Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lukeminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lukeminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. lokakuuta 2026

Vantaalaisvaltuutettu ehdottaa kouluihin 16 oppilaan luokkia

Laitoin tänne Vantaan Sanomien artikkelin kokonaisuudessaan, koska juttu on maksumuurin takana. Juttu tehtiin puhelinhaastattelun perusteella.

Pidin Vantaan kaupunginvaltuuston puhujapöntössä palopuheen peruskoulun rapautumisesta, oppimistulosten laskusta ja lukemaan ymmärtämisestä.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun esitän ratkaisuksi luokkakoon pienentämistä. Jos sinulla on aikaa, mene properuskoulu-blogiini ja klikkaa sivun oikeasta reunasta tunnistetta luokkakoko.

Luokkakokoa ei pidä rinnastaa ryhmäkokoon. Esim. Vantaalla opetusryhmien ryhmäkoko on kohtuullinen. On valinnaisia aineita, on tavaa ja vavaa. Taito- ja taideaineiden valintaa tai valitaan kursseja muilla perustein.

Mielestäni ko. valinnat eivät kuuluu peruskouluun, koska esim. kaikki taito- ja taideaineet kuulut kaikille ja ne kuuluvat yleissivistykseen.

Myös jakotunnit ovat edelleen käytössä. Perusluokka voidaan jakaa kahtia esim. vaikkapa äidinkielen oppimistason mukaan.

Olen luokanopettaja ja uskon vahvasti luokanopettajuuteen. Kun perusopetusryhmä eli luokka on sama, opettaja tuntee oppilaansa hyvin. Puhutaan oppilaantuntemuksesta.

Puhutaan myös luokkahengestä. Nykykoulun yksi tunnustettu puute on yhteisöllisyyden puute.

Jotain radikaalia meidän on tehtävä.

Lukemisen ymmärtämisen osaamisen taso on romahtanut. Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on liikaa. Pitkäaikaistyöttömiä esim. Vantaalla on aivan liikaa, 12 000.

Ongelmien ratkaiseminen laastaripolitiikalla jälkikäteen on järjettömän kallista, vrt. työttömyysmenot.

On otettava härkää sarvista ennakkoon, on siis ennaltaehkäistävä ongelmia.

Totesin jutussa, että luokkakokojen pienentäminen maksaa, mutta esim. työttömyysmenoihin nähden kyse on pilipalirahoista.

Perustin properuskoulu-blogin peruskoulun puolustamiseksi, koska näin jo aikoja sitten, että peruskoulussa kaikki ei ole enää hyvin. Esim. oppimistulosten lasku oli nähtävissä jo ennen v. 2006 hehkutuspisavoittoa.

Jos oppimisen tason lasku jatkuu samaa tahtia, peruskoulussa ei ole enää puolustettavaa, kun ihmiset alkavat vaatia peruskoulun rinnalle yksityiskouluja. Vielä on vanhempia, jotka haluavat, että heidän lapsensa oppivat koulussa kunnolla.

Sanon vielä kerran suoraan:

Ei ole mitään mieltä siinä, että seiskaluokkalaisista suomenkielisistä lapsista joka kolmas ei ymmärrä lukemaansa tai, että samanikäisistä vieraskielisistä kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa.

Muitakin syitä oppimistulosten laskuun on, mutta aloitetaan työ peruskoulun ryhtiliikkeellä. Peruskoulu oli parhaimmillaan loistava ja teki hyvää tulosta. Tehdään siitä uudelleen samanlainen.

* * *

Vantaan Sanomat 26.10.

Vantaalaisvaltuutettu ehdottaa kouluihin 16 oppilaan luokkia

Marika Lumme

Opettajana pitkään työskennellyt Kai-Ari Lundell on erityisen huolissaan lukutaidon heikkenemisestä.

Vantaan tulisi pienentää koulujen luokkakokoja. Tätä mieltä on Vantaan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundell (ps.). Hän ehdottaa, että peruskoulussa luokilla olisi enintään 16 oppilasta.

Pitkään opettajana työskennellyt Lundell uskoo, että pienessä luokassa opettajalle jäisi enemmän aikaa jokaiselle lapselle. Erityisen huolissaan hän on oppilaiden lukutaidosta.

maanantai 25. toukokuuta 2026

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

 

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, 

- Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseulatestillä. 

- Tulokset olivat niin surkeita, että entistä opettajaa hävettää.

- Tokaluokkalaisten lukemisen taso on edelleen laskenut. 

- Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan 20 prosentin tasoon kuuluu joka kolmas oppilas.

