Eriarvoista opetusta - kunta ratkaisee

Pian kunnilta siirtyy paljon valtaa maakunnille, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. 

Kunnille jää koulutus.

Ongelma on, että Suomesta löytyy sekä vastuullisia että vastuuttomia kuntia. Kaikki kunnat eivät ole pystyneet tai halunneet järjestää kuntansa lapsille säädyllistä peruskoulua.

Joissain kunnissa peruskoulua on pidetty säästöautomaattina, peruskoulusta on siirretty rahaa muihin hankkeisiin tai tarpeisiin. Valtio ei aina ole ollut riittävän tarkka edes kunnille koulutukseen kohdennetuista valtionavuista.

Käytännössä kunnat ovat saaneet huseerata vapaasti kuin siat vatukossa.

On hämmästyttävää, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ja pohjoismaisessa yhteiskunnassa lapset eivät ole samassa asemassa peruskoulutuksen suhteen. 

Koulutuksellista tasa-arvoa ei ole. Asuinpaikka ratkaisee.

On hämmästyttävää, että tuntimäärin mitattuna lapset saavat eri määrän opetusta.

Vielä hämmästyttävämpää on, kun vertaillaan eri kuntien tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuolto tai koulunkäynnin avustaminen.

Joissain kunnissa saa psykologin tai kuraattorin perään huudella. Jossain vaiheessa todettiin, että kaikki Suomen lapset eivät koko peruskoulun aikana näe koululääkäriä ollenkaan.

Iljettävää on, että joissain kunnissa oppilaille tarjotaan vähemmän ruokaa kuin muualla. Nälkä kurnii vatsanpohjassa. Mannapuuron ja mehukeiton voimalla kasvava ysiluokkalainen ei pitkälle pötki.

Inkluusiota on säälimättä käytetty säästökeinona. 

Normiluokkiin siirretyt erityisoppilaat on käytännössä jätetty luokan- ja aineenopettajien vastuulle, kun kunnissa erityisopetusta on ajettu alas.

Voidaan puhua julkisesta heitteillejätöstä.

Säästöistä kärsivät eniten oppilaat, joilla on eniten oppimisvaikeuksia. Silloin syrjäytymisriski kasvaa.

Nuorten syrjäytymisluvut ovat todella karuja: 

Eurostatin tilastojen mukaan 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista lähes 16 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. (Taloussanomat 11.8.2016)

Kalliiksi käy sekä henkisesti että taloudellisesti. 

Kaikkein ikävintä on, että syrjäytymisestä on tullut periytyvää. Enää edes koulutus ei pysty ehkäisemään lapsen tai nuoren syrjäytymistä. Suomesta löytyy jopa kolmannen polven syrjäytyneitä, mikä on ällistyttävää.

On täysin selvää, että peruskoulu ei ole mikään syrjäytymisenestokone. Rahkeet eivät kerta kaikkiaan riitä.

Peruskoulu on sittenkin vain yksi ase syrjäytymistä vastaan. Muitakin yhteiskunnallisia toimia tarvitaan.

Luulisi, että Kuntavaaleissa 2017 valtuustoihin pyrkii suuri määrä koulutuksen asiantuntijoita. Nyt heitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Seuraavista Kuntavaaleista tulee koulutusvaalit, kun koulutus on ylivoimaisesti suurin kunnille jäävä vastuu.

* * *

21.8. Savon Sanomat / MTV 

SS: Opetuksen tuntimäärissä on valtavia kuntakohtaisia eroja – Toiset ovat jopa kolme kuukautta pidempään koulussa

Savon Sanomat laski kuntien opetustuntien määrät kunnista saatujen vuosiviikkotuntitietojen perusteella, ja erot ovat valtavia.

Iisalmessa oppilaat saavat istua koulun penkillä koko yhdeksän vuotta kestävän peruskoulun aikana jopa kolme kuukautta enemmän kuin esimerkiksi Suonenjoella ja Joensuussa, joissa opetustuntien määrä on pidetty pienimmällä mahdollisella tasolla.  

