Kuva Matti Matikainen
Lisään tekstiin sulkuihin pari tarkennusta, joita en puhelimessa saanut riittävän hyvin kiteytettyä.
* * *
Pitkän linjan opettaja, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Kai-Ari Lundell Vantaalta näkee suomalaisen peruskoulun edelleen kilpailukykyisenä, mutta on huolissaan vuosikymmenen aikana tapahtuneesta suunnan laskusta.
– Peruskoulun rahoitus on turvattava, jos koulun rapautuminen halutaan pysäyttää.
Perussuomalaiset julkaisi äskettäin kattavan Koulutuspoliittisen ohjelman 2018, jossa esitetään uudistuksia suomalaisen koulutuksen kaikilla tasoilla. Ohjelman tarkoituksena on palvella elinikäisen oppimisen päämäärää.
Pitkän linjan opettaja, Vuoden luokanopettajaksi 2013 valittu Kai-Ari Lundell Vantaalta näkee suomalaisen peruskoulun edelleen kilpailukykyisenä, mutta hän on huolissaan tuloksien suunnan laskusta viime vuosina.
Lundell valmistui opettajaksi jo vuonna 1980 ja on siitä saakka toiminut opettajana, enimmäkseen Vantaalla, mutta myös pari vuotta Helsingissä.
- Laajassa kuvassa voidaan sanoa, että peruskoulu on meillä edelleen hyvä, tasa-arvoinen järjestelmä, joka on vuosikymmenien aikana nostanut suomalaisten sivistystasoa. Keskeistä ovat tietenkin oppimistulokset, jotka olivat noususuunnassa vielä vuoteen 2006 saakka. Sen jälkeen suunta on valitettavasti kääntynyt alaspäin, Lundell sanoo.
Oppilaiden keskittyminen on herpaantunut
Kansainvälisessä oppimisvalmiuksia ja taitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa Suomi sijoittui kärkisijoille vielä 2000-luvun alussa, mutta nykyisin tulokset ovat heikentyneet. Lundell on työssään nähnyt, kuinka yhä useamman lapsen ja nuoren ongelmana on keskittymiskyvyn puute.
- Keskittyminen oppitunnilla on nyt selvästi heikompaa kuin vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Tätä asiaa ei ole kunnolla tutkittu, mistä se johtuu. Yhtenä syynä lienee kännyköiden yleistyminen ja erilaisten pelien pelaaminen, mutta myös lapsen kotitaustalla on aina merkitystä.
- Myös oppimiskäsitys on muuttunut inklusiivisuuden vaatimuksen yhteydessä. Erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat, eli erityisoppilaat opiskelevat nykyään usein yleisopetuksen ryhmissä, joka on omiaan lisäämään opetustilanteen haasteita, Lundell sanoo.
Yksi koulujen ongelma on tänä päivänä sisäilmasairaudet, jotka ovat seurausta kou- lurakennusten huonosta kunnosta.
- Uusia opetustiloja tarvitaan rutkasti lisää koko Suomessa, homekouluja olisi yksinkertaisesti purettava. Koko Suomessa tapellaan tilaongelmien kanssa, ja sisäilmasairaudet lisääntyvät koko ajan.
Erityisoppilaille paras vaihtoehto opiskella omalla luokalla
Koulut saavat nykyään pitkälti itse määritellä erityisopetuksen järjestämisen. Perussuomalaiset esittää erityisoppilaiden tukemista siten, että heille järjestetään tulevaisuudessa hyvää opetusta erillisissä luokissa. Lundell pitää esitystä tervetulleena avauksena.
- Ei siinä olekaan järkeä, että yleisluokan sisällä on erityisluokka. Jos erityisoppilaita on luokalla, silloin siellä pitäisi olla pysyvästi myös erityisopettaja.
- Erityisoppilaille paras vaihtoehto onkin 8-10 oppilaan erityisluokka, jolloin myös opetus olisi tehokkaampaa ja opettajalla olisi aikaa keskittyä yksittäisen oppilaan opettamiseen, tällöin luokassa tulisi olla samalla myös koulunkäyntiavustaja.
(Pitää muistaa, että erityisoppilaat eivät ole homogeeninen ryhmä. Oppimisvaikeuksia on niin monenlaisia, joillakin oppilailla voi olla vahvoja käyttäytymishäiriöitä. Toisaalta on myös hyvin hiljaisia, aistiyliherkkiä lapsia, jotka kärsivät kovasti hälystä tai metelistä. Yksikin käyttäytymishäiröinen lapsi voi laittaa luokan toiminnan mullin mallin. Kaivataan myös erikoistuneita erityisluokkia. Joillekin erityisoppilaille iso normiluokka sopii kyllä.)
