Vake-hyvinvointialueen seminaarissa

Sekä kaupungin- että aluevaltuustot pitävät pari kertaa vuodessa seminaareja, joissa saamme syvennettyä tietoa mm. taloudesta ja organisaatioista. Tällä kertaa keskityimme mm. tulevaisuuden uudistusohjelmaan.

Timo Aronkytö

1. 

Tänään Vantaa-Keravan hyvinvointialueen seminaarissa ensin alueen johtaja Timo Aronkytö piti tilannekatsauksen. 

Vuonna 2023, kun VaKe perustettiin, tilanne oli huono. Olimme käytännössä kriisialue, pelkona oli, että ylipäätään selviääkö VaKe. Asteikolla 1-5 asiakokemusten keskiarvo oli 2,8.

Vuonna 2026 uudistusohjelman takia myönteinen käänne oli jo tapahtunut. Tulosennuste on on n. 20 Meuroa plussaa. Asiakaskokemuksen keskiarvo oli jo 4,3.

Asukaskustannukset per asukas laskivat 2,0 %  v. 2023-2025. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet pysyvää säästöä. Pikasäästöjä, kuten leikkauksia, ei ole käytetty.

Vuonna 2029 ikkuna sulkeutuu. Kestääkö suunta, kun rahoitus kiristyy? Pelkona on, että valtio rankaisee ja ylijäämää siirretään muille alueille ja emme voikaan alkaa lyhentämään mm. hammashoitojonoja tai lisäämään resursseja lastensuojeluun.

On edelleen v. 2029 lisättävä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Mikko Hokkanen

2.

Talousjohtaja Mikko Hokkanen kertoi tulevien vuosien 2027-2030 uudistusohjelmasta. 

Linja jatkuu, toimintaa tehostetaan ja uudistetaan. Ei säästetä, vaan tehdään pysyviä ratkaisuja. Nyt on helpompaa kuin alussa, koska tietoa on nyt enemmän. Nyt henkilöstön kehitysideat otetaan vahvemmin mukaan kaikilla toimialoilla kuin alussa.

Miksi uudistamme? 

Vastaus on selvä. VaKe:n väestö kasvaa ja ikääntyy nopeammin kuin valtion rahoitus.

Uudistamisohjelmassa jatketaan kunnianhimoista vuosittaista 2 %:n tuottavuustavoitetta. Olemme jo osoittaneet, että tavoite on realistinen.

Uudistusohjelmalla haetaan tehokkuutta ja asukkaille oikeaa apua oikea-aikaisesti.

Mika Salminen

3.

Vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt, alkoholi on edelleen ykkönen. THL ei ole pitänyt hyvänä alkoholin saatavuuden helpottamista mm. miedot viinit ja muut alkoholijuomat ruokakauppoihin.

Harva tietää, että suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi lihavin kansa skottien, maltalaisten ja latvialaisten jälkeen. Syinä mainittiin helppo ja yltäkylläinen elämä ja arkiliikunta on vähentynyt radikaalisti.

Sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Vähän koulutettuja ja pienituloisia on pudonnut kelkasta.

Mielenterveydessä hiertää, kun nuorten ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet.

VaKe:ssa kehitys mielenterveysindeksin ja syövän ilmaantuvuusindeksissä on koko maata suotuisampaa, mutta sepelvaltimotauti-indeksi on kehittynyt muuta maata heikommin.

Onneksi VaKe:ssa alkoholikuolleisuus vähentynyt muuta maata enemmän.

Mielenkiintoinen knoppitieto: suomalaiset on keski-iältään maailman kolmanneksi vanhin kansa.

Hyvinvointialueet suoriutuvat sotessa mainettaan paremmin. Pelastustoimella on erittäin hyvä maine.

Pidemmän ajan kuluessa alueiden määrää on tarkasteltava kriittisesti, kuten sairaalaverkkoakin.

Vastine THL:n kannanottoon Vantaan Sanomissa

Osa Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä teki eilen yhteisen kannanoton Vantaan Sanomiin. Kirjoitus on vastine edellisen päivän Vantaan Sanomien artikkelille, jossa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta.

THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu oudolta.

Aivan kaikki Sisäilma-asianneuvotelukunnan jäsenet kuten Jari Jääskeläinen (vas.) eivät kerinneet allekirjoittaa yhteistä kannanottoa, koska tarkoitus oli saada kirjoitus jo seuraavan päivän lehteen.

Kuntapolitiikka on yhteistyötä.

* * *

20.2. Vantaan Sanomat Mielipide

Vantaan oirekyselyn tulokset on otettava vakavasti käyttöön

Luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole tällä hetkellä olemassa, kirjoittajat muistuttavat.

Vantaan Sanomissa THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta: “Käy liian helposti niin, että korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia.“ 

Samaisessa artikkelissa myös kyseenalaistetaan erilaisten oireiden yhteys sisäilmaan toteamalla, ettei sellaista rakennusta ole, jossa joku ei oireilisi.

THL kertoo myös avoimesti haluavansa tutkimuksen painopisteen siirtyvän oireilevien tutkimisesta rakennusten kuntotutkimuksiin.

