tiistai 20. lokakuuta 2015

Pitkäaikaistyöttömän vuosihinta ällistyttää

Luin Suomen Kuvalehden digilehteä, ja ällistyin. 

Lehden mukaan Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä 110 000. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinta on 8,8 miljardia.

- arvio saamatta jääneistä verotuloista 3,2 miljardia
- työmarkkinatuki ja peruspäiväraha 4,8 miljardia
- asumistuki, toimeentulotuki, päivähoitomaksujen alentuminen tms. 0,8 miljardia

Artikkelissa vuosihintaa verrataan Suomen vuotuisiin puolustusmenoihin. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinnalla maksettaisiin Suomen vuotuiset puolustusmenot kolmeen kertaan!

Oli pakko kaivaa taskulaskin esiin.

Jaoin pitkäaikaistyöttömien vuosihinnan pitkäaikaistyöttömien määrällä. 

8 800 000 000 : 110 000 = 80 000 euroa

Vuodessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu rahaa 80 000 euroa.

Jaoin yhden pitkäaikaistyöttömän vuosihinnan 12:lla.

80 000 : 12 = 6667 euroa

Kuukaudessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu yhteiskunnan rahaa noin 6667 euroa. 

Mikä tässä mättää? Mihin rahat menevät? 

Pitkäaikaistyöttömiin kuluva summa on niin suuri, että heidät kannattaisi työllistää vaikka puoliväkisin. Ei tulisi niin paljon masennusta ja päihdeongelmia. Osa rahoista palautuisi yhteiskunnalle myös verotuloina.

Kun luet SK:n artikkelia, klikkaa isoa kuvaa suuremmaksi.


* * *

18.10. Suomen Kuvalehti


Vuoden tai pidempään työttömänä ollut on määritelmällisesti pitkäaikaistyötön. Heitä on Suomessa jo noin 110 000. Määrä on noussut kolmessa vuodessa yli 40 000:lla.

Syy pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun voi ainakin teoriassa olla heikko työmarkkinatilanne, mutta ongelmaan vaikuttavat monet tekijät.
Pitkään jatkuva työttömyys aiheuttaa esimerkiksi masennusta ja päihdeongelmia. Pitkään työttömänä ollut sairastelee tutkimusten mukaan muutenkin enemmän kuin työssä käyvät.

Yli vuoden mutta alle kaksi vuotta työttöminä olleista noin joka neljäs löytää töitä avoimilta työmarkkinoita ja 45 prosenttia ohjataan koulutukseen tai kursseille.

Kun työttömyys on jatkunut yli kaksi vuotta, enää vain joka kymmenes työllistyy suoraan. Kursseille ja koulutukseen patistetaan edelleen 44 prosenttia. Lähes puolet jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti