Vantaalaisvaltuutettu ehdottaa kouluihin 16 oppilaan luokkia

Näin kirjoitin v. 2013:  A-talk: Peruskoulu kuntoon - tiiliä, tiiliä!

Laitoin tänne Vantaan Sanomien artikkelin kokonaisuudessaan, koska juttu on maksumuurin takana. Juttu tehtiin puhelinhaastattelun perusteella.

Pidin Vantaan kaupunginvaltuuston puhujapöntössä palopuheen peruskoulun rapautumisesta, oppimistulosten laskusta ja lukemaan ymmärtämisestä.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun esitän ratkaisuksi luokkakoon pienentämistä. Jos sinulla on aikaa, mene properuskoulu-blogiini ja klikkaa sivun oikeasta reunasta tunnistetta luokkakoko.

Luokkakokoa ei pidä rinnastaa ryhmäkokoon. Esim. Vantaalla opetusryhmien ryhmäkoko on kohtuullinen. On valinnaisia aineita, on tavaa ja vavaa. Taito- ja taideaineiden valintaa tai valitaan kursseja muilla perustein.

Mielestäni ko. valinnat eivät kuuluu peruskouluun, koska esim. kaikki taito- ja taideaineet kuulut kaikille ja ne kuuluvat yleissivistykseen.

Myös jakotunnit ovat edelleen käytössä. Perusluokka voidaan jakaa kahtia esim. vaikkapa äidinkielen oppimistason mukaan.

Olen luokanopettaja ja uskon vahvasti luokanopettajuuteen. Kun perusopetusryhmä eli luokka on sama, opettaja tuntee oppilaansa hyvin. Puhutaan oppilaantuntemuksesta.

Puhutaan myös luokkahengestä. Nykykoulun yksi tunnustettu puute on yhteisöllisyyden puute.

Jotain radikaalia meidän on tehtävä.

Lukemisen ymmärtämisen osaamisen taso on romahtanut. Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on liikaa. Pitkäaikaistyöttömiä esim. Vantaalla on aivan liikaa, 12 000.

Ongelmien ratkaiseminen laastaripolitiikalla jälkikäteen on järjettömän kallista, vrt. työttömyysmenot.

On otettava härkää sarvista ennakkoon, on siis ennaltaehkäistävä ongelmia.

Totesin jutussa, että luokkakokojen pienentäminen maksaa, mutta esim. työttömyysmenoihin nähden kyse on pilipalirahoista.

Perustin properuskoulu-blogin peruskoulun puolustamiseksi, koska näin jo aikoja sitten, että peruskoulussa kaikki ei ole enää hyvin. Esim. oppimistulosten lasku oli nähtävissä jo ennen v. 2006 hehkutuspisavoittoa.

Jos oppimisen tason lasku jatkuu samaa tahtia, peruskoulussa ei ole enää puolustettavaa, kun ihmiset alkavat vaatia peruskoulun rinnalle yksityiskouluja. Vielä on vanhempia, jotka haluavat, että heidän lapsensa oppivat koulussa kunnolla.

Sanon vielä kerran suoraan:

Ei ole mitään mieltä siinä, että seiskaluokkalaisista suomenkielisistä lapsista joka kolmas ei ymmärrä lukemaansa tai, että samanikäisistä vieraskielisistä kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa.

Muitakin syitä oppimistulosten laskuun on, mutta aloitetaan työ peruskoulun ryhtiliikkeellä. Peruskoulu oli parhaimmillaan loistava ja teki hyvää tulosta. Tehdään siitä uudelleen samanlainen.

* * *

Vantaan Sanomat 26.10.

Vantaalaisvaltuutettu ehdottaa kouluihin 16 oppilaan luokkia

Marika Lumme

Opettajana pitkään työskennellyt Kai-Ari Lundell on erityisen huolissaan lukutaidon heikkenemisestä.

Vantaan tulisi pienentää koulujen luokkakokoja. Tätä mieltä on Vantaan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundell (ps.). Hän ehdottaa, että peruskoulussa luokilla olisi enintään 16 oppilasta.

Pitkään opettajana työskennellyt Lundell uskoo, että pienessä luokassa opettajalle jäisi enemmän aikaa jokaiselle lapselle. Erityisen huolissaan hän on oppilaiden lukutaidosta.

EU:n alueiden komitea päivitys 22. - ECON-seminaari Valenciassa

EU:n alueiden komitean talousvaliokunnan seminaari pidettiin Valenciassa. Aiheena oli Resilience of the business ecosystem: an opportunity for reindustrialisation in Europe eli yritystoiminnan ekosysteemien kestävyys (resilienssi) ja Euroopan uudelleenteollistuminen liittyvät tiiviisti toisiinsa EU:n teollisuuspolitiikassa.

Miljoonakaupunki Valencia on Espanjan kolmanneksi suurin kaupunki. Lentoaikataulujen takia oli kerrankin aikaa tutustua kokouskaupunkiinkin.  Valencia ei ole samanlainen turistirysä kuin esim. Barcelona, kaupunki oli hyvin leppoisa. 

EU:n teollisuuden kiihdyttämistä koskevan säädösehdotuksen (Industrial Accelerator Act) ja puhtaan teollisuuden sopimuksen (Clean Industrial Deal) pohjalta käydyssä keskustelussa tarkasteltiin, miten alueet voivat muuttaa EU:n teollisuuspolitiikan käytännön investointi-, luvitus-, hankinta- ja osaamisstrategioiksi.

ECR-ryhmäni yleiset kommentit olivat lyhyesti (AI-käännös suomeksi):

Komissio on viime vuosina julkaissut useita strategioita ja toimintasuunnitelmia eri teollisuudenaloille (kuten auto-, teräs-, kemian- ja meriteollisuudelle). Vaikka kasvava huomio teollisuutemme tarpeita kohtaan on tervetullutta, Euroopan uudelleenteollistamista ei voida mitata strategioiden, merkkien tai raportointivaatimusten määrällä. Sitä on mitattava avattuina tehtaina, varmistettuina teollisina investointeina ja alueillemme luotuina työpaikkoina.

