Ensi vuoden talousarviota veivattiin viime metreillä. Antti Rinne ja Krista Kiuru päättivät, että yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio) rahoista säästetään kuusi miljoonaa euroa.
Rinne lupasi, että rahat palautetaan koulutukselle heti ensimmäisessä lisäbudjetissa, kun päivähoidon rajauslaki saadaan valmiiksi.
Katsotaan, palautetaanko. En usko, että subjektiivisen päivähoidon rajaaminen menee eduskunnassa läpi noin vain.
Kokoomus-SDP akselille koulutus näyttää olevan melkoinen lypsylehmä. Kun ei muuta keksitä, niin revitään rahoja koulutuksesta.
Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.
OECD:n mukaan koulutus lisää talouskasvua.
Mitä meillä tehdään?
Kurjistetaan koulutusta.
13.2. HS
Hallitus muutti budjettia loppumetreillä
Koulutukselta nipistettiin kuusi miljoonaa euroa
Ensi vuoden valtion talousarvioon veivattiin viime metreillä kuuden miljoonan euron lovi koulutusmäärärahoihin. Kun hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei valmistunut ajoissa, piti korvaava säästö etsiä hätäisesti muualta.
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) marssi keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sanoi, että ratkaisu on opetusministeri Krista Kiurun (sd) kanssa sovittu: säästö otetaan yleissivistävän koulutuksen rahoista.
Hallitus muutti budjettia loppumetreillä
Koulutukselta nipistettiin kuusi miljoonaa euroa
Ensi vuoden valtion talousarvioon veivattiin viime metreillä kuuden miljoonan euron lovi koulutusmäärärahoihin. Kun hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei valmistunut ajoissa, piti korvaava säästö etsiä hätäisesti muualta.
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) marssi keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sanoi, että ratkaisu on opetusministeri Krista Kiurun (sd) kanssa sovittu: säästö otetaan yleissivistävän koulutuksen rahoista.
Nyt kaikki Suomen opettajat lopettavat kaiken ylimääräisen työn kuten
VastaaPoista1. uuden opetussuunnitelman teon ja kopioivat suoraan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet suoraan omaksi OPS:ksi,
2. juhlien valmistelut esim. joulujuhlien valmistelut iltajuhlina,
3. vanhempainvartit YT-ajan puitteissa.
Ajatuksia, mitä kuulin yksi päivä radiosta, kun vankeinhoidon yksiköstä yksi vankilan esimies kertoi supistuksista ja säästöistä, esim. ei ole itsenäisyyysjuhlia vankiloissa, koska ei ole riittävästi henkilökuntaa toteuttamassa.
Noin on, rahoitetaan koulutus kunnolla, lapset ovat tulevaisuus, mutta juuri siksi on myös näin:
VastaaPoistaSuomen pankki antoi viime viikolla järisyttävän ennusteen että Suomi tulee kyntämään nollan - yhden prosentin kasvua seuraavat kymmenen vuotta.
Se tarkoittaa sitä että kansantalouden poistot ovat suurempia kuin se vähäinenkin tuotto ja tuottavuus, eli suomeksi: Suomi on maailman mitassakin oudossa liigassa, sen bruttokansantuote alenee. Sellaista tapahtuu läntisen Euroopan maissa rauhanaikoina todella harvoin. Suomen kansa ei ole vielä tähän havahtunut. Sen sijaan pelätään kuollakseen Itämerellä lenteleviä vanhoja romulentokoneita. Alenevan bruttokansantuotteen maassa ei säily hyvinvointivaltio, ei mitenkään. Itse asiassa kaikkein rikkaimmat hyötyvät kun me köyhemmät keskitymme vastustamaan kaikkia leikkauksia. Näin varmistamme ettei taloudella ole mitään mahdollisuutta toipua.
