Näytetään tekstit, joissa on tunniste Timonen Pekka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Timonen Pekka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. heinäkuuta 2026

Vantaan taloudesta ja vähän Kivistön Areenastakin

 
Kivistön Areena 3.3

Somessa, etenkin X:n puolella, on kohkattu valtavasti areenoista, sekä Helsinki Gardenista että Kivistön Areenasta. Vantaata on vedetty rajusti kölin alta osin oikeutetusti, moni taas kommentoi mitä sattuu tietämättä Vantaan asioista juuri mitään.

Keskustelu on ollut niin nopeatempoista, että en ole pystynyt kaikkiin kommentteihin vastaamaan. Siksi siis tein tämän blogikirjoituksen.

Kertauksen vuoksi, olen siis Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Kerava aluevaltuutettu sekä Euroopan alueiden komitean jäsen EU:ssa. Viime kaudella olin Vantaan kaupunginhallituksen jäsen. 

* * *

Vantaan taloudella ei mene hyvin. 

1. 

Vantaa on hyvin riippuvainen lentokentästä. Ukrainan sodan takia lentokenttäklusteri on sakannut, koska Finnair ei enää lennä Venäjän yli Aasian. 

Kaupunki on suunnitellut lentokentän läheisyyteen uutta kaupunginosaa, Aviapolista, jonka rakentaminen on nyt hiljentynyt merkittävästi. Tällä hetkellä alueelle rakennetaan kansainvälistä lukiota ja Ilmailumuseota, molemmat sijoittuvat aivan Aviapoliksen juna-aseman viereen.

2. 

Vantaalla on rakennettu aina koko kaupungin olemassa olon ajan. Nyt esim. asuinrakentaminen on täysin pysähdyksissä, mikä on lisännyt työttömyyttä rajusti.

Vantaalla on työttömiä lähes 20 000, ja työttömyysaste on rapiat päälle 14 %. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät taannoin kunnille, Vantaan työllisyysmenot pompsahtivat ylös.

Työttöminä on paljon rakennusalan työntekijöitä ja Vantaalle muuttaneita vieraskielisiä. Hälyttävintä on, että joukossa on paljon nuoria, mikä lisää syrjäytymisen riskiä.

Työttömistä noin 10 000 on pitkäaikaistytöttömiä, jotka ovat olleet pois työelämästä jo yli kymmenen vuotta. Vain pieni osa heistä voidaan työllistää.

3.

Väestörakenteen muutos vuodesta 2015 lähtien on ollut hurjaa, mikä on aiheuttanut kaupungille valtavasti lisäkustannuksia. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu. Vantaalla on jo päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat vieraskielisiä.

Asuntopolitiikkaa on ohjattu väärään suuntaan. On rakennettu paljon kerrostaloja täynnä yksiöitä ja kaksioita, joita sijoittajat ovat ostaneet paljon ja vuokranneet niitä eteenpäin. Asumaan on muuttanut paljon pienituloisia sinkkuja ja vieraskielisiä. Tietenkään verotulot eivät ole olleet odotettuja.

Vantaalla on kohta 80 000 vieraskielistä, joten noin joka kolmas vantaalainen on maahanmuuttajataustainen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä enemmän heitä suhteellisesti on.

Hyvinvoiva Myyrmäki on hetkessä muuttunut segregaatioalueeksi. Kivistön väestörakenne on vinoutunut, kun perheasuntoja on liian vähän.

Perussuomalaiset on ajanut koko ajan pientaloasumista Vantaalle. Nyt muutkin puolueet ovat heränneet, ja pientaloalueita suunnitellaan kovasti ja osin jo rakennetaankin.

Pientaloasujien veronmaksukyky on aivan toista luokkaa kuin muiden asujien.

4.

Vantaan tynkäratikkaa on alettu rakentaa ja sen rakentaminen maksaa paljon.

Perussuomalaiset vastusti ratikan ratikan rakentamista alusta alkaen. Ratikan kannattajat vähättelivät ratikan kustannuksia ja liioittelivat ratikan käyttäjämääriä. Ratikan rakentamispäätös tehtiin väärin perustein.

Perussuomalaiset yritti vielä viime keväänä myöhentää ratikan rakentamista parempiin taloudellisiin aikoihin. Hävisimme senkin taistelun.

5.

Yritystontteja on vaikea löytää varsinkin suurille yrityksille. Radanvarsikeskukset on jo lähes täyteen rakennettu. Esim. Tikkurilaan on rakennettu iso Valmetin toimistorakennus ja raiteiden itäpuolelle aletaan kohta rakentaa Oppimiskampusta, jonka alueelle on suunniteltu myös yritystontteja.

Suuri mahdollisuus on Keravajoen eteläpuolella oleva iso alue, jossa nyt toimii Tikkurila Oy väritehtaineen. Tikkurila Oy on lähitulevaisuudessa muuttamassa pois, joten saamme hyvin vetovoimaista rakennusmaata sekä asunnoille että yrityksille.

Myös Vehkalan alueelta löytyy vielä hyvin yritystontteja.

* * *

Kivistön Areenaa käsittelen päättäjän näkökulmasta.

Areenan idea on hyvä. Tampereen Nokia Areena on syrjässä. Harva sinne junalla pääkaupunkiseudulta viitsii mennä. Helsinki Garden ja Suvilahden Areena sijaitsisivat liikennesumpuissa.

Kivistön Areenan sijainti on kaikista areenahankkeista on paras, koska sen paikka on Kehäradan, Lentokentän ja Hämeenlinnanväylän kupeessa. Vuosaaren satamasta on rekkakaravaanien helppo tulla Kehä kolmosta pitkin Kivistöön.

Aluksi kaupungin päättäjätkin olivat epäileväisiä Areenan suhteen, koska hankkeen vetäjillä Jouko Harjunpäällä ja Pepe Perkiöllä on värikäs business-menneisyys. 

Vähitellen Areena-suunnitelmat tulivat realistisemmiksi mm. sen koon suhteen. Areenan kapasiteetti on 20 000 katsojaa.

Rahoittaja on EPower Capital ja kotimaisena hankeyhtiönä toimii Arena 3.3 Oy. Ravintolakumppani on Noho Partners ja hotellikumppani on Brightstar Hospitality. Areenan operoijaa ei ole vielä julkistettu.

Keväällä 2025 Perussuomalaiset, Vihreät ja Vasemmisto äänestivät areena-hanketta vastaan ja jättivät päätökseen pöytäkirjalausuman, jonka mukaan ne sinänsä kannattavat tapahtuma-areenan tuloa Vantaalle, mutta eivät voineet hyväksyä annettua selvitystä rahoittajista. Puolueet vaativat rahoitustaustojen tarkempaa perkaamista ennen tontin luovuttamista. Olin tuolloin vielä kaupunginhallituksen jäsen.

Kesällä 2025 kaupunginhallitus päätti luvuin 11-3, että Areena voidaan rakentaa. PS äänesti ei, jäsen Niikko.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi  että hankkeen rahoitus on OK. Selvityksen apuna oli käytetty kaupungin ulkopuolisia asiantuntijoita. 

Rahoittajan nimeä ei kerrottu, mutta ilmeisesti rahoitus tulee Dubaista. Rahoitus kuuluu liikesalaisuuden piiriin. Kyseessä on yksityisten yritysten välinen sopimus.

Kaupungin rooliksi jää lähinnä infran rakentaminen ja maan vuokraaminen. Hankeyhtiö on maksanut vuokrat ajallaan.

Kivistön Areena on täysin yksityinen hanke ja kaupunki ei tule rahoittamaan areenaa millään tavalla. Näin on sovittu.

perjantai 24. huhtikuuta 2026

EU:n alueiden komitea päivitys 11. - ECON talousvaliokunta ja Helsinki EU Office

 

Tällä kertaa oli mukava kokoustaa, kun Econin kokouksessakin oli suomenkielinen tulkki. EU- ja taloussanastot lyhenteineen eivät ole joka pojan englanninkielen kauraa. Niihin pääsee sisälle ajan kuluessa kertauksen kautta.

Pidin kahden minuutin puheen kohdassa EU Defence Industry Transformation Roadmap:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Haluaisin ensinnäkin korostaa, kuinka tärkeää on vahvistaa puolustusteollisuuttamme. Turvallisuus on perusta,  jolle yhteiskuntamme rakentuvat,  ja meidän on valmistauduttava paremmin puolustamaan yhteiskuntiamme ja arvojamme ulkoisilta uhilta.