Vantaalla on juuri teetetty laaja Turun yliopiston Satakunta-hankkeen oirekysely, jonka tulosten juuttumisesta virkamiesportaaseen uutisoi HS (17.2.) Siksi THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu kovin oudolta.

“Vantaan kiinteistöihin kohdistuvan oirekyselytutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sivistystoimelle, terveystoimelle sekä kiinteistötoimelle sisäilmaongelmien laajuudesta, terveyshaittojen vaikeusasteesta, kustannuksista sekä jo tehtyjen korjaustoimien hyödyistä. Lisäksi tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää arvioitaessa hankkeiden kiireellisyysjärjestystä, toimenpiteiden laajuutta ja aikataulua.”

Näin kaupunginhallituksen pöytäkirjassa tiivistetään kyselyn tarkoitus ilman suurempaa dramatiikkaa.

Missään vaiheessa tätä oirekyselyä ei ole ollut esillä tavoitetta edetä ainoastaan kyselystä saatujen tulosten perusteella. Sen sijaan kyselyn tulosten ja rakennusten kuntotutkimusten perusteella voidaan keskittää voimavarat oikeisiin kohteisiin.

Tällä hetkellä luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole olemassa, joten tällainen symbioosi on välttämätön. On myös mahdollista, että oireilua aiheuttaa jokin tuntematon tekijä, joka ei tule esille muutoin kuin oireiden kautta.

Arsenikkiakin käytettiin tapeteissa sen kauniin värin takia tietämättä sen myrkyllisyydestä. Kuitenkin ihmisten epäselvien oireiden ja kuolemien jälkeen tämän yhteyttä oireisiin vasta ymmärrettiin tutkia.

Teemu Purojärvi, terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)

Birgitta Herranen, lehtori (kok.)

Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc. (vihr.)

Kai-Ari Lundell, luokanopettaja (ps.)

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri (kd.)

Jari Jääskeläinen (vas.) olisi halunnut allekirjoittaa, mutta ei kerinnyt.

Vantaalla tehdään kattava sisäilmaoirekysely

17.11. Vantaan Sanomat - klikkaa suuremmaksi.

Vantaan Sisäilma-asianneuvottelukunnan, jonka jäsen olen, suosituksesta Vantaalla tehdään kaikkia kouluja ja päiväkoteja kattava oirekysely. Se rahoitetaan aiemmin sisäilma-asioihin kohdennetulla määrärahalla. Tulokset otetaan huomioon sisäilmatutkimuksia kohdennettaessa. Kyselyn perusteella koulut voidaan laittaa korjausten suhteen kiirellisyysjärjestykseen.

Vantaan oirekysely on tähän mennessä tehdyistä Suomen laajin ja siksi niin merkittävä. Toivottavasti kyselyistä tulee pysyvä käytäntö, jotta nähdään kaupungin koulujen tervehtymiskehitys. Oirekyselyn tekee Turun yliopisto ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen johdolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkimuksissaan todennut, että huono sisäilma heikentää oppimistuloksia.

Moni kollegani on sairastunut huonoon sisäilmaan, osa heistä on joutunut lopettamaan opettajan hommansa siihen. Oma poikani sai pahoja oireita opiskellessaan Hämeenkylän koulun jo puretussa koulurakennuksessa. 

Länsi-Vantaalla on ollut useita homekouluja, Hämeenkylän ja Laajavuoren koulut on jo purettu, Myllymäen ja Vantaankosken koulut odottavat vielä purkamista. 

Usein home on ilmennyt vasta koulun peruskorjauksen jälkeen, sitten on jouduttu jatkuvaan hätäkorjausten ruljanssiin, lopulta koulu on jouduttu purkamaan.

Hirveintä on, että kaupungin uusissa uljaissa kouluissa löytyy jatkuvasti uusia korjattavia kohteita huonon sisäilman takia. Tällaisia kouluja ovat Kanniston ja Kartanonkosken koulut.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät sekä oppilaat että opettajat vastaavat kyselyyn. Tuloksesta on saatava mahdollisimman kattava.

Huono sisäilma ei ole leikin tai vähättelyn asia.

Nyt se on tutkittu - lapsia kuunneltava homekyselyissä

HS 15.3.2018, klikkaa suuremmaksi

Selvää tekstiä. 

Lapset ja opettajat ovat koulujen sisäilman suurimpia asiantuntijoita, koska he työskentelevät kouluissa. Opettaja voi työskentellä yhdessä ja samassa koulussa kymmeniä vuosia.

THL:n teettämän tutkimuksen oleellisin tieto on:

Tuloksista käy ilmi, että oppilaiden vastausten toistettavuus oli huoltajien kanssa samalla tasolla tai jopa parempi.

Koska sisäilma-asioissa opettajia ei juuri koskaan kuunnella, nyt voidaan perustellusti kuunnella oppilaita.

THL:n suositus on, että kyselyt toteutettaisiin mahdollisimman laajasti.

Varmaan järkevintä olisi, että homekyselyt toteutettaisiin vuosittain yleisten terveyskyselyiden yhteydessä.

