Saunominen valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Helsinkiläinen sauna. Ihmisiä kylpemässä. Kuvan takana teksti: Vanhassa helsinkiläissaunassa, jossa on kivikumpu kiukaana ja saavi, josta kuupalla heitetään vettä kuumille kiville. Koivuvihdat ovat täälläkin ahkerassa käytössä. (tuntematon kuvaaja, 1900-luvun alku, www.helsinkikuvia.fi)

* * *

17.12.2020 Suomen Saunaseuran tiedote

Saunominen valittu ensimmäisenä suomalaisena perinteenä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Nyt onnistuneeseen lopputulokseen päässyt Saunominen Unescoon-hanke on saanut alkunsa jo vuosia sitten suomalaisten sauna-aktiivien innostuksesta saada saunominen osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistä luetteloa. Saunominen Unescoon -hankkeen tavoitteena on ollut vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä.

Suomen Saunaseura on toiminut hankkeessa aktiivisesti lähtien saunomisen saamisesta Elävän perinnön wikiluetteloon ja Unesco-hakemuksen laatimiseen. Saunaseura on koonnut suomalaiset saunatoimijat yhteen suomalaisen sauna-aatteen ja suomalaisen saunakulttuurin edistämiseksi. Pääsy osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa on osoitus suomalaisen saunakulttuurin elinvoimaisuudesta, mutta myös suomalaisen saunayhteisön voimasta saada aikaan merkittäviä ponnistuksia yhdessä. Mukana Unesco-hankkeen toteuttamisessa on ollut yli 25 saunatoimijaa eri puolilta Suomea. 

Suomalaisille sauna on ollut ja on edelleen pyhä paikka. Tänä päivänä sauna on hektisessä maailmassa paikka pestä pois kiire ja arki niin henkisesti kuin fyysisesti. Unescon luetteloon pääsy turvaa osaltaan tämän meille niin rakkaan paikan säilymisen maailman muutoksissa ja antaa koko maailmalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen saunakulttuuriin. Eikä saunan osuutta Suomen paikkaan maailman onnellisimpana maana tule myöskään väheksyä.

* * *

Mikään ei ole niin suomalaista kuin sauna ja saunominen, ei edes sisu. 

Virolaiset onnistuivat saamaan virolaisen savusaunaperinteen Unescon kulttuuriperintölistalle v. 2014, mikä on oikeutettua, koska vanhalla Vörumaalla savusauna on aina ollut osa elävää elämää. 

Meillä Suomessa savusaunaperinne 1970-luvulla notkahti, mutta on alkanut uudelleen viritä. Vanhoja savusaunoja korjaillaan ja uusia rakennetaan ahkerasti.

On todella hienoa, että suomalainen saunomisperinne on nyt saatu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 

Millenium-huumassa äänestettiin, mikä on suomenkielen kaunein sana. Äänestin saunaa, toinen vaihtoehto olisi voinut olla löyly. Äänestyksen ylivoimainen voittaja oli sana äiti. Joka tapauksessa sana sauna on lainattu moneen kieleen kuten englannin kieleen.

Suomen Saunaseura oli aktiivinen savusaunaperinteen saamiseksi Unescon kulttuuriperintölistalle. Seura jakoi hankkeen edistämiseksi somessa nettiadressia, jonka minäkin allekirjoitin. Jaoin adressia somessa myös eteenpäin.

Olen innokas saunoja kuten suurin osa suomalaisista. Kesällä mökilläni lämmitän saunan joka ilta. Mökkisaunani on tavallinen jatkuvalämmitteinen puusauna, josta irtoaa makoisat löylyt.

Pidän erityisesti puulämmitteisten saunojen löylyistä, mutta hyvät sähkösaunatkin menettelevät. Kotonani kaupungissa käytössä on sähkökiuas, joka on koko ajan lämmin. Mutta perjantaisin suunnistan Lauttasaaren Vaskiniemeen Suomen Saunaseuran savusaunojen pehmeisiin löylyihin.

Myös yleisissä saunoissa käyn silloin tällöin, Helsingissä Harjutori, Arla, Uusi Sauna sekä Vantaan Kuusijärven savusaunat.

Ylen Elävästä arkistosta löytyy hienoja dokumenttielokuvia otsikolla Suomalainen sauna. Myös Suomen Saunaseurasta kertova Saunaseura saunan asialla näkyy siellä.

Myyrmäestä ei saa tehdä Suomen suurinta nukkumalähiötä

Myyrmäki-talossa runsaat 27 vuotta toiminut Kino Myyri on sulkenut ovensa lopullisesti. (Vantaan Sanomat 9.12.2020)

– Tämä on loppu meidän osalta, huokaa myyrmäkeläinen yrittäjä Peter Puisto.

– Joku päätös piti tehdä.

Leffateatterin viimeinen näytös oli marras-joulukuun vaihteessa, kun uudet entistä tiukemmat kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan. Nyt on meneillään tilojen tyhjennys.

