Äijäremontti

Vantaan Sanomat 30.3. Klikkaa suuremmaksi ja lue.

Olen aina ihmetellyt, miksei miehiä kutsuta säännöllisesti terveystarkastuksiin vaikkapa vain viiden vuoden välein. Varsinkin yksinasuvat miehet ovat melkoisia väliinputoajia, kun heillä ei ole kotona sitä puolisoa, joka hänet miehen sinne terveyskeskukseen työntäisi.

Ilmeisesti naiset keskinmäärin ovat valistuneempia ihmisiä terveytensä suhteen kuin miehet.

Leikkipuistotoiminta takaisin kaikille lapsille

Puistoruokailu toisi tasapuolisemmat puitteet lapsuudella

(Kirkko ja kaupunki 8.7.2016)

Olin tekemässä kaupunginvaltuustossa päätöstä, joka liittyy kaupungin segregaation ehkäisyohjelmaan, johon myös maksuttoman ruokailun kokeilu kuuluu. Koko valtuusto oli ohjelman takana, sillä esimerkkejä huonosta segregaatiosta löytyy vaikkapa lähinaapuristamme Ruotsista. 

Hyvin mielenkiintoista on, että Hesari julkaisi viisi aluetta, joita ei edes kaupunginvaltuutetuille paljastettu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso. Perusteluna oli, että muuten segregaation ehkäisyohjelman alueet leimataan. 

Hesarin mukaan alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus (HS 17.1.). 

Listassa ei jostain syystä mainittu ykkösperustetta, alueet ovat maahanmuuttovaltaisia, etenkin Hakunila ja Länsimäki. Listasta puuttuu Myyrmäki, joka vaivihkaa on kasvamassa Vantaan maahanmuuttovaltaisimmaksi alueeksi, minkä huomaa hyvin, kun hyppää Helsinkiin vievään junaan. Lisää maahanmuuttajia hyppää kyytiin Malminkartanosta ja Kannelmäestä. Usein vaunuissa kuulee puhuttavan enemmän muita kieliä kuin suomea.

Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on oikeassa, puistoruokailu pitäisi laajentaa Vantaan kaikkiin puistoihin, ilman muuta. Kesäisin on paljon lapsia yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.

Oli sääli, että Vantaa lopetti leikkipuistotoiminnan. Aamupäivällä lapset saivat olla puistotädin hellässä ja jämäkässä hoivassa. Sillä aikaa kotona oleva äiti tai isä meni kauppaan, teki ruokaa, siivosi tai sitten vain lepäili. 

Sain nauttia leikkipuistotoiminnan eduista, kun kaksi vanhinta lastani olivat pieniä 1980-luvulla. Kolme viimeistä eivät päässeet kyytiin mukaan, koska silloin leikkipuistotoiminta oli jo lopetettu kuten lähineuvolatkin.
Leikkipuistot edustavat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Vanhemmatkin saivat vertaistukea toisistaan sekä ammattilaisilta, puistotädeiltä ja neuvolan työntekijöiltä. 

Vantaan Kaivokselassa, jossa asuin, samassa piirissä oli koulu, kirjasto ja kirkko, leikkipuisto ja lähineuvola. Kirjasto, leikkipuisto ja lähineuvola lopetettiin, kirkko poltettiin, onneksi sentään koulu säilyi, mutta Kaivokselan yhteisöllisyydestä on enää rippeet jäljellä. Urheilukentän pukukoppikin on suljettu ja lahoaa kasaan.

Olin 1990-luvun lopussa pari vuotta lomautuksia karussa maikkana Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Aivan vieressä oli fantastinen Piianpuisto. Puistossa oli jopa eläimiä kuten hevonen, jota sai hoitaa, kanoja sekä lampaita. Koulun jälkeen pienimmät oppilaat menivät puistoon iltapäivähoitoon. 

Kun olin itse pieni koululainen, muistan hyvin, kun kesällä aina silloin tällöin piipahdimme Tikkurilan Keskuspuistoon kevyelle lounaalle, vaikka äiti oli kotona ja teki kyllä kolmelle pojalleen ruokaa. Kivointa puistossa oli leikkipuistotyöntekijöiden järjestämät leikkituokiot. Kengurukepit olivat 1960-luvulla iso hitti.