Tarvitsemme nopeutta, sopeutumiskykyä ja tehokasta innovaatiota. Ukrainan sota osoittaa, kuinka nopeasti puolustusteknologiat voivat muuttaa taistelukentän dynamiikkaa. Teknologiset innovaatiot,  erityisesti droonit, ovat tulossa puolustuksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Droonien avulla voimme suojella itseämme vaarantamatta ihmishenkiä. Voimme valvoa itärajaamme ja varmistaa, että me hallitsemme, kenet päästämme sisään. Ja voimme estää hyökkäykset kriittisiin infrastruktuureihin.

Tämän vuoksi kannatan vahvasti komission puolustusteollisuuden muutoksen suunnitelmaa. Meidän on tuettava investointeja puolustusteollisuuden innovaattoreihin, nopeutettava uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä vahvistettava tarvittavaa osaamista ja työvoimaa, jotta voimme vastata puolustustarpeisiimme.

Tilanteen kiireellisyyden vuoksi meidän on myös vähennettävä innovatiivisten yritysten sääntelyrajoituksia ja helpotettava EU:n rahoituksen saantia. EU:n puolustustoimien on tuotettava konkreettisia tuloksia yhteiskunnillemme,  ja puolustuksesta puhuttaessa ympäristö- ja kestävyysvaatimusten on oltava toissijaisia.

Kiitos.

On todettava, että kaikista alueiden komitean käsiteltävistä asioista minua kiinnostaa eniten eurooppalainen yhteispuolustus ja sen kehittäminen. Erityisen tärkeää on, että kaikki maat saadaan mukaan puolustustalkoisiin, ei vain ns. itärajan maat. 

Huomionarvoista on, että lähes koomassa olevat Saksa ja Ruotsi ovat heränneet ja alkaneet panostaa omaa puolustukseensa. Ko. maissa mietitään jo yleistä asevelvollisuuttakin.

Pakollinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011. Pakollinen asepalvelus voidaan vielä palauttaa lakiin, mikäli kutsunnoissa ei löydy riittävästi vapaa­ehtoisia.

Ruotsi lakkautti pakollisen asevelvollisuuden vuonna 2010, mutta se palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Silti vain noin joka kymmenes ruotsalaisnuori käy intin.

Eurooppalaista puolustusteollisuutta on kehitettävä joka tasolla. Aamun Hesarissa oli suomalaisittain loistava uutinen: Suomi ja Ukraina suunnittelevat yhteistä droonituotantoa Suomeen (HS 24.4.2026) Vihdoinkin droonien massatuotantoa saadaan Suomeen, ja ukrainalaisilla sattuneesta syystä on paras droonien tieto ja taito.

Muutenkin on hienoa, kun Victor Orban poistui näyttämöltä ja Unkarin jumittama tukipaketti (90 miljardin euron laina) etenee nyt EU:ssa kovaa vauhtia.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö pohjautuu edelleen vahvasti Natoon. 

Jos eurooppalainen puolustus kiinnostaa, piipahda komission sivuilla: Acting on defence to protect Europeans.

Branislav Zacharides

ECR:n kannalta tärkein osio oli European Business Wallet EBW, sillä esittelijänä oli ryhmämme jäsen, slovakialainen Branislav Zacharides.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2025 ehdotuksen eurooppalaisesta yrityslompakosta (European Business Wallet, EBW), joka täydentää eIDAS‑asetusta ja tähtää yritysten arjen ja liiketoiminnan sujuvoittamiseen. Tavoitteena on saavuttaa täydellä käyttöönottoasteella jopa 200 miljardin euron vuotuiset säästöt. (AI)

Zacharidesin esitys meni sukkana läpi. 

Valiokunnan jäsenet korostivat vahvasti, että EBW ei olla yrityksiä sitova, vaan sen käytön oltava vapaaehtoista. Kaikilla pienillä kunnilla ja yrityksillä ei välttämättä ole voimavaroja EBW:n käyttöön ottamiseen.




