Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perussuomalaisten koulutuspoliittinen ohjelma 2018. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perussuomalaisten koulutuspoliittinen ohjelma 2018. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Peruskoulun rahoitus on turvattava

Kuva Matti Matikainen

Unohdin laittaa PS-lehden haastatteluun perustuvan kouluaiheisen artikkelin blogiini. Puhelinhaastattelut eivät ole niitä helpoimpia, kun ei haastattelun aikana näe edes haastattelijaa, mutta mielestäni toimittaja Ilkka Janhunen löysi haastattelusta ydinsanomani.

Lisään tekstiin sulkuihin pari tarkennusta, joita en puhelimessa saanut riittävän hyvin kiteytettyä.

* * *

PS-lehti lokakuu 2018


Pitkän linjan opettaja, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Kai-Ari Lundell Vantaalta näkee suomalaisen peruskoulun edelleen kilpailukykyisenä, mutta on huolissaan vuosikymmenen aikana tapahtuneesta suunnan laskusta. 

– Peruskoulun rahoitus on turvattava, jos koulun rapautuminen halutaan pysäyttää. 

Perussuomalaiset julkaisi äskettäin kattavan Koulutuspoliittisen ohjelman 2018, jossa esitetään uudistuksia suomalaisen koulutuksen kaikilla tasoilla. Ohjelman tarkoituksena on palvella elinikäisen oppimisen päämäärää. 

Pitkän linjan opettaja, Vuoden luokanopettajaksi 2013 valittu Kai-Ari Lundell Vantaalta näkee suomalaisen peruskoulun edelleen kilpailukykyisenä, mutta hän on huolissaan tuloksien suunnan laskusta viime vuosina. 

Lundell valmistui opettajaksi jo vuonna 1980 ja on siitä saakka toiminut opettajana, enimmäkseen Vantaalla, mutta myös pari vuotta Helsingissä. 

- Laajassa kuvassa voidaan sanoa, että peruskoulu on meillä edelleen hyvä, tasa-arvoinen järjestelmä, joka on vuosikymmenien aikana nostanut suomalaisten sivistystasoa. Keskeistä ovat tietenkin oppimistulokset, jotka olivat noususuunnassa vielä vuoteen 2006 saakka. Sen jälkeen suunta on valitettavasti kääntynyt alaspäin, Lundell sanoo. 

Oppilaiden keskittyminen on herpaantunut 

Kansainvälisessä oppimisvalmiuksia ja taitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa Suomi sijoittui kärkisijoille vielä 2000-luvun alussa, mutta nykyisin tulokset ovat heikentyneet. Lundell on työssään nähnyt, kuinka yhä useamman lapsen ja nuoren ongelmana on keskittymiskyvyn puute. 

- Keskittyminen oppitunnilla on nyt selvästi heikompaa kuin vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Tätä asiaa ei ole kunnolla tutkittu, mistä se johtuu. Yhtenä syynä lienee kännyköiden yleistyminen ja erilaisten pelien pelaaminen, mutta myös lapsen kotitaustalla on aina merkitystä.

- Myös oppimiskäsitys on muuttunut inklusiivisuuden vaatimuksen yhteydessä. Erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat, eli erityisoppilaat opiskelevat nykyään usein yleisopetuksen ryhmissä, joka on omiaan lisäämään opetustilanteen haasteita, Lundell sanoo. 

Yksi koulujen ongelma on tänä päivänä sisäilmasairaudet, jotka ovat seurausta kou- lurakennusten huonosta kunnosta. 

- Uusia opetustiloja tarvitaan rutkasti lisää koko Suomessa, homekouluja olisi yksinkertaisesti purettava. Koko Suomessa tapellaan tilaongelmien kanssa, ja sisäilmasairaudet lisääntyvät koko ajan. 

Erityisoppilaille paras vaihtoehto opiskella omalla luokalla 

Koulut saavat nykyään pitkälti itse määritellä erityisopetuksen järjestämisen. Perussuomalaiset esittää erityisoppilaiden tukemista siten, että heille järjestetään tulevaisuudessa hyvää opetusta erillisissä luokissa. Lundell pitää esitystä tervetulleena avauksena. 

