Maksuton joukkoliikenne HSL-alueelle

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimintatulot v. 2017 (674,2 Meuroa) koostuivat:

- lipputulot 51 %

- jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet 46,5 %

- muut tulot 2,5 %.

Melkein puolet HSL:n tuloista tulee jäsenkuntien kuntaosuuksista.

Pääkaupunkiseudulla jopa eläkeläiset maksavat pientä ryhmää lukuunottamatta itse matkansa. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa kuten Lontoossa yli 60 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset saavat matkustaa maksutta.

Tallinnassa joukkoliikenne on kaupungin asukkaille maksuton. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on muitakin kaupunkeja, joissa joukkoliikenne on käyttäjille maksuton. Matkustajamäärät ovat ovat kasvaneet moninkertaisiksi.

HSL:n kuntaosuudet ovat 313,3 Meuroa, mutta pitää muistaa, etää maksajina on monta kuntaa.

HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo sekä vuoden 2018 alussa mukaan liittyneet Siuntio ja Tuusula. (HSL:n sivut)

Kun Helsinki siirtyy puistokatuihin, yksityisautoilu tukittuu varmasti, mikä ilmeisesti onkin puistokatujen rakentamisen perimmäinen syy. Todennäköisesti, kun puistokadut ovat valmiit, HSL:n on pakko siirtyä maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Helsingin seudun asukasluku kasvaa tulevaisuudessa vääjäämättä merkittävästi, ja Helsingin niemi on kapea. Voi olla, että Helsinki siirtyy jopa tietulleihin, jotta liikennettä saadaan rajoitetuksi.

Maksuton joukkoliikenne HSL-alueella lisää varmasti yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta, koska silloin kaikki pääsevät liikkumaan, vanhukset ja työttömätkin. Verotulot kasvavat aina toimeliaisuuden myötä. Välillisiä säästöjä tulee siitäkin, kun vanhukset eivät makoile nurkissaan tai sairaaloissa.

Isoissa kaupunkikeskittymissä joukkoliikenne on takuuvarmasti toimivampaa ja ekologisempaa kuin yksityisautoilu.

Maksutonta joukkoliikennettä tulee harkita tosissaan. 

Kaupungit hassaavat rahojaan mitä ihmeellisimpiin kohteisiin kuten vaikkapa potilastietojärjestelmä Apottiin. Vantaalla suunnitellaan suuruudenhullua urheilupuisto Elmoa, vaikka kaupungissa on ennestään varmaan Suomen ennätysmäärä urheilupuistoja.

Sitä paitsi maksuton joukkoliikenne on mitä merkittävintä demokratiaa, koska se kuuluu kaikille.

* * *

HS 23.5.

Tallinna rikastui ilmaisella joukkoliikenteellä – nyt Viro haluaa muuttaa koko maan bussilinjat maksuttomiksi

Vuonna 2013 Tallinnan kaupunki päätti aloittaa ilmaisen joukkoliikenteen kaupungin asukkaille. Se oli riski, joka kannatti.

Viiden vuoden aikana noin 35 000 ihmistä on siirtänyt kirjansa muista kunnista Tallinnaan. Uusien veronmaksajien vuoksi Tallinna on tehnyt voittoa ilmaisella joukkoliikenteellä jopa 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Kriitikoiden mielestä maksuttoman joukkoliikenteen menestystarina on tapahtunut ympäryskuntien kustannuksella: Tallinnan uudet verotulot ovat olleet suoraan pois muiden kuntien verotuloista.

Kaupungin ilmaisen joukkoliikenteen pääkehittäjä, Tallinnan kaupungin virkamies Allan Alaküla, haluaa kuitenkin painottaa, että suurin osa uusista veronmaksajista asui kaupungissa jo valmiiksi.

– Eivät ihmiset ole muuttaneet tänne pelkän maksuttoman joukkoliikenteen takia. Kyse on siitä, että ne kaupungin asukkaat, jotka olivat syystä tai toisesta ennen kirjoilla muissa kunnissa, saivat tarpeeksi hyvän syyn siirtää kirjansa tänne, Alaküla sanoo.

Eläkeläisille ja työttömille matkat puoleen hintaan

Minua ärsyttää, kun eläkeläiset ja työttömät maksavat piletistään täyden hinnan HSL-alueella. Monessa sivistysmaassa eläkeläiset saavat matkustaa ilmaiseksi. Kyse on myös täyden päivätyön tehneiden ihmisten kunnioituksesta.

Edestakainen matka Vantaalta Helsinkiin maksaa kympin. Monelle eläkeläiselle kymppi on parin päivän ruokaraha. 

