Eduskunnan ovet heiluvat

Hesari puuttui tänään todella tärkeään asiaan, ns. pyöröovi-ilmiöön, eturistiriitoja voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen (HS 1.8).

Kansanedustajat ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Kun kansanedustaja on valittu, hänen velvollisuutensa on toimia kansanedustajana seuraavat neljä vuotta.

Räikeimpiä äänestäjiensä pettureita ovat tietenkin puolueloikkarit. Puolueen vaihtaminen kesken kauden on moraalitonta.

Puolueesta toiseen loikanneiden ääriesimerkki on tuplaloikkari Kai Turunen, jonka tie vei yhden kauden aikana Perussuomalaisista Sinisten kautta Kokoomukseen! Kyllä siinä Savon äänestäjillä on ollut ihmettelemistä.

Yhtä moraalitonta on hypätä kesken kaiken yksityisen yrityksen palvelukseen. Hyvin ällöttäviä ovat olleet ns. sote-loikkaukset - ensin suunnitellaan sotea ja valinnanvapautta, ja sitten hypätään jonkun terveysfirman palvelukseen.

Törkein eduskuntaloikkari kautta aikain taitaa olla Jyri Häkämies. Hän oli Kataisen hollitupahallituksen elinkeinoministeri, kun hän hyppäsi suoraan kuormasta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimistusjohtajaksi. Häkämiehen hyppy EK:n palvelukseen herätti paljon keskustelua, oikeusoppineet pohtivat mm. sisäpiiritiedon ongelmallisuutta. Mietin tuolloin, onko Kokoomus sittenkin EK:n lobbaripuolue.

Hollitupahallitus oli Suomen historian ylivoimaisesti eriskummallisin hallitus. Pääministeri lähti, ja jopa kaksi puoluetta jätti hallituksen. Aloittavista ministereistä vain kaksi vei homman loppuun.

Keskustan Olavi Ala-Nissilän ehdotus, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen (HS 1.8), on mitä kannatettavin. 

Mielestäni kansanedustajien eettiset säännöt voisivat olla laajemmat samaan tapaan kuin lääkäreillä ja opettajilla on.

* * *

HS 1.8.

Kansanedustajan toimi vaihdetaan yhä useammin kesken kauden houkuttelevampiin hommiin – siirtyminen kaipaisi pelisääntöjä

Vaikka tätä vaalikautta eletään vielä ensi kevääseen asti, on eduskunnan jättänyt jo ennätys­määrä kansanedustajia. Kymmenen äänestäjiltään vuoden 2015 vaaleissa nelivuotisen mandaatin saanutta poliitikkoa on pyytänyt vapautusta toimestaan kesken kauden ja sen myös saanut.

Uusia haasteita on lähdetty hakemaan niin yrityksistä, järjestöistä kuin julkisista viroistakin. Lisäksi kolme kansanedustajaa istuu nyt europarlamentissa.

Muutoksia äänestäjille annettuihin ­alkuperäisiin lupauksiin toi myös perussuomalaisten hajoaminen seurauksineen, joista ääriesimerkki on kansanedustaja Kaj Turusen ”tuplaloikkaus” ­sinisten kautta kokoomukseen.

Eduskunta ei saisi olla hollitupa, jossa tullaan vain käymään, kritiikki kuului. Poliitikkojen ja keskeisten avustajien loikissa nähtiin ”korruptoitumisen kaava”.

Keskustan Olavi Ala-Nissilä ehdotti tuolloin, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen.

Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin Greco on varoittanut Suomea niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä. Se tarkoittaa eturistiriitoja, joita voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen.