Tikkurilaan osaamiskampuksen seminaarin anti ranskalaisten viivoin

Tikkurilan osaamiskampus rakentuu vaiheittain, ensimmäiset korttelit vuosien 2024-2028 aikana. Se rakennetaan Jokiniemeen Tikkurilan aseman toiselle puolen. Sijainti on Suomen parhaita pääradan varrella Kehäkolmosen vieressä, junamatka Vantaan lentokentälle kestää 7 minuuttia, ratikkapysäkki tulee viereen,

Osaamiskampus palvelee erityisesti opiskelijoita, työnhakijoita, työnantajia sekä yrityksiä. Kampus kokoaa yhteen esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden hoidon, elinkeinopalveluiden, vieraskielisten kotoutumisen ja neuvonnan palveluita.

Vantaalaisittain kampus on mitä kannatettavin hanke.

Tikkurilan osaamiskampus | Vantaa

Tein muistiinpanot:

Pekka Timonen

- haetaan uusi tapoja ja ratkaisuja

- osaamistason vajetta on paikattava

- Vantaalla on vähemmän ylimmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa Suomen kunnissa, merkittävästi vähemmän kuin esim. Espoossa

- ilman peruskoulun jälkeisten tutkintoja suorittaneiden määrä jää Vantaalla maan keskiarvon alapuolelle

- nuorisotyöttömyys on Vantaalla korkeampaa kuin pks-seudulla

- työn ja tiedon murros, digitalisaatio

- ammatteja syntyy ja katoaa

- työvoiman kohdanto-ongelma

- Vantaan avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin muulla Uudellamaalla

- avointen työpaikkojen kuukausittainen keskiarvo on 6900

- vieraskielisen väestön potentiaalin hyödyntäminen

- ratikka ja osaamiskampus tärkeimmät investoinnit

- paikalliset tarpeet, tunnistetut vahvuudet

- kampus paraatipaikalle: räätälöityjä koulutuspalveluja, työllisyyspalveluja, yritys- ja innovaatiotoimintaa 

- v. 2024 tonttien kilpailutus, ensimmäiset rakennukset valmistuvat v. 2027

Elina Hiltunen, teknologiafuturisti

- www.elinahiltunen.com

- Hiltunen on listattu maailman 50 huippufuturistin joukkoon Forbes-lehdessä v. 2020

- tulevaisuuden osaamistarpeet ja innovaatiopolitiikka

- innovaatioiden Vantaa

- sivistys on maanpuolustustaito, vrt. hybridisodat, disinformaatio

- kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, valistuneet arvaukset ovat erikseen

- tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus

- megatrendit ovat tärkeimpiä faktoja, isoja globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat jollain tavalla tulevaisuudessa, ennakoidaan ja otetaan huomioon suunnittelussa

- megatrendit: ilmastonmuutos, ekokriisi ja resurssien väheneminen, väestönkasvu, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, globalisaatio, vaurauden ja kulutuksen kasvu, eriarvoisuuden kasvu, digitalisaatio, teknologian kehitys

- Suomi on maailman kolmanneksi ikääntyvin maa

- megatrendit luovat ongelmia, tarpeita ja mahdollisuuksia yhteiskunnalle sekä organisaatioille

- megatrendien paloitteleminen auttaa hahmotuksessa

- Suomen innovaatiopolitiikka = nykyisyyden koulutuspolitiikka

- ekologisuus ja vihreän siirtymä

- työvoimapula Suomen riesa tulevaisuudessa

- jatkuva oppiminen ja koulutus, monikulttuurisuus, työhyvinvointi, ikäihmiset työelämään

- teknologia luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden ratkaisuun

- robotiikka, tekoäly, kvanttitietokoneet, terveysteknologia, synteettinen biologia

- tulevaisuuden työelämätaidot; tiedonhaku, yleissivistys, ryhmätyötiedot, medialukutaito, empatia, stressinhallinta ja stressin sietokyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, uuden oppiminen ja poisoppiminen, ympäristötaidot, kulttuuriymmärrys, teknologiaymmärrys, kyberturvaosaaminen, digitaidot, yrittäjyys ja itsensä johtaminen, esiintymis- ja viestintätaidot, joustavuus ja muutoskyvykkyys, ennakointitaidot

- tulevaisuus on verkostointityötä = nähdään ja tehdään yhdessä

Paavali Kukkonen, EK:n johtava asiantuntija

- yritysten kasvunäkymät

- geopoliittiset jännitteet ja suurvaltakamppailu

- autoritääriset valtiot haastavat demokratiat

- luvassa enemmän protektionismia

- vientirajoitukset ja yritystuet kasvussa

- Suomen näkökulmasta huolestuttavaa

- blokkiutuminen etenee

- Kiina haastaa Yhdysvallat, mitä jättilaisen sisällä tapahtuu?