- Ei siinä olekaan järkeä, että yleisluokan sisällä on erityisluokka. Jos erityisoppilaita on luokalla, silloin siellä pitäisi olla pysyvästi myös erityisopettaja. 

- Erityisoppilaille paras vaihtoehto onkin 8-10 oppilaan erityisluokka, jolloin myös opetus olisi tehokkaampaa ja opettajalla olisi aikaa keskittyä yksittäisen oppilaan opettamiseen, tällöin luokassa tulisi olla samalla myös koulunkäyntiavustaja. 

(Pitää muistaa, että erityisoppilaat eivät ole homogeeninen ryhmä. Oppimisvaikeuksia on niin monenlaisia, joillakin oppilailla voi olla vahvoja käyttäytymishäiriöitä. Toisaalta on myös hyvin hiljaisia, aistiyliherkkiä lapsia, jotka kärsivät kovasti hälystä tai metelistä. Yksikin käyttäytymishäiröinen lapsi voi laittaa luokan toiminnan mullin mallin. Kaivataan myös erikoistuneita erityisluokkia. Joillekin erityisoppilaille iso normiluokka sopii kyllä.)

Lundell näkee uudistukset tarpeellisina, mutta niiden toteutumiseksi olisi myös tulevalla vaalikaudella ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin. Viime kädessä kysymys on aina rahasta, eli käytännössä siitä, millä summalla yksittäiset koulut voivat järjestää opetuksen. 

- Peruskoulun rahoitusta on heikennetty vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat olleet hallituksessa. Kunnollinen rahoitus onkin välttämätöntä turvata tulevaisuudessa. Muuten uhkana on koulutuksen ja sen tulosten 
suora rapautuminen.

- Konkreettisesti kysymys on esimerkiksi opettajien määrästä ja käytettävissä olevista opetustiloista, joiden puitteissa opetusryhmien koko muodostuu. Kaikkien näiden organisoiminen on rahasta kiinni, Lundell sanoo. 

24 oppilaan enimmäisryhmä pitäisi kirjata lakiin 

Opetusryhmien koosta ei säädetä suoraan laissa, vaan ryhmät muodostetaan kouluissa tapauskohtaisesti. Perussuomalaiset esittää opetusryhmien pienentämistä siten, että luokilla 1-4 tulee pyrkiä 18 oppilaan ja myöhemmillä luokilla 24 oppilaan enimmäiskokoon. Liian suurissa ryhmissä yksilöllinen ohjaus jää vähäiseksi, koulurauhan ylläpito on vaikeaa, oppimistavoitteiden saavuttaminen kärsii ja opettajat uupuvat. 

Lundellin mielestä alaluokilla paras olisi mahdollisimman pieni luokkakoko, jolloin alimmilla luokilla olisi enintään 18 oppilasta. Lundell esittää 18 ja 24 oppilaan ryhmien enimmäismäärien kirjaamista lakiin riippuen luokkatasosta. 

- Se olisi selkein vaihtoehto, koska kaikki kunnat eivät tottele suosituksia. Opettajalle olisi tämän kokoisessa ryhmässä riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle ja myös henkilökohtainen tuki olisi tehokkaampaa. 

Perusopetuslain mukaan oppilaille on oltava tarjolla kolmiportainen tuki mahdollisissa oppimisen ongelmatilanteissa. Lundellin mukaan resurssien puute näkyy nyt ongelmina tukiopetuksen järjestämisen toimeenpanossa. 

- Tietyille oppilaille apua pitäisi tulla selkeästi enemmän. Nykytilanne ei vain toimi, ja varsinkin isoissa kouluissa tukiopetus ei ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Tukiopetuksen pitäisi olla tarpeen vaatiessa hyvinkin laaja-alaista ja se edellyttäisi erityisopettajien läsnäoloa, heitä ei ole tällä hetkellä kouluissa riittävästi. 

Äidinkieli ja kirjallisuus omiksi oppiaineikseen 

Lundell kertoo pitäneensä koko uransa aikana huolen siitä, että kun hänen oppilaansa lähtevät yläkouluun, oppilaat osaavat kaikki keskeiset perusasiat, kuten sanaluokat, kertotaulun tai vaikka Euroopan kaupungit. 