En ole ainoa joka ei tässä tilanteessa niele seuraavia jargoneita:
-mistään ei saa, mistään ei pidä eikä mistään voi leikata
-veroja ei saa alentaa kysynnän elvyttämiseksi
-tarvitaan innovaatioita (helppo sanoa tuo taikasana ilman mitään todellista konkretiaa, ilman muuta innovaatiota kuin että verotetaan lisää )
-lisätään mielikuvituksen voimalla uusia yritys- ja ympäristöveroja ja muita kansantalouden haittaveroja
Helppoa puhetta tuo em. ei toimi tässä maailmassa enää. Toimi ehkä joskus ennen.
Suomi on säädöstalous nykyisellään, se on todettu aika vahvasti monien, paitsi ei ehkä kaikkein vasemmistolaisempien, asiantuntijoiden taholta - toiminnan säätelyä ja verotusta on yksityisellä sektorilla niin paljon ettei hokemalla innovaatio, innovaatio, mitään innovaatioita synny.
Timo Soini on käsittääkseni asiasta täsmälleen samaa mieltä.
Ja siitä että suurin säätelijä on euro, joka jähmettää talouden ja sen pelivarat entistä tiuekemmin. Huomattavaa on, että tärkeimmällä euromaalla Saksalla menee todella hyvin. Suomi on pudonnut kelkasta. Inflaatiota ei ole, eli tuotteemme kallistuvat suhteessa maailmalla koko ajan. Paha yhtälö.
Seuraavissa vaaleissa mielestäni isänmaallisin ehdokas on se, joka antaa esille oman konkreettisen leikkauslistansa ja ehdotuksensa lakimuutoksille, miten yrityselämää voidaan auttaa tekemään sitä, mitä varten se on välttämätön meistä jokaiselle: luomaan ilman turhia rajoituksia kansakunnalle vaurautta jota voidaan oikeudenmukaisesti jakaa yhteiskunnan heikoimmille ja siten ylläpitää tasa-arvoista maata.
Ugh!
Jorma
Voi Jorma sentään.
VastaaPoistaLeikkauksilla tätä hommaa ei saada ratkaistua, ei sitten millään. Väestö ikääntyy niin kovaa vauhtia, että kulurakenteet kasvaa nopeammin kuin mitä edes EK:n leikkauslista pystyisi säästämään.
Maailmantalous, eurotalous ja Suomen talous pitää saada käännettyä nousuun. Se on ainoa tapa.
Kaikenlaiset leikkaukset, niin meillä kuin muualla, estävät ja hidastavat talouden kääntymistä kasvuun - sen pitäisi olla itsestäänselvää.
Sääntelyn purku toki voisi avittaa, mutta EU:stahan suuri osa sääntelystä tulee, emme me sitä yksin pysty purkamaan.
Hankerahoitusmalli on toinen ongelma, mutta kyllä sekin on pitkälti EU-lähtöinen.
Yksi ongelma onkin se, että eu-edustajien ja eu-virkojen tärkeyttä ei meillä ole tunnustettu ja siksi parhaat ei päädy sinne.
Tänä päivänä he kuitenkin, rakenteista johtuen, ovat huomattavasti kansanedustajia suuremmassa avainasemmassa.
Edelliselle anolle. Miten ihmeessä osan valtio- ja kuntatalouden vapauttaminen ( eli siten verotusasteen laskeminen ) yksityiselle sektorille reaalirahaa ja reaalista verotuloa tekemään hidastaisi kansantaloutta? Ei mitenkään. Päinvastoin. Mitä suurempi osa kansantalouden voimavaroista on tekemässä nettotuloa yksityisellä sektorilla, sitä suurempi kasvu, työllisyys ja ostovoima -tietenkin juuuri niin päin. Mitä enemmän sidomme bruttokansantuotetta esim. hallintoon sitä vähemmän panoksia on kiinni innovaatioissa ja toiminnassa.