* * *

17.1. HS

Vantaa haluaa tarjota heikosti pärjäävien lähiöiden lapsille puistoruokailun – Omakotialueen asukas valitti päätöksestä

Vantaan Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen lasten maksuttoman puistoruokailun kokeilusta.

Virtasen mielestä puistoruokailua tarvitaan ensi kesänä kaikkialla Vantaalla, ei vain niissä viidessä kaupunginosissa, jotka on valittu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa kolmivuotisen ohjelman, jonka avulla pyritään tasaamaan hyvinvointieroja eri puolilla kaupunkia. Kohdealueiksi on valittu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso.

Alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus.

Virtanen tähdentää, että vähävaraisuutta ja eriarvoisuutta on muuallakin kuin nyt valituilla alueilla. Hän pitää päätöstä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja katsoo, että se täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.

Valituille  alueille muun muassa palkataan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja erityisnuorisotyöhön, parannetaan ympäristöä ja tehostetaan alueen kunnossapitoa, tarjotaan suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille ynnä muuta.

Ohjelman kustannukset ovat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Populismin syvin olemus

Ehdotimme Vantaan kaupunginvaltuustossa kaavamuutoksen jättämistä pöydälle. Emme saaneet ehdotustamme läpi. Ehdotuksen sisältö löytyy alla olevasta Vantaan Sanomien kirjoituksestamme. Klikkaa lehtileikettä suuremmaksi.

Valtuustokeskustelussa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme on populistinen. Heitto tuli Kokoomuksen edustajalta. Populismia käytettiin jälleen kerran lyömäkirveenä, vaikka tosiallisesti esityksessämme puolustimme tavallisia vantaalaisia, eritoten sisäilmasairauksista kärsiviä lapsia ja koulujen henkilökuntaa.

Totta kai esityksemme, kuten mielipidekirjoituksemme lopussa toteamme, on populistinen:

Kaupunginvaltuuston kokouksessa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme oli populistinen. Kyllä se oli sitä, koska me kuuntelemme aidosti ihmistä. Ehdotimme myrkytöntä hirsikoulua Kulleropuistoon, koska naapuriston asukkaille ja Hiekkaharjun omakotiyhdistykselle se sopii. Kuuntelimme myös, mitä sisäilmasairauksista kärsivät oppilaat ja opettajat tarvitsevat. 

Edustamme tavallista ihmistä, hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yritämme noudattaa vantaalaisten tahtoa. 

Kaikki puolueet ovat omalla tavallaan populistisia. Ei kait maan päällä ole koskaan ollut yhtään puoluetta, joka ei olisi tavoitellut kansan suosiota tavalla tai toisella. Jotkut ovat tavoitelleet kansan suosiota hyvinkin ontuvin sanakääntein. 

Falskeinta mitä viime vuosilta muistan taitaa olla, kun Jyrki Katainen heilutteli työväen hanskaa. Mikään ei voi olla epäuskottavampaa. Kataisen työväen hanskalle naureskeltiin yleisesti.

Kokoomus on muuttanut käsitteen tasa-arvo muotoon mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen paljon miettinyt, mitä mahdollisuuksien tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa. Eikö tasa-arvo enää kuulukaan kaikille? 

Kaikki vähääkään yhteiskunnasta ja sen toiminnoista tietävät, että kaikille mahdollisuudet eivät koskaan ole samat. Tarkoittaako Kokoomus mahdollisuuksien tasa-arvolla sitä, että Kokoomus ajaa joidenkin ryhmien tasa-arvoa enemmän kuin joidenkin toisten ryhmien eli klassisesti ajatellen:

 ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” (George Orwell, Eläinten vallankumous)?

Aito populisti puolustaa kansaa, jotta kaikki olisivat aidosti tasa-arvoisia, ja että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässään eteenpäin. 

Katsoin, miten Wikipedia määrittelee sanan demokratia:

Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita).

Kannattaa silloin tällöin kertailla Perussuomalaisten sivuilta arvomaailmaamme. Populismista siellä todetaan: 

Kansan asialla 

Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan. Populistisen demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on asioista samat näkemykset tai mielipiteet ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

HSL kiskoo eläkeläisiltä

Ensimmäinen varsinainen eläkepäivä, ei vielä tunnu missään, kuin kesälomaansa viettäisi. Mutta katsotaan, miltä tuntuu, kun ensimmäinen koulupäivä koittaa. Voi olla, että silloin kaipaan takaisin kouluun ja opetushommiin.