- Yläkoulussa näitä asioita ei enää pitäisi joutua kertaamaan, muuten opiskelusta menee tehot. 

Laajemmassa katsannossa Lundell on huolissaan joidenkin suomalaisten oppilaiden lukutaidosta. 

- Jos ei ymmärrä lukemaansa, ei elämässä pärjää eikä koulussakaan voi päästä eteenpäin. Olen yllättynyt siitä, että vielä peruskoulun jälkeen on olemassa lapsia, jotka eivät kunnolla ymmärrä lukemaansa, eikä sitä voi hyväksyä. 

Lundell esittää parannuksena, että lukemisen parantamiseksi äidinkieli jaettaisiin kahtia - kirjallisuus omaksi oppiaineekseen ja muu äidinkieli kielioppeineen jäisi omaksi oppiaineeseen. 

(Tämän kohdan selitin huonosti. Olen esittänyt, että oppiaine äidinkieli jaettaisiin kahtia tai sitten äidinkielestä voitaisiin antaa kaksi arvosanaa. 1. Äidinkieli, johon kuuluisivat kielioppi, oikeinkirjoitus ja monet tekniset äidinkielen alueet. 2. Kirjallisuus, johon kuuluisivat kirjallisuus, luova kirjoittaminen, draama ja muut luovat osiot. Jos kirjallisuudesta annettaisiin oma arvosana, korostettaisiin silloin lukemisen merkitystä. Muutenkin olisi syytä siirtyä 4. luokalta eteenpäin selkeään ja yhtenäiseen numeroarvosteluun.)

- Lukeminen on ehdottomasti aina tehokkaampaa kirjasta kuin tabletilta. Peruskoulussa pitäisikin rohkeammin luetuttaa oppilaita. Minulla itselläni on aina luokassa pulpettikirjoja, joita tarjoan oppilaalle sen jälkeen kun oppilas on saanut tehtävän valmiiksi. 

Vantaalla pian jo joka neljäs lapsi on maahanmuuttajataustainen 

Suomi on viime vuosina monikulttuuristunut, ja se näkyy myös koululuokissa. Tietyissä isoissa kaupungeissa, kuten Vantaalla, luokkiin kasautuu maahanmuuttajalapsia, jotka tuovat omat haasteensa opetustyöhön. 

- Meillä Vantaalla jo 21 prosenttia, eli pian lähes joka neljäs lapsi, on maahanmuuttajataustainen. Suurimman osan heistä kyllä pystyy ottamaan mukaan opetukseen, kunhan tarjolla on tarvittaessa erityistä tukea esimerkiksi kielivaikeuksien vuoksi. 

Perussuomalaiset esittää, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita olisi pyrittävä hajauttamaan eri kouluihin. Lundellin mukaan esitys olisikin toimiva ratkaisu maa- hanmuuttajalasten kieliongelmiin. 

- Elleivät lapset tule suoraan maasta, jossa on ollut sotatila, lapset sinänsä kyllä sopeutuvat nopeasti ympäristöönsä. Kieliongelmat ovat yleensä maahanmuuttajalasten suurin haaste, joten uuden oppimisessa ympäristöllä on suuri merkitys.

- Maahanmuuttajalasten hajasijoittaminen eri kouluihin on kuitenkin hankalaa varsinkin maaseudulla, jossa kouluja ja opettajia on vähemmän, eli tässäkin asiassa tarvittaisiin uusia opetustiloja, lisää opettajia ja rahaa, Lundell sanoo. 

(Esim. Vantaalla, kun lapsi muuttaa maahan ja tulee kouluun, pääsee hän ensin vuodeksi ns. vastaanottoluokkkaan, jossa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Hyvä olisi, että vastaanottoluokalla oltaisiin kaksi vuotta. Suurin osa maahanmuuttajataustaisista kouluun tulevista lapsista oon jo syntynyt Suomessa, heille tärkeää olisi mennä päiväkotiin, jotta eriytymistä ei tapahtuisi.)

Maksuttomasta kouluruokailusta pidettävä kiinni 

Lundell jakaa kiitosta nykypäivän koululaisten vanhemmille. 

