keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kaksi itsehallintoaluetta Uudellemaalle?

Asun Vantaalla, mökkini on Lapinjärvellä. Molemmat ovat Uuttamaata, mutta ne kumminkin ovat kaksi täysin eri maailmaa.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) ehdottaa Uudellemaalle kahta itsehallintoaluetta yhden sijaan. Näyttää vahvasti siltä, että Suur-Helsinkiä ei saada kasaan, haluja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteen liittämiseen ei ole.

Rauhamäki haluaisi pitää verorahat Uudellamaalla. En usko, että kepulandiassa rahat pysyisivät sen tiukemmin Helsingissä ja Uudellamaalla, vaikka kahteen itsehallintoalueeseen siirryttäisiinkin.

Rauhamäen esittämä jako on selkeä, Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat muodostaisivat toisen, muut kunnat toisen itsehallintoalueen. Lisäisin HSL-itsehallintoalueeseen mukaan myös Tuusulan ja Järvenpään.

Mahdollisessa uudessa HSL-itsehallintoalueessa voitaisiin tiivistää entisestään juuri julkista liikennettä. 

Toinen selkeä yhteistyön paikka voisi olla koulutus, säästettäisiin hallinnosta ja järkeistettäisiin koulutussuunnittelua. Nyt jokainen kunta leikkii ja sählää omalla hiekkalaatikollaan.

Otetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten koulutus. Vantaalla kohta 15 % lapsista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.


Ennuste arvioi, että noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Turvapaikan saaneista puolet tulee Helsingin seudulle ja neljännes Helsinkiin. (HS 29.12.)

Ihmeellistä on myös, että jokaisella kaupungilla on peruskouluissaan omat erilliset opetussuunnitelmansa ja tuntijakonsa.

Ehkä suurin yhteistyön paikka on asuntopolitiikka, jossa nyt jokainen kaupunki häärii omillaan. Helsinki etsii alueeltaan hullun lailla rakennusmaata asuinrakentamiseen, vaikka se on juuri ominut maata Sipoosta. Malmin lentokenttä halutaan kerrostaloja täyteen, kohtaa varmaan joku ehdottaa, että kavennetaanpa hiukan Keskuspuistoa.

Vantaalle on rakennettu vastikään Kehärata, jota reunustavat metsät suorastaan huutavat asuinrakentamisen perään. Junalla pääsee hetkessä Helsinkiin ja lentokentälle ja ympäri mahdollista HSL-itsehallintoaluetta.

Kun oikein tarkkaan kaivellaan, yhteistyön paikkoja löytyy muualtakin, roppakaupalla.

* * *

HS 31.1.


Helsingin kaupungin­hallitusta johtavan Tatu Rauhamäen (kok) mielestä Uudellemaalle pitäisi perustaa kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. Hän pelkää, että muu Suomi käy jatkossa liikaa ”Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla”.

Nyt seuraa se ehdotus, jolle Rauhamäki toivoo myös Espoon tukea: Uusimaa pilkottaisiin kahteen itsehallintoalueeseen. Toisen osan muodostaisivat esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava sekä Sipoo ja toisen osan Uudenmaan loput kunnat.

”Tämä on nyt yritys nousta Helsinki-poterosta ylös. Toivon, että samaa tapahtuu Espoossa ja muuallakin. Vahva itsehallintoalue olisi siedettävä kompromissi vahvan kuntaliitoksen ja löyhän metropolihallinnon välillä.”

Helsingin seudun muodostamalle alueelle voitaisiin ottaa HSL:n jäsenkuntien lisäksi myös Tuusula ja Järvenpää, mikäli ne mukaan haluaisivat, Rauhamäki sanoo.

”Alue ei voi olla liian laaja. Muuten menetetään metropolialueen yhdistävät tekijät.”

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Lidlin muovikasseja ja halpaa punaviiniä

Ei ole varaa ostaa autoa, polttaa pikkusikareita eikä juoda viskiä. (HS 20.12.)

Kannattaa ehdottomasti painaa blogikirjoituksen alla olevaa linkkiä ja lukea Hesarin aamuinen artikkeli. Kirjoitus antaa todella paljon ajattelemisen aihetta.

Helsingin Sanomien köyhyyskysely on laaja, siihen vastasi miltei 10 000 ihmistä. Silti se ei ole tilastollisesti edustava otos suomalaisista, koska vastaajat ovat itse hakeutuneet mukaan HS:n kautta. Huomioitavaa kumminkin on, että  kaikkein rikkaimpien ja köyhien määrä on suurempi kuin tutkimuksissa yleensä.

Suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä. Suurin osa vastaajista ajattelee, ettei meillä varsinaisesti nähdä nälkää. Vastaajat näkevät, ettei köyhä ihminen pysty osallistumaan yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muut ja, että köyhä ihminen elää yhteiskunnan kustannuksella.

Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi. (HS 20.12.)

Hätkähdyttävää on, että usein sekä rikkaat että köyhät ajattelevat, että rikkaat ovat ahneita ja köyhät laiskoja. Näin ajatellaan huolimatta siitä, että sekä rikkaus että köyhyys yhä useammin periytyvät. 

Edes korkeatasoinen ja tasalaatuinen koulutus ei enää tasaa eroja samalla tavalla kuin ennen. Kärjistetysti sanottuna rikkaan lapsesta tulee tuomari tai lääkäri, köyhän lapsesta alipalkattu duunari tai työtön.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari toteaa, että isot kalat näkevät, että yhteiskunta on reilu, ja pienet kalat, että se ei ole. (HS 20.12.)

Päättäjistä suurin osa kuuluu tietenkin yhteiskunnan varakkaampaan puoliskoon. Köyhät, vaikka heitä olisi kuinka paljon, eivät pääse päättämään omista asioistaan.

Alistuneisuudesta köyhän tuntee. Raha on yhteiskunnallista valtaa ja sen puute on vallan puutetta. Köyhyys nujertaa ihmisen kaikilla vallan tasoilla. (HS 20.12.)

Häpeä kuuluu köyhyyteen. Häpeää yritetään peitellä kaikin tavoin.

Leipäjonot pitenevät vuosi vuodelta. Eivät ihmiset turhaan leipäjonoissa seisoskele.

Hesarin artikkeli on paikallaan, tutkimus hyvin tehty, mutta Saaren viittaukset nykyhallituksen politiikkaan ovat hämmentäviä. Leipäjonot ovat edellisten hallitusten aikaansaannoksia. Nykyhallituksen toimien vaikutukset nähdään paljon myöhemmin.

Mutta tässä asiassa Saari on oikeassa, meidän on mietittävä, miten pudonneet saadaan takaisin samaan veneeseen. Ja että systeemi on heille reilu. (HS 20.12.)

Pian meillä on vihaisia nuoria köyhiä.

* * *

HS 20.12. 

Näin rikkaat ajattelevat köyhistä

He ovat nuhjuisia, kyvyttömiä ja laiskoja, kirjoittavat varakkaat HS:n ja tutkijoiden köyhyystutkimuksessa. Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toimissa.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Perussuomalaisten peukalonjälki näkyy

Lokakuun blogikirjoituksessani käsittelin harmaata taloutta ja halllintarekisterejä:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2015/10/talousrikollisuus-kuriin.htm

Tänään hallitus hautasi hallintarekisterit, Perussuomalaisten vaatimuksesta.

* * *

Päivän hauskin tieto löytyi Facebookista - Ville Niinistö (vihr):

Hallintarekisteri kaatui! Tämän eteen tehtiin paljon töitä. Kiitos ihmisille ja medialle, jotka olivat valppaana haastamassa kokoomuksen intressipiirien asiaa voimakkaasti ajanutta valtiovarainministeri Stubbia.

Lopuksi hän toteaa:

Parempien päätösten ja vastuullisuuden puolesta - yleisen hyvän puolesta. Kiitos.

Ville Niinistö otti kunnian itselleen ja puolueelleen, mikä on mielenkiintoista, sillä Vihreät on oppositiossa.

* * * 

Kun kirjoitan tätä, kuuntelen samalla tv-uutisia. Uutisissa valtionvarainministeri Stubb toteaa, että hallintarekisterit kaatuivat osin hänen oman töppäilynsä takia.

Toimittaja kysyi Stubbilta:

Pyrittekö jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana?


Stubb:

Kyllä, totta kai.


* * * 

Nyt, kun osakkeiden hallintarekisterit on haudattu, hallituksen on syytä pureutua kaikin voimin harmaan talouden torjuntaan. Tavallista kansaa on jo useamman hallituskauden ajan kuritettu riittävästi. 

Talousrikolliset kiinni ja vastuuseen.