Ero on suuri myös Helsinkiin ja Kuopioon verrattuna. Iisalmessa koululaiset opiskelevat laskennallisesti 68 koulupäivää enemmän.

Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi hämmästelee eroja kuntien välillä peruskoulussa annetussa opetuksessa.  

– Aika isolta erot kuulostavat. Voisi olettaa, että niillä on jo vaikutusta oppimistuloksiin, Välijärvi kommentoi Savon Sanomille. 

Välijärven mukaan erityisesti kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että oppimismäärällä, mutta myös koulun ulkopuolella käytetyllä ajalla on merkitystä oppimistuloksiin.

HSL kiskoo eläkeläisiltä 2.

Kirjoitukseni  HSL kiskoo eläkeläisiltä on herättänyt paljon hienoa keskustelua myös Facebookissa:

https://www.facebook.com/kaiari.lundell/posts/10154360029809709?comment_id=10154366068984709&reply_comment_id=10154366073674709&notif_t=feed_comment&notif_id=1470209926311539

Matkalippujen eläkeläisalennuksia ei tietenkään voida ajatella ahtaasti pelkästään HSL:n näkökulmasta.

Kun eläkeläiset pääsevät liikkeelle, he pysyvät virkeinä ja terveinä, mikä vähentää laitospaikkojen määrää. Sairaat ja huonosti voivat vanhukset vasta subventointia vaativatkin.

Kun eläkeläiset käyttävät muita palveluja, kuten elokuvia, teattereita ja muita kulttuuri- sekä kaupallisia palveluja, kaikenlainen yritteliäisyys ja toimeliaisuus lisääntyy. Kaupungit elävöityvät.

Kun eläkeläiset siirtyvät yksityisautojen käytöstä julkisiin liikennevälineisiin, liikenteen päästöt vähenevät ja ilmanlaatu paranee. Ruuhkat vähenevät.

HSL:n näkulmasta lipputulot pysyvät aisoissa matkustajamäärien lisääntymisen myötä.

Kokonaisuudessa välilliset vaikutukset voivat olla hyvinkin myönteisiä, myös taloudellisesti.

On hyvin mielenkiintoista, miksi muualla on pystytty tekemään aivan toisenlaisia ratkaisuja kuin HSL-alueella. Ulkomailta löytyy hienoja esimerkkejä, Suomessa VR ja Finnair ja monet bussifirmat toimivat toisin kuin HSL.

Seniori 365 Hyvinvointia koko vuodeksi - matkailuedut

Suomessa aivan liian usein ajatellaan ja tehdään ratkaisuja sen yhden ja oman sektorin näkökulmasta ajattelematta sen kummemmin kokonaisuutta. Voidaan puhua jopa puusilmäisyydestä.

Tunnen hyvin koulutussektorin, joka on ollut kovassa säästökierteessä vuodesta toiseen hallituskoalitioista huolimatta. Sieltä otetut säästöt esim. erityisopetuksesta tulevat yhteiskunnalle aina myöhemmin moninkertaisesti maksettaviksi.

Facebook-keskusteluketjussa vaadittiin arvokeskustelua päättävien HSL-alueen kuntien valtuustoissa.

Keskustella pitää.

Kyllä kansa tietää

Iltalehti teetti Taloustutkimuksella, mistä valtion menoista ihmiset olisivat valmiita säästämään. Vaihtoehdoiksi annettiin 22 euromääräisesti suurinta menoerää valtion budjetista.

Tulos on suoraan kuin Perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjasta:

1. EU-maksut

2. Kehitysyhteistyö

Kahden säästökärki oli ylivoimainen.

Kansa ei haluaisi leikata eläkkeistä tai koulutuksesta. Lapsilisiin tai asumistukiin ei saa koskea. Heikkoa ei saa lyödä.

Eilen puheenjohtaja Timo Soini vaati, että kaikkein köyhimmiltä ei saa leikata mitään.

Toivottavasti kansa ajattelee keväällä äänestyskopeissa samalla tavalla, niin silloin Perussuomalaisille laulaa kunnian kukko.