- Suurin osa lasten vanhemmista huolehtii hyvin lasten koulunkäynnistä. Yleisesti ottaen vanhemmat välittävät lasten oppimisesta ja lapset pyritään huoltamaan hyvin kouluun. Toki poikkeuksiakin on. 

Peruskoulun keskeinen vahvuus on Lundellin mukaan siinä, että se tasoittaa lasten taustojen välisiä eroja. Myös vähävaraisten perheiden lapsilla on kaikki mahdollisuudet pärjätä elämässä, jos oppilaalla on intoa opiskella ja läheiset tukevat oppimista. 

- Lapsiperheköyhyys näkyy silti edelleen peruskoulussa, joskaan ei enää niin suuresti kuin ennen. Kyse voi olla vaikka lapsen päällä olevista risaisista vaatteista tai siitä, että lapsi tulee kouluun nälkäisenä. Tässä suhteessa kouluruokailu on lapselle tärkeä etu. Kaikilla lapsilla tulee olla samat mahdollisuudet koulu- ympäristössä, Lundell sanoo. 

Suomessa kaikille oppilaille tarjotaan päivittäin lämmin ateria koulussa. Maailman mittakaavassa järjestely on melko harvinainen. 

- Maksuttomasta koulu- ruokailusta on pidettävä kiinni jatkossakin ja huolehdittava, että se on korkeatasoista. Valitettavasti tosiasia on, että kaikki lapset eivät saa viikon- loppuisin kotona kunnolla syödäkseen. Olemme koulussa huomioineet tämän siten, että maanantaisin tarjolla on hieman tukevampaa ruokaa ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Lundell sanoo. 

Pahimmissa kiusaamistapauksissa kiusaajan vaihdettava koulua 

Perussuomalaiset esittää, että koulukiusaamiseen on puututtava nyt paljon aiempaa terävämmin. Jos kiusaamista ei saada loppumaan, kiusaajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun. Lisäksi kuntiin tulisi nimittää koulurauha-asiamiehet, joiden tehtävänä on neuvoa kouluja kiusaamiseen ja koulurauhaan liittyvissä asioissa sekä ratkoa kiusaamistapauksia.

Lundellin mukaan neljä viidestä kiusaamistapauksesta on ratkaistavissa nykyisillä keinoilla, mutta uusia ratkaisumalleja tarvittaisiin vakavimpiin tapauksiin. 

- Suurimman osan kiusaamisesta saa edelleen loppumaan koulussa yksinkertaisesti sillä, että opettaja puuttuu asiaan. Mutta jos kiusaaminen tapahtuu netissä, pihoilla tai muuten koulun toimivallan ulkopuolella, koulun keinot ovat vähissä. 

- Tietty osa kiusaamistapauksista on sitten sellaisia, jotka eivät ratkea oikein millään. Tämän ryhmän kohdalla oikea ratkaisu olisi se, että kiusaaja siirretään pois koulusta, jos mikään muu ei auta. Pahimmissa kiusaamistapauksissa on aina tehtävä rikosilmoitus. Vaikka alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, heillä on silti vahingonkorvausvastuu.

Yhdessä tekeminen nostaa koulussa viihtyvyyttä 

Poikien kiusaaminen on Lundellin mukaan näkyvämpää kuin tyttöjen kohdalla, jossa kyse voi olla erityisesti ryhmästä poissulkemisesta. 

Perusopetuksen on tapahduttava yhteistyössä kodin ja koulun välillä, ja tämä pätee Lundellin mukaan myös koulukiusaamisen ehkäisemisessä. 

- On tärkeää ymmärtää, että kiusaamisen torjuminen vaa- tii yhteistyötä kodin ja koulun kanssa. Vanhempien pitää tietää, mitä koulussa tapahtuu. 

Lundell on työssään havainnut, että kiusaamista voi ehkäistä ja kouluviihtyvyyttä parantaa myös muilla keinoilla: keskeistä on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyyden korostaminen. 

