EU:n alueiden komitea päivitys 7. - ECR Local Dialogue, Kotka

Sote-paneelissa, vieressä Samuli Sibakoff

Järjestäjä ja juontaja Carina Jäntti

Kymenlaakson kilpailukyky ja turvallisuus -paneeli

Sote-paneeli

Olin hauskassa tapahtumassa Kotkassa. EU:n alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti järjesti ansiokkaasti kaupungin pääkirjaston auditoriossa ECR:n paikallistason tapahtuman, jossa keskityttiin Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen sekä sote-asioihin.

Oli kiva tavata pikaisesti Kotkan PS-kansanedustaja Juho Eerola, joka on hyvin mukava ja huumorintajuinen mies. Eerola osallistui Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvään paneeliin. Paneelissa oli mukana myös Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Kaikki paneeleihin osallistuvien nimet löydät alla olevasta linkistä:

Kymenlaakso: competitiveness, security, and healthcare resilience // ECR Group in the European Committee of the Regions

Itse osallistuin sote-paneeliin, jossa oli mukana mm. Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston pj Anne Heikkilä ja Kymenlaakson aluehallituksen PS-jäsen, suorasanainen Samuli Sibakoff.

Puheiden pituuden maksimiksi etukäteen määriteltiin viisi minuuttia, jonka varmaan kaikki ylittivät enemmän tai vähemmän, joten keskustelulle jäi vähän aikaan. Tunnollisena oman puheeni kesto oli rapiat päälle viisi minuuttia. Laitoin perään myös älykoneella käännetyn englanninkielisen version.

* * *

Terveisiä Vantaalta

Kymenlaaksoon on aina kiva tulla, sillä olen syntynyt Vehkalahden Pampyölissä lähellä Haminaa. Muutin viisivuotiaana Helsingin maalaiskuntaan, joka nykyään tunnetaan paremmin Vantaana.

Olen siis EU:n alueiden komitean jäsen ja kuulun myös komitean talousvaliokuntaan sekä EU-UK yhteistyöryhmään. Suomalaisia alueiden komiteassa on yhdeksän eri puolueista ja teemme yhteistyötä keskenämme.

Edustamme Carina Jäntin kanssa siellä perussuomalaisia ja kuulumme EU:n keskustaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Edeltäjäni EU:n alueiden komiteassa, lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen, ajoi ansiokkaasti Kymenlaakson asiaa etenkin raja-asioissa, kuten myös Carina luonnonvarat valiokunnassa. Raja-asiat ovat minunkin sydäntäni lähellä. Harva ymmärtää, että lentokenttäkaupunki Vantaa on Suomen suurin rajakaupunki.

Viikolla Hesarin yhden artikkelin kuva hätkähdytti: graafi Suomen 7-14 vuotiaiden lasten määrän kehityksestä vuodesta 2025 vuoteen 2045. Pääkaupunkiseudulla lapsimäärä kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä, muualla se laskee.

Kymenlaakson lapsimäärä tulee laskemaan järkyttävät 37,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi on otettava huomioon, että osa Kymenlaakson nuorista, varsinkin tytöistä, lähtee opiskelemaan muualle heti, kun kynnelle kyetään.

Väestökadon suhteen Kymenlaakso painii aivan omassa sarjassaan, sillä parina viime vuonna Kymmenlaakson asukasmäärä on pudonnut Suomessa eniten 1,7 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa hyvinvointialueen nettokustannukset ovat kasvaneet 10 prosenttiyksikköä per asukas. Kyllähän te isoissa ongelmissa olette.

Vantaa-Keravan eli Vaken alueella olemme saaneet kurssin kääntymään tiukan uudistusohjelman ansiosta. Teemme toistamiseen positiivisen tuloksen.

Olemme tehostaneet toimintoja sekä nostaneet palvelumaksuja. Kallista vuokratyövoimaa sekä ostopalveluja on vähennetty. Ensi vuonna pystymme kuittaaman velat pois.

Ikävää on, että uudessa rahoitusmallissa Vaken rahoitusta rokotetaan 22 miljoonaa per vuosi, mikä ei motivoi. Jo nyt Vaken rahoitus on valtakunnallisesti kolmanneksi pienintä per asukas. Iso pelko on, jos huonossa hapessa oleva Itä-Uusimaa ei saa talouttaan kuntoon, se liitetään Vakeen.

