keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kaksi itsehallintoaluetta Uudellemaalle?

Asun Vantaalla, mökkini on Lapinjärvellä. Molemmat ovat Uuttamaata, mutta ne kumminkin ovat kaksi täysin eri maailmaa.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) ehdottaa Uudellemaalle kahta itsehallintoaluetta yhden sijaan. Näyttää vahvasti siltä, että Suur-Helsinkiä ei saada kasaan, haluja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteen liittämiseen ei ole.

Rauhamäki haluaisi pitää verorahat Uudellamaalla. En usko, että kepulandiassa rahat pysyisivät sen tiukemmin Helsingissä ja Uudellamaalla, vaikka kahteen itsehallintoalueeseen siirryttäisiinkin.

Rauhamäen esittämä jako on selkeä, Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat muodostaisivat toisen, muut kunnat toisen itsehallintoalueen. Lisäisin HSL-itsehallintoalueeseen mukaan myös Tuusulan ja Järvenpään.

Mahdollisessa uudessa HSL-itsehallintoalueessa voitaisiin tiivistää entisestään juuri julkista liikennettä. 

Toinen selkeä yhteistyön paikka voisi olla koulutus, säästettäisiin hallinnosta ja järkeistettäisiin koulutussuunnittelua. Nyt jokainen kunta leikkii ja sählää omalla hiekkalaatikollaan.

Otetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten koulutus. Vantaalla kohta 15 % lapsista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.


Ennuste arvioi, että noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Turvapaikan saaneista puolet tulee Helsingin seudulle ja neljännes Helsinkiin. (HS 29.12.)

Ihmeellistä on myös, että jokaisella kaupungilla on peruskouluissaan omat erilliset opetussuunnitelmansa ja tuntijakonsa.

Ehkä suurin yhteistyön paikka on asuntopolitiikka, jossa nyt jokainen kaupunki häärii omillaan. Helsinki etsii alueeltaan hullun lailla rakennusmaata asuinrakentamiseen, vaikka se on juuri ominut maata Sipoosta. Malmin lentokenttä halutaan kerrostaloja täyteen, kohtaa varmaan joku ehdottaa, että kavennetaanpa hiukan Keskuspuistoa.

Vantaalle on rakennettu vastikään Kehärata, jota reunustavat metsät suorastaan huutavat asuinrakentamisen perään. Junalla pääsee hetkessä Helsinkiin ja lentokentälle ja ympäri mahdollista HSL-itsehallintoaluetta.

Kun oikein tarkkaan kaivellaan, yhteistyön paikkoja löytyy muualtakin, roppakaupalla.

* * *

HS 31.1.


Helsingin kaupungin­hallitusta johtavan Tatu Rauhamäen (kok) mielestä Uudellemaalle pitäisi perustaa kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. Hän pelkää, että muu Suomi käy jatkossa liikaa ”Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla”.

Nyt seuraa se ehdotus, jolle Rauhamäki toivoo myös Espoon tukea: Uusimaa pilkottaisiin kahteen itsehallintoalueeseen. Toisen osan muodostaisivat esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava sekä Sipoo ja toisen osan Uudenmaan loput kunnat.

”Tämä on nyt yritys nousta Helsinki-poterosta ylös. Toivon, että samaa tapahtuu Espoossa ja muuallakin. Vahva itsehallintoalue olisi siedettävä kompromissi vahvan kuntaliitoksen ja löyhän metropolihallinnon välillä.”

Helsingin seudun muodostamalle alueelle voitaisiin ottaa HSL:n jäsenkuntien lisäksi myös Tuusula ja Järvenpää, mikäli ne mukaan haluaisivat, Rauhamäki sanoo.

”Alue ei voi olla liian laaja. Muuten menetetään metropolialueen yhdistävät tekijät.”

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Lidlin muovikasseja ja halpaa punaviiniä

Ei ole varaa ostaa autoa, polttaa pikkusikareita eikä juoda viskiä. (HS 20.12.)

Kannattaa ehdottomasti painaa blogikirjoituksen alla olevaa linkkiä ja lukea Hesarin aamuinen artikkeli. Kirjoitus antaa todella paljon ajattelemisen aihetta.