VastaaPoistaOlen pienen ihmisen puolella, en rikkaiden enkä pääoman, tililläni taitaa olla korkeintaan kolmenumeroinen summa, mutta on ihan selvä ettei Suomen talous tästä tilanteesta nouse (muiden Euroopan maiden näköjään alkaa nousta) ilman veroasteen laskemista sekä palkansaajien että yrittäjien sektoreilla. Siitä ollaan arhinmäkiä lukuunottamatta aivan yksimielisiä. Sanopa miten se tehdään ilman ainuttakaan leikkausta? Sitten kun kasantalous tuottaa tuloa reilusti, se onnistuu, mutta ei tilanteessa jossa verotulot romahtavat kuten nyt. Suomi 2014 ei ole enää se maa, mikä se oli vielä neljä vuotta sitten.
Persut ehdottivat eilen autoveron poistoa. Hyvä alku. Kerrankin joku puolue osasi ja uskalsi konkretisoida edes vähän. Koulutuksesta eikä terveydenhoidosta, ydintoiminnoista, ei tarvitse leikata mitään, jos supistetaan muuta osaa verotaakalla leijailevasta valtiontaloudesta sieltä missä se on mahdollista.
Tiedän toki että ehdokkaat ovat kovilla jos vaaditaan heiltä leikkauslistoja. Vaatimus on kohtuuton. Mutta jokainen eduskuntaan valittu uusi ja vanha edustaja on päättämässä niistä ensi vuoden syksynä joka tapauksessa. Vaalikauden leikkauksien suuruusluokka tulee eri arvioitsijien mukaan liikkumaan haarukassa 4 - 7 miljardia. Massiivinen summa. Syy ei ole me köyhät kyykkyyn -politiikka vaan todellisuus jota on vaikea sanoilla muuksi muuttaa.
Jorma
Niin, asiaa voi ajatella kahdella tavalla. Sillä että kun on tietyt kulurakenteet, pitää hankkia tuloa rahoittamaan ne. Tai sillä tavalla että kulurakenteita on pienennettävä, siis leikattava (yksityisen henkilön taloudessa tämä toimii).
VastaaPoistaJälkimmäisen mallin ongelma on se, että leikkaaminen tarkoittaa lisää työttömiä. Lisää työttömiä tarkoittaa vähemmän verotuloja. Ja koska työttömät kuormittavat suhteellisesti paljon enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja, se tarkoittaa myös sosiaali- ja terveyspalvelukulujen nousua pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Oikeasti yleinen malli nousta taantumista on ollut voimaka valtiolähtöinen investointi infraan, työllisyyden luominen näiden investointiohjelmien tekemillä työpaikoilla ja yrityksiltä ostettavilla urakoilla.
Jostain syystä sitä tietä ei ole nyt valittu.
Sen sijaan ollaan tieten tahtoen valitsemassa leikkausten tietä. Sen hyödythän on nähty mm. Kreikassa missä pakkoleikkausten vuoksi tullaan kyntämään syvällä vielä pitkään.
Valtiontaloutta kun ei pidä hoitaa kuin yksityisen ihmisen tai yrityksen taloutta.
Haluaisin vielä muistuttaa viimeisistä sanavalinnoistasi. Minusta on kummallista käyttää sanaa todellisuus. Kansantaloudessa sellaista kuin todellisuus kun ei ole. On olemassa skenaarioita, utopioita ja dystopioita. Mutta se mihin suuntaan talous liikehtii on kiinni pitkälti mielikuvista.
Esim. kun sanaa taantuma, lama, leikkaukset, säästäminen toistetaan riittävän paljon, niin sekä kansalaiset että yritykset todella lopettavat kulutuksen ja investoinnin ja näin itseään toteuttava ennuste laukeaa käsiin.
Alkeellisimmallakin tasolla pitäisi ymmärtää, että taantumista ja lamoista ei nousta säästöillä ja leikkauksilla, vaan voimakkaalla kulutuksen kasvattamisella (mikä kasvattaa kysyntää).