- USA:n vaalit

- eristetty Venäjä

- EU:n kehitys ja rooli

- Suomen integroiduttuva USA:aan ja NATO:oon, vahvistettva EU:ta, syvennettävä pohjoismaisia suhteita

- Suomen vahvistettava yhteiskunnan resilienssiä

- julkisen talouden tervehdyttäminen

- maailmanpoliittinen epävarmuus haittaa 60 %:sti yritysten kasvua

Kirsi Heinivirta, JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

- koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen

- mistä saadaan tulevaisuuden työvoima?

- nuoret ensimmäistä tutkintoa suorittavat

- maahanmuutosta osaamista täydentämällä

- nykyinen työvoima: työlliset, työttömät ja eläkeläiset osaamista vahvistamalla ja uudistamalla

- pienemmät täydentävät joustavat mallit maahanmuuttaja-ammattilaisille

- jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy, koska nuoret eivät riitä

- aikuiskoulutustuki poistuu, aikuisten opinnot on sovitettava niin, että opinnot on mahdollista suorittaa myös työn ohessa

- tarvitaan nopeasti suuri määrä lyhyitä ja pieniä työn ohessa suoritettavia opintoja, jotka vastaavat työelämän haasteisiin, valmiita polkuja

- hallitusohjelma: tavoite 100 000 lisätyöllistä edellyttää myös työelämän ulkopuolista työvoimaa

- esteenä voi olla digiosaaminen, kielitaito

- kohderyhmät tunnistettava ja tavoitettava

- tarkasti räätälöidyt osaamispaketit

- rahoituksen kohdentaminen lyhyempiin koulutuksiin

- koulutuksen kohdentaminen erityisesti pelkän peruskoulun varassa oleville

Lopuksi oli paneelikeskustelu.

Seminaari oli mielestäni erittäin hyvin järjestetty. Alustajien esitykset olivat mielenkiintoisia.

Erityisesti minua miellytti yleissivistyksen korostaminen. Todettiin, että hyvä yleissivistys on jopa maanpuolustuksellinen asia.

Minua jäi vaivaamaan, kun kukaan ei ottanut esiin perusopetuksen ongelmia. Järjestelmä sakkaa pahasti, jos peruskoulu ei tuota jatko-opiskeluun kelpaavia nuoria riittävästi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. On tutkittu ja todettu, että peruskoulun päättövaiheessa noin kolmasosa pojista ei ymmärrä kunnolla lukemaansa.

Eduskunnan ovet heiluvat

Hesari puuttui tänään todella tärkeään asiaan, ns. pyöröovi-ilmiöön, eturistiriitoja voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen (HS 1.8).

Kansanedustajat ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Kun kansanedustaja on valittu, hänen velvollisuutensa on toimia kansanedustajana seuraavat neljä vuotta.

Räikeimpiä äänestäjiensä pettureita ovat tietenkin puolueloikkarit. Puolueen vaihtaminen kesken kauden on moraalitonta.

Puolueesta toiseen loikanneiden ääriesimerkki on tuplaloikkari Kai Turunen, jonka tie vei yhden kauden aikana Perussuomalaisista Sinisten kautta Kokoomukseen! Kyllä siinä Savon äänestäjillä on ollut ihmettelemistä.

Yhtä moraalitonta on hypätä kesken kaiken yksityisen yrityksen palvelukseen. Hyvin ällöttäviä ovat olleet ns. sote-loikkaukset - ensin suunnitellaan sotea ja valinnanvapautta, ja sitten hypätään jonkun terveysfirman palvelukseen.

Törkein eduskuntaloikkari kautta aikain taitaa olla Jyri Häkämies. Hän oli Kataisen hollitupahallituksen elinkeinoministeri, kun hän hyppäsi suoraan kuormasta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimistusjohtajaksi. Häkämiehen hyppy EK:n palvelukseen herätti paljon keskustelua, oikeusoppineet pohtivat mm. sisäpiiritiedon ongelmallisuutta. Mietin tuolloin, onko Kokoomus sittenkin EK:n lobbaripuolue.

Hollitupahallitus oli Suomen historian ylivoimaisesti eriskummallisin hallitus. Pääministeri lähti, ja jopa kaksi puoluetta jätti hallituksen. Aloittavista ministereistä vain kaksi vei homman loppuun.

Keskustan Olavi Ala-Nissilän ehdotus, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen (HS 1.8), on mitä kannatettavin. 

Mielestäni kansanedustajien eettiset säännöt voisivat olla laajemmat samaan tapaan kuin lääkäreillä ja opettajilla on.

* * *

HS 1.8.