Työeläkekortti on kiva, koska sillä saa alennuksia. Ainoa asia, joka todella jurppii on, että suurin osa eläkeläisistä ei saa mitään alennuksia HSL:n liikenteessä Pääkaupunkiseudulla.

Tähän on tultava muutos! 

On moukkamaista ja sivistymätöntä, kun eläkeläiset eivät saa matkustaa bussissa tai ratikassa puoleen hintaan. Monessa maassa eläkeläiset saavat matkustaa täysin ilmaiseksi.

Meillä on paljon oikeasti köyhiä eläkeläisiä, jotka eivät voi matkustaa esim. Vantaalta Helsinkiin, kun edestakaiseen matkaan kuluu päivän ruokaraha. Nyt kaikki eläkeläiset eivät ole oikeutettuja HSL:n alennukseen.

Kaikkien eläkeläisten pitäisi saada matkustaa puoleen hintaan. Takuueläkkeellä elävien pitäisi saada matkustaa täysin ilmaiseksi.

Loppujen lopuksi HSL:ltä ei vaadita mitään muuta kuin hyvää tahtoa. Yleensä busseissa ja ratikoissa on hyvin tilaa.

https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/alennusliput/elakelaiset

Toritapahtumissa olen keskustellut monen pienituloisen eläkeläisen kanssa, olen kuunnellut monia sydäntä särkeviä tarinoita. Moni mummo tai vaari jonottaa ruokakassia säännöllisesti leipäjonoissa. Ei niin saa olla.

Oma eläkkeeni on riittävä, koska olen täysin palvellut kunnan virkamies, emeritus luokanopettaja.

OECD: Koulutus luo taloudellista kasvua

OECD:n teksti on sellaista, mitä ymmärrän. Olen viime vuodet pauhannut kuin syyrakki taloudellisen eriarvoisuuden  suorasta yhteydestä koulutukseen.

Suomessa koulutuksen laatuun vaikuttaa oppilaan asuinpaikka.

Eri kunnissa annetaan eritasoista opetusta. Joissain kunnissa annetaan enemmän opetusta, toisissa vähemmän. Näin ei saa olla.

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

Helsingissä koulut ovat alkaneet eriytyä. Vanhemmat koulushoppailevat, koska heillä on mielikuvia huonoista ja hyvistä kouluista. Osa vanhemmista ostaa asuntonsa hyvämaineisen koulun liepeiltä.

Silloin huonomaineisiin kouluihin jäävät köyhien ja maahanmuuttajien lapset.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

Koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.


10.12. HS

OECD: Tuloerot syövät kasvua

Tii­vis­tet­ty­nä tut­ki­mus väit­tää, et­tä kun ta­lou­del­li­nen eri­ar­voi­suus li­sään­tyy, ta­lou­del­li­nen kas­vu heik­ke­nee.

Vä­lil­li­se­nä se­lit­tä­vä­nä te­ki­jä­nä täs­sä on kou­lu­tus. Yh­teis­kun­nan vä­hä­va­rais­ten ha­luk­kuus ja ky­ky kou­lut­taa lap­siaan on kes­ki­mää­rin pie­nem­pi kuin va­rak­kaam­mil­la.

Jos kou­lu­tus­ta­so ei ke­hi­ty si­ten kuin edel­ly­tyk­siä oli­si, yh­teis­kun­nat me­net­tä­vät mah­dol­li­suuk­sia ta­lou­den ke­hit­tä­mi­seen.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan kou­lu­tuk­sen edel­ly­tyk­siä laa­jen­net­taes­sa ei saa tyy­tyä vai­kut­ta­maan alim­man kym­me­nyk­sen olo­suh­tei­siin, vaan toi­met pi­täi­si ulot­taa laa­jem­mal­le, alim­paan 40 pro­sent­tiin.

Lapsilisät porrastettava tulotason mukaan

Tänään kohkattiin rajusti niin, että eduskuntatalo tärisi.

Avioliittolain melskeiden ohella eduskunta päätti alentaa lapsilisiä 8,1 prosenttia, mikä tuntuu köyhän perheen kukkarossa. 