Eurooppa ei teollistu uudelleen pelkkien tukien ja sääntelyn avulla. Meidän on palautettava ne perusedellytykset, jotka saavat yritykset haluamaan tuottaa Euroopassa: edullinen energia, yksinkertaisempi sääntely, nopeampi luvitus, teknologianeutraalius, ammattitaitoinen työvoima, toimiva infrastruktuuri, avoimet markkinat ja vahvat sisämarkkinat. Euroopasta on jälleen tultava paikka, jossa valmistus ja investoiminen on taloudellisesti järkevää.

Ennen ECON-seminaaria kaupungissa pidettiin erittäin mielenkiintoinen VDS Defence The Frontline Assembly. Minut paikalle kutsui Define Innovation Network Finlandin teknologia- ja innovaatiojohtaja Teemu Seppälä. Tutustuin häneen kesällä pidetyssä alueiden komitean puolustusyhteistyöryhmän kokouksessa Cartagenassa. Kuva on seminaarin jälkeisestä iltatilaisuudesta.

Kuvassa Teemu Seppälä on puhumassa. Paikalla oli puolustusalan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Iltatilaisuudessa kuuntelin tarkkaan, mitä heillä oli sanottavaa.

Mielenkiintoisinta oli kuulla ukrainalaisten kokemuksia rintamalta. Yksi oppi jäi minulle vahvasti mieleen: "Älkää turhaan testatko uusia aseinnovaatioita koekentillä, vaan tuokaa ne suoraan rintamalle meille testattavaksi. Olemme todenneet, että joka toinen uusi innovaatio ei toimi tositilanteissa."

EU:n alueiden komitea päivitys 21. - äänestämisestä sekä Euroopan teollisuuden kiihdyttämisasetuksesta

Euroopan alueiden komiteassa äänestyslistat ovat pitkiä. Koska asiakohtia on paljon ja komiteassa on jäseniä paljon 329, myös muutosehdotuksia tulee paljon. Viime kokouksessa muutosesityksiä oli yli 500 eli liikaa. Moni muutosesitys oli pelkkää sanaleikkiä, eikä varsinainen muutosehdotus. Kokoukset venyvät pitkiksi.

Kuvassa on ECR:n esivalmisteltu äänestyslista. Puolueiden valmistelijat onneksi tekevät äänestyslistat, sillä joka kohtaan itsenäinen valmistautuminen on mahdotonta. Suurin osa äänestyksistä suoritetaan lappua nostamalla, kuvassa on minun numeroitu lappuni 211.

Puheenjohtajisto arvioi silmämääräisesti hyväksytäänkö ehdotus vai ei. Jos ero ei ole selvä, siirrytään elektroniseen äänestykseen, kuvassa näkyy äänestyslaite.

Aluksi tuntui oudolta, että äänestys ei ole läpinäkyvää, koska äänestyksistä ei jää jälkeä mihinkään lopputulosta lukuun ottamatta. Pelkkä elektroninen äänestys kestäisi ikuisuuden, siksi on pakko äänestää myös lapuilla.

Euroopan parlamentissa äänestetään vieläkin monimuotoisemmin riippuen asiakohdasta. Jäseniä parlamentissa on hirmuinen määrä 520:

Kädennosto: Tavallisin tapa lyhyissä tai vähemmän kiistanalaisissa äänestyksissä. Puhemies arvioi silmämääräisesti, onko enemmistö puolesta vai vastaan.   

Sähköinen äänestys: Jos kädennostoäänestyksen tulos on epäselvä, siirrytään sähköiseen äänestykseen, jossa mepit painavat istuinpaikkansa äänestyspainikkeita (jaa / ei / tyhjää). 

Nimenhuutoäänestys: Käytetään tärkeistä lakiesityksistä tai jos poliittinen ryhmä tai vähintään tietty määrä edustajia sitä pyytää. Tällöin kunkin mepin yksittäinen ääni tallennetaan ja julkaistaan pöytäkirjassa, joten kansalaiset näkevät tarkalleen, miten kukin edustaja äänesti.   

Suljettu lippuäänestys: Käytetään yleensä Henkilövalinnoissa (kuten Euroopan parlamentin puhemiehen tai Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa).  

Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa äänestäminen on läpinäkyvää. Esim. Vantaan kaupunginvaltuustossa äänestystulos näkyy heti taululla, jossa jokaisen valtuutetun ääni näkyy nimeä myöten. Äänestystulos liitetään myös pöytäkirjaan.

Alueiden komitean äänestyksiä hämärtää poissaolot. Jäsenillä voi olla pakollisia kokouksia tai viimeisissä äänestyksissä väkeä on vähän, koska on ehdittävä lentokoneisiin ja kotiin. Jotkut jäsenet suhtautuvat äänestyksiin huolettomasti, sillä jäseniä voi olla poissa aivan muistakin syistä.

Joskus ärsyttää, kun äänestystulos on tiukka, esim. tulos hävitään yhden ja kahden äänen erolla ja huomaa, että omia puuttuu. Usein äänestämme yhdessä komitean toiseksi suurimman EPP-ryhmän kanssa. Varsinaisia piiskureita ryhmillä ei ole, vaan ryhmien poliittiset neuvonantajat käyskentelevät salissa ja nostavat peukkua ylös tai alas, jotta kaikki jäsenet äänestävät oikein.

Suomalaiset jäsenet, kuten pohjoismaalaisetkin jäsenet, ovat hyvin tunnollisia ja osallistuvat äänestyksiin aktiivisesti. Oikeastaan äänestäminen on kokouksen jännittävin vaihe.

