Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Vantaa on nettomuuton luuseri

Klikkaa suuremmaksi.

Herätys vantaalaiset, tutkikaa alla olevaa Timo Aron kuvaa ajatuksella!

Kuntien välisessä nettomuutossa Vantaa on todellinen luuseri.

Naapurikaupunki Espooseen muutti miltei 2500 asukasta muualta Suomesta. Vantaan lukemaa listassa ei edes näy, varmaan alle 100.

Vantaalle muutto koostuu lähes täysin nettomaahanmuutosta, lähes 4200 asukasta.

Olisi mielenkiintoista nähdä pois muuttajien lukema Vantaalta muihin kuntiin. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että muualle on muuttanut noin 1000 vantaalaista.

Kaupungin pitää toden teolla alkaa etsiä ja kaavoittaa pientaloalueita, muuten hukka perii. Todellista vetovoimaa on kehitettävä.

Muutenkin Vantaan on alettava miettiä asukasmääränsä kasvua. Jatkuva lähes holtiton kasvu ei olla järkevä itseisarvo.

Kiitos Timo Aro jälleen kerran hienosta havainnollistamisesta. Luot vahvaa todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua

Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne | Paikalliset | Vantaan Sanomat

PS-valtuustoryhmän kirjoitus Vantaan Sanomissa 26.10.2022

Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua – ”Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä…”

Kirjoittajat eivät pidä Vantaan kasvuvauhtia kestävänä.

Vihreiden Timo Huhta ja Sirpa Kauppinen kirjoittivat Vantaan Sanomissa, että edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Perussuomalaiset keskittyivät lähinnä esittämään rajoituksia Vantaan asukasmäärän kasvulle.

Lue myös: Mielipide | Perustelut pinta-alasääntelyn torppaamiselle ontuivat pahasti

Vantaan kasvu on ollut hurjaa. Väestönkasvu on ollut useana vuonna 2,5 prosentin tuntumassa. Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä. Asukkaat eivät pidä Myyrmäen ja Tikkurilan uusia, isoja ja ahtaita kerrostaloalueita viihtyisinä. Asemanseuduilla koetaan turvattomuutta.

Kuntatutkija Timo Aro totesi (VS 8.9.), että suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti.

Poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.

Lue myös: Vantaan väkiluku kasvaa ja asiantuntijan mielestä se ei ole pelkästään hyvä asia – ”Espoo ja Vantaa muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan”

Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Muista kunnista vuosina 2015–2021 Vantaalle muuttaneista peräti 95 prosenttia on vieraskielisiä. Toisaalta poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.

Tammi-elokuussa Kelan vantaalaisille myöntämästä työttömyystuesta 48 prosenttia meni vieraskielisille. Perustoimeentulosta 37 prosenttia meni vieraskielisille. (VS 23.9).

Perussuomalaiset on johdonmukaistesti halunnut, että kaupunki pitää hyvää huolta nykyisistä pientaloalueistaan, ja että uusia vetovoimaisia pientaloalueita on rakennettava lisää. Asuinalueiden liepeillä olevia viheralueita ei saa nyrhiä enää yhtään.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pian Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Vantaan on nyt kaikin voimin keskityttävä koulujen kehittämiseen.

Segregaatioalueiden koulujen luokkakokoa on pienennettävä, jotta opettajilla on kunnolla aikaa vieraskielisten lasten opettamiseen. Yhteiskuntaan sopeutumisessa tärkeintä on vahva suomen kielen taito.

Tulevissa budjettineuvotteluissa olemme esittämässä merkittävää euromäärän lisäystä kouluruuan tason nostamiseksi. Maittava ja maksuton kouluruoka on yksi tasa-arvon kulmakivistä.

Niilo Kärki (ps.)

Valtuustoryhmän pj

Kai-Ari Lundell (ps.)

Valtuustoryhmän vpj

Suomalaiset ovat BKT-luvuilla mitattuna EU-paariaa

Twitter 30.5.

Olen jo jonkun aikaa fanittanut porilaista tutkija VTT Timo Aroa, joka on keskittynyt ensisijaisesti alue- ja väestökehitykseen. Aro osaa selkeyttää monimutkaisia asioita niin, että tavallisetkin ihmiset ymmärtävät.

