Vaalirauhaa

Oulun Vihreiden toimisto v. 2020 ja Helsingin Perussuomalaisten toimisto v. 2015

Töhriminen, maalittaminen, uhkaaminen tai väkivalta eivät kuulu demokratiaan. Ymmärrän, että vaalit voivat kuumentaa tunteita, mutta antaa vaalijulisteiden tai puoluetoimistojen olla rauhassa.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on puutteistaan huolimatta yhteiskuntajärjestelmien evoluution huippu, joka on kyennyt takaamaan kohtuullisen tulonjaon ja tasa-arvon. Heikoimmista pidetään huolta, koulutus on huippuluokkaa ja antaa kaikille mahdollisuuden.

Edustuksellisessa demokratiassa valitaan ihmisiä päättämään asioista. Poliitikotkin ovat ihmisiä puoluekannasta huolimatta. Erilaisia mielipiteitä on, ja niin pitääkin olla. Asioista pitää saada keskustella asiallisesti ilman pelkoa. Terveissä yhteiskunnissa on vapaa lehdistö sekä mielipiteen- ja sananvapaus.

Mielipiteen- ja sananvapaus tietenkään eivät tarkoita sitä, että saa tehdä mitä tahansa. Lakia on noudatettava. Pahin esimerkki laittomuuksista oli taannoinen Keski-Suomen Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yritys.

Olen huomannut, että esim. toriteltoilla kaikki puolueet ovat kokeneet uhkaa, oli kyse sitten SDP, KOK, VIHR tai PS. Usein miten kyse on solvaamisesta tai huutamisesta, mutta joskus myös väkivallan uhasta. Itse olen kokenut pari kertaa selkeää väkivallan uhkaa, ensimmäinen kerta nauratti, toinen ei enää yhtään. Jälkimmäisellä kerralla kävelin ripeästi pois, koska homma olisi edennyt tappeluun.

Pari vuotta sitten Korsossa tultiin lujaa silloista ministeri Timo Soinia päin. Onneksi paikalla oli pari osaavaa turvamiestä, jotka taltuttivat riehujan saman tien. Oma telttamme oli aivan vastapäätä SIN-telttaa, joten näin koko tapahtuman lähietäisyydeltä. Ei ollut kivaa katsottavaa.

Paikallisyhdistykseni on reagoinut hienosti kouluttamalla joistakin jäsenistämme järjestysmiehiä. He ovat takuuvarmasti paikalla, kun esim. puoluejohtaja Jussi Halla-aho silloin tällöin vierailee tapahtumissamme. Isot ulkotapahtumat suunnittelemme aina myös turvallisuutta ajatellen. Esim. iso keväinen vaalistarttimme Tikkurilan torilla rakennettiin niin, että isot autot ja rekat ympäröivät torin niin, ettei kukaan päässyt autolla ajamaan torikansan päälle.

Netissä asiattomuuksia poliitikot kokevat kautta linjan. Minäkin olen jonkin verran kokenut solvauksia, mutta tyypillisintä on ns. vyöryttäminen. Kun teen postauksen aiheesta A, kommenttiosiossa ei keskustella asiasta, vaan vyörytetään aiheilla B, C ja D. Tyypillistä on, että kaivellaan joidenkin muiden ihmisten vanhoja kannanottoja, twiittejä tai FB-postauksia. 

Uuden Suomen blogeissakin jotkut harrastavat samaa, eivät pysy aiheessa A, vaan aletaan vyöryttää aiheita B, C ja D.

Kirjoitukseni on spontaani purkaus vakavasta asiasta. 

Vaalirauhaa kaikille tasapuolisesti.

Hyökkäyksiä pohjoismaista demokratiaa vastaan

1.

Ensimmäisen kerran aloin miettiä väkivallan ja nykypolitiikan suhdetta Korson maalaismarkkinoilla, kun Timo Soiniin päin yritettiin hyökätä. 