Helsingin Sanomien köyhyyskysely on laaja, siihen vastasi miltei 10 000 ihmistä. Silti se ei ole tilastollisesti edustava otos suomalaisista, koska vastaajat ovat itse hakeutuneet mukaan HS:n kautta. Huomioitavaa kumminkin on, että  kaikkein rikkaimpien ja köyhien määrä on suurempi kuin tutkimuksissa yleensä.

Suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä. Suurin osa vastaajista ajattelee, ettei meillä varsinaisesti nähdä nälkää. Vastaajat näkevät, ettei köyhä ihminen pysty osallistumaan yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muut ja, että köyhä ihminen elää yhteiskunnan kustannuksella.

Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi. (HS 20.12.)

Hätkähdyttävää on, että usein sekä rikkaat että köyhät ajattelevat, että rikkaat ovat ahneita ja köyhät laiskoja. Näin ajatellaan huolimatta siitä, että sekä rikkaus että köyhyys yhä useammin periytyvät. 

Edes korkeatasoinen ja tasalaatuinen koulutus ei enää tasaa eroja samalla tavalla kuin ennen. Kärjistetysti sanottuna rikkaan lapsesta tulee tuomari tai lääkäri, köyhän lapsesta alipalkattu duunari tai työtön.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari toteaa, että isot kalat näkevät, että yhteiskunta on reilu, ja pienet kalat, että se ei ole. (HS 20.12.)

Päättäjistä suurin osa kuuluu tietenkin yhteiskunnan varakkaampaan puoliskoon. Köyhät, vaikka heitä olisi kuinka paljon, eivät pääse päättämään omista asioistaan.

Alistuneisuudesta köyhän tuntee. Raha on yhteiskunnallista valtaa ja sen puute on vallan puutetta. Köyhyys nujertaa ihmisen kaikilla vallan tasoilla. (HS 20.12.)

Häpeä kuuluu köyhyyteen. Häpeää yritetään peitellä kaikin tavoin.

Leipäjonot pitenevät vuosi vuodelta. Eivät ihmiset turhaan leipäjonoissa seisoskele.

Hesarin artikkeli on paikallaan, tutkimus hyvin tehty, mutta Saaren viittaukset nykyhallituksen politiikkaan ovat hämmentäviä. Leipäjonot ovat edellisten hallitusten aikaansaannoksia. Nykyhallituksen toimien vaikutukset nähdään paljon myöhemmin.

Mutta tässä asiassa Saari on oikeassa, meidän on mietittävä, miten pudonneet saadaan takaisin samaan veneeseen. Ja että systeemi on heille reilu. (HS 20.12.)

Pian meillä on vihaisia nuoria köyhiä.

* * *

HS 20.12. 

Näin rikkaat ajattelevat köyhistä

He ovat nuhjuisia, kyvyttömiä ja laiskoja, kirjoittavat varakkaat HS:n ja tutkijoiden köyhyystutkimuksessa. Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toimissa.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Perussuomalaisten peukalonjälki näkyy

Lokakuun blogikirjoituksessani käsittelin harmaata taloutta ja halllintarekisterejä:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2015/10/talousrikollisuus-kuriin.htm

Tänään hallitus hautasi hallintarekisterit, Perussuomalaisten vaatimuksesta.

* * *

Päivän hauskin tieto löytyi Facebookista - Ville Niinistö (vihr):

Hallintarekisteri kaatui! Tämän eteen tehtiin paljon töitä. Kiitos ihmisille ja medialle, jotka olivat valppaana haastamassa kokoomuksen intressipiirien asiaa voimakkaasti ajanutta valtiovarainministeri Stubbia.

Lopuksi hän toteaa:

Parempien päätösten ja vastuullisuuden puolesta - yleisen hyvän puolesta. Kiitos.

Ville Niinistö otti kunnian itselleen ja puolueelleen, mikä on mielenkiintoista, sillä Vihreät on oppositiossa.

* * * 

Kun kirjoitan tätä, kuuntelen samalla tv-uutisia. Uutisissa valtionvarainministeri Stubb toteaa, että hallintarekisterit kaatuivat osin hänen oman töppäilynsä takia.

Toimittaja kysyi Stubbilta:

Pyrittekö jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana?


Stubb:

Kyllä, totta kai.


