai neljä poikaa, joista kolmas oli isäni Vidar Lundell.

Sankaruutta on monenlaista. Moni sukuni miehistä osallistui talvi- ja jatkosotaan, mutta sukuni suurimpana sankarina pidän isoäitiäni Lainaa. Hän otti täyden vastuun jo 12-vuotiaana, voidaan täydellä syyllä puhua arjen sankaruudesta. 

Onneksi nykyajan Suomessa lapset saavat olla lapsia. He saavat leikkiä ja käydä koulua, tosin nyt koronapandemian aikaan he saavat etäopetusta tietokoneiden välityksellä.