Näytetään tekstit, joissa on tunniste Opettajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Opettajat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. tammikuuta 2015

Mahdollisuuksien tasa-arvo


Kuvassa on Daltonin veljekset, kolme neljästä Perussuomalaisten opettajataustaisesta kansanedustajaehdokkaasta, vasemmalta Kai-Ari Lundell Uusimaa, Antti Korhonen Helsinki ja Pekka Sinisalo Uusimaa. Satakunnan Laura Huhtasaari ei päässyt tulemaan paikalle.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin opetusalan perinteiset Educa-messut. Kävijämäärä oli alustavien tietojen mukaan noin 13 700.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi eduskuntavaalikampanjastaan Pelasta kukko - pelasta koulutus. OAJ myös esitteli opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita, joita oli paikalla noin 50 eripuolilta Suomea.

Eduskuntavaaleja ajatellen Educan kohokohta oli OAJ:n suuri koulutuskeskustelu. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laaksonen (Kok), Antti Rinne (SDP), Kimmo Kivelä (PS), Juha Sipilä (Kesk), Paavo Arhinmäki (Vas), Anna-Maija Henriksson (RKP), Ville Niinistö (Vihr) ja Sauli Ahvenjärvi (KD). Juontajina toimivat Peter Nyman ja OAJ:n Heljä Misukka.

Poimintoja keskustelusta:

- Kaikki puolueet ilmoittautuivat koulutuspuolueiksi.
- Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.
- Miltei kaikki puolueet haluavat seuraavan hallituksen opetusministerin salkun.
- Luokkakoolla ei ole väliä tai siihen ei ole rahaa, sanoivat Sipilä ja Henriksson.

Perussuomalaisten Kimmo Kivelä painotti koulutuksellista tasa-arvoa ja luokkakokojen maksimia lakiin. Kivelä halusi koulurauhaa, ja että opettajille annetaan rauha tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Yle kyseli opettajayleisöltä vakuuttivatko puolueiden puheet. Opettajat eivät uskoneet puoluejohtajien puheita, vaan he uskovat, että opetuksen leikkaukset eivät tule loppumaan tähän.

Opin aivan uuden termin, mahdollisuuksien tasa-arvo. Kokoomuksen edustajat Sanni Grahn-Laaksonen ja myöhemmin myös Raija Vahasalo painottivat mahdollisuuksien tasa-arvoa kovasti.

Itse olen käyttänyt termejä tasa-arvo ja koulutuksellinen tasa-arvo.

Mitä tarkoittaa sanapari mahdollisuuksien tasa-arvo? Miksi juuri Kokoomuksen edustajat puhuivat mahdollisuuksien tasa-arvosta?

Aloin miettiä, onko mahdollisuuksien tasa-arvo tasa-arvoa ollenkaan?

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille annetaan samat mahdollisuudet opiskella huolimatta siitä, millainen lapsen perhe on tai missäpäin Suomea perhe asuu.

Miksi koulutuksellinen tasa-arvo ei riitä Kokoomukselle?

Nytkin oppilaat voivat hakeutua esim. musiikki- tai liikuntaluokalle tai vaikkapa kuvataidelukioon. Peruskoulu antaa kaikille lapsille mahdollisuuden, olipa lapsi rikkaasta tai köyhästä kodista.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta minulle tulee mieleen kirjailija George Orwellin kuuluisimman lauseen muunnos jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Koulutuksen suhteen Euroopassa on maita, joissa jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on yksityiskouluja rikkaille ja rupukouluja köyhille. Maahanmuuttajat sullotaan tietysti omiin reservaattikouluihinsa.

Toivottavasti Iso-Britannia ja Ruotsi eivät ole koulutuksen suhteen Kokoomuksen mallimaita. Äänestäjien onneksi ainakin Perussuomalaiset kannattavat koulutuksellista tasa-arvoa.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Munalisät käyttöön?

Kuntien kisa opettajista on yltynyt rajuksi. On puute pätevistä miesopettajista sekä erityisopettajista. Myös kunnan maine on ratkaiseva, huonoon kuntaan ei tahdota mennä töihin.

Kunnat niittävät sitä, mitä kylvävät. Huono maine on kuin stigma, joka ei hinkkaamalla irti lähde.

On ilman muuta selvää, että vastavalmistunut opettaja, jolla ei ole vielä muita sitoumuksia, pyrkii töihin hyvään kuntaan. Rehtoreille on tuttua jokakeväinen piiri pieni pyörii leikki, kun uusia opettajia rekrytoidaan. Parhaat kuorivat kerman päältä.

Kukaan opettaja ei halua mennä töihin kuntaan, joka lomauttaa opettajiaan. Jos koulu tarjoaa sijaiselle nollapalkkaa kesäkeskeytyksen ajaksi, sanotaan no thanks, jos se suinkin on mahdollista.

Hesarin jutussa Järvenpään kaupungin perusopetusjohtaja Arja Korhonen kaipaa myös lisää miehiä luokan eteen. Vanha virsi, jolle kukaan ei tee mitään, vaikka miesopettajien huutava puute on ollut tiedossa todella pitkään.

Korhosen mukaan tilanne ei ole vielä niin paha, että kunnat kilpailisivat palkalla.

Kohta on. Viimeiset suuret miesluokanopettajaikäluokat lähtevät aivan pian eläkkeelle. 

Miten sitten suu pannaan?

Opettajankoulutuksen mieskiintiöistä ei näytä tulevan mitään. Pitäisikö kuntien alkaa lirkutella miesmaikkojen perään erikoispalkkaluokilla, munalisillä?

Lisäys: 

Sain juuri tietää, että Järvenpää lomauttaa työntekijöitään.


6.8. Yle

Yhä useampi opettaja selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista onko kunta esimerkiksi lomauttamassa henkilökuntaa. Nuoret opettajat ja sijaiset vaihtavat herkästi koulua jos meno ei miellytä.
Opettajien Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kunnan huono imago karkottaa pätevät hakijat. Luukkaisen mukaan varsinkin nuoret opettajat ja sijaiset äänestävät jaloillaan jos meno ei miellytä.

– Nyt tarkistetaan onko esimerkiksi lomautuksia tulossa tai että palkkaako kunta sijaisen vain varsinaisten työpäivien ajaksi, Luukkainen sanoo.