Opposition vastalauseet hylättiin - jaa 110, ei 87, poissa 2. 

Demarit möivät itsensä ja äänestäjänsä. Kokoomus teki kuten aina. Toissapäivänä Alexander Stubb puhui televisiossa ääni väristen köyhien puolesta, mutta kun on päätöksenteon aika, köyhiä ja tavallista kansaa lyödään aina.

On syytä harkita vakavasti lapsilisien porrastamista tulotason mukaan. 

Ei ole mitään mieltä siinä, että köyhät kiristelevät vähenevien lapsilisiensä kanssa samaan aikaan, kun rikkaat laittelevat lapsilisänsä pitkäaikaisille pankkitileille korkoa kasvamaan.

Carl Haglund ja Alexander Stubb ovat vääräuskoisia populisteja

Kokoomuksen ja rikkaiden ihmisten etu on, että perintövero poistetaan kokonaan.

Perintöveroa voidaan tietysti rukata, jos yhteistä halua on. Kaikki tajuavat, että 20 000 euron "verovapaa raja" on liian matala.

Miksi rajaa ei ole nostettu 50 000 euroon, vaikka asiasta on keskusteltu jo jonkin aikaa? Jos raja olisi 50 000 eurossa, "normiperinnöt", tavallisen kansan perinnöt, osuisivat oikeaan haarukkaan. Silloin "normiperijät" eivät joutuisi taloudelliseen ahdinkoon, jos esim. perinnön realisoinnissa olisi vaikeuksia.

Kokoomuksen ja rikkaiden ihmisten kannalta rajan nosto on äärimmäisen kiusallinen ja hankala asia, koska rajan nostolla saataisiin suurin osa perijöistä tyytyväisiksi, mutta miljoonaperintöjä verotettaisiin kuten aina ennenkin. Tämän takia Kokoomus kosiskelee ihmisiä täydellisellä perintöverovapaudella. 

Ihmiset eivät vain tajua, että aukko on aina paikattava. Purukumilla ei menetettyjä verotuloja paikata. 

Ilman muuta selvää on, jos perintöverosta luovutaan, maksajiksi eivät joudu suurimmat hyötyjät, miljoonaperijät, vaan tavallinen kansa kuten aina. Menetetyt rahat revitään kansan selkänahasta tavalla tai toisella. Trendi on ollut näkyvissä jo 90-luvulta alkaen.

Carl Haglund ja Alexander Stubb ovat vääräuskoisia populisteja. Perintöverokeskustelussa he harhauttavat tavallista kansaa ja tavallisia perinnönsaajia.

Aidot populistit ovat aina kansan asialla, pienen ihmisen puolella. Loppujen lopuksi kyse on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

"Nimettömän äidin" somehitti perintöverosta

Perintöverokeskustelu leimahti taas, kun puolustusministeri Carl Haglund ehdotti, että perintöverosta luopumisesta aloitettaisiin selvitystyö kesän minihallitusneuvotteluissa. Pääministeri Alexander Stubb peesasi Haglundin ehdotusta välittömästi, mikä ei ollut kenellekään yllätys.

Onneksi tuore valtionvarainministeri Antti Rinne tyrmäsi selkeästi perintöveron poiston, mutta hän totesi saman tien, että yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta voidaan ehkä rukata. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta onkin syytä rukata.

Nyt perintöverosta kohkataan tosissaan, ollaan tultu jo propaganda-asteelle. 

"Nimettömän äidin" Hesarin mielipidekirjoituksesta on tullut somehitti, keskustelupalstoilla ja Facebookissa heilutellaan sapelia puolesta ja vastaan.

Äidin mielipidekirjoituksesta tuli hitti: "Lapsille perinnöstä myllynkivi kaulaan" (12.7. Ilta-Sanomat)

Lue ehdottomasti myös alkuperäinen mielipidekirjoitus:

Perinnöistä tuli lapsilleni suuri taakka (11.7. HS Mielipide)

Uskokoon ken haluaa.

Olen melko varma, että Hesarin kirjoitus on feikki. Voi olla myös, että kirjoitus tulee suoraan sylttytehtaalta. On täysin mahdollista, että mielipidekirjoitus on haamukirjoittajan kynästä, Eteläranta kympistä tai Kokoomuksen puoluetoimistosta. Haamukirjoittajien käyttö propanganatarkoituksessa ei ole ollenkaan tavatonta.