Elokuvateatterin lähtölaskenta alkoi, kun koronarajoitukset sulkivat teatterit keväällä kokonaan eivätkä katsojamäärä noussut kannattavaksi edes kesällä, kun rajoituksia höllennettiin. Samaan aikaan elokuvateatteri joutui maksamaan normaalit kulut, kuten täysimääräistä vuokraa Vantaan kaupungille.

* * *

Myyrmäen suuralue on Vantaan suurin, asukkaita on n. 60 000. Itse Myyrmäen kaupunginosa on kuin pikkuinen kaupunki, aluetta rakennetaan rajusti, pian asukkaita on 20 000.

Joskus tuntuu siltä, että Myyrmäkeä kohdellaan kaltoin. Tunne sai pontta nyt, kun Länsi-Vantaan ainoa elokuvateatteri Kino Myyri meni nurin, kun korona vei asiakkaat. 

Kino Myyri toimi Vantaan omistamassa kiinteistössä Myyrmäkitalossa kirjaston alakerrassa hyvällä paikalla Myyrmäen aseman vieressä. En millään ymmärrä, miksi Vantaan kaupunki ei antanut vuokrahelpotuksia Kino Myyrin omistajille siihen asti, kunnes koronakriisi olisi mennyt ohi. Vantaan kassa ei siitä avusta olisi heilahtanut.

Harmittaa vietävästi, sillä Kino Myyri oli lähiteatterini. Oli helppo mennä kävellen tai fillarilla leffaan. Vaikka juna vie Helsinkiin nopeasti, silti aikaa tuhraantuu, ja matkoihin kuluu rahaa varsinkin, kun koko perheen voimin leffaa lähdetään katsomaan.

Kiitän Kino Myyrin omistajaa sitkeästä yrittämisestä sekä hyvästä palvelusta.

Nyt ei voida muuta kuin toivoa, että Kino Myyrin tiloihin saadaan uusi ekokuvateatterin pyörittäjä. Myyrmäki ansaitsee elokuvateatterinsa.

* * *

Myyrmäen kulttuuripalveluista poistui kolmannes Kino Myyrin myötä, jäljelle jäivät kirjasto ja taidemuseo Artsi.  

Artsin sisäilma on taideteoksille niin huono, että teoslainojen saaminen museon näyttelyihin muista museoista on hankalaa. Artsi tulee muuttamaan tiloista pois. On puhuttu, että museo muuttaisi pois Aviapolikseen tai Tikkurilaan. Artsin tilat jäisivät muuhun kulttuurikäyttöön.

Artsin paikka on Myyrmäessä. Uudet tilat on etsittävä Myyrmäestä tai on rakennettava uudet tilat Myyrmäkeen.

Myyrmäestä on poistunut paljon yritystoimintaa uuden asuinrakentamisen tietä. Pian Myyrmäki on Suomen suurin nukkumalähiö, jos mitään ei tehdä.

Georg C. Ehrnrooth: YYA-Suomen omatunto

Georg C. Ehrnrooth, Gerald Ford ja Richard Nixon

Mies, joka vihasi Kekkosta – Michael Franckin tyylikäs dokumentti kertoo kummisetä Georg C. Ehrnroothista, joka oli aikoinaan kiusallinen ja lopulta ehkä oikeassa (HS 6.12.2020)

Ehrnroothin epäluulo Urho Kekkosta kohtaan syntyi jo sodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien aikana, jolloin Kekkonen toimi oikeusministerinä. Nuorena lakitieteen opiskelijana Ehrnrooth ei voinut käsittää hänen toimintaansa, ja tämä kokemus määräsi hänen poliittisen suuntansa.

* * *

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Yle lähettää suomalaisia elokuvia kuten perinteisesti aina jonkun version kolmesta "Tuntemattomasta sotilaasta". Myös dokumentit kuuluvat asiaan.

Tänään klo 13 esitettiin Georg C. Ehrnroothista tehty hieno dokumentti "Kummisetäni ja Kekkonen", joka on nähtävissä myös Ylen Areenassa. Dokumentin tekijä on Ehrnroothin kummipoika Michael Franck.

Georg C. Ehrnroothin oma kummisetä oli marsalkka Mannerheim.

* * *

Ehrnrooth oli suuri suomalainen toisinajattelija 1960-1970 -luvuilla. Hänet muistetaan ennen kaikkea Suomen omatuntona aikana, kun suurin osa suomalaisista oli rähmällään presidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliittoon.

Dokumentissa keskitytään pääasiassa Ehrnroothiin ja presidentti Urho Kekkoseen. Dokumentin mukaan Ehrnroothin kriittinen suhde Kekkoseen eteni kolmiportaisesti.

Ensimmäinen oli v. 1945-1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Ehrnrooth ei voinut ymmärtää silloisen nuoren oikeusministeri Urho Kekkosen roolia prosessissa. Ehrnroothia on helppo ymmärtää:

Kansakunnan sijaiskärsijät -nimisessä tutkimuksessa korostuu tuolloisen oikeusministerin Urho Kekkosen rooli perustuslain vastaisen sotasyyllisyyslain säätäjänä, jopa aloitteen tekijänä. (TS 28.10.2005)

Toinen oli v. 1961 Noottikriisi, jonka avulla Kekkosen on katsottu turvanneensa valtansa Suomessa.