Tein viime viikon kokoukseen ensimmäistä kertaa kuusi muutosesitystä yhdessä Vantaan kaupungin ja Kuntaliiton kanssa. Neljä niistä meni läpi. Muutosesitykset liittyivät Industrial Accelerator Actiin:

Euroopan teollisuuden kiihdyttämisasetus on Euroopan komission maaliskuussa 2026 antama lakialoite. Sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä, nopeuttaa vihreää siirtymää ja kasvattaa teollisuuden osuutta EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä (noin 14,3 prosentista vuonna 2024).

Keskeiset tavoitteet ja sisällöt:

Tuotanto-osuuden kasvattaminen: Ehdotuksen mukaan teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta (BKT) pyritään nostamaan vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Lupaprosessien nopeuttaminen: Säädös ehdottaa toimia vähähiilisyyshankkeiden luvituksen sujuvoittamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi strategisilla aloilla.

Teolliset kiihdyttämisalueet: Esitys ottaa käyttöön erityisiä alueellisia puitteita puhtaan teknologian ja teollisen kapasiteetin kasvattamiseksi.

Kriittiset toimitusketjut: Tavoitteena on vähentää riippuvuuksia kolmansista maista ja turvata Euroopan teollisuuden huoltovarmuus sekä energiaomavaraisuus.

On selvää, että Euroopan on kehitettävä ja kiihdytettävä teollisuutta. Olemme jäämässä pahasti USA:n ja Kiinan puristuksiin monilla aloilla. Niitä ovat esim. autoteollisuus, ICT-teollisuus ja puolustusteollisuus.

Kiinan sähköautoteollisuus jyrää. 

Yhdysvallat on selvästi edellä tekoälyssä ja yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat ohjelmistoja ja pilvipalveluja. Ei voi olla niin, että kaikki eurooppalainen tieto on Yhdysvalloissa.

Eurooppa vasta Ukrainan sodan myötä on toden teolla alkanut kehittää puolustusteollisuuttaan. Ukraina näyttää mallia esim. droonien rakentamisessa. 

EU:n on tuettava vahvasti innovatiivisia puolustusalan kasvuyrityksiä. 

Hienoja esimerkkejä löytyy läheltä, kuten Sensofusion. Komeaa on, että ICEYE ja Nokia alkavat suunnitella eurooppalaista kilpailijaa epävakaan Elon Muskin Starlinkille.

EU:n alueiden komitea päivitys 20. - koheesiopolitiikkaa COTER-valiokunnassa

EU:n alueiden ja kuntien teemaviikon viimeisenä päivänä pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa COTER-valiokunnan kokoukseen. Kyseessä oli REGI-COTER yhteistapaaminen.

REGI (Regional Development) on yksi Euroopan parlamentin pysyvistä valiokunnista, joka vastaa EU:n alue- ja koheesiopolitiikasta sekä alueiden kehittämiseen tarkoitetuista rahastoista. Valiokuntaa johtaa komissaari Raffaele Fitto, joka oli kokouksessa paikalla.

Alueiden komitean COTER (Commission for Territorial Cohesion Policy and EU Budget) keskittyy mm. yhteenkuuluvuuspolitiikkaan ja EU:n talousarvioon alueellisesta näkökulmasta. Huomasin, että COTER-valiokunnan teemoihin pääsee huomattavasti nopeammin sisään kuin ECON-talousvaliokunnan, jonka varsinainen jäsen olen, asioihin.  

Jotkin kokouksen puheet saivat niskakarvani pystyyn. Erityisesti italialaisen PES:in (sosiaalidemokraatit ja vasemmisto) COTER-ryhmänjohtajan puhe mietitytti. Hän totesi heti alkuun, että hän on vahva federalisti ja huolissaan, että EU on menossa kansallisvaltioiden suuntaan. On hyvä, että eurooppalaiset valtiot tekevät yhteistyötä keskenään, nyt mm. puolustuspolitiikankin suhteen, mutta itse ajattelen kyllä, että EU on nimenomaan kansallisvaltioiden välinen liitto.

Onneksi mm. suomalainen COTER:n hämeenlinnalainen jäsen Sari Rautio hyvässä puheenvuorossaan totesi, että aluepolitiikassa pitäisi panostaa kasvuun esim. innovatiivisiin kasvuyrityksiin.

Olen samaa mieltä. EU:ssa passiivisen rahan jaon on loputtava. Jossain maissa kehitysrahaa on laitettu vaikkapa eläkkeisiin. Raha pitää laittaa aktiivisiin toimiin, jotka lisäävät alueiden yritteliäisyyttä ja työllisyyttä. Alueiden pitää olla alueidensa dynamoja, eikä syöttövasikoita.

Nyt EU:n kannattaisi panostaa kunnolla esim. ICEYE:n ja Nokian yritykseen rakentaa eurooppalainen Starlink amerikkalaisen vastaavan kilpailijaksi. Ukrainan viranomaiset kertoivat Starlinkiin kohdistuneista rajoituksista pari päivää sitten. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista on merkittävä geopoliittinen haavoittuvuus Euroopan puolustuksen kannalta. 

Kokouksessa ei tehty varsinaisia päätöksiä, kuten normaalisti, vaan se oli tarkoitettu REGI:n ja COTER:n väliselle keskustelulle.

* * *

Euroopan alueiden komiteassa on kuusi valiokuntaa. Jäsenet kuuluvat kahteen valiokuntaan, itse kuulun kahteen, ECON ja NAT. Koska hyppäsin remmiin kesken kauden, perin kaikki paikkani edeltäjältäni lappeenrantalaiselta Ilpo Helpotimoiselta.

