Myös uskonnolliset päivänavaukset kuuluvat kouluun

Opetushallitus on näppituntumalla arvioinut, että suurin osa koulujen päivänavauksista on tänä päivänäkin ei-uskonnollisia. Näin on ja näin pitääkin olla.

Mutta oleellista on, että uskonnollisia päivänavauksia pidetään kerran viikossa tai joka toinen viikko. On täysin selvää, että koulujen traditioon, kuten suomalaiseen traditioon yleensäkin, kuuluu myös kristillinen perinne. 

Kansakunnan menneisyyttä ei voi kieltää.

Yhtä selvää on, että koulujen on järjestettävä kunnolla myös vaihtoehtopäivänavaukset. Isoissa kouluissa vaihtoehtotilaisuuksien järjestäminen on hyvin helppoa. Suurin osa oppilaista vaeltaa opettajansa johdolla saliin istumaan ja kuuntelemaan seurakunnan päivänavausta.

Omassa koulussani on paljon muslimeja. Koska kaikki uskonnontunnit järjestetään samaan aikaan, paikalla on myös islaminopettaja. Elämänkatsomustunnit järjestetään myös samaan aikaan, ei tarvitse miettiä, kuka pitää et-päivänavauksen.

Vaikka koulut ja opetushallitukset ovat pullollaan akateemisia ihmisiä, siitä huolimatta asiat voidaan hoitaa selkeästi ja yksinkertaisesti. Silloin kukaan ei kärsi.

Yle 25.11.

Opetushallitus: "Suurin osa päivänavauksista kouluissa tänä päivänäkin ei-uskonnollisia"

Koulun on järjestettävä vaihtoehto uskonnolliselle päivänavaukselle, oikeusasiamies on linjannut tänään tiistaina. Opetushallituksessa linjaus otetaan vastaan tyynesti.

– Sinänsä tämä ei ole mikään uusi asia. Nyt vaan tarkennetaan ohjeita ja muistutetaan tästä velvoitteesta. Aiheuttaahan se miettimistä kouluissa, jos järjestetään useampia erisisältöisiä tilaisuuksia, hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta arvioi.

Opetushallitus ei tilastoi, kuinka monessa koulussa päivänavaukset ovat uskonnollisia tai ei-uskonnollisia, eikä sitä, kuinka monessa koulussa tarjolla on molemmat vaihtoehdot. Lahtisen tuntuma on, että tällä hetkellä kouluissa pidetään uskonnollinen päivänavaus kerran viikossa tai kahdessa viikossa.

Käykö niin, että uskonnolliset päivänavaukset katoavat kokonaan?

– Meillä koulujen traditioon kuuluu uskonnollisiakin elementtejä, kuten eduskunnan perustuslakivaliokuntakin on todennut. Kannanotto on ollut se, että koulujen ei pidä näistä luopua, mutta ratkaisuvalta on jätetty koulutasolle. Koulut ratkaisevat, minkälaisia päivänavauksia järjestävät, hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta sanoo.

Ei enää yhtään koulupuukotusta

Utsjoen puukotustapaus on hyvin surullinen asia. Tavallisin silmin asiaa ei voi käsittää. Onneksi näin karmeat tapaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta yhtään koulupuukotusta tai -ampumista ei kaivata lisää.

Luokkien ovia ei voida lukita oppituntien ajaksi. Aivan utopistista olisi palkata turvamiehiä päivystämään kouluihin. Suomi ei ole pikkuamerikka, eikä suomalaisista kouluista saa tulla vankiloita.

Koulun kannalta parasta ennaltaehkäisyä on pätevät ja osaavat opettajat sekä pienet ryhmäkoot.

On selvää, että koulu ei pysty yksin ratkomaan laajaa yhteiskunnallista pahoinvointia, ei yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen ole koulun tehtäväkään.

Perusopetus (Opetushallitus OPH)

Koulu pystyy kyllä kantamaan oman kortensa kekoon, jos sille annetaan siihen mahdollisuudet. Mutta osa kunnista laistaa jopa lakisääteisistä velvollisuuksistaan tai hoitaa hommat juuri ja juuri rimaa hipoen.

Suurissa opetusryhmissä ja massiivisissa kouluissa oppilas hukkuu helposti oppilasmassaan, ei kohtaa opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa sillä tavalla kuin pitäisi. Oppilas jää yksin.

Ikävää on, kuten OAJ:n puheenjohtaja sanoi, että on kouluja ja kuntia, joista ei löydy riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Koulusäästöt alkavat näkyä.

26.10. Iltalehti

OAJ: Häirikköoppilaita ei pystytä auttamaan

Kouluilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa taustalla olevaan pahoinvointiin ei pystytä puuttumaan, koska kouluissa ei ole riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Asian piti parantua syksyllä voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä. Se ei kuitenkaan tuonut muutosta, Luukkainen sanoo.