Edellisenä päivänä sain kunnian kutsusta yksin vierailla Helsinki EU Officessa. Nimestään huolimatta Officen toimintaan osallistuu muitakin yhteisöjä kuin pelkkä Helsinki:

Helsinki EU Office edustaa Suomen innovatiivisimpia alueita, kaupunkeja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia Brysselissä. Edistämme älykkäitä kumppanuuksia ja vaikutamme. (Officen sivuilta)

Päivää ennen vierailuani Officessa vieraili Vantaan kaupungin valtuuskunta kaupunginjohtaja Pekka Timosen johdolla.

Kiitos Officen Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Elina Värtö hyvästä ja perinpohjaisesta briiffauksesta. Alueiden komitean jäsenten yksi merkittävä tehtävä on ajaa omien alueittensa asiaa.

keskiviikko 1. marraskuuta 2023

Vantaa satsaa lapsiin ja nuoriin

 

Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.

Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.

Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.

Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.


Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:

- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.

- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.

- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.

- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)

- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)

- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.

- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.

- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)

- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.

- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.


Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:

- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)

- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.

- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.

- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.

- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.

- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.

- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)

- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.

- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.

- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.

- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. 

- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.


Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.

Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. 

Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.

Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.

perjantai 13. lokakuuta 2023

Tikkurilaan osaamiskampuksen seminaarin anti ranskalaisten viivoin


Tikkurilan osaamiskampus rakentuu vaiheittain, ensimmäiset korttelit vuosien 2024-2028 aikana. Se rakennetaan Jokiniemeen Tikkurilan aseman toiselle puolen. Sijainti on Suomen parhaita pääradan varrella Kehäkolmosen vieressä, junamatka Vantaan lentokentälle kestää 7 minuuttia, ratikkapysäkki tulee viereen,

Osaamiskampus palvelee erityisesti opiskelijoita, työnhakijoita, työnantajia sekä yrityksiä. Kampus kokoaa yhteen esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden hoidon, elinkeinopalveluiden, vieraskielisten kotoutumisen ja neuvonnan palveluita.

Vantaalaisittain kampus on mitä kannatettavin hanke.


Tein muistiinpanot:


Pekka Timonen
- haetaan uusi tapoja ja ratkaisuja
- osaamistason vajetta on paikattava
- Vantaalla on vähemmän ylimmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa Suomen kunnissa, merkittävästi vähemmän kuin esim. Espoossa
- ilman peruskoulun jälkeisten tutkintoja suorittaneiden määrä jää Vantaalla maan keskiarvon alapuolelle
- nuorisotyöttömyys on Vantaalla korkeampaa kuin pks-seudulla
- työn ja tiedon murros, digitalisaatio
- ammatteja syntyy ja katoaa
- työvoiman kohdanto-ongelma
- Vantaan avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin muulla Uudellamaalla
- avointen työpaikkojen kuukausittainen keskiarvo on 6900
- vieraskielisen väestön potentiaalin hyödyntäminen
- ratikka ja osaamiskampus tärkeimmät investoinnit
- paikalliset tarpeet, tunnistetut vahvuudet
- kampus paraatipaikalle: räätälöityjä koulutuspalveluja, työllisyyspalveluja, yritys- ja innovaatiotoimintaa 
- v. 2024 tonttien kilpailutus, ensimmäiset rakennukset valmistuvat v. 2027