Sitä pitäisi tukea palkka- ja verorataisuilla. Valtion pitäisi vaikkapa lainata rahaa jotta se voisi aloittaa voimakkaan investointiohjelman.
Kun kulutus saadaan kunnolla kasvuun, alkaa talous nousta kokonaisuudessaankin.
Ja se kasvu me tarvitaan, välttämättä, ikärakennekehityksen ja huoltosuhdekehityksen vuoksi.
Tuo sana todellisuus oli tosiaan huteralla pohjalla, myönnän.
VastaaPoistaMielikuvaahan talous pitkälti on, tosin ei enää silloin kun matti on kukkarossa ja rahat loppu, silloin ostaminen loppuu oli mielikuva mikä tahansa.
Vastaan vielä vähän (jos blogistille sopii) tähän kommenttiketjuun.
1. Totta. Leikkaukset tuottavat kuluja ja työttömiä ja vähentävät verotuloja, aluksi varsinkin. Mutta jos valtion/kunnan esim. hallinnosta leikattu työvoima saa töitä tuottavista yrityksistä on verokertymä varmasti parempi, onhan julkisen sektorin palkat maksettu julkisen sektorin varoista. Tämä on ihan selvä. Harmi vain tuo "jos." Se poistuu vain tuella yrityksille.
2. Miten kaventaa haitallisia ja epätasa-arvoisia tuloeroja joita OECD:kin pitää pahana meistä muista puhumattakaan?
Nopein tapa on tietenkin alentaa pienituloisten veroastetta.
Kasvanut nettotulo on silloin välittömästi käytössä, ja: kulutuksessa = kasvussa. Pienituloisten laskenut veroaste ja siten kaventuneet tuloerot ovat tietenkin mahdollisia rahoittaa ainoastaan leikkausten avulla, miten muutenkaan.
Olen aivan vakuuttunut em. perusteella että nimenomaan pienituloisten ( ! ) etu on kaventaa hieman valtion ja kunnan sektoria, eli leikata, sieltä mistä se on mahdollista yhteiskuntamalliamme haavoittamatta.
Tämä tarkoittaa samalla matalampaa verotusastetta, mitä vastaan tuskin kenellekään pienipalkkaisella on mitään.
Emme mielestäni pääse sittenkään yli emmekä ympäri siitä, että Suomen kansantalouden julkinen sektori on missä kansainvälisessä vertailussa tahansa ylilihavassa kunnossa ja sitä mahaa on turha enää ylläpitää velalla = elvytyksellä tai korkealla veroasteella väkisin.
Eli juuri kuten edellinen ano totesi, lamasta noustaan vain lisäämällä kysyntää.
Summa: a)Leikkaaminen joka siirtää painopistettä yksityiselle sektorille lisää kysyntää varmasti. b) verotuksen alentaminen lisää sitä vielä varmemmin.
c) mitään syytä pitää hampain kiinni jokaisesta kunnan ja valtion laitoksesta, organisaatiosta ei ole, jos parempi tuottavuus on mahdollista saavuttaa meidän kaikkien eduksi yksityisellä, omalla, muulla kuin verorahalla
Nämä asiat tulisi olla alkeellisella että paremmallakin matematiikalla ihan päivänselviä, ilman poliittista kantaa tai ideologiaa.
Kysyntä ei kasva niin että todetaan että kysyntää pitää lisätä.
Tarvitaan toimia, joista kahta edellä mainitsemaani parempia ja nopeampia ei tässä tilanteessa kai ole, kun ne innovaatiotkin ovat uskon ja onnen asia.
Näiden päätösten ja kysymysten parissa blogistimme on toivoaksemme tekemässä viisaita päätöksiä vuonna 2015. Kuten sanoin, leikkaaminen ei saa haavoittaa hyvää yhteiskuntamalliamme. Mutta on syytä muistaa myös esim. Kreikka joka mainittiin, juuri sehän olikin hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun valtio on kuvitteellisella rahalla (tuotantoon perustumattomalla) paisunut vetypalloksi.