Perjantaina Utsjoella oppilas puukotettiin lukiossa. Epäilty puukottaja oli erotettu häiriöiden takia koulun asuntolasta.

Pakkoruotsin umpisolmu

Helsingin Sanomissa oli hieno artikkeli kielten opiskelusta.

Olen www.properuskoulu.net -blogissani kirjoittanut pakkoruotsista ja kielten opiskelusta paljon. Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea.

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)

Helsingin Sanomien jutusta oli unohtunut, että viime kevään ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta. Vain joka viides kirjoitti ruotsin, vaikka koko ikäluokka oli lukenut ruotsia vähintään kuusi vuotta. 

Tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa lyhyen saksan kirjoitti enää alle 2000 opiskelijaa, ranskan ei sitäkään. Lyhyen venäjän kirjoitti vain muutama sata opiskelijaa. 

Luvut ovat hälyttäviä. Pakkoruotsin uhrihinta on kova.

Kielten opiskelun yksipuolistuminen johtuu osin englannin vahvasta asemasta nuorten maailmassa, mutta myös rakenteellisia syitä on, sanoo opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. (HS)

Mustaparta kiertää asian ydintä kuin kissa kuumaa puuroa. On selvää, että englannin asema on vahva paitsi nuorilla niin kaikkialla koko maailmassa. Mustaparta ei puhu pakkoruotsista mitään.

Ongelma ei tietenkään ole pakkoenglanti, vaan pakkoruotsi.

Olen aiemmin esittänyt:

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Peruskoululaiset, jotka eivät ottaisi ruotsia, lukisivat ruotsin sijasta toista kieltä tai jotain aivan muuta. Englannin on oltava pakollinen.

7.10. HS

Koululaisten kielitaito yksipuolistuu yhä

Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin

Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.

Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.

Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.

Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtosuuden varaan.

Opetushallitus otti järjen käteen koulun uskonnollisten tilaisuuksien ja juhlien suhteen

Koulut ottavat ilolla vastaan Opetushallituksen uudet ohjeet koulun uskonnollisista tilaisuuksista sekä juhlista.

Vapaa-ajattelijat, joka loppujen lopuksi on melko pieni ryhmittymä (n. 1500 jäsentä), nostaa säännöllisesti joulukuvaelmat ja suvivirret yleiseen keskusteluun. Yhdistyksen mielestä on uskomatonta - mutta totta, että koulussa saa laulaa virsiä tai käydä kirkossa.

Ylivoimaisesti suurin osa Suomen kansasta on eri mieltä.

Opetushallituksen ohjeet ovat nyt selkeät. Ohjeissa todetaan, että nykyisenmuotoiset perinteiset juhlat ovat osa koulun opetusta ja toimintaa. Joulukuvaelmat ja suvirret kuuluvat suomalaiseen traditioon.

Olen keskustellut muutaman ei-vapaa-ajattelijoihin kuuluvan ateistin kanssa. Vaikka heidän lapsensa eivät kuulu kirkkoon ja käyvät koulussa elämänkatsomustunneilla uskonnon sijasta, lapset osallistuvat koulun juhliin aivan normaalisti.

Suurimmassa osassa kouluja on noudatettu OPH:n ohjeiden kaltaisia käytäntöjä jo pitkään. Juhlissa ei ole pakko laulaa virsiä, jos ei halua. Jos vakaumus estää juhliin osallistumisen, järjestetään oppilaalle vastaavaa toimintaa. Koulussani uskonnollisten päivänavausten ajaksi elämänkatsomusoppilaille sekä muslimeille on järjestetty omat päivänavauksensa.

Joka joulu ja kevät ei viitsi käydä loputonta keskustelua mikä on sallittua ja mikä ei.

Myös suomalainen kulttuuri on tärkeää.


22.9. HS

Opetushallitus: Uskonnollisista tilaisuuksista tiedotettava tarkemmin

Tarkennetut ohjeet perustuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnan, ylimpien laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin. Ne koskevat esi- ja perusopetusta sekä lukioita ja ammattioppilaitoksia.

Opetushallitus huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten järjestämissä juhlissa voi olla uskontoon viittaavia elementtejä. Yhden virren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista vaan on usein osa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa juhlatraditiota.

Ohjelmasta on kuitenkin tiedotettava etukäteen, jotta huoltaja voi tarpeeksi ajoissa päättää, jo oppilas ei osallistu kaikkiin juhlan osuuksiin.

Opetushallitus kuitenkin korostaa, että tällaiset tilaisuudet ja juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, joihin oppilaiden pitää periaatteessa osallistua. Niinpä koulujen ja oppilaitosten on järjestettävä vastaavaa toimintaa niille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin tai toimituksiin.