Kansanedustajan toimi vaihdetaan yhä useammin kesken kauden houkuttelevampiin hommiin – siirtyminen kaipaisi pelisääntöjä

Vaikka tätä vaalikautta eletään vielä ensi kevääseen asti, on eduskunnan jättänyt jo ennätys­määrä kansanedustajia. Kymmenen äänestäjiltään vuoden 2015 vaaleissa nelivuotisen mandaatin saanutta poliitikkoa on pyytänyt vapautusta toimestaan kesken kauden ja sen myös saanut.

Uusia haasteita on lähdetty hakemaan niin yrityksistä, järjestöistä kuin julkisista viroistakin. Lisäksi kolme kansanedustajaa istuu nyt europarlamentissa.

Muutoksia äänestäjille annettuihin ­alkuperäisiin lupauksiin toi myös perussuomalaisten hajoaminen seurauksineen, joista ääriesimerkki on kansanedustaja Kaj Turusen ”tuplaloikkaus” ­sinisten kautta kokoomukseen.

Eduskunta ei saisi olla hollitupa, jossa tullaan vain käymään, kritiikki kuului. Poliitikkojen ja keskeisten avustajien loikissa nähtiin ”korruptoitumisen kaava”.

Keskustan Olavi Ala-Nissilä ehdotti tuolloin, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen.

Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin Greco on varoittanut Suomea niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä. Se tarkoittaa eturistiriitoja, joita voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen.

OECD: Tuloerot ehkäisevät talouskasvua

Suomessa on 1990-luvulta lähtien järjestelmällisesti noudatettu politiikkaa, joka on kasvattanut tuloeroja. Nyt OECD:n talousjärjestö arvioi, että talouskasvu olisi ollut viidenneksen korkeampaa ilman tuloerojen kasvua.

Meille on jatkuvasti toitotettu, että tuloerot pikemminkin kasvattavat talouskasvua, ja samalla kannustavat yritteliäisyyteen ja työntekoon. Päätorvensoittajat ovat olleet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen hännyspuolueet.

OECD on myös todennut, että Suomi on yhä edelleen kilpailukykyinen maa. Kilpailukyvyn ykkösnyrkki Suomessa on hyvä koulutus.

Meillä puhutaan innovaatiosta. Innovaatioita syntyy vain, jos koulutustaso on riittävän hyvä. Innovaatiot eivät synny pelkällä pyhällä hengellä.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.

Ahneudelle tulee joskus raja vastaan.


Yle 9.12.

OECD: Kasvaneet tuloerot haittaavat talouskasvua – myös Suomessa

Köyhien ja rikkaiden väliset tuloerot ovat kasvaneet useissa maissa suurimmilleen 30 vuoteen, kertoo talousjärjestö OECD tuoreessa raportissaan. Järjestö toteaa tuloerojen kasvun haittaavaan talouskasvua.

Raportin mukaan suurimmassa osassa OECD-maista rikkaiden tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin köyhien. Tällä hetkellä OECD-maissa rikkain 10 prosenttia tienaa lähes kymmenen kertaa enemmän kuin köyhin 10 prosenttia. 80-luvulla vastaava suhdeluku oli seitsemän.

Talousjärjestö arvioi, että tuloerojen kasvu syö talouskasvua. Esimerkiksi Suomessa OECD:n laskujen mukaan talouskasvu voisi olla viidenneksen korkeampi, jos tuloerot eivät olisi kasvaneet.

Asiantuntijat esittävät työajan pidennystalkoita

Nykytyöelämässä työntekijät ovat jo muutenkin kovilla. Nyt asiantuntijat haluavat venyttää työntekijöiden työpäivien pituutta entisestään ilman, että palkka nousee senttiäkään.

Keskiluokka laitetaan maksumieheksi jälleen kerran. Pitää muistaa, että keskiluokan venyvyydelläkin on rajansa. 

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on oikeassa, töitä työttömille. 

Eikö asiantuntijoille tule mieleen, että työttömienkin ostovoima kasvaa, kun heidät on työllistetty? He maksavat silloin myös veroa.

Yksisilmäistä asiantuntijuutta.

Tällaiset asiantuntijoiden puheet satavat Perussuomalaisten laariin seuraavissa Eduskuntavaaleissa. Moni voi yllättyä.

19.10. Iltalehti

Lännen Media: Asiantuntijat vaativat työajan pidentämistä

Palkkansa eteen joutuisi siis tekemään entistä enemmän työtä. Työajan pidentämistä pidetään palkkojen leikkaamista parempana vaihtoehtona, koska jälkimmäinen leikkaisi kuluttajien ostovoimaa.

Asiaa kannattavat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

- Vientinäkymät ovat niin huonot, että kaikkiin keinoihin pitää suhtautua 

ennakkoluulottomasti. Nyt vaaditaan asennemuutosta, Heiskanen sanoo Lännen Medialle.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuitenkin torppaa esityksen. Hänen mielestään tärkeämpää on löytää työtä työttömille.