* * * 

Nyt, kun osakkeiden hallintarekisterit on haudattu, hallituksen on syytä pureutua kaikin voimin harmaan talouden torjuntaan. Tavallista kansaa on jo useamman hallituskauden ajan kuritettu riittävästi. 

Talousrikolliset kiinni ja vastuuseen.

perjantai 27. marraskuuta 2015

Vantaan Perussuomalaisten syyskokous


Vantaan Perussuomalaisten syyskokous pidettiin tänään Tikkurilan seurakunnan auditoriossa. Väkeä paikalla oli yllättävän hyvin ottaen huomioon, että oli perjantai-ilta. Hienoa, että perussuomalainen aate kiinnostaa Vantaalla.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Perussuomalaisten Uudenmaan piiri puheenjohtaja Pekka Sinisalo. 

Illan jännittävin tapahtuma oli Vantaan Perussuomalaisten puheenjohtajavaali. Tarjolla nuijan varteen oli kaksi pätevää ehdokasta, kokenut Arja Niemelä ja nykyinen vt. puheenjohtaja Niilo Kärki. 

Niilo Kärki valittiin puheenjohtajaksi.

Lähes yhtä jännittävä vaali oli yhdistyksen hallituksen valinta. Ehdolle asettui yli tuplamäärä ehdokkaita, hallitus koostuu kymmenestä jäsenestä.

Hallitukseen äänestettiin Johannes Nieminen, Juha Juntunen, Arja Niemelä, Juha Malmi, Jari Meri, Kai-Ari Lundell, Kirsi Mäkilaine, Markku Naumanen, Tanja Vahvelainen ja Pauli Artturi Luttinen.

Kiitän luottamuksesta.

Varajäseniksi valittiin Olli Korkalainen, Teemu Christian Leikkainen, Eva Pesonen, Petrus Pesonen, Tomi Salin, Merja Ranta, Ritva Eskelinen, Teijo Kakko, Sylvi Keränen ja Pirjo Vilenius.

Vantaan Perussuomalaisten katse on jo tiukasti kuntavaaleissa 2017.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Myyrmäen Marrasmarkkinoilla

Tänään pystytimme Vantaan Perussuomalaisten teltan Myyrmäen Marrasmarkkinoille. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja ilma oli kohtuullisen lämmin. Teltalla oli pöhinää niin kuin pitikin, PS-lehtiä saimme jaettua nippukaupalla.

Päivän puheenaihe oli yölliset hallitusneuvottelut Sotesta. Suurin osa ihmisistä oli tyytyväisiä saatuun ratkaisuun. Pidettiin hyvänä, että hallitus ei kaatunut ja Perussuomalaiset jatkaa vastuullista toimintaansa hallituksessa.

Case Sebastian Tynkkysestä kyseltiin myös paljon.

Fiilis torilla oli hyvä.

Puolustusministeri Jussi Niinistön seura oli suosittua. Vasemmalla seisoo Länsi-Vantaan aktiiveja, Pauli-Artturi Luttinen ja Kai-Ari Lundell.

Kansanedustaja Mika Niikko ja kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen, keskellä Länsi-Vantaan aktiivi Jukka Kärkkäinen, kameramies on Juhani Höylä.

Oikealla on kansanedustaja Leena Meri, pöydän takana seisoo Länsi-Vantaan aktiiveja, Kai Reinikainen ja Jussi Suoverinaho, vasemmalla baskerimies Jari Meri.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Länsi-Vantaan Kokoomuksen Kouluillassa

Edessä seisoo kaupungin Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius.

Koulullani järjestettiin mielenkiintoinen tapahtuma, johon oli pakko mennä. Länsi-Vantaan Kokoomus järjesti Kouluillan alueen asukkaille. Koulun ruokasali oli lähes täynnä alueen asukkaita ja paikallispoliitikkoja.

Aihe on tulikuuma Länsi-Vantaan lounaiskolkassa, sillä Tuomelan koulu lakkautetaan. Pähkinärinteen koulussa alkaa joulun jälkeen 5 miljoonan euron arvoinen korjaus, oppilaat lähtevät evakkoon naapurikouluihin, pienille oppilaille paraikaa pystytetään koulun kentälle parakkirivistöä.

Pian selviää, mitä tehdään Rajatorpan pääkoululle, se joko korjataan tai puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulurakennus.