On kaksi fataalia sekä Vakea että Kymenlaaksoa yhdistävää tekijää.

Työttömyys riivaa molempia hyvinvointialueita. Vaken työttömyysprosentti on noin 14, kun Kymenlaaksossa se on noin 15. Vantaalla työttömiä on miltei 20 000, joista yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Erityisen vaarallista on nuorisotyöttömyys, koska mielenterveyshäiriöt sekä rikollisuus ja huumeiden käyttö lisääntyvät. Vakella työttömyyden syitä ovat etenkin lentokenttäklustesterin hyytyminen ja rakentamisen pysähtyneisyys.

Toinen yhteinen tekijä Vaken ja Kymenlaakson välillä on vanhusten suhteellisen määrän kasvu. Vaken motto on: ennakointi säästää rahaa ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

On lisätty vanhusten terveystarkastuksia, neuvontaa, liikuntaa ja kotona asumista tukevia keinoja. Etäkotihoito ja liikkuvat palvelut koteihin laajennettiin koko alueelle. Ne ovat edullisia ja vaikuttavia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta.

Laadukas ja saavutettava kotihoito ovat terveydenhuollon resilienssin perusta.

Vakessa vanhusjonot purettiin toimivalla hoitoketjulla. Kun palvelut etenevät sujuvasti vaiheesta toiseen, ikääntynyt saa apua ajoissa, ja koko järjestelmä toimii paremmin. Rahoitusmalli huomioi kyllä ikääntymisen, mutta väestötappio haastaa etenkin Kymenlaakson.

Henkilöstön riittävyys ratkaisee. Henkilöstön koulutus ja pysyvyys ovat kaikkein tärkein resurssi.  Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä mikään ei toimi.

Joka kolmas vantaalainen on jo vieraskielinen. Alueelle muuttaa kouluttamattomia vieraskielisiä, ja pois koulutettuja keskiluokkalaisia perheitä. 2040-luvulla yli puolet vantaalaisista on vieraskielisiä, mikä tulee olemaan haaste Vaken palveluille.

Ja lopuksi: teknologia ei korvaa ihmistä, mutta se vapauttaa aikaa oikeaan hoivaan.

Kiitos.

* * *

And in English:

Greetings from Vantaa

It is always nice to come to Kymenlaakso, because I was born in Pampyöli, Vehkalahti, near Hamina. When I was five years old, I moved to a rural municipality in Helsinki, which is now better known as Vantaa.

So I am a member of the EU Committee of the Regions and I also belong to the Committee's Economic Affairs Committee and the EU-UK Cooperation Group. There are Finnish members from nine different parties in the Committee of the Regions and we cooperate with each other.

Carina Jäntti and I represent the Finns Party there and we belong to the EU's center-right ECR group. My predecessor in the EU Committee of the Regions, Ilpo Heltimoinen from Lappeenranta, did a great job of promoting Kymenlaakso, especially in border issues, as did Carina in the Natural Resources Committee. Border issues are also close to my heart. Few people understand that the airport city of Vantaa is the largest border city in Finland.

Last week, a picture in one of Hesar's articles shocked me: a graph showing the development of the number of children aged 7-14 in Finland from 2025 to 2045. In the Helsinki metropolitan area, the number of children will increase by 5.8 percentage points, while elsewhere it will decrease.

The number of children in Kymenlaakso will decrease by a shocking 37.5 percentage points. In addition, it must be taken into account that some of the young people in Kymenlaakso, especially girls, will go to study elsewhere as soon as they can.

In terms of population loss, Kymenlaakso is struggling in a league of its own, as in the last couple of years the number of residents in Kymenlaakso has fallen the most in Finland by 1.7 percentage points. In the same period, the net costs of the welfare area have increased by 10 percentage points per inhabitant. You are in big trouble, right?

In the Vantaa-Kerava, or Vake, area, we have managed to turn the tide thanks to a strict reform programme. We are once again achieving positive results.