- Suomi toisena kielenä oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 78 prosenttia oppilaista.

- Pitää ottaa huomioon, että suurin osa heistä on syntynyt Suomessa.

- Seiskaluokkalaisista suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan suoritustasoon kuuluu 34 prosenttia oppilaista. 
- Suomi toisena kielenä- oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 76 prosenttia, eli vain joka neljäs lukee tyydyttävästi, ja toiselle asteelle pitäisi mennä.

- Alimpaan 20 prosentin suoritustasoon kuuluminen merkitsee sitä, että ko. oppilaat eivät osaa lukea kunnolla, saatikka sitten ymmärrä lukemaansa.

- On huomattava, että joka noin joka kolmas seiskaluokkalainen suomenkielinenkään lapsi ei osaa lukea kunnolla.

- S kakkosen opettamista pitää tehostaa siten, että S kakkonen ei ole mikään automaatti. 
- Kun S 2 oppilas on riittävällä suomen kielen tasolla, hänet pitää siirtää normiäidinkielen ryhmään.

- Oman kielen opetus ei ole lakisääteistä. On vakavasti mietittävä, että onko oman kielen opetus järkevää. 

- Pitäisikö meidän sen sijaan satsata yhteen koriin eli lisätä vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen kunnolla, mikä tarkoittaisi peräti kahta viikkotuntia lisää suomen kielen oppimiseen?

- Siitä ei pääse mihinkään, etteikö suomen kielen kunnollinen osaaminen vaikuttaisi opiskeluedellytyksiin tai jatko-opintomahdollisuuksiin tai työllistymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen.

- Jossain vaiheessa käsialakirjoituksen opettaminen jätettiin opetussuunnitelmissa vapaaehtoisuuden varaan, mikä oli äärimmäinen virhe.

- Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja monipuolisesti sekä tukee oppimista tehokkaasti. Se helpottaa vahvasti lukemisen taitoja.

- Käsialakirjoitusta ei pidä sotkea kaunokirjoitukseen. 
- Käsialakirjoitusta on äärimmäisen helppo opettaa, koska käytännössä siinä vain sidotaan tekstauskirjaimia yhteen toisiinsa. 
- Toisin kuin kaunokirjoitus käsialakirjoitus toimii vasureillakin.

- Mikään ei estä Vantaata lisäämään käsialakirjoitusta toisen luokan opetussuunnitelmiin. 
- Sitä myötä käsin kirjoittamisen osuutta tekstin tuottamisessa voidaan luontevasti lisätä. 

- Lapset rakastavat omien tarinoiden kirjoittamista.

Kiitos

lauantai 29. toukokuuta 2021

Digiopetusta ja lukemisen ymmärtämistä

 

HS 29.5.2021

Aamun Hesarin artikkelissa käsiteltiin digiopetusta. Juttuun oli bongattu muutaman kuntavaaliehdokkaan kommentit Hesarin Vaalikoneesta.

Koronan etäopetuskurimuksessa Vantaan koululaiset pärjäsivät selvästi keskimääräistä paremmin, koska kouluissa on panostettu digiopetukseen aikaisemmin ja enemmän kuin muissa kunnissa.

Hyvin huolestuttavaa koko Suomen peruskouluissa on, että lukemisen taidot ovat heikentyneet. Kaikki eivät ymmärrä kunnolla lukemaansa peruskoulun päättövaiheessa. Varsinkin osa pojista on pudonnut kelkasta.

Koulujen väliset erot oppimisen suhteen ovat kasvaneet huolestuttavasti myös Vantaalla, mihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraavalla valtuustokaudella.

* * *

Koulujen digiopetus on monille ehdokkaille ylpeyden­aihe Vantaalla: ”Tällä tiellä pitää jatkaa” (HS 29.5.2021)

Vantaa mainostaa itseään digitaalisen opetuksen edelläkävijänä.

Vantaa on jo pitkään tehnyt töitä koulujen digitaalisen opetuksen puolesta. Ensimmäiset tabletit koululaisille tilattiin jo vuonna 2014, ja konekanta uusittiin vuonna 2017.

Vantaa on myös panostanut opettajien koulutukseen, digitaalisiin oppimateriaaleihin sekä koulujen lähiverkkojen kunnostukseen.

Nopea muutostahti aiheutti alkuvaiheessa runsaasti nurinaa. Osa opettajista ja vanhemmista moitti koulumaailman muutoksia. Samaan aikaan koulujen digiloikan kanssa yleistyivät avoimet oppimisympäristöt, ja opetussuunnitelmat menivät uusiksi.