Suomalaiset jäsenet ovat sopineet, että varsinainen jäsen ottaa yhden valiokunnan jäsenyyden ja varajäsen toisen. Varajäseneni kotkalainen Carina Jäntti osallistuu NAT:n kokouksiin.

Laskin, että vuoden sisään joudun / pääsen menemään alueiden komitean eri kokouksiin Brysseliin tai muualle rapiat 20 kertaa per vuosi. Pitää muistaa, että suomalaisten jäsenten pitää olla kunnanvaltuutettuja, joten hommia minulla riittää myös Vantaan kaupungin luottamustehtävissä. On siis hyvä, että töitä on jaettu.

Alueiden komitean valiokunnat:

• COTER, alueellinen yhteenkuuluvuuspolitikka ja EU:n talousarvio

• ECON, talouspolitiikka

• SEDEC, sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri

• CIVEX, kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat

• NAT, luonnonvarat

• ENVE, ympäristö, ilmastonmuutos ja energia

EU:n alueiden komitea päivitys 19. - Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko

Minut nimitettiin alueiden komiteaan vajaat vuosi sitten, joten en kerinnyt silloin osallistua Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikkoon. 

Avajaistilaisuus oli tietenkin juhlallinen. Ryhmäkuvassa vasemmalta Euroopan neuvoston pj Antonio Costa, Euroopan komission johtava vpj Raffaele Fitto ja alueiden komitean pj Kata Tüttő. Kokous alkoi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsolan videotervehdyksellä. Itse näyn kuvassa pari pykälää Kata Tüttőn yläpuolella.

Viikon aikana oli paljon tapahtumia, ja parlamentin ja alueiden komitean tilat olivat pullollaan ihmisiä. Alueiden komitean jäsenet eivät ehtineet käydä kuin iltatilaisuuksissa, koska päiväkokoukset olivat pitkiä ja uuvuttavia. Äänestyksiä oli ällistyttävän paljon, koska jäsenet olivat tehneet yli 500 muutosesitystä. Osa niistä oli täysin turhia sanaleikkimuutoksia.

Itse tein ensimmäiset muutosehdotukseni 6 kpl yhdessä Vantaan kansainvälisten suhteiden päällikkö Elina Värtön ja Kuntaliiton kanssa. Ehdotukseni liittyivät Industrial Accelerator Actiin eli teollisuutta vauhdittavaan säädökseen, niistä 4 meni äänestyksissä läpi.

Kuvassa pidän EU Defence Industry Transformation Roadmap -puhettani. Todettakoon, että alueiden komitean yleiskokouksissa puheen maksimipituus on yksi minuutti. Lyhyet puheet ovat ymmärrettäviä, koska komiteassa on jäseniä 329. Puheet eivät ole kovin poliittisia, ja puheenvuorot kannattaa ilmoittaa etukäteen, joten varsinaista debattia ei juurikaan ole, kuten parlamentissa on.

Puheeni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Euroopalla on valtava innovaatiopotentiaali, ja tehtävämme on varmistaa, että sääntelykehys ja tukivälineet mahdollistavat idean muuttamisen markkinakelpoiseksi tuotteeksi mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti.

On vähennettävä sääntelyrajoituksia, parannettava rahoituksen saatavuutta ja tehostettava yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

On parannettava myös puolustustavoitteiden ja aluekehityksen välistä yhdenmukaistamista. Koheesiopolitiikan, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston rahoitus voidaan ja pitäisi kohdentaa eniten lisäarvoa tuottaviin kohteisiin, mikä monilla alueilla tarkoittaa kaksikäyttö-, turvallisuus- ja valmiusinvestointeja.

Näitä investointeja tarvitaan kiireellisesti, ja ne voivat tukea samanaikaisesti sekä pitkän aikavälin aluekehitystä että turvallisuutta.

Lopuksi, emme voi aliarvioida itäisten raja-alueiden merkitystä Euroopan puolustukselle. Nämä alueet ovat kärsineet merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, mutta ne ovat myös ottaneet huomattavia harppauksia kaksikäyttö- ja puolustusteknologioiden kehityksessä. Siksi niiden merkitys EU:n puolustusteollisuudelle on huomioitava täysimääräisesti.

Kiitos

Yhteen iltatapahtumaan osallistuin, koska meidät suomalaisjäsenet kutsuttiin Suomen suurlähetystön tiloissa pidettyyn Brysselin suomalaisvaikuttajien verkostoitumistapahtumaan. Kuvassa Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen pitää puhetta. Oli kiva jutella ja verkostoitua ihmisten kanssa. Erityisen mukavaa oli vaihtaa pari sanaa konkaripoliitikko Mauri Pekkarisen kanssa.

EU:n alueiden komitea päivitys 18. - ECON-talousvaliokunta, innovaatiosäädös

EU:n alueiden komitean kokous pidetiin Irlannin länsirannikolla kivassa Galwayn kaupungissa. Kokouspaikka oli Dexcom Stadium, joka on Connacht Rugbyn kotistadion. Hauskaksi stadionin teki, että rugby-kenttää kiersi Greyhound Racing -juoksurata, eli koirien kilpajuoksurata. Vaikka vierailen usein Englannissa jalkapallotoiviomatkoilla, en ole kertakaan päässyt katsomaan rugby-ottelua tai vinttikoirien välistä juoksukisaa.

Galway oli mukava helposti käveltävä kaupunki, asukkaita on noin 90 000. Galwayta voidaan pitää myös porttina Connemaraan.

Kokouksen aiheet olivat European Innovation Act (Euroopan innovaatiosäädös) ja Public Procurement Act (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista). Oma puheeni liittyi innovaatiosäädökseen.

Koska ECON-ryhmämme puheenjohtaja ei päässyt paikalle, toimin hänen sijaisenaan.

Iltatilaisuus pidettiin Connemara Coast Hotellissa hieman Galwaysta pohjoiseen. Kuvassa poseeraan kahden irlantilaisen maakuntajohtajan kanssa.