Elina Hiltunen, teknologiafuturisti
- www.elinahiltunen.com
- Hiltunen on listattu maailman 50 huippufuturistin joukkoon Forbes-lehdessä v. 2020
- tulevaisuuden osaamistarpeet ja innovaatiopolitiikka
- innovaatioiden Vantaa
- sivistys on maanpuolustustaito, vrt. hybridisodat, disinformaatio
- kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, valistuneet arvaukset ovat erikseen
- tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus
- megatrendit ovat tärkeimpiä faktoja, isoja globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat jollain tavalla tulevaisuudessa, ennakoidaan ja otetaan huomioon suunnittelussa
- megatrendit: ilmastonmuutos, ekokriisi ja resurssien väheneminen, väestönkasvu, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, globalisaatio, vaurauden ja kulutuksen kasvu, eriarvoisuuden kasvu, digitalisaatio, teknologian kehitys
- Suomi on maailman kolmanneksi ikääntyvin maa
- megatrendit luovat ongelmia, tarpeita ja mahdollisuuksia yhteiskunnalle sekä organisaatioille
- megatrendien paloitteleminen auttaa hahmotuksessa
- Suomen innovaatiopolitiikka = nykyisyyden koulutuspolitiikka
- ekologisuus ja vihreän siirtymä
- työvoimapula Suomen riesa tulevaisuudessa
- jatkuva oppiminen ja koulutus, monikulttuurisuus, työhyvinvointi, ikäihmiset työelämään
- teknologia luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden ratkaisuun
- robotiikka, tekoäly, kvanttitietokoneet, terveysteknologia, synteettinen biologia
- tulevaisuuden työelämätaidot; tiedonhaku, yleissivistys, ryhmätyötiedot, medialukutaito, empatia, stressinhallinta ja stressin sietokyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, uuden oppiminen ja poisoppiminen, ympäristötaidot, kulttuuriymmärrys, teknologiaymmärrys, kyberturvaosaaminen, digitaidot, yrittäjyys ja itsensä johtaminen, esiintymis- ja viestintätaidot, joustavuus ja muutoskyvykkyys, ennakointitaidot
- tulevaisuus on verkostointityötä = nähdään ja tehdään yhdessä



Paavali Kukkonen, EK:n johtava asiantuntija
- yritysten kasvunäkymät
- geopoliittiset jännitteet ja suurvaltakamppailu
- autoritääriset valtiot haastavat demokratiat
- luvassa enemmän protektionismia
- vientirajoitukset ja yritystuet kasvussa
- Suomen näkökulmasta huolestuttavaa
- blokkiutuminen etenee
- Kiina haastaa Yhdysvallat, mitä jättilaisen sisällä tapahtuu?
- USA:n vaalit
- eristetty Venäjä
- EU:n kehitys ja rooli
- Suomen integroiduttuva USA:aan ja NATO:oon, vahvistettva EU:ta, syvennettävä pohjoismaisia suhteita
- Suomen vahvistettava yhteiskunnan resilienssiä
- julkisen talouden tervehdyttäminen
- maailmanpoliittinen epävarmuus haittaa 60 %:sti yritysten kasvua



Kirsi Heinivirta, JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
- koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen
- mistä saadaan tulevaisuuden työvoima?
- nuoret ensimmäistä tutkintoa suorittavat
- maahanmuutosta osaamista täydentämällä
- nykyinen työvoima: työlliset, työttömät ja eläkeläiset osaamista vahvistamalla ja uudistamalla
- pienemmät täydentävät joustavat mallit maahanmuuttaja-ammattilaisille
- jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy, koska nuoret eivät riitä
- aikuiskoulutustuki poistuu, aikuisten opinnot on sovitettava niin, että opinnot on mahdollista suorittaa myös työn ohessa
- tarvitaan nopeasti suuri määrä lyhyitä ja pieniä työn ohessa suoritettavia opintoja, jotka vastaavat työelämän haasteisiin, valmiita polkuja
- hallitusohjelma: tavoite 100 000 lisätyöllistä edellyttää myös työelämän ulkopuolista työvoimaa
- esteenä voi olla digiosaaminen, kielitaito
- kohderyhmät tunnistettava ja tavoitettava
- tarkasti räätälöidyt osaamispaketit
- rahoituksen kohdentaminen lyhyempiin koulutuksiin
- koulutuksen kohdentaminen erityisesti pelkän peruskoulun varassa oleville

Lopuksi oli paneelikeskustelu.

Seminaari oli mielestäni erittäin hyvin järjestetty. Alustajien esitykset olivat mielenkiintoisia.

Erityisesti minua miellytti yleissivistyksen korostaminen. Todettiin, että hyvä yleissivistys on jopa maanpuolustuksellinen asia.

Minua jäi vaivaamaan, kun kukaan ei ottanut esiin perusopetuksen ongelmia. Järjestelmä sakkaa pahasti, jos peruskoulu ei tuota jatko-opiskeluun kelpaavia nuoria riittävästi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. On tutkittu ja todettu, että peruskoulun päättövaiheessa noin kolmasosa pojista ei ymmärrä kunnolla lukemaansa.