sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Ei enää yhtään koulupuukotusta

Utsjoen puukotustapaus on hyvin surullinen asia. Tavallisin silmin asiaa ei voi käsittää. Onneksi näin karmeat tapaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta yhtään koulupuukotusta tai -ampumista ei kaivata lisää.

Luokkien ovia ei voida lukita oppituntien ajaksi. Aivan utopistista olisi palkata turvamiehiä päivystämään kouluihin. Suomi ei ole pikkuamerikka, eikä suomalaisista kouluista saa tulla vankiloita.

Koulun kannalta parasta ennaltaehkäisyä on pätevät ja osaavat opettajat sekä pienet ryhmäkoot.

On selvää, että koulu ei pysty yksin ratkomaan laajaa yhteiskunnallista pahoinvointia, ei yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen ole koulun tehtäväkään.


Koulu pystyy kyllä kantamaan oman kortensa kekoon, jos sille annetaan siihen mahdollisuudet. Mutta osa kunnista laistaa jopa lakisääteisistä velvollisuuksistaan tai hoitaa hommat juuri ja juuri rimaa hipoen.

Suurissa opetusryhmissä ja massiivisissa kouluissa oppilas hukkuu helposti oppilasmassaan, ei kohtaa opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa sillä tavalla kuin pitäisi. Oppilas jää yksin.

Ikävää on, kuten OAJ:n puheenjohtaja sanoi, että on kouluja ja kuntia, joista ei löydy riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Koulusäästöt alkavat näkyä.


26.10. Iltalehti


Kouluilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa taustalla olevaan pahoinvointiin ei pystytä puuttumaan, koska kouluissa ei ole riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Asian piti parantua syksyllä voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä. Se ei kuitenkaan tuonut muutosta, Luukkainen sanoo.

Perjantaina Utsjoella oppilas puukotettiin lukiossa. Epäilty puukottaja oli erotettu häiriöiden takia koulun asuntolasta.

torstai 23. lokakuuta 2014

Mitä tehdään terroristipaluumuuttajille?

Sisäministeri Päivi Räsänen toivoo terrorismilakeja. Lainsäätäjät joutuvat melkoisten ongelmien eteen. 

Osa esim. ISIS:n taistelijoista on tehnyt rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Jos terroristi käännytetään rajoilta pois, hänet päästetään kuin koira veräjästä.

Yleisen oikeustajun mukaan rikolliset on saatettava vastuuseen teoistaan. 

Kuka tutkii? Kuinka tutkitaan? Pitääkö jokaisen valtion tutkia omiansa vai keskitetäänkö kaikki Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen? 

Rikollisten määrä on todennäköisesti niin suuri, että Haag tukehtuu.

Voidaan ajatella kuten Räsänen, että henkilöt, jotka ovat syyllistyneet terroristisiin rikoksiin ulkomailla tai osallistuneet taisteluihin terroriryhmissä, saisivat maahantulokiellon.

Mielestäni pelkkä maahanmuuttokielto ei voi riittää, koska silloinhan terroristit voivat jatkaa rikollista toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Terroristit on otettava kiinni. 


23.10. Yle


Sisäministeriö on päättänyt selvittää, voidaanko konfliktialueilta palaavien maahantulo estää. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan konfliktialueelle matkustavien tai konfliktimaassa oleskelevien ja sieltä palaavien matkustus-, oleskelu- ja muihin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä pitää miettiä uudelleen.

Sisäministeriössä on jo vireillä hankkeita, joiden toteuduttua pystyttäisiin paremmin estämään äärijärjestöjen taistelijoiden paluu Suomeen.

Maahantulokiellon tulisi Räsäsen mukaan koskea henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet terroristisiin rikoksiin ulkomailla tai osallistuneet taisteluihin terroriryhmissä.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Asiantuntijat esittävät työajan pidennystalkoita

Nykytyöelämässä työntekijät ovat jo muutenkin kovilla. Nyt asiantuntijat haluavat venyttää työntekijöiden työpäivien pituutta entisestään ilman, että palkka nousee senttiäkään.

Keskiluokka laitetaan maksumieheksi jälleen kerran. Pitää muistaa, että keskiluokan venyvyydelläkin on rajansa. 

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on oikeassa, töitä työttömille. 

Eikö asiantuntijoille tule mieleen, että työttömienkin ostovoima kasvaa, kun heidät on työllistetty? He maksavat silloin myös veroa.

Yksisilmäistä asiantuntijuutta.

Tällaiset asiantuntijoiden puheet satavat Perussuomalaisten laariin seuraavissa Eduskuntavaaleissa. Moni voi yllättyä.


19.10. Iltalehti

Lännen Media: Asiantuntijat vaativat työajan pidentämistä

Palkkansa eteen joutuisi siis tekemään entistä enemmän työtä. Työajan pidentämistä pidetään palkkojen leikkaamista parempana vaihtoehtona, koska jälkimmäinen leikkaisi kuluttajien ostovoimaa.