Kuvassa on ECON-jäsen Mikko Aaltonen Tampereelta. Kolmas jäsen on Ahvenanmaan edustaja Anders Ekström.

* * *

Dear Mr chair, dear colleagues,

Strengthening Europe's cloud, AI and data centre ecosystem are becoming increasingly urgent in the global technological race. The rapid digitalisation and innovation are transforming our economies. If Europe wants to remain competitive, productive and prosperous, we must ensure that the infrastructure supporting AI is built here in Europe.

We see this opportunity very clearly in Finland. Recently, Google announced a 13-billion-euro investment in AI and data infrastructure across several municipalities, the company's largest investment in Europe, demonstrating that Europe can attract major technology investments when the right conditions are in place.

But investment does not happen automatically. It requires access to energy, land, skilled labour and, above all, predictable and efficient regulation. We support investments in AI, cloud infrastructure and digital skills, but funding alone is not enough. The EU must create an investment-friendly environment by reducing bureaucracy, accelerating permitting procedures and ensuring that businesses, especially SMEs, can innovate and grow.

Local and regional authorities have a crucial role to play. They are responsible for land-use planning, permitting and infrastructure development, and they are often best placed to build local innovation ecosystems.

The experience from my home city Vantaa demonstrates how regional cooperation can drive technological development and economic growth. The high-tech ecosystem around Vantaa and wider Helsinki region brings together companies working on semiconductors, defence technologies, dual-use innovation and advanced manufacturing.

And I am particularly keen to showcase this ecosystem in our ECON seminar in Vantaa next year.

Thank you.

* * *

Suomeksi tekoälyllä käännettynä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Euroopan pilvipalvelu-, tekoäly- ja datakeskusekosysteemin vahvistaminen käy alltä enemmän kiireelliseksi globaalissa teknologiakilpailussa. Nopea digitalisaatio ja innovaatiot uudistavat talouksiamme. Jos Eurooppa haluaa säilyttää kilpailukykynsä, tuottavuutensa ja elinvoimaisuutensa, meidän on varmistettava, että tekoälyä tukeva infrastruktuuri rakennetaan tänne Eurooppaan.

Näemme tämän mahdollisuuden erittäin selvästi Suomessa. Äskettäin Google julkisti 1,3 miljardin euron investoinnin tekoäly- ja datainfrastruktuuriin useilla paikkakunnilla. Tämä yhtiön suurin investointi Euroopassa osoittaa, että Eurooppa voi houkutella merkittäviä teknologiainvestointeja, kun puitteet ovat kunnossa.

Investoinnit eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Ne edellyttävät energian, maa-alueiden ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä ennen kaikkea ennustettavaa ja sujuvaa sääntelyä. Tulemme tekoälyyn, pilvi-infrastruktuuriin ja digitaalisiin taitoihin tehtäviä investointeja, mutta pelkkä rahoitus ei riitä. EU:n on luotava investointiystävällinen ympäristö vähentämällä byrokratiaa, nopeuttamalla luvitusprosesseja ja varmistamalla, että yritykset – erityisesti pk-yritykset – voivat innovoida ja kasvaa.

Paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä ratkaiseva rooli. Ne vastaavat maankäytön suunnittelusta, luvituksesta ja infrastruktuurin kehittämisestä, ja ne ovat usein parhaassa asemassa rakentamaan paikallisia innovaatioekosysteemejä.

Kokemus kotikaupungistani Vantaalta osoittaa, miten alueellinen yhteistyö voi vauhdittaa teknologista kehitystä ja talouskasvua. Vantaan ja laajemman Helsingin seudun ympärille rakentunut korkean teknologian ekosysteemi kokoaa yhteen yrityksiä, jotka työskentelevät puolijohteiden, puolustusteknologioiden, kaksoiskäyttöinnovaatioiden ja edistyneen valmistuksen parissa.

Esittelenkin tätä ekosysteemiä erittäin mielelläni ECON-valiokunnan seminaarissa Vantaalla ensi vuonna.

Kiitos.

Vake-hyvinvointialueen seminaarissa

Sekä kaupungin- että aluevaltuustot pitävät pari kertaa vuodessa seminaareja, joissa saamme syvennettyä tietoa mm. taloudesta ja organisaatioista. Tällä kertaa keskityimme mm. tulevaisuuden uudistusohjelmaan.

Timo Aronkytö

1. 

Tänään Vantaa-Keravan hyvinvointialueen seminaarissa ensin alueen johtaja Timo Aronkytö piti tilannekatsauksen. 

Vuonna 2023, kun VaKe perustettiin, tilanne oli huono. Olimme käytännössä kriisialue, pelkona oli, että ylipäätään selviääkö VaKe. Asteikolla 1-5 asiakokemusten keskiarvo oli 2,8.

Vuonna 2026 uudistusohjelman takia myönteinen käänne oli jo tapahtunut. Tulosennuste on on n. 20 Meuroa plussaa. Asiakaskokemuksen keskiarvo oli jo 4,3.

Asukaskustannukset per asukas laskivat 2,0 %  v. 2023-2025. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet pysyvää säästöä. Pikasäästöjä, kuten leikkauksia, ei ole käytetty.

Vuonna 2029 ikkuna sulkeutuu. Kestääkö suunta, kun rahoitus kiristyy? Pelkona on, että valtio rankaisee ja ylijäämää siirretään muille alueille ja emme voikaan alkaa lyhentämään mm. hammashoitojonoja tai lisäämään resursseja lastensuojeluun.

On edelleen v. 2029 lisättävä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Mikko Hokkanen

2.

Talousjohtaja Mikko Hokkanen kertoi tulevien vuosien 2027-2030 uudistusohjelmasta. 