(Pitää muistaa, että erityisoppilaat eivät ole homogeeninen ryhmä. Oppimisvaikeuksia on niin monenlaisia, joillakin oppilailla voi olla vahvoja käyttäytymishäiriöitä. Toisaalta on myös hyvin hiljaisia, aistiyliherkkiä lapsia, jotka kärsivät kovasti hälystä tai metelistä. Yksikin käyttäytymishäiröinen lapsi voi laittaa luokan toiminnan mullin mallin. Kaivataan myös erikoistuneita erityisluokkia. Joillekin erityisoppilaille iso normiluokka sopii kyllä.)
Lundell näkee uudistukset tarpeellisina, mutta niiden toteutumiseksi olisi myös tulevalla vaalikaudella ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin. Viime kädessä kysymys on aina rahasta, eli käytännössä siitä, millä summalla yksittäiset koulut voivat järjestää opetuksen.
- Peruskoulun rahoitusta on heikennetty vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat olleet hallituksessa. Kunnollinen rahoitus onkin välttämätöntä turvata tulevaisuudessa. Muuten uhkana on koulutuksen ja sen tulosten
suora rapautuminen.
- Konkreettisesti kysymys on esimerkiksi opettajien määrästä ja käytettävissä olevista opetustiloista, joiden puitteissa opetusryhmien koko muodostuu. Kaikkien näiden organisoiminen on rahasta kiinni, Lundell sanoo.
24 oppilaan enimmäisryhmä pitäisi kirjata lakiin
Opetusryhmien koosta ei säädetä suoraan laissa, vaan ryhmät muodostetaan kouluissa tapauskohtaisesti. Perussuomalaiset esittää opetusryhmien pienentämistä siten, että luokilla 1-4 tulee pyrkiä 18 oppilaan ja myöhemmillä luokilla 24 oppilaan enimmäiskokoon. Liian suurissa ryhmissä yksilöllinen ohjaus jää vähäiseksi, koulurauhan ylläpito on vaikeaa, oppimistavoitteiden saavuttaminen kärsii ja opettajat uupuvat.
Lundellin mielestä alaluokilla paras olisi mahdollisimman pieni luokkakoko, jolloin alimmilla luokilla olisi enintään 18 oppilasta. Lundell esittää 18 ja 24 oppilaan ryhmien enimmäismäärien kirjaamista lakiin riippuen luokkatasosta.
- Se olisi selkein vaihtoehto, koska kaikki kunnat eivät tottele suosituksia. Opettajalle olisi tämän kokoisessa ryhmässä riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle ja myös henkilökohtainen tuki olisi tehokkaampaa.
Perusopetuslain mukaan oppilaille on oltava tarjolla kolmiportainen tuki mahdollisissa oppimisen ongelmatilanteissa. Lundellin mukaan resurssien puute näkyy nyt ongelmina tukiopetuksen järjestämisen toimeenpanossa.
- Tietyille oppilaille apua pitäisi tulla selkeästi enemmän. Nykytilanne ei vain toimi, ja varsinkin isoissa kouluissa tukiopetus ei ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Tukiopetuksen pitäisi olla tarpeen vaatiessa hyvinkin laaja-alaista ja se edellyttäisi erityisopettajien läsnäoloa, heitä ei ole tällä hetkellä kouluissa riittävästi.
Äidinkieli ja kirjallisuus omiksi oppiaineikseen
Lundell kertoo pitäneensä koko uransa aikana huolen siitä, että kun hänen oppilaansa lähtevät yläkouluun, oppilaat osaavat kaikki keskeiset perusasiat, kuten sanaluokat, kertotaulun tai vaikka Euroopan kaupungit.
- Yläkoulussa näitä asioita ei enää pitäisi joutua kertaamaan, muuten opiskelusta menee tehot.
Laajemmassa katsannossa Lundell on huolissaan joidenkin suomalaisten oppilaiden lukutaidosta.
- Jos ei ymmärrä lukemaansa, ei elämässä pärjää eikä koulussakaan voi päästä eteenpäin. Olen yllättynyt siitä, että vielä peruskoulun jälkeen on olemassa lapsia, jotka eivät kunnolla ymmärrä lukemaansa, eikä sitä voi hyväksyä.
Lundell esittää parannuksena, että lukemisen parantamiseksi äidinkieli jaettaisiin kahtia - kirjallisuus omaksi oppiaineekseen ja muu äidinkieli kielioppeineen jäisi omaksi oppiaineeseen.
(Tämän kohdan selitin huonosti. Olen esittänyt, että oppiaine äidinkieli jaettaisiin kahtia tai sitten äidinkielestä voitaisiin antaa kaksi arvosanaa. 1. Äidinkieli, johon kuuluisivat kielioppi, oikeinkirjoitus ja monet tekniset äidinkielen alueet. 2. Kirjallisuus, johon kuuluisivat kirjallisuus, luova kirjoittaminen, draama ja muut luovat osiot. Jos kirjallisuudesta annettaisiin oma arvosana, korostettaisiin silloin lukemisen merkitystä. Muutenkin olisi syytä siirtyä 4. luokalta eteenpäin selkeään ja yhtenäiseen numeroarvosteluun.)