31.1. Iltalehti

Iltalehti selvitti: Näistä kansa säästäisi

Iltalehden jättiselvityksestä käy ilmi, että kansa olisi valmis leikkaamaan eniten EU-maksuista ja kehitysyhteistyöstä.

Taas vietiin perusopetuksesta

Ensi vuoden talousarviota veivattiin viime metreillä. Antti Rinne ja Krista Kiuru päättivät, että  yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio) rahoista säästetään kuusi miljoonaa euroa.

Rinne lupasi, että rahat palautetaan koulutukselle heti ensimmäisessä lisäbudjetissa, kun päivähoidon rajauslaki saadaan valmiiksi.

Katsotaan, palautetaanko. En usko, että subjektiivisen päivähoidon rajaaminen menee eduskunnassa läpi noin vain.

Kokoomus-SDP akselille koulutus näyttää olevan melkoinen lypsylehmä. Kun ei muuta keksitä, niin revitään rahoja koulutuksesta.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

OECD:n mukaan koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.

13.2. HS

Hallitus muutti budjettia loppumetreillä

Koulutukselta nipistettiin kuusi miljoonaa euroa

Ensi vuoden valtion talousarvioon veivattiin viime metreillä kuuden miljoonan euron lovi koulutusmäärärahoihin. Kun hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei valmistunut ajoissa, piti korvaava säästö etsiä hätäisesti muualta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) marssi keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sanoi, että ratkaisu on opetusministeri Krista Kiurun (sd) kanssa sovittu: säästö otetaan yleissivistävän koulutuksen rahoista.

Ei enää yhtään koulupuukotusta

Utsjoen puukotustapaus on hyvin surullinen asia. Tavallisin silmin asiaa ei voi käsittää. Onneksi näin karmeat tapaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta yhtään koulupuukotusta tai -ampumista ei kaivata lisää.

Luokkien ovia ei voida lukita oppituntien ajaksi. Aivan utopistista olisi palkata turvamiehiä päivystämään kouluihin. Suomi ei ole pikkuamerikka, eikä suomalaisista kouluista saa tulla vankiloita.

Koulun kannalta parasta ennaltaehkäisyä on pätevät ja osaavat opettajat sekä pienet ryhmäkoot.

On selvää, että koulu ei pysty yksin ratkomaan laajaa yhteiskunnallista pahoinvointia, ei yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen ole koulun tehtäväkään.

Perusopetus (Opetushallitus OPH)

Koulu pystyy kyllä kantamaan oman kortensa kekoon, jos sille annetaan siihen mahdollisuudet. Mutta osa kunnista laistaa jopa lakisääteisistä velvollisuuksistaan tai hoitaa hommat juuri ja juuri rimaa hipoen.

Suurissa opetusryhmissä ja massiivisissa kouluissa oppilas hukkuu helposti oppilasmassaan, ei kohtaa opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa sillä tavalla kuin pitäisi. Oppilas jää yksin.

Ikävää on, kuten OAJ:n puheenjohtaja sanoi, että on kouluja ja kuntia, joista ei löydy riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Koulusäästöt alkavat näkyä.

26.10. Iltalehti

OAJ: Häirikköoppilaita ei pystytä auttamaan

Kouluilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa taustalla olevaan pahoinvointiin ei pystytä puuttumaan, koska kouluissa ei ole riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Asian piti parantua syksyllä voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä. Se ei kuitenkaan tuonut muutosta, Luukkainen sanoo.

Perjantaina Utsjoella oppilas puukotettiin lukiossa. Epäilty puukottaja oli erotettu häiriöiden takia koulun asuntolasta.

Lisää pienipalkkaisia työntekijöitä kunnille

Suuri osa kuntien työntekijöistä on pienipalkkaista väkeä, lastenhoitajia, koulunkäyntiavustajia, vanhustenhoitajia, talonmiehiä, keittäjiä, laitoshoitajia jne. Kun säästetään, usein aloitetaan  pienipalkkaisista työntekijöistä, joita sanotaan herkästi irti.