Linja jatkuu, toimintaa tehostetaan ja uudistetaan. Ei säästetä, vaan tehdään pysyviä ratkaisuja. Nyt on helpompaa kuin alussa, koska tietoa on nyt enemmän. Nyt henkilöstön kehitysideat otetaan vahvemmin mukaan kaikilla toimialoilla kuin alussa.

Miksi uudistamme? 

Vastaus on selvä. VaKe:n väestö kasvaa ja ikääntyy nopeammin kuin valtion rahoitus.

Uudistamisohjelmassa jatketaan kunnianhimoista vuosittaista 2 %:n tuottavuustavoitetta. Olemme jo osoittaneet, että tavoite on realistinen.

Uudistusohjelmalla haetaan tehokkuutta ja asukkaille oikeaa apua oikea-aikaisesti.

Mika Salminen

3.

Vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt, alkoholi on edelleen ykkönen. THL ei ole pitänyt hyvänä alkoholin saatavuuden helpottamista mm. miedot viinit ja muut alkoholijuomat ruokakauppoihin.

Harva tietää, että suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi lihavin kansa skottien, maltalaisten ja latvialaisten jälkeen. Syinä mainittiin helppo ja yltäkylläinen elämä ja arkiliikunta on vähentynyt radikaalisti.

Sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Vähän koulutettuja ja pienituloisia on pudonnut kelkasta.

Mielenterveydessä hiertää, kun nuorten ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet.

VaKe:ssa kehitys mielenterveysindeksin ja syövän ilmaantuvuusindeksissä on koko maata suotuisampaa, mutta sepelvaltimotauti-indeksi on kehittynyt muuta maata heikommin.

Onneksi VaKe:ssa alkoholikuolleisuus vähentynyt muuta maata enemmän.

Mielenkiintoinen knoppitieto: suomalaiset on keski-iältään maailman kolmanneksi vanhin kansa.

Hyvinvointialueet suoriutuvat sotessa mainettaan paremmin. Pelastustoimella on erittäin hyvä maine.

Pidemmän ajan kuluessa alueiden määrää on tarkasteltava kriittisesti, kuten sairaalaverkkoakin.

EU:n alueiden komitea päivitys 17. - ECR Local Dialogue 2, Kotka

Vierailin eilen Kotkan pääkirjastossa, jossa pidettiin ECR Local Dialogue. Tilaisuuden järjesti alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti. Osallistuin paneeliin, jossa aiheeni oli droonit ja niiden käyttö sekä siviilissä että maanpuolustuksessa.

Tapahtuman alussa meppi Sebastian Tynkkynen esitti turvallisuusaiheisen videotervehdyksen. Kansanedustaja Juho Eeroa oli mukana toisessa paneelissa.

Carina Jäntti

Puheeni:

- Kiitos Carina, kun pääsin tänne.

- Siviili- ja taisteludroonin ero on aika pieni.

- Kuluttajadrooneja on helppo muuntaa taistelu- tai terrorikäyttöön.

- Siviilissä drooneilla voidaan kuvata vaikeita kohteita, kuten sillanaluksia tai korkeita paikkoja. 

- Niillä voidaan valvoa ja etsiä.

- Maataloudessa voidaan lannoittaa tai levittää torjunta-aineita.

- Pian tavaraa aletaan liikutella drooneilla, kohta ihmisiäkin.

- Ensimmäisenä tulevat katumönkijöiden ja pitsalähettäjien korvaajat.

- Lennätetään pitsat ja muut tavarat suoraan kotirappusille.

- Kun drooneja tulee paljon, ongelmaksi tulee lentoturvallisuus.

- Esim. Vantaalla lentokenttä on keskellä kaupunkia. 

- Sitä en tiedä, miten lentoturvallisuuden ongelmat ratkaistaan.

- Ukrainan sodan takia drooneista ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen taisteludroonit

- Niiden kehitys kehitys on ollut nopeaa. 

- Hesarissa oli pari päivää sitten uutinen, jossa kerrottiin, että venäläiset ovat kehittäneet suihkumoottoridrooneja.

- Niiden nopeus on moninkertainen roottoridrooneihin nähden. 

- Ja ne pystyvät lentämään hyvin korkealla jopa 7 kilometrin korkeudessa.

- Sieltä tullaan lujaa alas ja niitä on vaikea torjua.

- Suomi on pahasti jäljessä droonipuolustuksessa. 

- Meillä ei ole vielä droonien massatuotantoa eikä erillisiä droonijoukkoja. 

- Valoa tunnelin päässä on, sillä Ukraina ja Suomi solmivat äskettäin niin sanotun droonidiilin. 

- Sen mukaan drooniteknologiaa kehitetään yhdessä ja ukrainalaisia drooneja aletaan valmistaa myös Suomessa. 

- 90 prosenttia niistä menee Ukrainaan sotaan ja 10 prosenttia jää Suomeen.

- Onneksi meillä on hienoja drooneihin liittyviä kasvuyhtiöitä.

Vantaalla on Sensofusion.

- Sen lippulaivatuote on Airfence.

- Se paikantaa droonit ja niiden lennättäjät satojen kilometrien säteellä. 

- Sen lisäksi yhtiö tuottaa drooniparvia ja liikuteltavia konttidroonitehtaita, joita on jo viety Ukrainaan.

- Erityisen kova on espoolainen avaruusteknologiayhtiö ICEYE.

- Se on markkinajohtaja SAR-tutkasatelliiteissa. 

- Mikroaallot läpäisevät pilviverhon, sumun ja vesisateen ilman, että kuvanlaatu kärsii. 

- ICEYE omistaa maailman suurimman tutkasatelliittiparven. 

- EU:ssa yhtiö on saanut jo kulttimaineen.

- Suomessa keskitytään vain puolustusdrooneihin.

