Suomi käyttää kehitysapuun noin 1,2 miljardia vuodessa. Ulkoasiainneuvos Matti Kääriäisen mukaan suuri osa avusta on mennyt hukkaan. Monista hankkeista ei ole jäänyt jäljelle yhtään mitään.
Kääriäinen toteaa, että suurien, jopa 15-20 vuotta kestäneiden hankkeiden todellista vaikutusta ei ole jälkikäteen arvioitu ollenkaan.
Ystäväni oli mukana Afrikassa kehitysaputyössä, mutta hän jätti työn kesken ja tuli takaisin Suomeen. Hän ei kestänyt paikallista korruptiota. Suurin osa avusta valui pääkaupungin rikkaiden hallintovirkamiesten taskuihin. Vain pieni osa suunnattiin oikeisiin kohteisiin.
Ennen kuin voimme auttaa muita, omat asiat on laitettava kuntoon. Nykyinen kehitysapupolitiikkamme on vastuutonta rahan syytämistä.
Kehitysavun väärinkäytökset on estettävä. Parhaiten se käy siten, että emme käytä välikäsiä ollenkaan. Toiminnan on pysyttävä pääosin suomalaisten omissa käsissä. Toinen vaihtoehto on käyttää luotettavia järjestöjä.
Suomen pitäisi määritellä kehitysavulle kaksi päämäärää: demokraattisen kehityksen edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Paras ase molempien päämäärien toteuttamiseen on tyttöjen koulutus. Tytöistä tulee äitejä, kehitysmaissa naisilla on päävastuu lasten kasvattamisessa.
Perussuomalaiset ovat olleet oikeassa vaatiessaan kehitysapurahojen vähentämistä. Rahoilla on käyttöä kotimaassakin.
Vähentämisen lisäksi tärkeää on oikeaoppinen kohdentaminen. Pienen maan ei kannata roiskia rahojaan ympäri maailmaa, vaan keskittyä korkeintaan pariin-kolmeen kohteeseen kerrallaan. Silloin kehitysapurahoista saadaan irti paras mahdollinen hyöty.
Lisäkehitysapurahaa saadaan Perussuomalaisten esittämällä mallilla. Kansalaiset voisivat lahjoittaa veroilmoituksen täytön yhteydessä haluamansa summan kehitysapurahastoon.
Voi olla, että esittämällämme tavalla kehitysapurahojen määrä voisi jopa nousta nykyisestä. Kansan kukkaro on antoisa, kun antaminen on vapaaehtoista.
Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea Ylen uutinen kokonaan.
20.1. Yle
Suuria epäonnistuneita
kehitysyhteistyöhankkeita kutsutaan valkoisiksi elefanteiksi.
Suomen valkoisiin
elefantteihin kuuluu Dar es Salaamin satamaan 1970-luvulla uponneet, Savonlinnan
telakalla rakennetut kalastustroolarit.
– Veden alta pilkottavat
mastot ehdin itsekin nähdä, kertoi ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen Yle Radio
Suomen Ajantasassa.
Kääriäinen luettelee lisää
kehitysavun epäonnistumisia: Sambian teiden varsilla lojuvat Sisujen raadot,
Kafubun saha joka paloi taivaan tuuliin, traktoritehdas joka ei toiminut,
lääketehdas joka ei toiminut.
– Mutta olennaisempaa kuin
esimerkit, on se, että itse konsepti ei toimi, Kääriäinen toteaa.