Matkustaminen aktivoi sekä eläkeläisiä ja työttömiä. Teatterimatka Helsinkiin voi virkistää vanhusta ratkaisevalla tavalla. 

Ilman muuta selvää on, että työttömän on saatava matkustaa, kun hän ravaa työpaikkahaastatteluissa. Bussilipun hinta ei voi olla työllistymisen kynnysraha.

Junan tai bussin tyhjä paikka ei tuo HSL:lle yhtään mitään, puolikas lippu sentään jotain.

HSL kiskoo eläkeläisiltä 2.

Kirjoitukseni  HSL kiskoo eläkeläisiltä on herättänyt paljon hienoa keskustelua myös Facebookissa:

https://www.facebook.com/kaiari.lundell/posts/10154360029809709?comment_id=10154366068984709&reply_comment_id=10154366073674709&notif_t=feed_comment&notif_id=1470209926311539

Matkalippujen eläkeläisalennuksia ei tietenkään voida ajatella ahtaasti pelkästään HSL:n näkökulmasta.

Kun eläkeläiset pääsevät liikkeelle, he pysyvät virkeinä ja terveinä, mikä vähentää laitospaikkojen määrää. Sairaat ja huonosti voivat vanhukset vasta subventointia vaativatkin.

Kun eläkeläiset käyttävät muita palveluja, kuten elokuvia, teattereita ja muita kulttuuri- sekä kaupallisia palveluja, kaikenlainen yritteliäisyys ja toimeliaisuus lisääntyy. Kaupungit elävöityvät.

Kun eläkeläiset siirtyvät yksityisautojen käytöstä julkisiin liikennevälineisiin, liikenteen päästöt vähenevät ja ilmanlaatu paranee. Ruuhkat vähenevät.

HSL:n näkulmasta lipputulot pysyvät aisoissa matkustajamäärien lisääntymisen myötä.

Kokonaisuudessa välilliset vaikutukset voivat olla hyvinkin myönteisiä, myös taloudellisesti.

On hyvin mielenkiintoista, miksi muualla on pystytty tekemään aivan toisenlaisia ratkaisuja kuin HSL-alueella. Ulkomailta löytyy hienoja esimerkkejä, Suomessa VR ja Finnair ja monet bussifirmat toimivat toisin kuin HSL.

Seniori 365 Hyvinvointia koko vuodeksi - matkailuedut

Suomessa aivan liian usein ajatellaan ja tehdään ratkaisuja sen yhden ja oman sektorin näkökulmasta ajattelematta sen kummemmin kokonaisuutta. Voidaan puhua jopa puusilmäisyydestä.

Tunnen hyvin koulutussektorin, joka on ollut kovassa säästökierteessä vuodesta toiseen hallituskoalitioista huolimatta. Sieltä otetut säästöt esim. erityisopetuksesta tulevat yhteiskunnalle aina myöhemmin moninkertaisesti maksettaviksi.

Facebook-keskusteluketjussa vaadittiin arvokeskustelua päättävien HSL-alueen kuntien valtuustoissa.

Keskustella pitää.

HSL kiskoo eläkeläisiltä

Ensimmäinen varsinainen eläkepäivä, ei vielä tunnu missään, kuin kesälomaansa viettäisi. Mutta katsotaan, miltä tuntuu, kun ensimmäinen koulupäivä koittaa. Voi olla, että silloin kaipaan takaisin kouluun ja opetushommiin.

Työeläkekortti on kiva, koska sillä saa alennuksia. Ainoa asia, joka todella jurppii on, että suurin osa eläkeläisistä ei saa mitään alennuksia HSL:n liikenteessä Pääkaupunkiseudulla.

Tähän on tultava muutos! 

On moukkamaista ja sivistymätöntä, kun eläkeläiset eivät saa matkustaa bussissa tai ratikassa puoleen hintaan. Monessa maassa eläkeläiset saavat matkustaa täysin ilmaiseksi.

Meillä on paljon oikeasti köyhiä eläkeläisiä, jotka eivät voi matkustaa esim. Vantaalta Helsinkiin, kun edestakaiseen matkaan kuluu päivän ruokaraha. Nyt kaikki eläkeläiset eivät ole oikeutettuja HSL:n alennukseen.

Kaikkien eläkeläisten pitäisi saada matkustaa puoleen hintaan. Takuueläkkeellä elävien pitäisi saada matkustaa täysin ilmaiseksi.

Loppujen lopuksi HSL:ltä ei vaadita mitään muuta kuin hyvää tahtoa. Yleensä busseissa ja ratikoissa on hyvin tilaa.

https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/alennusliput/elakelaiset

Toritapahtumissa olen keskustellut monen pienituloisen eläkeläisen kanssa, olen kuunnellut monia sydäntä särkeviä tarinoita. Moni mummo tai vaari jonottaa ruokakassia säännöllisesti leipäjonoissa. Ei niin saa olla.

Oma eläkkeeni on riittävä, koska olen täysin palvellut kunnan virkamies, emeritus luokanopettaja.

Kaksi itsehallintoaluetta Uudellemaalle?

Asun Vantaalla, mökkini on Lapinjärvellä. Molemmat ovat Uuttamaata, mutta ne kumminkin ovat kaksi täysin eri maailmaa.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) ehdottaa Uudellemaalle kahta itsehallintoaluetta yhden sijaan. Näyttää vahvasti siltä, että Suur-Helsinkiä ei saada kasaan, haluja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteen liittämiseen ei ole.

Rauhamäki haluaisi pitää verorahat Uudellamaalla. En usko, että kepulandiassa rahat pysyisivät sen tiukemmin Helsingissä ja Uudellamaalla, vaikka kahteen itsehallintoalueeseen siirryttäisiinkin.

Rauhamäen esittämä jako on selkeä, Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat muodostaisivat toisen, muut kunnat toisen itsehallintoalueen. Lisäisin HSL-itsehallintoalueeseen mukaan myös Tuusulan ja Järvenpään.

Mahdollisessa uudessa HSL-itsehallintoalueessa voitaisiin tiivistää entisestään juuri julkista liikennettä. 

Toinen selkeä yhteistyön paikka voisi olla koulutus, säästettäisiin hallinnosta ja järkeistettäisiin koulutussuunnittelua. Nyt jokainen kunta leikkii ja sählää omalla hiekkalaatikollaan.

Otetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten koulutus. Vantaalla kohta 15 % lapsista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Lähes joka neljännellä helsinkiläisellä on pian ulkomainen äidinkieli

Ennuste arvioi, että noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Turvapaikan saaneista puolet tulee Helsingin seudulle ja neljännes Helsinkiin. (HS 29.12.)

Ihmeellistä on myös, että jokaisella kaupungilla on peruskouluissaan omat erilliset opetussuunnitelmansa ja tuntijakonsa.

Ehkä suurin yhteistyön paikka on asuntopolitiikka, jossa nyt jokainen kaupunki häärii omillaan. Helsinki etsii alueeltaan hullun lailla rakennusmaata asuinrakentamiseen, vaikka se on juuri ominut maata Sipoosta. Malmin lentokenttä halutaan kerrostaloja täyteen, kohtaa varmaan joku ehdottaa, että kavennetaanpa hiukan Keskuspuistoa.

Vantaalle on rakennettu vastikään Kehärata, jota reunustavat metsät suorastaan huutavat asuinrakentamisen perään. Junalla pääsee hetkessä Helsinkiin ja lentokentälle ja ympäri mahdollista HSL-itsehallintoaluetta.

Kun oikein tarkkaan kaivellaan, yhteistyön paikkoja löytyy muualtakin, roppakaupalla.

* * *

HS 31.1.

Helsingin ykköspoliitikon pelko: Helsinki ja Uusimaa elättävät jatkossa liikaa muuta Suomea

Helsingin kaupungin­hallitusta johtavan Tatu Rauhamäen (kok) mielestä Uudellemaalle pitäisi perustaa kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. Hän pelkää, että muu Suomi käy jatkossa liikaa ”Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla”.

Nyt seuraa se ehdotus, jolle Rauhamäki toivoo myös Espoon tukea: Uusimaa pilkottaisiin kahteen itsehallintoalueeseen. Toisen osan muodostaisivat esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava sekä Sipoo ja toisen osan Uudenmaan loput kunnat.

”Tämä on nyt yritys nousta Helsinki-poterosta ylös. Toivon, että samaa tapahtuu Espoossa ja muuallakin. Vahva itsehallintoalue olisi siedettävä kompromissi vahvan kuntaliitoksen ja löyhän metropolihallinnon välillä.”

Helsingin seudun muodostamalle alueelle voitaisiin ottaa HSL:n jäsenkuntien lisäksi myös Tuusula ja Järvenpää, mikäli ne mukaan haluaisivat, Rauhamäki sanoo.

”Alue ei voi olla liian laaja. Muuten menetetään metropolialueen yhdistävät tekijät.”