- Mielestäni se on virhe

- Sillä Ukrainan opit osoittavat, että droonien sotakäytössä hyökkäys on paras puolustus. 

- Meillä pitäisi olla myös hyökkäysvalmius.

- Ukrainalaiset tuhoavat drooneillaan venäläistä energia- ja sotainfraa.

- Venäläiset keskittyvät lähinnä terroriin. 

- He käyttävät droonejaan siviilien tappamiseen.

- Eilen tuli hieno uutinen.

- Trump ja Zelensky tekivät diilin.

- Ukraina sai luvan valmistaa kauan kaivattuja Patriot-ohjuksia.

- Kohta venäläiset eivät enää pysty iskemään ballistisilla ohjuksilla Kiovaan.

- Keväällä järjestän Vantaalle alueiden komitean ECON-talousvaliokunnalle seminaarin, johon tulee myös suomalaisten droonifirmojen asiantuntijoita.

- Aiomme myös vierailla parissa yrityksessä.

Kiitos.

PISA-parrat pärisee

Kirjoitin pitkään Properuskoulu-blogia. Aloitin kirjoittamaan v. 2009, kun oli selvästi näkyvissä vapaapudotuksen omainen oppimistason lasku. Aloin huolestua asiasta jo 2000-luvun vaihteessa.

PISA:sta kirjoitin paljon. Jos sinua kiinnostaa, lue PISA-aiheisia kirjoituksiani. Niitä on 55 kpl. 

Linkki alla:

pro peruskoulu: PISA

* * *

PISA-tulosten mukaan v. 2006 olimme ykkösiä. Jos kerran olimme ykkösiä, olisi pitänyt opetusta ja järjestelmää kehittää valitulla tiellä.

Sen sijaan alkoi hämmentävä uudistuskierre. Kaikkihan ymmärtävät, että kaikki uudistukset eivät aina onnistu. Ne voivat mennä pieleenkin.

Koska asiantuntijoiden on vaikea arvioida, mistä oppimisen tason romahtaminen voisi johtua, listasin vauhdilla erilaisia mahdollisia syitä. Ikään kuin vinkiksi.

Varmaan syitä löytyy muitakin.

Poimi listasta vaikka oma Top Tenisi.

     X Pisa-voiton 2006 jälkeinen ylimielisyys 

     X Koulujärjestelmän sisäsiittoisuus

     X Huono ja ei ohjaava OPS 

     X Sokea usko lasten itseohjautuvuuteen 

     X Opettajista tehtiin oppimisen ohjaajia 

     X Opettajista tehtiin nössöjä sätkynukkeja

     X Opettajienkoulutuksen fokus karkasi vallitsevasta todellisuudesta

     X Opettamisesta tehtiin kirosana 

     X Uudistustahdin kiivas sykli

     X Arvioinnin ylikorostaminen joka paikkaan

     X Rehtoreiden ylityöllistäminen

     X Opettajien väsyminen

     X Koronavaje oppimisessa

     X Rahoitusvaje 

     X Oppimisteknologian ylikorostaminen

     X Jatkuva suorittaminen

     X Suorituspaineiden kasvu

     X Kiire

     X Aikapulan illuusio

     X Koulun kerhotoiminnan puute

     X Priorisoimisen uskallus

     X Kova kilpailu jatkopaikoista 

     X Koulujen väliset erot ovat revähtäneet

     X Luokkien väliset erot koulujen sisällä ovat revähtäneet

     X Maaseudun pojat ovat pudonneet kyydistä

     X Epäonnistunut kolmiportainen tuki 

     X Inkluusio

     X Erityisosaamiskeskusten lopettaminen 

     X Erityisopettajista tehtiin hanttiopettajia

     X Liian suuri luokkakoko

     X Unohdettiin pojat 

     X Sitkeyden puute

     X Keskittymiskyvyn heikkeneminen

     X Liian vähän miesopettajia 

     X Vieraskielisten omaan kieleen satsaaminen

     X Hyljeksittiin oppikirjoja 

     X Kaikissa oppiaineissa oppilailla ei ole omia kirjoja

     X Ulkoaluku laitettiin pannaan 

     X Työkirjojen puute

     X Käsin kirjoittamista vähennettiin 

     X Käsialakirjoituksen opettaminen lopetettiin 

     X Ei opeteta lukemaan kunnolla

     X Seiskasta tehtiin kasi

     X Kaunokirjallisuuden lukeminen on vähäistä

     X Teknisen- ja tekstiiliopetuksen sisällöt sekoitettiin 

     X Vieraskielisten ja kantaväestön PISA-tulosten ero OECD:n suurin 

     X Uusi oppimiskäsitys

     X Opettajajohtoisesta opetuksesta tehtiin kirosana

     X Oppiaineiden rajat häivytettiin 

     X Opiskelun systemaattisuus hukattiin 

     X Vaatimustason lasku 

     X Ei saada ehtoja, ei jätetä luokalle 

     X Ei sijoituspaikkoja lapsille, jotka eivät pysty käymään koulua

     X Lastensuojelun kankeus

     X Tarkkailuluokkien lopettaminen

     X Liian vähän koulupsykologeja - ja kuraattoreita

     X Lapsi ei pääse tutkimuksiin ajoissa

     X Opettajien auktoriteetin heikentyminen 

     X Kurin puute

     X Poikien holtiton tietokonepelaaminen kodeissa 

     X Kännyköiden luvaton käyttö kouluissa

     X Sosiaalinen media

     X Uusi oppimisympäristö

     X Pulpettien puute

     X Koulukiusaaminen

     X Lasten kunnon heikentyminen

     X Huonot ruokailutottumukset

     X Kodin tuen puute

     X Liian vähän kotiläksyjä

     X Huono tai puuttuva kotikasvatus

     X Liikaa vieraskielisiä lapsia luokissa

     X Lasten ja nuorten unenpuute

     X Sosioekonomisten erojen kasvu

     X Alueiden eriytyminen

     X Maahanmuuttajalapsi liian vähän aikaa valmistavassa opetuksessa

Oman kielen opetuksesta luovuttava

 

Helsingissä on harrastettu eri syistä koulushoppailua jo pitkään. 