(Tämän kohdan selitin huonosti. Olen esittänyt, että oppiaine äidinkieli jaettaisiin kahtia tai sitten äidinkielestä voitaisiin antaa kaksi arvosanaa. 1. Äidinkieli, johon kuuluisivat kielioppi, oikeinkirjoitus ja monet tekniset äidinkielen alueet. 2. Kirjallisuus, johon kuuluisivat kirjallisuus, luova kirjoittaminen, draama ja muut luovat osiot. Jos kirjallisuudesta annettaisiin oma arvosana, korostettaisiin silloin lukemisen merkitystä. Muutenkin olisi syytä siirtyä 4. luokalta eteenpäin selkeään ja yhtenäiseen numeroarvosteluun.)
- Lukeminen on ehdottomasti aina tehokkaampaa kirjasta kuin tabletilta. Peruskoulussa pitäisikin rohkeammin luetuttaa oppilaita. Minulla itselläni on aina luokassa pulpettikirjoja, joita tarjoan oppilaalle sen jälkeen kun oppilas on saanut tehtävän valmiiksi.
Vantaalla pian jo joka neljäs lapsi on maahanmuuttajataustainen
Suomi on viime vuosina monikulttuuristunut, ja se näkyy myös koululuokissa. Tietyissä isoissa kaupungeissa, kuten Vantaalla, luokkiin kasautuu maahanmuuttajalapsia, jotka tuovat omat haasteensa opetustyöhön.
- Meillä Vantaalla jo 21 prosenttia, eli pian lähes joka neljäs lapsi, on maahanmuuttajataustainen. Suurimman osan heistä kyllä pystyy ottamaan mukaan opetukseen, kunhan tarjolla on tarvittaessa erityistä tukea esimerkiksi kielivaikeuksien vuoksi.
Perussuomalaiset esittää, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita olisi pyrittävä hajauttamaan eri kouluihin. Lundellin mukaan esitys olisikin toimiva ratkaisu maa- hanmuuttajalasten kieliongelmiin.
- Elleivät lapset tule suoraan maasta, jossa on ollut sotatila, lapset sinänsä kyllä sopeutuvat nopeasti ympäristöönsä. Kieliongelmat ovat yleensä maahanmuuttajalasten suurin haaste, joten uuden oppimisessa ympäristöllä on suuri merkitys.
- Maahanmuuttajalasten hajasijoittaminen eri kouluihin on kuitenkin hankalaa varsinkin maaseudulla, jossa kouluja ja opettajia on vähemmän, eli tässäkin asiassa tarvittaisiin uusia opetustiloja, lisää opettajia ja rahaa, Lundell sanoo.
(Esim. Vantaalla, kun lapsi muuttaa maahan ja tulee kouluun, pääsee hän ensin vuodeksi ns. vastaanottoluokkkaan, jossa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Hyvä olisi, että vastaanottoluokalla oltaisiin kaksi vuotta. Suurin osa maahanmuuttajataustaisista kouluun tulevista lapsista oon jo syntynyt Suomessa, heille tärkeää olisi mennä päiväkotiin, jotta eriytymistä ei tapahtuisi.)
(Esim. Vantaalla, kun lapsi muuttaa maahan ja tulee kouluun, pääsee hän ensin vuodeksi ns. vastaanottoluokkkaan, jossa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Hyvä olisi, että vastaanottoluokalla oltaisiin kaksi vuotta. Suurin osa maahanmuuttajataustaisista kouluun tulevista lapsista oon jo syntynyt Suomessa, heille tärkeää olisi mennä päiväkotiin, jotta eriytymistä ei tapahtuisi.)
Maksuttomasta kouluruokailusta pidettävä kiinni
Lundell jakaa kiitosta nykypäivän koululaisten vanhemmille.
- Suurin osa lasten vanhemmista huolehtii hyvin lasten koulunkäynnistä. Yleisesti ottaen vanhemmat välittävät lasten oppimisesta ja lapset pyritään huoltamaan hyvin kouluun. Toki poikkeuksiakin on.
Peruskoulun keskeinen vahvuus on Lundellin mukaan siinä, että se tasoittaa lasten taustojen välisiä eroja. Myös vähävaraisten perheiden lapsilla on kaikki mahdollisuudet pärjätä elämässä, jos oppilaalla on intoa opiskella ja läheiset tukevat oppimista.