Oletetaan, että pienipalkkainen kunnan työntekijä saa keskinmäärin palkkaa noin 2000 euroa, jos sitäkään, alkupalkka on paria satalappusta pienempi.

Kannattaako pienipalkkaista kunnan työntekijää irtisanoa ollenkaan?

Peruspäiväraha on noin 700 euroa, asunnon vuokra pääkaupunkiseudulla on noin 600 euroa. Yhteensä ko. avustukset tekevät 1300 euroa. Rahat otetaan muiden verorahoista.

Voidaanko ajatella, että pienipalkkaisia kunnan työntekijöitä ei laitettaisikaan kilometritehtaalle, vaan heitä palkattaisiin lisää?

Pienestäkin palkasta maksetaan veroa. Pienipalkkainenkin omalta osaltaan kuluttaa. Raha lähtisi kiertoon ja työllistäisi myös muita.

Kun ihminen on töissä, elämä pysyy muutenkin kontrollissa. Esim. pääkaupunkiseudulla on paljon nuoria 20-30 -vuotiaita miehiä, joilla ei ole työtä. He irtaantuvat kovaa vauhtia normielämästä, mikä tuo paljon lisäkustannuksia mm. sosiaali- ja terveyspuolelle. Muutaman työttömyysvuoden jälkeen heidän työllistämisensä on hyvin vaikeaa. On pudottu kelkasta.

Kunnilla on töitä tarjolla vaikka kuinka paljon. Auttavia käsiä tarvitaan.

Säästökurimuksessa päiväkotiryhmät sen kuin kasvavat. Kouluihin halutaan lisää koulunkäyntiavustajia, kun nyt erityisoppilaat on inklusoitu normiluokkiin. Koti- ja laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa koko ajan sitä mukaa, kun suuret ikäluokat vanhenevat.

Toimettomuus tulee kalliiksi. Pienipalkkaista työntekijää ei kannata irtisanoa.

Inhimillistä hätää ei edes voi mitata rahassa.

Kahdelle tuhannelle opettajalle kenkää

Koruronta kertomaa.

Jos valtion seuraavan vuoden talousarvioesitys niellään nikottelematta, perusopetusta uhkaa noin 2000 opettajan työpanoksen vähennys.

Kun opettajia potkitaan kilometritehtaalle, ryhmäkoot kasvavat varmasti. Palataan kolmenkymmenen oppilaan luokkakokoihin.

Tautisen Turun suunnitelma vähentää 200 opettajan virkaa on mieletön. Sääliksi käy Turun lapsia.

Kokoomus on erikoistunut koulutusleikkauksiin. En usko, että kyse on pelkästään säästöistä, kun kokoomuslainen oikeistopuhuri ohjaa kohti erilliskoulujärjestelmää. Ajetaan peruskoulu niin alas, että hyvin toimeentulevat ihmiset alkavat ulvoa yksityiskoulujen perään. Köyhät tungetaan rupukouluihin Ruotsin malliin.

Vai on Stubbin hallitus ohjelmassaan luvannut tukea perusopetuksen kehittämistä?

Mitä katteetonta hölinää. 

Eduskuntavaalit ovat oven takana, toivottavasti äänestäjät ovat hereillä.


26.8. OAJ

OAJ VAROITTAA 2 000 OPETTAJAN VÄHENNYKSESTÄ

Perusopetusta uhkaa noin 2 000 opettajan työpanoksen vähennys, jos ryhmäkokorahat jäävät uupumaan valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä. – Ryhmäkoot tulevat kasvamaan pidäkkeettömästi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varoittaa.

Kunnat ovat voineet viime vuosina hakea erillisrahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen, mutta nyt ryhmäkokorahat aiotaan leikata budjettiesityksessä lähes kokonaan. Vielä tänä vuonna ryhmäkokorahaa oli jaossa 60 miljoonaa euroa.