Kun opetin Malminkartanon koulussa vuosina 1998-2000, jo silloin puhuttiin paljon koulushoppailusta: painotetusta opetuksesta ja erikoisluokista. Osa vanhemmista halusi kouluun, jossa opetetaan enemmän esim. liikuntaa tai musiikkia. Uusia kouluja perustettiin erilaisin painotuksin, mikä lisäsi entisestään koulushoppailua. 

Joissakin painotetun opetuksen kouluista järjestettiin jopa pääsykokeita, jotka ovat peruskoulun hengen vastaisia. Räikein esimerkki oli koulu, joka oli erikoistunut mediaan, pääsykokeessa painotettiin suomen kieltä, mikä käytännössä torppasi vieraskieliset lapset.

Vaikka Malminkartanon koulu oli kiva lähiökoulu, palasin takaisin Vantaalle opettamaan, koska en pitänyt Helsingin erottelevaa tapaa järjestää peruskoulun opetustaan hyvänä.

Kotikaupungissani Vantaalla on koko ajan ollut käytössä vahva lähikouluperiaate. Meillä on  vain musiikkia sekä englannin- ja ruotsinkieliä painottavia luokkia.

Koulushoppailukeskustelu pompahti rajusti, kun Helsinki päätti, että Puu-Myllypurosta siirretään oppilaita Itäkeskuksen kouluun, jossa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Asia on herättänyt valtavasti huolta Puu-Myllypuron lapsiperheissä. 

Vaikka lasten siirtoa perustellaan sillä, että siirrolla pyritään tasamaan koulujen oppilasmääriä, taustalla on vahvasti ns. segregaation ehkäisy. On selvää, että silloin Puu-Myllypuron lasten vanhemmat ovat huloissaan lastensa tulevaisuudesta.

Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn. Helsingin on korjattava virheensä muulla tavoin.

Pitää muistaa, että vanha sananlasku seura tekee kaltaisekseen, pitää edelleen paikkansa. Kun luokassa valtaosa oppilaista on vieraskielisiä, opetuksessa joudutaan junnaamaan suomen kieltä koko ajan mm. eri oppiaineiden suomenkielisten käsitteiden kanssa. Junnaaminen vie aikaa muusta opetuksesta, ja suomenkielinen lapsi voi helposti turhautua.

Suomenkielisten lasten puheisiin tarttuu elementtejä monista kielistä, joten suomen kielen hallitseminen taantuu. Voidaan puhua monietnisestä kielestä, jossa on elementtejä esim. arabiasta, somaliasta tai englannista. Ko. slangi ei ole enää suomen kieltä, vaan jotain aivan muuta.

Vanhemmat haluavat aina lastensa parasta. Otan itseni esimerkiksi. Asun alueella, jonka kouluissa on vain vähän vieraskielisiä lapsia. Kun vieraskielisiä lapsia on vähän, he sopeutuvat hyvin valtakulttuuriin suomen kieltä myöten.

Ennen kuin nuorimmat lapseni menivät kouluun hätkähdin, kun lapseni olivat joutumassa naapurialueelle olevaan päiväkotiin, jonka henkilökunta irtisanoutui joukolla ja lähti muualle töihin. Päiväkodissa oli ilmennyt pahoja käyttäytymishäiriöitä, valtaosa lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Laitoin lapseni lähellä olevaan yksityiseen päiväkotiin.

Vantaan vieraskielisistä seiskaluokkalaisista lapsista yli kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa suomen kielellä. Jos ei osaa suomen kieltä, oppiminen on mahdotonta. Ammattioppilaitoksessa tai lukiossa tulee seinä vastaan. Meillä on jo nyt riittävästi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa.

Perusopetuslaki ei velvoita kuntia järjestämään järjestämään oman kielen opetusta vieraskielisille lapsille, kuten vaikkapa arabiaa, somaliaa tai venäjää. Oman kielen opetus on tehotonta ja se vie paljon resursseja. Suomen lisäksi vastaavanlaista oman kielen opetusta Euroopassa on vain Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa.

Keväällä esitin kaupunginvaltuuston puhujapöntöstä, että oman kielen opetuksesta olisi luovuttava. Vapautuva resurssi, tai edes osa siitä, olisi suunnattava vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen. Suomen kielen vahva osaaminen on avain integroitumiseen.

Blogikirjoitukseni aiheesta 25.5.2026:

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

On hyvä, että oman kielen opetuksen lakkauttaminen on noussut puheeksi sosiaalisessa mediassa.

Onko kukaan ajatellut, kuinka raju kielipaletti vieraskielisille lapsilla on? Havahduin asiaan, kun joskus vuosituhannen alussa kuudennelle luokalleni tuli arabiankielinen poika kesken lukuvuoden. Yhtäkkiä hänen lukujärjestykseensä pelmahti kolme kieltä lisää, suomi, ruotsi ja englanti.

Teemme syksyllä kaupunginvaltuustossa oman kielen opetuksen luopumisesta ryhmäaloitteen.

Lisäys, niin helppo ymmärtää, kuinka paljon resursseja Vantaalla oman kielen opetukseen menee:

Lukuvuonna 2025-26 opetettavat kielet Vantaalla:

albania, arabia, bengali, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, indonesia, italia, kiina (mandariini), kreikka, kurdi (sorani), nepali, persia/ farsi, portugali, puola, ranska, romania, saksa, somali, swahili, tamili, thai, turkki, ukraina, urdu, uzbekki, venäjä, vietnam, viro

= yli 30 kieltä

Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.