- Yhdessä tekeminen, opintoretket ja muu yhteisten projektien tekeminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Kun koulussa tehdään pienempiä ryhmätöitä, olen huolehtinut siitä, että oppilaat eivät saa itse valita omaa ryhmäänsä, jolloin on pakko tulla toimeen muiden kanssa. Taustalla on muitakin kasvatuksellisia näkökohtia, sillä ei aikuisenakaan saa yleensä valita omia työtovereitaan, Lundell sanoo. 

(Kaikkea ei voida yhdessä artikkelissa käsitellä. Suuri ongelma on, että yhteiskunnastamme on tulossa luokkayhteiskunta. Osa perheistä on syrjäytynyt, mikä tietenkin näkyy koulussa. Syrjäytyminen on niin vahvaa, että peruskoulu ei pysty enää tasoittamaan eroja kuten ennen. Kammottavinta on, että syrjäytyminen on alkanut periytyä. Varsinkin osa pojista on pudonnut kyydistä. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan järeitä keinoja.)

Teksti Ilkka Janhunen, kuva Matti Matikainen  

torstai 10. tammikuuta 2019

Perussuomalaisten kiusaamisen ehkäisyohjelma


MOT:n kiusaamisartikkeli (8.1.) kirvoitti laajan keskustelun koulukiusaamisesta sekä mediassa että somessa. Perussuomalaiset tarjoaa Koulutuspoliittisessa ohjelmassaan eväitä kiusaamisen ehkäisyyn. Kannattaa lukea Koulutuspoliittinen ohjelma kokonaisuudessaan. 

Listaan alle ehdotuksiamme koulukiusaamisen ehkäisyyn. Kommentoin alle jokaista kohtaa.

1. Pääasiallinen kasvatusvastuu on vanhemmilla

Lasten kasvatuksessa kodin merkitys on suuri. Koulun pääasiallinen tehtävä on opettaa lapsia, sivistää heitä. Koulu kyllä kantaa kortensa kekoon lasten kasvatuksessa, pääasiassa lapset kasvatetaan yhteisöllisyyteen. Lasten on opittava tulemaan toimeen toistensa kanssa.

Koulu pystyy jossain määrin korjaaviin toimiin, jos lapsella on ongelmia käytöksessään tai ei pärjää muiden lasten kanssa, mutta silloin koululle ja opettajille on eväitä tai resursseja, joita listaan alle.

2. Pienemmät luokka- ja ryhmäkoot

Tavoitteemme on, että peruskoulussa luokilla 1-4 olisi maksimissaan 18 oppilasta ja luokilla 4-9 24 oppilasta. Selvää on, kun luokka ei ole valtaisa, opettajalla on aikaa kaikille lapsille. 

Inkluusio eli erityisoppilaan sijoittaminen normiluokkaan ei kaikilta lapsilta onnistu. Oppilaalla voi olla niin suuria oppimis- tai tarkkaavaisuusvaikeuksia, että silloin tarvitaan pienluokkaa ja osaavan erityisopettajan jatkuvaa tukea. Joillain oppilailla voi olla myös käyttäytymishäiriöitä, pienluokissa erityisopettajien tukena on koulunkäyntiavustajia, joita normiluokissa ei juuri ole.

3. Opettajien auktoriteetti ylläpitää järjestystä palautetaan

Auktoriteettiä ei saa sekoittaa autoritäärisyyteen. Auktoriteetti tarkoittaa vaikutusvaltaa, kun taas autoritäärisyys tarkoittaa epädemokraattista johtajuutta, joka ei ole enää tätä päivää. 

Tietenkin aikuisella opettajalla pitää olla vaikutusvaltaa oppilaisiin nähden. Vaikutusvaltaa pitää käyttää oikein lapsen hyväksi. Kaikilla opettajilla ei ole sisäsyntyistä auktoriteettiä, vaan se tulee ajan ja kokemuksen myötä.

Kannattaa perehtyä myös Perusopetuslakiin kokonaisuudessaan. Erityisesti kannattaa tutustua seuraaviin kohtiin:

a. oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön - luku 7, pykälä 29
b. oppilaan velvollisuudet - luku 7, pykälä 35
c. kurinpito - luku 7, pykälä 36

Järjestyksen pitoon opettajille on annettu selkeät ohjeet. Tarpeen vaatiessa opettajalla on oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita tai tarkastaa oppilaan tavarat. Opettajaurani aikana en usein ole joutunut edellä mainittuihin toimenpiteisiin.