Laps Suomen uneton

Olen koulutuspoliittisessa blogissani kirjoittanut lasten uniongelmista kuin Syyrakki konsanaan.

Unta pollaan 3. (Properuskoulu 9.8.2013)

Koska oppiminen ja kasvaminen tapahtuvat nukkuessa, lasten pitää nukkua kunnolla. 

Lapset valvovat, koska vanhemmat eivät laita lapsiaan nukkumaan ajoissa. Mitään muuta syytä ei ole. 

Peruskoululaiset on laitettava nukkumaan viimeistään kello kymmenen. Ennen nukkumaan menoa kännykät ja tabletit voi jättää vaikka olohuoneen kirjahyllyyn. 

Ei ole mitään järkeä siinä, että kaikenmaailman whatsappit piippaavat keskellä yötä ja pitävät lapset hereillä. Aamulla tullaan silmät ristissä kouluun. Joiltain lapsilta aamupalatkin voivat kaikessa kiireessä jäädä väliin.

Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsiaan. Kotikasvatusta ei voi ulkoistaa. 

Yle 11.11.

Koululaisten uniongelmat kaksinkertaistuneet

Koululaisten uniongelmat ja päiväväsymys ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Taustalla on muun muassa lisääntynyt älypuhelimien, pelikonsolien, tietokoneiden ja tablettien käyttö sekä energiajuomat.

Uni liittyy käytännössä kaikkiin peruselintoimintoihin, kuten aineenvaihduntaan, aivotoimintaan, käyttäytymisen säätelyyn ja mielialaan.

–  Jos uni häiriintyy tai jää liian vähäiseksi, syntyy ongelmia monellakin osa-alueella. Lisääntyneet uniongelmat lisäävät nuorten riskiä lihoa, sairastua diabetekseen ja myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Mielialan kannalta tiedämme, että unettomuus lisää riskiä masennuksen puhkeamiseen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Erkki Kronholm sanoo.

Uni on tärkeää myös oppimisen, muistin ja muun aivotoiminnan kannalta. Tuoreessa tutkimuksessa selviää, että jatkuvaa päiväväsymystä kokevat lukion ensimmäisen vuoden oppilaat jäävät yhä enemmän jälkeen niistä oppilaista, joiden vireystaso on hyvä.

Liki miljoona köyhää

Alta löytyy kaksi pysäyttävää uutista, toinen kertoo, että Suomessa on lähes miljoona köyhää. Toinen, hieman vanhempi uutinen kertoo, että Suomessakin köyhyydestä on tullut periytyvää.

Vaikka sanotaan, että suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä, köyhyys on aina köyhyyttä ja miljoona ihmistä on paljon.

Karmeinta suomalaisessa uusköyhyydessä on, että meilläkin köyhyydestä on tehty periytyvää. Köyhien joukkoon mahtuu monia lapsiperheitä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkija Reija Paananen sanoo, että ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Paanasen järkeenkäypä toteamus sanottiin ääneen kolmisen vuotta sitten. Vuodesta 2011 ei ole opittu mitään, päinvastoin, ongelmat hoidetaan aina mieluummin liian myöhään kuin aikaisin, jolloin olisi vielä ollut jotain tehtävissäkin.

Päiväkodeissa ja kouluissa ongelmat kyllä huomataan, mutta kun apua ennaltaehkäisevään toimintaan pyydetään, sitä ei tule. Päinvastoin, nyt säästetään kaikesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Koulutuksellinen tasa-arvo on vaaravyöhykkeessä.

On selvää, että jälkijättöisyys tulee kalliiksi.

Suuri ikäluokka onnistui opiskelemalla ja tekemällä työtä nostamaan itsensä ylös köyhyydestä. Nyt opiskelu ei takaa mitään eikä työtä ole läheskään kaikille tarjolla.

Köyhyydestä on tullut periytyvää.

28.8. Yle

Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”

Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.

12.1.2011 Demari

Köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät

Suomalaistutkimus paljastaa köyhyyden ja syrjäytymisen periytyvän. Suomen Akatemian rahoittama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen ennakkotieto kertoo hälyttäviä tietoja suomalaislapsista.

Vanhempien köyhyys on määräävin tekijä, joka altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoissa. Myöhemmin lasten huostaanotto, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kohdistuvat sellaisiin lapsiin, joiden vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea.

- Lapsiperheiden köyhyys lisää kaikkia ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen saaminen on suoraan periytyvää, tutkija Reija Paananen THL:stä sanoo.

Tällaisten vanhempien lapsista 70 prosenttia on itse saanut toimeentulotukea ennen 21 ikävuottaan. Yli puolella ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähes 40 prosentilla on rikosrekisteri ja mielenterveyshoitoja, 13 prosenttia käyttää psyykelääkkeitä.

- Ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn. Meidän pitää kääntää päälaelleen koko systeemi. Vanhempien lisäksi pitää tukea kasvuympäristöjä, päiväkoteja ja kouluja, jotta hekin osaisivat huomioida nämä asiat, Paananen sanoo.