Kun Soini tuli, pyysin häntä juttelemaan teltallemme, hän tulikin. Aluksi jutustelu sujui asiallisesti, kunnes paikalle tuli minulle tuntematon äänestäjä, joka alkoi kovaan ääneen haukkua Soinia petturuudesta ja loikkauksesta. Mieleen jäi Soinin vastaus huutajalle: Minä sen puolueen perustin ja minä sen myös lopetin. 

Ei lopettanut.

Soini lähti Sinisten teltalle, joka oli aivan telttaamme vastapäätä. Melkein heti iso nahkatakkinen mies hyökkäsi lujaa Soinia päin, mutta onneksi paikalla oli kolmen ministerin ammattitaitoiset turvamiehet. Kaksi heistä pisti hyökkääjän välittömästi maihin, kolmas turvasi Soinia. 

Fyysisesti ei mitään vakavaa tapahtunut, mutta ainakin minua tilanne järkytti. Koin, että silloin hyökättiin pohjoismaista edustuksellista demokratiaa vastaan.

2.

Ne tulivat varta vasten tappamaan minut, Pekka Kataja arvioi hyökkääjien aikomuksia. (IS 21.7.2020)

Jämsänkoskelaisen PS-valtuutettu Pekka Katajan murhayritys järkytti minua kuten muitakin. Tänään poliisi ilmoitti, että tapausta aletaan tutkia tapon yrityksen sijaan murhan yrityksenä.

Paranemista ja kaikkea hyvää Pekka Katajalle.

Olivat hyökkääjät sitten äärivasemmistolaisia tai -oikeistolaisia, kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia, nyt yritettiin tappaa jämsänkoskelaisten valitsema kaupunginvaltuutettu.

Itsenäisen Suomen aikana on murhattu Suomessa yksi poliitikko, sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovelleen v. 1922.

3.

Tänään järkytyin kolmannen kerran, kun huomasin Topi Rantasen 1930-lukua henkivän Facebook-postauksen. En tunne Topi Rantasta, ilmeisesti hän hätäpäissään on jo poistanut postauksensa, mutta postaus kiertää kuvana pitkin nettiä.

Rantanen olisi valmis pakottamaan perussuomalaiset puolueen jäsenet ja heidän kannattajansa polvilleen ja tappamaan heidät niskalaukauksella. En muista, että olisin koskaan nähnyt vastaavaa tekstiä netissä, vaikka poliitikkona minulla on paljon FB-tovereita ja jonkin verran myös Twitter-seuraajia.

Nyt ei auta Rantasen mahdolliset selitykset, olin kännissä, kun kirjoitin tuon tai se oli vain läppä.

Kun Perussuomalaisten jäsenet ja heidän äänestäjänsä sekä Perussuomalaisten äänestämättä jättäneet kannattajansa lasketaan yhteen, Rantanen olisi valmis tappamaan noin joka viidennen suomalaisen. 

Historiallisesti määrä olisi järkyttävä. Armenian kansanmurhassa tapettiin 1,5 miljoonaa ihmistä, Pol Potin Kamputseassa arvioiden mukaan tapettiin vajaat 2 miljoonaa ihmistä, Ruandassa hutut tappoivat noin 800 000 ihmistä. Isiksen levittämät niskalaukausvideot, joissa tapettiin jesidi-miehiä ja -poikia, olivat kamalaa katsottavaa.

Mao, Stalin ja Hitler olivat tapettujen määrissä aivan omaa luokkaansa.

Topi Rantasen FB-postauksesta minulle mieleen tulee Anders Brejvik.

4.

Muutamaan mauttomaan Sitä saa, mitä tilaa -postaukseen olen myös törmännyt.

Kirjoituksiani saa mielellään aina kommentoida, mutta tällä kertaa en haluaisi lukea yhtään kommenttia, jossa toistetaan typerää perussuomalaisten uhriutumis -mantraa, kiitos. 

Ollaan asiallisia.