"Äiti" kirjoittaa:


Lapseni ovat perineet ison tontin liikekeskuksessa hyvältä paikalta Etelä-Suomesta mutta eivät saa myytyä sitä huonon taloustilanteen vuoksi. Verottajalle on maksettu kymmeniätuhansia euroja veroja etukäteen. 


Tontin täytyy olla todella hyvällä paikalla, koska edes kymmenientuhansien eurojen perintoverot eivät ole riittäneet.

Toisaalta "äiti" kirjoittaa:


Olen eronnut lasten isästä yli kaksikymmentä vuotta sitten ja saanut pienen osuuden talosta, jolla ei nykyisin ole mitään arvoa. Ajattelin lasten saavan kaiken, mikä heille kuuluu. Nyt tuntuu, että perinnöstä tuleekin myllynkivi kaulaan, joka pahimmassa tapauksessa vie heidät hautaan. Minulla ei ole varaa maksaa heidän puolestaan.


Ei äidin kuulukaan maksaa. Talosta, jolla ei ole mitään arvoa, ei perintöveroja maksella varsinkin, kun perintöveron saajia on useita.

Kaikki tietävät, että perintövero satuttaa vain miljoonaperinnön saaneita, tavallista kaduntallajaa perintöverot eivät hetkauta. On selvää, jos perintövero poistuu, aukko on täytettävä. Nykytrendin mukaisesti maksajaksi joutuisi jälleen kerran kansa.

Perintöveron poisto suosisi pääasiassa todella rikkaiden perheiden vesoja. Esim. Ruotsissa on nähty mihin perintöveron poistaminen oikeasti vie, on syntynyt työtä vieroksuva yläluokka. Nyt Ruotsissa pohditaankin perintöverotuksen palauttamista.

Tavallisen kansan ei tarvitse itkeä, kun meitä verotetaan. Verotuksella kustannetaan mm. peruskoulu ja julkinen terveydenhoito, jotka ovat melkoisia tasa-arvon takeita. Jos meitä ei verotettaisi kohtuullisesti, kansa jakautuisi entistä selkeämmin kahtia. Toisilla olisi varaa laittaa lapsensa kalliisiin yksityiskouluhin ja käyttää laadukkaita yksityisiä terveyspalveluja, lopuille jäisi luu käteen.

Tutkijat ovat todenneet, että Suomestakin on tullut selkeä luokkayhteiskunta ja köyhyydestä on tullut periytyvää. Toivon, että tulevaisuudessa kävellessäni minun ei tarvitse hypellä suomalaisten kerjäläisten yli. Romanialaiset kerjäläiset riittävät.

Perintöverotuskeskustelussa hoetaan mantranomaisesti kaksoisverotuksesta tarkoituksellisesti unohtaen, että perinnönsaajalle perintö on tuloa. Miksi ihmistä, joka tekee työtä, pitää verottaa lujemmin kuin ihmistä, joka saa tuloa tekemättä työtä? 

Ulkoministeriön FINFO-esite sukupuolten välisestä tasa-arvosta

Huomasin, että Ulkoministeriön FINFO:n esite, johon minua haastateltiin, on nyt valmis. Esitteessä käsitellään upeasti suomalaista sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Muita haastateltavia ovat: Pirkko Mäkinen, Irja Askola, Pauliine Koskelo, Kaisa ja Pasi Kaitila, Anna-Liisa Laine, Gunvor Kronman, Sirkka-Liisa Roine ja Nasima Razmyar.

Suomessa koulutuksellinen tasa-arvo on tavoittanut hienosti tytöt ja naiset, mutta osa pojista ja miehistä on pudonnut kelkasta pois. Tutkimusten mukaan ongelma on suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa Pääkaupunkiseudullakin.

Haastattelun ensimmäinen versio suomeksi:

Education - the forward force in Finland (Properuskoulu  8.12.2013)

Kannattaa lukea muutkin artikkelit. Haastattelu ja koko esite englanniksi:

Gender equality in Finland means choice and quality

Piipahda myös FINFO:n ylläpitämällä this is Finland-sivustolla. Näet miten Suomea markkinoidaan ulkomaille, sivustosta löytyy myös mielenkiintoisia blogeja.