maanantai 11. marraskuuta 2019

Budjettipuheeni vuodelle 2020

Kuva: Jyrki Huovinen

Äänestyksessä tuli nokkaan luvuin 51-16. Yritys oli hyvä.

* * *

Puheeni tänään Vantaan kaupunginvaltuustossa Talousarvioon 2020

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Sisäilma-asian neuvottelukunta ei ole saanut pitää yhtään kokousta, mikä on ollut ikävää. Minua asia suorastaan jurppii. Kohta ollaan jo joulussa.

Kuten valtuutettu Jari Jääskeläinen totesi, on noloa, että Sisäilma-asianneuvottelukunta ei ole päässyt etukäteen yhdessä tekemään yhteistä esitystä budjettiin.

Mutta yleisesti ottaen olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen valtuuston yhteistyökykyyn.

On ollut hyvin mielenkiintoista nähdä, että valtuusto hyväksyy valtavan suuria investointeja ilman suuria nurinoita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Apotti ja Vantaan ratikka, joiden yhteissumma tätä rataa hipoo miljardia euroa.

Ilmeisesti meidän ajatuksemme hyytyvät, kun aletaan puhua suurista summista kuten miljardeista. Vastaavasti rahallisesti pienemmistä kohteista käydään kovaakin debattia.

On kouluja, joissa on vakavia sisäilmaongelmia. Syystä tai toisesta kouluja ei ole purettu tai korjattu tai edes oppilaita ei ole ajoissa viety evakkoon. Näissä kouluissa kärsitään.

Oirekyselyissä on todettu terveyshaittoja, koska ilmanvaihto ei ole ollut riittävän tehokasta. Toisaalta siivousta lisäämällä voidaan nopeasti vähentää terveyshaittoja, vaikka korjauksia joudutaan odottamaan.

Siksi esitän kouluihin, joissa on vakavia sisäilmaongelmia ja, joissa on monia sisäilmasta kärsiviä lapsia ja opettajia:

1. 1,5 miljoonan euron määrärahaa ilmanvaihdon tehostamiseksi

2. 500 000 euron määrärahaa siivouksen tehostamiseksi

Kiitos

perjantai 1. marraskuuta 2019

Jytkypommi muhii


Perussuomalaiset paitsi, että se on puolue, sille on aina ollut tyypillistä kansanliikkeen luonne. Siksi on hyvin motivoivaa olla ytimessä ja nähdä, mihin PS-kansanliike on muovautumassa.

Poliittisena toimijana toreilla ja turuilla ja muutenkin olen nähnyt  jo pitkään puolueen valtavan kannatuspotentiaalin, jota gallupit eivät oikeastaan pysty mittaamaan tarkasti. Joskus kannatus näyttää kymmentä prosenttiyksikköä, joskus kahtakymmentä prosenttiyksikköä. Todellisuudessa kannatus hiponee kolmeakymmentä prosenttiyksikköä.

Ongelmana on ollut, kuinka saamme liikkeelle sen muhivan piilokannatuksen, ihmiset, jotka kannattavat meitä, mutta vaalipäivänä he jäävät syystä tai toisesta kotiin.
Ilmiö on ollut tuttu varsinkin kuntavaaleissa, emme ole saaneet uurnille kuin vajaat puolet kannattajistamme, kun taas eduskuntavaaleissa kaksikolmasosaa. Kaikki ihmiset eivät koe kuntavaaleja omakseen, vaikka kuntatasolla tehdään enemmän tavallista ihmistä koskevia päätöksiä kuin eduskunnassa.

Tutkimusten mukaan koulutetut ihmiset äänestävät säännöllisemmin kuin kouluttamattomat. Esim. Kokoomus saa heikoimmillaankin sellaisen 17 prosenttiyksikön kannatuksen, kun taas Perussuomalaisten on joka vaalissa todistettava olemassaolonsa. Eduskuntavaaleissa 2019 lähdimme kamppailemaan noin kymmenen prosenttiyksikön lähtöasetelmista.

Jytkypommi muhii. Jossain vaiheessa jysähtää oikein kunnolla, se on varma, silloin se on BOOM, BOOM ja BOOM – karvalakkikapina realisoituu äänestysuurnilla.

* * *

Iltalehti 31.10.2018


Jos kansalaisia eriarvoistavaan kehitykseen ei puututa ajoissa, asiat voivat kehittyä kohti karvalakkikapinan tapaista liikehdintää, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.

Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt viime aikoina, ja pelko työpaikan menettämisestä on kasvanut. Samaan aikaan bensiini kortille -tyyppiset avaukset lisäävät keskiluokan epävarmuutta.

Protestipuolueena kannatuksensa luonut perussuomalaiset vahvistaa kärkiasemiaan – tuoreen tutkimuksen mukaan Jussi Halla-aho on 35–49-vuotiaiden joukossa jo selvä ykkösehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Jos poliittisia vaikutuskanavia ei koeta riittäviksi, kansalaisten tyytymättömyys saattaa purkautua jopa Ranskan keltaliivien kaltaisena karvalakkikapinana.