4. Puhelimien käyttökielto oppitunneilla

Joissakin maissa kuten Ranskassa kouluissa on jo kännykkäkielto. Suomessa puhelimia käytetään opetuksessa. Tavoite on luvaton kännykän käytön kieltäminen. Jos puhelinta ei oppimisessa tarvita, kännykkä pidetään repun taskussa. Joissain luokissa puhelimet kerätään koulupäivän alussa kännykkälokerikkoon. 

Välitunneilla ei puhelimia tarvita, paras olisi, että lapset menisivät ulos leikkimään raittiiseen ulkoilmaan. 

Olen vain kerran joutunut ottamaan oppilaalta puhelimen pois, kun hän häiritsi tahallaan opetusta soittamalla musiikkia kovaäänisesti.

5. Maahanmuuttajalapsille kielenopetuksesta ja koulukelpoisuudesta on huolehdittava eriytetysti

Kun suomea taitamaton lapsi tulee kouluun, hänelle on tarjottava paikka vastaanottoluokkaan, jossa hänelle opetetaan suomen kieltä. Kotikaupungissani Vantaalla ko. luokassa ollaan vuoden, mutta mielestäni kaksi vuotta olisi sopiva aika. Kun maahanmuuttajalapsi siirretään normiluokkaan, oppilas saa vielä pitkään laaja-alaisen erityisopettajan tukea.

Vantaalla maahanmuuttajataustaisten määrä hipoo jo 25 prosenttia, joten täydelliseen tukeen ei yksinkertaisesti ole varaa. Joskus maahanmuuttajalapsi on jouduttu sijoittamaan suoraan normiluokkaan, siellä hän sitten istuu luokassa ymmärtämättä juuri yhtään mitään.  Silloin opettaja on ihmeissään.

Suurin osa vieraskielisistä lapsista on maahanmuuttajataustaisia, joten he aloittavat koulunsa suoraan normiluokassa, koska he osaavat jo suomea. Osa heistä on jo syntynyt Suomessa.

6. Koulurauha-asiamies ratkomaan kiusaamistapauksia

Koulu pystyy yhteistyössä kotien ja muiden tahojen kanssa ratkomaan suurimman osan kiusaamistapauksista, mutta joskus kiusaamista ei saada loppumaan, vaikka kuinka osallistutaan KivaKoulu-ohjelmiin ja panostetaan yhteisöllisyyteen. 

Pahin tilanne on, kun kodeista ei tule apua. Joskus voi olla niin, että kiusatun ja kiusaajan vanhemmat ovat riitautuneet, silloin olla pattitilanteessa.

Ratkaisuksi Perussuomalaiset esittää koulun ulkopuolista neutraalia koulurauha-asiamiestä. Ajattelen niin, että koulutukseltaan hän olisi juristi. Ainakin isoimmilla kunnilla olisi varaa palkata koulurauha-asiamies, pienemmät kunnat voisivat tehdä keskenään yhteistyötä.

7. Jos mikään ei auta, kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu

Yleisen oikeustajun mukaan ei ole mitään järkeä, että syytön vaihtaa koulua, vaikka joskus kiusaamistapaukset voivatkin olla kompleksisia. Urani aikana muistaakseni koulustani on yksi kiusattu muutti toiseen lähikouluun, minkä koin todellisena vääryytenä. Maalla koulun vaihtaminen on ongelmallista pitkien matkojen takia.

* * *

Omia havaintoja kokemukseni myötä:

Koulu on yhteisöllinen paikka, kaikkien on tultava toimeen toistensa kanssa, samoja sääntöjä on noudatettava. Kun yksittäinen opettaja panostaa iloiseen yhdessäoloon ja opetukseen, kiusaamista esiintyy todennäköisesti vähän.

Kouluissa pitää olla selkeät kiusaamisenesto-ohjelmat, joissa on selkeät mallit, kuinka toimitaan, jos kiusaamista esiintyy. Ennaltaehkäisy on oleellista joka tasolla. Jotkut koulut käyttävät KivaKoulu-ohjelmaa, omassa koulussani käytettiin myös LionsQuest-ohjelmaa. 