Health checks, advice, exercise and measures to support living at home for the elderly have been added. Remote home care and mobile services to homes were expanded to the entire region. They are affordable and effective and reduce the need for heavy services.

High-quality and accessible home care is the basis for the resilience of healthcare.

In Vake, the elderly queues were broken down with a functioning care chain. When services progress smoothly from one stage to another, the elderly receive help in time, and the entire system works better. The financing model does take ageing into account, but the population loss is particularly challenging for Kymenlaakso.

The adequacy of staff is crucial. The training and retention of staff are the most important resources. Without well-being staff, nothing works.

One in three Vantaa residents already speaks a foreign language. Uneducated foreign-speaking and uneducated middle-class families are moving to the region. By the 2040s, more than half of Vantaa residents will be foreign speakers, which will be a challenge for Vake's services.

And finally: technology does not replace people, but it frees up time for proper care.

Thank you.

Leena Meri ja Mari Rantanen Vantaan turvallisuusaiheisessa PS-foorumissa

 

Katso #suomenuutiset tekemä striimi Vantaan turvallisuusaiheisesta PS-foorumista - vierailijoina olivat Perussuomalaisten tahtonaiset, ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Klikkaa alla olevaa linkkiä.

https://www.youtube.com/watch?v=BdaLOdBb-IY

#aluevaalit #kuntavaalit #perusnaiset #uudenmaanperussuomalaiset #perussuomalaiset #Vantaa

Kuva valtuustosalista tilaisuuden jälkeen, Päätä pidemmän kainalossa ovat ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Sain kunnian olla tilaisuuden järjestäjänä ja juontajana. Kovin homma oli kysymysten etukäteen miettiminen ja muokkaaminen. Itse juonto kysymyksineen sujui hyvin.

Oli kivaa, kun sali oli suurin piirtein täynnä, silloin on aina mukavaa puhua, kun yleisöä on edessä. Opettajana olen siihen tietenkin tottunut.

Komeaa oli huomata, kuinka hyvin ministerit Meri ja Rantanen ovat hoitaneet hommansa. Yleisö oli hyvin tyytyväinen kuulemaansa ja näkemäänsä.

Erityiskiitokset Perusnaisille kahvituksesta ja Suomen Uutisille upeasta ja ammattitaitoisesta striimauksesta.

Seuraava Vantaan PS-foorumin teemana on terveys ja hyvinvointi. Vieraina ovat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja kansanedustaja, sotevaliokunnan jäsen Pia Sillanpää. Juontajana toimii meidän aluehallituksen asiantuntija Teemu Purojärvi.

Käyntikortti ja eduskuntavaaleihin valmistautumisesta

Vaikka eduskuntavaaleihin on vielä paljon aikaa, pikkuhiljaa ehdokkaat alkavat suunnitella kampanjoitaan. Tilasin tänään käyntikortteja taskun täytteiksi toreilla ja teltoilla jaettaviksi. 

Olen johdonmukaisesti käyttänyt materiaaleissani samaa designia :) 

Käytän neljän vuoden takaista vaalikuvaani, eihän sitä viitsi alvariinsa valokuvaamoissa hypellä. Kuntavaalien aikaan oppilaani kyllä huomauttelivat minulle, että etkö jo vaihtaisi kuvaa? Kerran koulukuvassa erehdyin käyttämään samaa paitaa kahtena vuonna peräkkäin, ja siitäkö minulle kuittailtiin pitkään :)

Puolueen slogan Jotain rajaa on paljon parempi kuin edellinen Saat, mitä tilaat. Saatiin vähän liiankin kanssa lunta tupaan, kun eduskuntaloikkarit pettivät ja häipyivät puolueesta. Asian hyvä puoli on ollut, että yli vuoteen ei toreilla ole tarvinnut puolustella kikyä tai sotea. 

Minulla tulee olemaan kolme vaaliteemaa. 

1. Itseoikeutetusti ykkösteemana on koulutus siitä yksinkertaisesti syystä, että olen perehtynyt koulutukseen syvällisimmin. Hyvällä syyllä voi sanoa, että olen koulutuksen asiantuntija.

Lapsille on taattava turvallinen koulupolku. Oppimistulokset on nostettava takaisin maailman kärkeen. Koulutuksen rahoitus on taattava.