Asiaa kannattavat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

- Vientinäkymät ovat niin huonot, että kaikkiin keinoihin pitää suhtautua 
ennakkoluulottomasti. Nyt vaaditaan asennemuutosta, Heiskanen sanoo Lännen Medialle.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuitenkin torppaa esityksen. Hänen mielestään tärkeämpää on löytää työtä työttömille.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Keskustakirjastoa ei saa rakentaa lähikirjastojen kustannuksella

Jos Helsingin Keskustakirjasto rakennetaan, on pidettävä huoli, että lähikirjastot säilyvät. 

Lähikirjasto tekee yhteistyötä alueen koulujen kanssa. Luokat tekevät vierailuja paikan päälle turvallisesti kävellen. Vastaavasti kirjasto tekee kirjavinkkauskäyntejä kouluihin.

Lasten ja vanhusten kannalta lähikirjastot ovat tärkeitä. Ei voida olettaa, että pienet koululaiset tai raihnaiset vanhukset ryysääväät metrolla Keskustakirjaston palvelujen perään, jos lähikirjastoa ei ole.

Monessa lähiössä Kirjasto- ja Nuoristoimi tekevät tiivistä yhteistyötä alueen nuorten hyväksi.

Lähikirjasto on tasa-arvon tae peruskoulun tapaan.

Keskustakirjaston kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Valtio on sitoutunut antamaan hankkeeseen 30 miljoonaa euroa, joten helsinkiläisten veronmaksajien piikkiin jää paljon maksettavaa.

Puuttuvan rahan suuruus hiertää, kun tiedetään, että hyvin moni helsinkiläinen lapsi altistaa itsensä päivittäin homeelle lähikoulussaan.

Missä luuraa suomalainen pääoma?

Keskustakirjastot ja Guggenheimit ovat oivia tukemisen kohteita isolle yksityiselle rahalle. Monessa maassa museoita ylläpidetään yksityisellä rahalla. 

On irvokasta, että uutta Lastensairaalaa rahoitetaan talkoilla, kansalaiskeräyksellä. Lastensairaala olisi pitänyt rakentaa verorahoilla. 

* * *

17.10. HS


Helsingin kiinteistölautakunta päätti torstain kokouksessaan jättää keskustakirjaston hankesuunnitelman pöydälle.

Lautakunnan puheenjohtajan Pia Pakarisen (kok) mielestä lautakunta ei halunnut päättää asiasta, koska keskustakirjaston rahoitus on osittain epäselvä.

"Rahoituksesta puuttuu edelleen lähes 20 miljoonaa. Ei ole lautakunnan asia ennakoida, saadaanko raha jostain. Toisaalta emme voi päättää hankkeesta, kun emme tiedä rahoituksesta."

Puuttuvien miljoonien metsästys kuuluu Pakarisen mukaan valtuustoryhmille, ei kiinteistölautakunnalle.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Euron lähtölaskenta?

Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinnin ehdotukset ovat rajuja, velkojen osittainen anteeksianto ja kriisimaiden mahdollisuus erota tilapäisesti eurosta.

Euromaallikonkin mielestä kriisien todellisia ratkaisuja ei ole etsitty. Mieleen tulee vanhan lastenlaulun sanat, Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut, purukumilla mä paikkaan sen...

Lisärahan painaminen tuskin on ratkaisu oli sitten painajana Europan keskuspankki, tai kuten Irlanti teki v. 2011, maa painoi omin päin 51 miljardin edestä euroja. 

Irlannilla oli EKP:n lupa hätäeuroiluun.

Suomi on nyt melkoisessa kriisissä. Pitäisikö Suomenkin pelastautua hätäeuroilulla?

Olen ollut euron kannattaja. Nyt usko horjuu.

Kannattaa lukea Taloussanomien artikkeli kokonaisuudessaan. Paina alta otsikkolinkkiä.


13.10. Taloussanomat


Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn ehdottaa, että eurokriisin paras ratkaisu olisi velkojen osittainen anteeksianto ja kriisimaiden mahdollisuus erota tilapäisesti eurosta. Kaikki muut ratkaisut ovat vieläkin tuskallisempia.

Saksan eturivin ekonomisteihin kuuluva Sinn kuvailee teoksessaan The Euro Trap (Euroansa), kuinka euro olikin kuin viritetty ansa sekä kriisiin ajautuneille maille että niiden vuoksi kasvuloukkuun jääneille velkaongelmattomillekin maille. Hänen mielestään euromaiden tulisi etsiä kriisille todellisia ratkaisuja eikä pelkästään peitellä ongelmia antamalla keskuspankin painaa lisää rahaa.
Kriisimaat saavat luottoja vain keskuspankilta, mutta ne maksavat niillä ostojaan vahvoista euromaista, joihin pakenee myös muuta pääomaa kriisimaista.

torstai 9. lokakuuta 2014

Natoon vai ei?

Mitä mieltä olette? Pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei?

Millainen on seuraavan hallitusohjelman muotoilu Nato-jäsenyyden valmistelusta?

Mielestäni Nato-jäsenyysoptio on hyvä olla olemassa. Nato-jäsenyydestä on keskusteltava avoimesti.