Itse käytin Leijona-ohjelmaa melko säännöllisesti, Leijona-tunneilla oppilaat tutustuivat toisiinsa, tehtiin paljon erilaisia ryhmäytymisleikkejä. Ryhmät tehtiin arvalla, ryhmän rooleja vaihdettiin.

Velttoilulla ja silmien ummistamisella kiusaaminen ei lopu.

Lopuksi toivottavasti kukaan reksi ei koskaan sano, että meillä ei kiusaamista tapahdu, koska meillä on nollatoleranssi. Kun lapsia on paljon koolla, kiusaamista esintyy enemmän tai vähemmän, koulun pitää tietenkin karsia kiusaaminen minimiin.

Ongelma on, että osa kiusaamisesta tapahtuu koulun ulkopuolella, kotipihoilla, harrastuspiireissä tai netissä. Koulun suora toimivalta ei ulotu koulun ulkopuolelle, joten valistus on kova sana koulussa yhä edelleen.

Raaimmat kiusaamis- ja väkivaltatapaukset ovat aina poliisiasoita.

* * *

Olen päässyt vaikuttamaan puolueen Koulutuspoliittiseen ohjelmaan peruskoulun osalta sekä v. 2015 että 2018.

Olen myös Opetushallituksen OPH:n johtokunnan varajäsen. Puheenjohtajan paikka on meillä, OPH:ssa nuijaa heiluttaa kokenut ja osaava ja muutenkin mukava mies, Kari Salminen.

torstai 20. joulukuuta 2018

Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä


Kirjoitin Vantaan Sanomiin mielipiteen koulukiusaamisesta. Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että kaikille lapsille on taattava turvallinen koulupolku. 
Ketään ei saa kiusata.
Koulu ratkoo suurimman osan kiusaamistapauksista, mutta aina siihen ei hyvästä yrityksestä huolimatta pystytä. Siksi Perussuomalaiset esittää Koulutuspoliittisessa ohjelmassaan, että kuntiin palkattaisiin neutraaleja koulurauha-asiamiehiä.
* * *
19.12. Vantaan Sanomat Mielipide
Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä
Koulukiusaamisen takia monen lapsen koulunkäynti häiriintyy, kun lapsi alkaa voida pahoin. Kiusaaminen murentaa pahasti itsetuntoa ja voi jättää pysyvät arvet loppuelämän ajaksi.
Suurin osa kiusaamistapauksista ratkotaan kouluissa yhteisvoimin, mutta aina kiusaamista ei saada loppumaan. Joskus kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, mikä on yleisen oikeustajun vastaista. Mieluummin kiusaajan on vaihdettava koulua kuin kiusatun.
Kiusaamiseen on puututtava paljon aiempaa terävämmin.
Yksi ratkaisu on, että kuntiin palkataan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä, joihin kiusatun vanhemmat voisivat ottaa yhteyttä, kun mikään muu ei ole auttanut ja kiusaaminen jatkuu. Koulurauha-asiamiehet voisivat olla puolueettomia asiaan perehtyneitä juristeja ja täysin irti kunnan kouluorganisaatiosta.
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulupolkuun.
Kai-Ari Lundell
luokanopettaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (ps.)

perjantai 28. syyskuuta 2018

Perussuomalaisten Koulutuspolitiikka 2018


Perussuomalaisten uusi Koulutuspolitiittinen ohjelma 2018 on nyt luettavissa kokonaisuudessaan puolueen sivuilta:

Perussuomalainen Koulutuspolitiikka 2018

Julkisuudessa  ohjelmaa ei ole käsitelty kokonaisuutena, vaan ohjelmasta on nostettu esiin yksittäisiä irtopaloja. Toimittajat tietenkin tekevät työtään, miten haluavat. Ei siinä mitään.

Toivoisin, että ihmiset lukisivat koko ohjelman. Koska kaikki eivät sitä tee, laitoin alle muutamia oleellisia osia.