2. Toinen teema liittyy vanhuksiin. En pidä ollenkaan siitä, että vanhuksia on jätetty heitteille yksin koteihinsa. Alimmat eläkkeet ovat hävyttömän matalia, ei niillä elä muuten kuin kituuttaen. Liian monia surullisia tarinoita kuulee, jos vain pysähtyy niitä kuuntelemaan.

Taitettu indeksi on palautettava takaisin. Tarvitaan myös vanhuusasiavaltuutetun virkaa.

3. Kolmas teemani liittyy miehiin. Heidät on kutsuttava kymmenen vuoden väliajoin äijäremonttiin, 30, 40, 50 jne. Moni mies ei vapaaehtoisesti lääkärintarkastukseen mene, usein vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Myös miehet voivat olla ihmisiä.

Puolueen kaikkien ehdokkaiden yhteinen teema varmasti tulee olemaan maahanmuutto. Luulen, että keväällä puhutaan paljon myös turvallisuudesta, erityisesti turvallisuuspolitiikasta.

Minä kuten muutkin ehdokkaamme menemme vaaleihin omilla rahoillamme. Viime vaalien vaalirahailmoituksia selaillessani huomasin, että olimme vaaleissa mukana lähinnä pyhällä hengellä. Itse sijoitin vaaleihin noin 10 000 euroa, kaikki omista tienisteistäni.

Muiden puolueiden ehdokkaat saavat tukea sieltä ja täältä. Joissakin puolueissa pidetään uskottavana sitä, että takataskussa on 50 000 euroa, kun eduskuntavaaleihin mennään. 

Me korvaamme puuttuvan rahan kovalla työllä. Perinteisesti olemme kovin toripuolue. Niin tulemme olemaan nytkin.

Tervetuloa sunnuntaina Korson Maalaismarkkinoille, ehkä näemme siellä!

Kyläpoliisit luomaan turvallisuudentunnetta

Mikko Paateron lähipoliisiajatus on mitä kannatettavin.

Esim. Vantaan Myyrmäen suuralueella asuu noin 60 000 asukasta, mutta alueella ei ole yhtään poliisia. Alue on asukaslukuun suhteutettuna Suomen suurin poliisityhjiö.

Lähin poliisiasema sijaitsee Tikkurilassa. Myyrmäen ja Tikkurilan välinen etäisyys on noin 16 km. Kun hätä on suuri, poliisi ei aina kerkiä perille ajoissa. Yksi kiertelevä poliisiauto ei kesää tee.

Uusien suunnitelmien mukaan Myyrmäen taksitolppa siirtyy nykyisestä paikasta eri paikkaan. Taksikuskien taukotila Myyrmäen aseman alakerrassa olisi loistava paikka päivystäville Myyrmäen kyläpoliiseille. Kun toinen kyläpoliisipari olisi passissa asemalla, toinen pari voisi kierrellä pitkin poikin Myyrmäen suuraluetta.

Moni ihminen kokee asemanseudun turvattomaksi. Taukotilasta on selkeä näkyvyys Myyrmäen asemanseudun levottomaan ytimeen.

Poliisin läsnäolo rauhoittaa.

8.8. Iltalehti

Paatero ehdottaa kyläpoliisien palkkaamista

Paatero kirjoittaa blogissaan, että kyläpoliisit pystyisivät hoitamaan kiireettömiä tehtäviä, jotka nykyisin jäävät hoitamatta.

Paateron mukaan toimintaa voitaisiin kokeilla esimerkiksi Itä-Suomessa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Lisää rahaa ei Paateron mukaan tarvittaisi, mutta kokeilu vaatisi kokonaispalkkajärjestelmää ja poliiseja, jotka olisivat halukkaita siirtymään kyläpoliisin tehtäviin. Kyläpoliiseille ei maksettaisi haittakorvauksia.

Kyläpoliisien tueksi Paatero kaipaa vapaaehtoisia asukkaita poliisin "silmiksi ja korviksi". Hän on ehdottanut apureiden käyttöä aiemminkin.

- Jotain pitää keksiä, koska poliisin näkyvyys on jatkossa yhä vähäisempää kauempana keskuksista, hän perustelee STT:lle.