Tänään selvisi, että alueen murheenkryynin, vaikka koulu viime vuonna valittiin Vuoden kouluksi, kaksi siipeä tutkitaan keväällä niin läpikotaisin, että saadaan selville onko lattioiden alla homekasvustoja tms. Keväällä selviää, kannattaako Hämis korjata vai purkaa. Peruskorjaus valmistui v. 2005, silti koulun opettajista moni oireilee sisäilman takia, vaikka koulua on peruskorjauksen jälkeen korjattu toistuvasti.

Myös monella lapsella on ollut oireita, kuten omalla pojallani viime keväänä. Hän oli poissa koulusta hirvittävän väsymyksen, kuumeilun ja pahoinvoinnin takia miltei kolmisen kuukautta. Urheilijapoika jouti makoilemaan sängyssään päivät pitkät.

Illan ensimmäisen alustuksen piti kaupungin Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth. Hän kertoi uudesta oppimisesta ja uudesta oppimisympäristöstä.

Luin tämän päivän Vantaan Sanomista, että kaupunki on luopumassa oppikirjoista ja, että jokaislle oppilaalle hankitaan oma tabletti. Kirjoitin aiheesta koulutuspoliittisessa blogissani:


Mielenkiintoista oli saada tietää, että 20 % opettajista ja 10 % oppilaista on ns. tablettiguruja, jotka auttavat muita koulujensa Guru-cafe-tapahtumissa.

Myös koulujen tilankäyttöä tutkitaan, jotta käyttöä voidaan tehostaa. Liikuntapaikkoja tullaan sijoittamaan koulujen läheisyyteen lisää, jotta kaikki oppilaat saadaan liikkumaan.

Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius esitti tutun Länsi-Vantaan kouluverkkoselvityksen, en löytänyt selvitystä netistä, mutta Helsingin Sanomat on kirjoittanut Vantaan kouluverkosta ylipäätään.

Walleniuksen esityksen jälkeen seurasi illan mielenkiintoisin osa, paneeli, vastattiin asukkaiden kysymyksiin. Tiukimmat kysymykset tulivat Pro Tuomelan koulu -liikkeeltä sekä VANVARY:ltä eli Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistykseltä, eritoten sen Sisäilmatoimikunnan jäseniltä.

Panelisteina olivat:

- Pekka Wallenius, Tilakeskuksen johtaja
- Janne Leppänen (kok), Opetuslautakunta
- Jari Porthen (kok), Tekninen lautakunta
- Elina Lehto-Häggroth, Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 
- Lauri Kaira (kok), Vantaan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
- Ilkka Kalo, Vantaan sivistystoimen perusopetuksen johtaja
- Teemu Punkka, vanhempien edustaja

Otteita keskustelusta:

Walleniuksen usein toistama väite, käyttäjät kokevat olosuhteet, aiheutti yleisössä kovia reaktioita. Wallenius painotti, kun asioita ei tiedetä, vrt. home, pitää kunnolla ensin tutkia ennen kuin voidaan mitään tehdä.

Kaira totesi, että laitetaan Hämeenkylän koulun toinen puoli kiinni, ja tutkitaan Hämis kurkihirrestä kellariin asti.

Hämeenkylän koulun opettaja Johanna Mustonen sanoi, että menkää itse opettamaan kotitalouden teoriaa kirjastoon, kun köksän luokkaa ei voida käyttää opetukseen. Hän totesi myös, että Walleniuksen käyttäjät kokevat olosuhteet aliarvioi koulun opettajien ja oppilaiden sisäilmasta aiheutuneita oireita.

Porthen totesi, että hän luottaa 110 prosenttisesti Tilakeskuksen johtaja Walleniuksen antamaan tietoon. Porthen sanoi, että Hämeenkylän koulu on pieni yksityiskohta kaupungin rakennusten vastuulla olevasta miljoonasta neliömetristä.

Punkka totesi, että Hämeenkylän koulun teknisiä korjauksia ei ole tehty Ympäristökeskuksen kehoitusten mukaisesti.

VANVARY:n Sisäilmatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Ratia-Pulkkinen sanoi, että asiantuntijuus ei näy, vaan tulokset puhuvat puolestaan. Vallalla on luovuttamisen fiilis. Hän kertoi, että Tilakeskuksen tavoitteista ei löydy sanaakaan rakennusten laadusta.