- 60 miljoonan euron leikkaus vastaa yli 1 000 opettajan vuosityötä. Jos tämä rahoitus leikataan kunnilta, niiltä poistuvat viimeisetkin pidäkkeet opetusryhmien koon kasvattamiseksi tukalaan taloustilanteeseen vedoten. OAJ:n eri kunnista keräämät arviot ovat hälyttäviä. Eräät suuret kaupungin aikovat karsia jopa satoja opettajanpaikkoja. Muun muassa Turun uutisoitiin vähentävän 200 opettajaa ja samankaltainen tilanne on muissa kunnissa. Näin jopa 2 000 opetustyöpaikan karsiminen on valitettavan realistinen arvio. Leikkaus kohdistuu ensisijassa määräaikaisuuksiin ja sitä kautta erityisesti nuoriin opettajiin, Luukkainen sanoo.

- Opetusryhmien koon kasvu heikentää opiskeluolosuhteita ja hankaloittaa opettajan työtä. Ryhmäkokojen kasvu heikentää ratkaisevasti opettajan mahdollisuuksia ohjata opetusta yksilöllisesti. Kärsijöinä ovat kaikki oppilaat. Eniten tukea tarvitsevat jäävät sitä vaille, eikä nopeimmin edistyviä voida ottaa huomioon opetuksessa, Luukkainen huomauttaa.

OAJ muistuttaa, että pääministeri Stubbin hallitus on ohjelmassaan luvannut tukea perusopetuksen kehittämistä. 

– Johtavat poliitikot ovat viime viikkoina kilvan vakuutelleet, ettei koulutuksesta enää leikata. Näiden sanojen paino punnitaan huomenna alkavassa budjettiriihessä.

Peruskoulu jyrän alla

Tuntuu siltä, että nyt suomalaista peruskoulua säästetään hengiltä. Moni kunta ylläpitää koululaitostaan laittoman ja laillisuuden rajamailla.

- 25 kuntaa lomauttaa opettajiaan.

- Monessa kunnassa oppilaille annetaan opetusta vain minimimäärä.

- Joissain kunnissa säästetään kasvattamalla luokkakokoja, ja opettajia laitetaan kilometritehtaalle. Uusin esimerkki löytyy Turusta, 200 opettajaa!

- Kouluja lopetetaan urakalla, joissakin paikoin oppilaat istuvat bussissa päivittäin jopa maksimiajan 3 tuntia.

- Oppikirjoja kierrätetään vuodesta toiseen, työkirjoja ei oppilaille juuri anneta.

Tuntuu oudolta, koska oikeasti Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja mammonaa kuin nyt. Silti ei välitetä jälkikasvusta eikä Suomen tulevaisuudesta.

Kummallisinta on, että Suomi pystyi kouluttamaan sodanjälkeisen suuren ikäluokan, vaikka
kaikesta oli pula. Samaan aikaan maksettiin ankaria sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Isännät lahjoittivat tontteja kouluille, joita talkoilla nostettiin pystyyn korpikyliinkin.

Suuren ikäluokan edustajat ovat loistava esimerkki suomalaisen koulutuksen voimasta. Suomi muuttui maa- ja metsätalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi, ja nyt olemme jo jonkinlainen tietoyhteiskunta.

Miksi koulutusta ei enää arvosteta?

Kohta koulutuksellinen tasa-arvo on menneiden talvien lumia.

24.8. Turun Sanomat

Turku karsimassa 200 opettajaa - OAJ:n mukaan opetus vaarantuu

Turku aikoo vähentää opettajien määrää 200:lla kolmen vuoden aikana. Syynä on erityisesti valtionosuuksien vähenemisestä aiheutuva säästökuuri, jota kutsutaan uudistamisohjelmaksi.

Opettajakunnan karsiminen kasvattaisi opetusryhmiä.

Turun OAJ pitää vähennystä kelvottomana säästöideana, joka vaarantaa lakisääteisen opetuksen. Vähennys tehtäisiin lähinnä siten, ettei määräaikaisia sopimuksia jatkettaisi eikä eläkkeelle jäävien opettajien tilalle palkattaisi uusia.

Kaupunginvaltuusto tekee maanantaina ratkaisevan päätöksen siitä, miten uudistamisohjelman koko kaupunkia koskevat leikkaukset toteutetaan.