Ensimmäisen kerran kuuntelin häntä Vantaan kaupunginvaltuuston seminaarissa Tampereella, silloin hän vertaili Suomen suurimpien kaupunkien kasvuodotuspotentiaaleja. Vantaalaisittain Aron esitys oli hienoa kuultavaa, sillä kasvupotentiaalin suhteen Vantaa oli ykkönen.

Eri Euroopan kaupunkien ostovoimakorjatut BKT-luvut NUTS 2-tasolla ovat suomalaisittain mielenkiintoista luettavaa. Tilasto todistaa saman, minkä jokainen turistikin on huomannut liikkuessaan Euroopan eri kaupungeissa: 

Suomalainen ostovoima ei ole lähelläkään Euroopan huippua. Helsinki on sijalla 25, edellä on mm. Prahaa, Bratislavaa, Budapestia, Varsovaa ja Bukarestia.

EU:n kuumin peruna nyt on ns. elpymisrahasto. Merkel ja Macron ajavat mekanismia, jolla pumpataan miljardikaupalla rahaa maihin, joiden taloutta korona on syönyt eniten. Useat ko. maista ovat epäonnistuneet talouspolitiikassaan jo ennen koronaakin. On mietitty jopa EU:n verotusoikeutta.

Jokainen saa itse tykönänsä pohdiskella elpymisrahaston oikeutusta Suomen kannalta. Silmäni olivat kyllä auenneet jo aikaisemmin, mutta Timo Aron upea havainnollistava twiitti vain vahvisti asiaa: 

Suomen pitää liittyä Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan muodostamaan koalitioon, joka on vastustanut julkisesti Merkelin ja Macronin ajamaa elpymisrahastoa.

Tietoa Eurostatin tilastoista:

Regional gross domestic product (PPS per inhabitant) by NUTS 2 regions

Maahanmuutto rules

Kannattaa lukea alta Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemä selvitys kokonaisuudessaan. Jo selvityksen alku on raflaava: Pääkaupunkiseudulla asuu nyt 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa on asukkaita.

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki heti kotikaupunkini Vantaan jälkeen. On arvioitu, että v. 2050 mennessä Vantaalla asuu enemmän vieraskielisiä kuin kantasuomalaisia ihmisiä. 

Asun Myyrmäen suuralueella, nyt joka viides alueen asukas on vieraskielinen. Kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Sinänsä ei ole ihmettelemistä, kun vieraskielinen väestö tuppautuu suuriin kaupunkeihin, sama ilmiö on ollut nähtävissä monessa Euroopan maassa. Pääkaupunkiseutu antaa mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Jos asuisin vaikkapa Hyrynsalmella, muuttaisin itsekin kipin kapin pääkaupunkiseudulle.

Luettuani MDI:n selvityksen ex-pääministeri Antti Rinteen synnytystalkookehotus suomalaisille asettui ainakin minun päässäni aivan uuteen valoon. Totean nyt tähän kuitenkin, että olen synnytystalkoisiin yli-ikäinen, toisaalta olen hoitanut osuuteni hyvin, koska minulla on viisi lasta.

Poimin selvityksen oleellisimmat kohdat:

1. 

Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon.

2. 

Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteen mukaan n. 500 000 ihmisellä v. 2040 mennessä.

3.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

4.

Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun v. 2014.

Samana vuonna vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän.

* * *

20.5.2020 Kuntaliitto

Kuntaliitto selvitti: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu v. 2040 mennessä

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Tiedot käyvät ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Selvitys tehtiin osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia, jossa tarkastellaan, miltä muun muassa väestönkehitykseen, työpaikkoihin, ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja palvelurakenteeseen sekä elinvoimaan liittyvät kysymykset näyttäytyvät Suomessa 23 kaupungin (C23) valossa.

Lisätietoja:

José Valanta, yhteysjohtaja, p. 050 523 1116, jose.valanta(a)kuntaliitto.fi

Jaana Halonen, erityisasiantuntija, p. 050 452 7035, jaana.halonen(a)kuntaliitto.fi

Timo Aro, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 045 657 7890, timo.aro(a)mdi.fi