Porthen totesi, että Tekninen lautakunta on esittänyt, että ennen kuin uudisrakennuksia aletaan rakentaa, pitää näyttää selkeä valvontasuunnitelma.

Punkka kysyi, mistä alueen kaikille oppilaille ensi syksynä löytyy koulutilat? Kalo vakuutti, että tilat löytyvät kyllä.

Kysyttiin myös, kuinka paljon Pähkinärinteen koulun kentälle rakennettavista parakeista pitää maksaa vuokraa? Vastauksesi saatiin 0,5 miljoonaa euroa per 10 kuukautta. Tietenkin, jos parakkeja tarvitaan pidemmän aikaa, kustannukset nousevat sitä mukaa. Parakkien perustamiskustannuksia ei mainittu.

Ville Hurmalainen epäili alueen oppilasennusteiden pitävyyttä. Kalo vastasi, että kukaan ei aivan tarkkaan pysty ennakoimaan tulevaa, mutta yleensä Vantaalla on pystytty ennustamaan oppilasmäärät kohtuullisen hyvin.

Markus Lyyra esitti panelisteille illan tiukimman kysymyksen, jos päätös Tuomelan koulun lakkauttamisesta tehtäisiin nykytiedon mukaan, olisitko lakkautusten kannalla?

Kaikki muut, paitsi Punkka olivat lakkauttamisen kannalla. Punkka sai yleisöltä illan suurimmat aplodit.

Kaupunginhallitus esittää, että Pähkinärinteen koulun remonttiin upotetaan 5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto 16.11. kokouksessaan päättää remontin lopullisen kohtalon.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Pitkäaikaistyöttömän vuosihinta ällistyttää

Luin Suomen Kuvalehden digilehteä, ja ällistyin. 

Lehden mukaan Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä 110 000. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinta on 8,8 miljardia.

- arvio saamatta jääneistä verotuloista 3,2 miljardia
- työmarkkinatuki ja peruspäiväraha 4,8 miljardia
- asumistuki, toimeentulotuki, päivähoitomaksujen alentuminen tms. 0,8 miljardia

Artikkelissa vuosihintaa verrataan Suomen vuotuisiin puolustusmenoihin. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinnalla maksettaisiin Suomen vuotuiset puolustusmenot kolmeen kertaan!

Oli pakko kaivaa taskulaskin esiin.

Jaoin pitkäaikaistyöttömien vuosihinnan pitkäaikaistyöttömien määrällä. 

8 800 000 000 : 110 000 = 80 000 euroa

Vuodessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu rahaa 80 000 euroa.

Jaoin yhden pitkäaikaistyöttömän vuosihinnan 12:lla.

80 000 : 12 = 6667 euroa

Kuukaudessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu yhteiskunnan rahaa noin 6667 euroa. 

Mikä tässä mättää? Mihin rahat menevät? 

Pitkäaikaistyöttömiin kuluva summa on niin suuri, että heidät kannattaisi työllistää vaikka puoliväkisin. Ei tulisi niin paljon masennusta ja päihdeongelmia. Osa rahoista palautuisi yhteiskunnalle myös verotuloina.

Kun luet SK:n artikkelia, klikkaa isoa kuvaa suuremmaksi.


* * *

18.10. Suomen Kuvalehti


Vuoden tai pidempään työttömänä ollut on määritelmällisesti pitkäaikaistyötön. Heitä on Suomessa jo noin 110 000. Määrä on noussut kolmessa vuodessa yli 40 000:lla.

Syy pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun voi ainakin teoriassa olla heikko työmarkkinatilanne, mutta ongelmaan vaikuttavat monet tekijät.
Pitkään jatkuva työttömyys aiheuttaa esimerkiksi masennusta ja päihdeongelmia. Pitkään työttömänä ollut sairastelee tutkimusten mukaan muutenkin enemmän kuin työssä käyvät.

Yli vuoden mutta alle kaksi vuotta työttöminä olleista noin joka neljäs löytää töitä avoimilta työmarkkinoita ja 45 prosenttia ohjataan koulutukseen tai kursseille.

Kun työttömyys on jatkunut yli kaksi vuotta, enää vain joka kymmenes työllistyy suoraan. Kursseille ja koulutukseen patistetaan edelleen 44 prosenttia. Lähes puolet jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.