Kolmas oli tietenkin vuoden 1973 poikkeuslaki. Kun Kekkonen kieltäytyi asettautumasta ehdolle v. 1974 presidentinvaaleihin, eduskunta sääti poikkeuslain tasavallan presidentin toimikauden jatkamisesta.

Poikkeuslain syövereissä Veikko Vennamon johtamasta Suomen Maaseudun Puolueesta erosi ryhmittymä, joka perusti Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen SKYP,  mihin mureni SMP:n v. 1970 eduskuntavaalien vaalivoitto.

Georg C. Ehrnrooth perusti Perustuslaillisen Kansanpuolueen v. 1973.

* * *

Itselleni v. 1973 poikkeuslaki oli shokki ja merkityksellinen, sillä v. 1974 presidentinvaalit olisivat olleet ensimmäiset vaalit, joissa olisin voinut äänestää. Koin poikkeuslain äärimmäisen epäoikeudenmukaisena ja epädemokraattisena, mikä muovasi poliittista ajatteluani vahvasti.

Pidin 1970-luvun Suomen poliittista ilmapiiriä hyvin ahdistavana. Arvostin suuresti Veikko Vennamon SMP:tä sekä puolueena että kansanliikkeenä.

Poikkeuslakiin pettyneenä lukiolaisena kävin kaverini kanssa pariin otteeseen Perustuslaillisten paikallisissa kokouksissa. Aioin liittyä puolueeseen, mutta lukion jälkeen menin suorittamaan varusmiespalvelusta Haminaan ja sen jälkeen opiskelemaan luokanopettajaksi Jyväskylään. Politiikka jäi pitkäksi aikaa.

Perustuslailliset ei ollut äärioikeistolainen puolue kuten silloin puoluetta mustamaalattiin, vaan pohjoista demokratiaa kannattava puolue. Kun tuolloin oli eri mieltä esim. Kekkosesta tai suomettumisesta, sai välittömästi äärioikeistolaisen leiman, mikä on surullista.

* * *

Georg C. Ehrnrooth oli aito itsenäisen ja oikeudenmukaisen Suomen vahva kannattaja. 

Kannattaa katsoa Michael Frankin dokumentti kummisedästään, vaikka 1960-1970 -lukujen suomettumisen aika voi herättää monissa ihmisissä ikäviä muistoja, joku voi ahdistuakin. Dokumentissa haastatellaan Ehrnroothin aikalaisia kuten Jörn Donner ja Raimo Ilaskivi. 

Jos aikaa on, kannattaa lukea Riku Keski-Rauskan kirjoittama hieno elämänkerta Ehrnroothista, Yksinäinen Ehrnrooth – Georg C. Ehrnrooth YYA-Suomen puristuksessa.

Georg C. Ehrnroothin tuore elämäkerta: suomettumisen surullista historiaa (Suomen Sotilas 29.10.2015)

Perussuomalaiset gallup-ykkösiä

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset nousi SDP:n ohi suosituimmaksi puolueeksi – kokoomus vajoaa edelleen (Yle 3.12.2020)

Odotettu vahdinvaihto – Perussuomalaiset on noussut gallup-ykköseksi.

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, sillä PS ja SDP kisaavat nyt tasaväkisesti täysillä kohti Kuntavaaleja2021. Itse odotin gallup-ykköspaikkaa jo paria kuukautta aiemmin, mutta ilmeisesti SDP sai ns. korona-pojoja. Myös pääministeri Sanna Marinin kauniilla hymyllä ja hyvällä esiintymisellä on varmastikin ollut osuutensa demareiden komeaan gallup-menestykseen.

Kokoomuksen lähes vapaa pudotus on ollut hämmentävää seurattavaa. Pääsyy lienee puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon käsittämätön soutaminen ja huopaaminen, mikä tietenkin on aiheuttanut epävarmuutta Kokoomuksen kivikovassa kannattajakunnassa. Siirtymää lienee Perussuomalaisiin.

Keskustan puheenjohtaja Anneli Saarikon uutuudenviehätys ei enää näytä purevan, sillä on tapahtunut hienoista laskua.

Vihreiden gallup-noususta ei kannata kantaa huolta, sillä puolueen gallup-menestys perinteisesti sulaa aina vaaleissa.

Onneksi esim. Vantaalla PS:n ehdokaslistat alkavat hiljalleen täyttyä, lähdemme varmasti vaaleihin täydellä sadan ehdokkaan listalla. Kotikaupunkini suurin haaste kaikille puolueille on ilman muuta matala äänestysprosentti, joka viime kuntavaaleissa oli ällistyttävän matala vain 52,3 %.

Toivottavasti hieno PS-kannatus saadaan realisoitua selvänä Kuntavaalit2021-voittona. Mutta pitää muistaa, että gallupit ovat gallupeita. Ainoa, mikä merkitsee, on kuntavaali-illan tulos.

Työtä pitää tehdä loppuun asti.