Jorma
Edellisenä kommentoijana sen verran vielä heitän Jormalle tähän perään, että ajatusmallisi osalta pienituloisten (ja keskituloisten kahden alimman quadrantin) verotuksen keventäminen todella on paras mahdollinen lääke, sillä nämä ryhmät kuluttavat käytännössä kaiken, minkä tienaavat.
VastaaPoistaVoi kun löytyisikin yhteistä poliittista tahtoa siihen.
Sen sijaan ajatus siitä, että painopiste siirtyisi julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille on äärimmäisen ongelmallinen globaalitaloudessa.
Esim. julkisten palvelujen karsiminen todellisuudessa onkin usein yksityistämistä mikä tuppaa tarkoittamaan sitä, että tuotto katoaa monikansallisille yhtiöille jotka verosuunnittelulla onnistuvat välttämään verotusen maassamme. Samoin he siirtävät tehokkaasti pääomiaan pois Suomesta.
Kolmas asia on se, mistä ylipäätään voisimme leikata. Sosiaali- ja terveyspuolen tai opetuksen ja koulutuksen puolen leikkaukset eivät ainakaan ole järkeviä - ne kostautuvat viipeellä valtavasti säästöjä suurempina kuluina. Tämänkin hetken syrjäytyneiden joukossa on aivan käsittämätön määrä viime laman uhreja. Tänä päivänä myös puhutaan sellaisilla käsitteillä kuin ylisukupolvinen köyhyys ja ylisukupolvinen syrjäytyminen.
Viime laman peruja nämäkin.
Ja silloin todella asiat hoidettiin leikkaamalla.
Hyviä ajatuksia ano, mutta kuten sanoin/sanoimme, mistään ei tarvitse leikata jos saadaan ihmiset töihin, silloin kasvu ja verotuotto korjaavat kaiken. Maa on vain tehtävä niin houkuttelevaksi tuottavalle yritystoiminnalle kuin mahdollista miettimättä omaa ehkä kaunaista ideologiaa pääomista tai "suuryrityksistä." Mikään politiikka, mikään talouspolitiikka ei korjaa tilannetta ellei tuottavuutta ja työllisyyttä synny ja yrityksiä ole ja toimi.
VastaaPoistaItse olen sitä mieltä että meidän pitäisi palata paperintuotantoon. Nyt se pitäisi vain tehdä niin kannattavasti että siinä olisi yrittäjien, eli varsinaisten riskinottajien, kannalta järkeä. Kyllä. Siis ihan toisella palkkarakenteella. Lue = paljon pienemmillä palkoilla. Muutakaan mahdollisuutta ei ole, vaikka kuinka päässä soisi "solidaarisuus" yms. vanhasta muistista kuten minullakin soi. Sama juttu kaivannaisteollisuuden suhteen. Maassa on mineraaleja. Ne pitää kaivaa ylös ja myydä. Olemme houkkia jos emme hyödynnä ja vastustamme kaivoksia joillakin ulkomaalaiset mörköpääomat tulevat ja riistävät meitä- argumenteilla. Tervetuloa sen sijaan. Itse en usko juurikaan näihin lelupajoihin joihin asetetaan nykyään toivoa, eli pelifirmoihin yms. Ne ovat small potatoes. Työllistävät vähän ihmisiä, joitakin satoja nörttejä ja nekin lyhyellä jänteellä kuten taas on nähty.
Suomessa on puuta ja kallioperää. Niistä se on revittävä jälleen kerran se uusi nousu, ja hyvällä kotimaassa kehitetyllä ympäristöteknologialla, jota sitäkin voidaan myydä maailmalle. t. Jorma
(Muuten vielä... Teollisuus tarvitsee halpaa energiaa. No, sitä saa, kuten hyvin tiedämme, ydinvoimasta. Maassa on hyvää kallioperää sitä varten. Ja yhden voimalan rakentaminen tuo melkeinpä 15 000 miestyövuotta. )