Olen Jussi Niinistön linjoilla.


Putin-trollit älkööt vaivautuko vastamaan.


Yle 9.10.


Vain Vasemmistoliitto ja Vihreät pitäisivät ehdottomasti kiinni nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta, joka kieltää Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelun.

Eduskuntapuolueiden enemmistö haluaisi seuraavaan hallitusohjelmaan nykyistä väljemmän kirjauksen Suomen suhteesta sotilasliitto Natoon. Nykyinen muotoilu kieltää Nato-jäsenyyden valmistelun.

Eduskunnassa ryhmäjohtajien vaalipaneelissa Kokoomus halusi, että seuraava hallitus edistäisi Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Kun kuuntelin sen [Yhdysvaltain presidentin] Obaman puheenvuoron, jossa hän totesi, että Tallinnaa, Riikaa ja Vilnaa puolustetaan samalla tavalla kuin Länsi-Euroopan suuria pääkaupunkeja, kyllä se olisi ollut kiva kuulla Helsinki siinä samassa listassa, kiteytti Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajien mielestä Nato-päätöstä pitää edeltää kansanäänestys. Perussuomalaiset olisi siihen valmis vaikka jo ensi vaalikaudella.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Pakkoruotsin umpisolmu

Helsingin Sanomissa oli hieno artikkeli kielten opiskelusta.

Olen www.properuskoulu.net -blogissani kirjoittanut pakkoruotsista ja kielten opiskelusta paljon. Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea.


Helsingin Sanomien jutusta oli unohtunut, että viime kevään ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta. Vain joka viides kirjoitti ruotsin, vaikka koko ikäluokka oli lukenut ruotsia vähintään kuusi vuotta. 

Tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa lyhyen saksan kirjoitti enää alle 2000 opiskelijaa, ranskan ei sitäkään. Lyhyen venäjän kirjoitti vain muutama sata opiskelijaa. 

Luvut ovat hälyttäviä. Pakkoruotsin uhrihinta on kova.


Kielten opiskelun yksipuolistuminen johtuu osin englannin vahvasta asemasta nuorten maailmassa, mutta myös rakenteellisia syitä on, sanoo opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. (HS)


Mustaparta kiertää asian ydintä kuin kissa kuumaa puuroa. On selvää, että englannin asema on vahva paitsi nuorilla niin kaikkialla koko maailmassa. Mustaparta ei puhu pakkoruotsista mitään.

Ongelma ei tietenkään ole pakkoenglanti, vaan pakkoruotsi.

Olen aiemmin esittänyt:

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Peruskoululaiset, jotka eivät ottaisi ruotsia, lukisivat ruotsin sijasta toista kieltä tai jotain aivan muuta. Englannin on oltava pakollinen.


7.10. HS

Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin

Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.

Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.

Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.

Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtosuuden varaan.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Oikeisto haluaa kuntien työntekijät ulos kunnanhallituksista

Kokoomus, Kristilliset ja RKP haluavat kuntien työntekijät pois kunnanhallituksista. 

Kunnilla on töissä noin 432 000 (2013) työntekijää. Suomessa on noin 2 465 000 (2014) työllistä. Tämä tarkoittaisi, että tätä rataa joka viides työllinen suljettaisiin pois kunnanhallituksista. Melkoista demokratian halventamista.

Vantaan Tapani Mäkinen (kok) sanoo, että on ihan selvää, että jos toimii työnantajan alaisena, niin ei voi olla samaan aikaan tekemässä itseään koskevia päätöksiä.

Tapani Mäkiselle ja Kokoomukselle on todettava, että kunta ei ole yksityisyritys. Kunta on kuntalaisten. Suurin osa kuntien työntekijöistä asuu omassa kunnassaan.

Kansanedustaja Tapani Mäkinen ei täysin hallitse edes omaa elämäänsä. Mäkisellä on ollut kuluneen vuoden aikana jopa kahdeksan ulosottoasiaa. Viime vuonna Mäkinen joutui maksamaan ulosoton kautta vanhoja vaalivelkojaan. (IS 16.9)

Oikeistopuolueet eivät jostain syystä näe mitään ongelmaa siinä, että monessa kunnanhallituksessa istuu  paikallisyrittäjiä, joiden palveluksia kunta käyttää. 


5.10. Yle


Oikeistopuolueet haluaisivat rajoittaa kuntien työntekijöiden pääsyä kunnanhallituksiin. Vasemmistopuolueet vastustavat sääntelyn lisäämistä. Erimielisyys jakaa hallituksen rivit niin pahasti, että kuntalain kohta saatetaan jättää myös pois uudesta laista.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta. Se valvoo kunnan etua sekä edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Tämän vallan käyttö jakaa nyt puolueiden rivit pahasti kahtia.

Kokoomus, keskusta, RKP ja kristilliset eivät sallisi kuntien työntekijöiden enää istua kunnanhallituksissa. Sen sijaan SDP, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kommunistinen puolue eivät laittaisi kelpoisuudelle ehtoja. Vihreät ei antanut lausuntoa kuntalaista.