"Nimettömän äidin" somehitti perintöverosta

Perintöverokeskustelu leimahti taas, kun puolustusministeri Carl Haglund ehdotti, että perintöverosta luopumisesta aloitettaisiin selvitystyö kesän minihallitusneuvotteluissa. Pääministeri Alexander Stubb peesasi Haglundin ehdotusta välittömästi, mikä ei ollut kenellekään yllätys.

Onneksi tuore valtionvarainministeri Antti Rinne tyrmäsi selkeästi perintöveron poiston, mutta hän totesi saman tien, että yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta voidaan ehkä rukata. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta onkin syytä rukata.

Nyt perintöverosta kohkataan tosissaan, ollaan tultu jo propaganda-asteelle. 

"Nimettömän äidin" Hesarin mielipidekirjoituksesta on tullut somehitti, keskustelupalstoilla ja Facebookissa heilutellaan sapelia puolesta ja vastaan.

Äidin mielipidekirjoituksesta tuli hitti: "Lapsille perinnöstä myllynkivi kaulaan" (12.7. Ilta-Sanomat)

Lue ehdottomasti myös alkuperäinen mielipidekirjoitus:

Perinnöistä tuli lapsilleni suuri taakka (11.7. HS Mielipide)

Uskokoon ken haluaa.

Olen melko varma, että Hesarin kirjoitus on feikki. Voi olla myös, että kirjoitus tulee suoraan sylttytehtaalta. On täysin mahdollista, että mielipidekirjoitus on haamukirjoittajan kynästä, Eteläranta kympistä tai Kokoomuksen puoluetoimistosta. Haamukirjoittajien käyttö propanganatarkoituksessa ei ole ollenkaan tavatonta.

"Äiti" kirjoittaa:


Lapseni ovat perineet ison tontin liikekeskuksessa hyvältä paikalta Etelä-Suomesta mutta eivät saa myytyä sitä huonon taloustilanteen vuoksi. Verottajalle on maksettu kymmeniätuhansia euroja veroja etukäteen. 


Tontin täytyy olla todella hyvällä paikalla, koska edes kymmenientuhansien eurojen perintoverot eivät ole riittäneet.

Toisaalta "äiti" kirjoittaa:


Olen eronnut lasten isästä yli kaksikymmentä vuotta sitten ja saanut pienen osuuden talosta, jolla ei nykyisin ole mitään arvoa. Ajattelin lasten saavan kaiken, mikä heille kuuluu. Nyt tuntuu, että perinnöstä tuleekin myllynkivi kaulaan, joka pahimmassa tapauksessa vie heidät hautaan. Minulla ei ole varaa maksaa heidän puolestaan.


Ei äidin kuulukaan maksaa. Talosta, jolla ei ole mitään arvoa, ei perintöveroja maksella varsinkin, kun perintöveron saajia on useita.

Kaikki tietävät, että perintövero satuttaa vain miljoonaperinnön saaneita, tavallista kaduntallajaa perintöverot eivät hetkauta. On selvää, jos perintövero poistuu, aukko on täytettävä. Nykytrendin mukaisesti maksajaksi joutuisi jälleen kerran kansa.

Perintöveron poisto suosisi pääasiassa todella rikkaiden perheiden vesoja. Esim. Ruotsissa on nähty mihin perintöveron poistaminen oikeasti vie, on syntynyt työtä vieroksuva yläluokka. Nyt Ruotsissa pohditaankin perintöverotuksen palauttamista.

Tavallisen kansan ei tarvitse itkeä, kun meitä verotetaan. Verotuksella kustannetaan mm. peruskoulu ja julkinen terveydenhoito, jotka ovat melkoisia tasa-arvon takeita. Jos meitä ei verotettaisi kohtuullisesti, kansa jakautuisi entistä selkeämmin kahtia. Toisilla olisi varaa laittaa lapsensa kalliisiin yksityiskouluhin ja käyttää laadukkaita yksityisiä terveyspalveluja, lopuille jäisi luu käteen.

Tutkijat ovat todenneet, että Suomestakin on tullut selkeä luokkayhteiskunta ja köyhyydestä on tullut periytyvää. Toivon, että tulevaisuudessa kävellessäni minun ei tarvitse hypellä suomalaisten kerjäläisten yli. Romanialaiset kerjäläiset riittävät.

Perintöverotuskeskustelussa hoetaan mantranomaisesti kaksoisverotuksesta tarkoituksellisesti unohtaen, että perinnönsaajalle perintö on tuloa. Miksi ihmistä, joka tekee työtä, pitää verottaa lujemmin kuin ihmistä, joka saa tuloa tekemättä työtä?