Koulutuksen rapautuminen on pysäytettävä, resursseja on lisättävä. On huolehdittava, että oppilaat myös oppivat. Nyt tilanne on sellainen, että yläkoulun jälkeen oppilailla on suuria ongelmia lukemisen ymmärtämisessä tai ei hallita edes peruslaskuja. 

Haluamme, että peruskouluissa on selkeät ryhmäkokojen ylärajat. Nyt normiluokissa, joissa ei ole erityisoppilaita, ei ole ylärajaa. Joissakin kunnissa on härskisti nostettu luokkakokoa. Ehdotamme, että luokilla 1-4 tulee pyrkiä 18 oppilaan ja myöhemmillä luokilla 24 oppilaan enimmäiskokoon.

Kaikkien erityisoppilaiden integroiminen normiluokkiin ei ole onnistunut, vaan heille on tarvittaessa järjestettävä omaa erityisopetusta pienryhmissä. Julkinen heittellejättö on lopetettava. Painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin toimiin. 

Korostamme vahvasti koulurauhaa, kiusaaminen on saatava loppumaan. Opettajien auktoriteetti järjestyksen ylläpitoon on palautettava. Kiusaaminen on saatava loppumaan. Koska joissain tapauksissa koulu ei pysty kiusaamista lopettaa, tarvitaan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä ongelmien ratkomiseen. Siirretään mieluummin kiusaaja toiseen kouluun kuin kiusattu.

Lähikoulut on säilytettävä kuten riittävän tiivis lukioverkkokin. Koulujen sisäilmaongelmat on saatava kuntoon. Homekoulut nurin ja niissä opiskelleet oppilaat on saatava terveisiin väistökouluihin. On rakennettava erityispuhtaita kouluja pahoista sisäilmaongelmista kärsiville.

Olemme hyvin huolissamme syrjäytyneiden nuorten määrän kasvusta. Ammattikouluissa on lähiopetuksen määrää lisättävä. Ammatillisen osaamisen osaamisvaatimuksista on pidettävä kiinni.

Pääsykokeilla on oltava selkeä rooli korkeakouluvalinnoissa. Yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella. Perustutkimukselle on taattava riittävä ja vakaa rahoitus.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa


Olin eilen Lahdessa Puolueneuvoston kokouksessa. Jussi Halla-ahon älykäs, mutta samalla sykähdyttävä puhe starttasi kokouksen komeasti käyntiin. Puheen voi kuunnella täältä.

Kokouksessa esitettiin Perussuomalaisten ohjelmien pääkohdat. Suomalaisuutta korostettiin, ja että suoraa puhetta ei saa pelätä. Valtio on olemassa ihmistä varten eikä toisinpäin. 

Selkeä teema oli Jotain rajaa.

Koska olin mukana hiomassa Eduskuntavaalien 2015 koulutuspoliittista ohjelmaa, luonnollisesti koulutuspoliittinen ohjelma kiinnosti eniten. On hienoa, että ohjenuorina ovat edelleen Koulutuksen rapautuminen pysäytettävä ja Opetuksen lähtökohdat kuntoon. Niin sen pitääkin olla. Perussuomalaiset korostavat perusasioita.

Kokouksessa sai esittää muutoksia ohjelmiin. Puoluehallitus sorvaa lopulliset ohjelmat hurjan vaalivuoden eväiksi. Ohjelmapuheita oli mielenkiintoista kuunnella, joukossa oli muutama hyvinkin intohimoinen puhe.

Toisin kuin Puoluekokouksessa, Puolueneuvostossa ei nuijita isoja päätöksiä kuten puheenjohtajiston valinta on. Siksi tunnelma oli leppoisa

Ylivoimaisesti parasta kokouksessa oli maakuntien edustajien tapaamiset. Täytyy myöntää, että varsinkin nyt, kun olen kaupunginvaltuutettu, ajatteluni on ollut liiankin Vantaa-keskeistä. Oli erittäin virkistävää kuulla, millaisten ongelmien kanssa maaseudulla painitaan.

Monta Facebook-kaveria tuli nyt nähtyä kasvokkain ensimmäistä kertaa. Tuttuja olivat, oli kiva jutella.

Kokouksen paras lohkaisu tuli Arto Luukkaselta: Timokratia on vaihtunut demokratiaan. 

Totta on.