- Lapsiperheköyhyys näkyy silti edelleen peruskoulussa, joskaan ei enää niin suuresti kuin ennen. Kyse voi olla vaikka lapsen päällä olevista risaisista vaatteista tai siitä, että lapsi tulee kouluun nälkäisenä. Tässä suhteessa kouluruokailu on lapselle tärkeä etu. Kaikilla lapsilla tulee olla samat mahdollisuudet koulu- ympäristössä, Lundell sanoo.
Suomessa kaikille oppilaille tarjotaan päivittäin lämmin ateria koulussa. Maailman mittakaavassa järjestely on melko harvinainen.
- Maksuttomasta koulu- ruokailusta on pidettävä kiinni jatkossakin ja huolehdittava, että se on korkeatasoista. Valitettavasti tosiasia on, että kaikki lapset eivät saa viikon- loppuisin kotona kunnolla syödäkseen. Olemme koulussa huomioineet tämän siten, että maanantaisin tarjolla on hieman tukevampaa ruokaa ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Lundell sanoo.
Pahimmissa kiusaamistapauksissa kiusaajan vaihdettava koulua
Perussuomalaiset esittää, että koulukiusaamiseen on puututtava nyt paljon aiempaa terävämmin. Jos kiusaamista ei saada loppumaan, kiusaajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun. Lisäksi kuntiin tulisi nimittää koulurauha-asiamiehet, joiden tehtävänä on neuvoa kouluja kiusaamiseen ja koulurauhaan liittyvissä asioissa sekä ratkoa kiusaamistapauksia.
Lundellin mukaan neljä viidestä kiusaamistapauksesta on ratkaistavissa nykyisillä keinoilla, mutta uusia ratkaisumalleja tarvittaisiin vakavimpiin tapauksiin.
- Suurimman osan kiusaamisesta saa edelleen loppumaan koulussa yksinkertaisesti sillä, että opettaja puuttuu asiaan. Mutta jos kiusaaminen tapahtuu netissä, pihoilla tai muuten koulun toimivallan ulkopuolella, koulun keinot ovat vähissä.
- Tietty osa kiusaamistapauksista on sitten sellaisia, jotka eivät ratkea oikein millään. Tämän ryhmän kohdalla oikea ratkaisu olisi se, että kiusaaja siirretään pois koulusta, jos mikään muu ei auta. Pahimmissa kiusaamistapauksissa on aina tehtävä rikosilmoitus. Vaikka alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, heillä on silti vahingonkorvausvastuu.
Yhdessä tekeminen nostaa koulussa viihtyvyyttä
Poikien kiusaaminen on Lundellin mukaan näkyvämpää kuin tyttöjen kohdalla, jossa kyse voi olla erityisesti ryhmästä poissulkemisesta.
Perusopetuksen on tapahduttava yhteistyössä kodin ja koulun välillä, ja tämä pätee Lundellin mukaan myös koulukiusaamisen ehkäisemisessä.
- On tärkeää ymmärtää, että kiusaamisen torjuminen vaa- tii yhteistyötä kodin ja koulun kanssa. Vanhempien pitää tietää, mitä koulussa tapahtuu.
Lundell on työssään havainnut, että kiusaamista voi ehkäistä ja kouluviihtyvyyttä parantaa myös muilla keinoilla: keskeistä on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyyden korostaminen.
- Yhdessä tekeminen, opintoretket ja muu yhteisten projektien tekeminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Kun koulussa tehdään pienempiä ryhmätöitä, olen huolehtinut siitä, että oppilaat eivät saa itse valita omaa ryhmäänsä, jolloin on pakko tulla toimeen muiden kanssa. Taustalla on muitakin kasvatuksellisia näkökohtia, sillä ei aikuisenakaan saa yleensä valita omia työtovereitaan, Lundell sanoo.
(Kaikkea ei voida yhdessä artikkelissa käsitellä. Suuri ongelma on, että yhteiskunnastamme on tulossa luokkayhteiskunta. Osa perheistä on syrjäytynyt, mikä tietenkin näkyy koulussa. Syrjäytyminen on niin vahvaa, että peruskoulu ei pysty enää tasoittamaan eroja kuten ennen. Kammottavinta on, että syrjäytyminen on alkanut periytyä. Varsinkin osa pojista on pudonnut kyydistä. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan järeitä keinoja.)
(Kaikkea ei voida yhdessä artikkelissa käsitellä. Suuri ongelma on, että yhteiskunnastamme on tulossa luokkayhteiskunta. Osa perheistä on syrjäytynyt, mikä tietenkin näkyy koulussa. Syrjäytyminen on niin vahvaa, että peruskoulu ei pysty enää tasoittamaan eroja kuten ennen. Kammottavinta on, että syrjäytyminen on alkanut periytyä. Varsinkin osa pojista on pudonnut kyydistä. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan järeitä keinoja.)
Teksti Ilkka Janhunen, kuva Matti Matikainen
