Video Myllypuron leipäjonosta - eihän se näin voi olla!

Klikkaa ja katso ehdottomasti tämä video:

https://www.facebook.com/hannu.wallberg/videos/10208214992790469/

Toimittaja Hannu Wallberg kuvasi kännykällään videon kiemurtelevan pitkästä leipäjonosta Myllypurossa.

Wallberg:

Jumalauta! 

Leipäjono Myllypurossa pe aamuna. Tiesin mut en tajunnu.. jono ulottu Kurkimäen puolelle kehän alta. Reality bites.

MTV;n uutinen aiheesta

* * *

Kyllä yhteiskunnassamme on jotain pahasti vialla, kun ihmisten pitää jonottaa kaduilla ruokaa. Ei voida enää millään kriteereillä puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.

Meillä käytetään ahkeraan käsitettä suhteellinen köyhyys, on siis ihmisiä, jotka ovat huono-osaisia muun väestön keskimääräiseen elintasoon nähden.

Onko Suomessakin alettava puhua absoluuttisesta köyhyydestä, koska meiltä löytyy ihmisiä, joiden ravinnon vähimmäisedellytykset eivät täyty?

Kohta joka viides suomalainen on köyhä, miljoona ihmistä. 

Joukossa on paljon lapsiperheitä, mikä näkyy myös Myllypuron leipäjonosta. Ikävä kyllä köyhyyskin on alkanut periytyä kuten ennen muinoin. Edes koulutus ei takaa enää nousua köyhyysloukusta.

Googlailin, en löytänyt mistään, mikä on todella köyhien ihmisten osuus Suomen miljoonasta köyhästä.

Lidlin muovikasseja ja halpaa punaviiniä

Ei ole varaa ostaa autoa, polttaa pikkusikareita eikä juoda viskiä. (HS 20.12.)

Kannattaa ehdottomasti painaa blogikirjoituksen alla olevaa linkkiä ja lukea Hesarin aamuinen artikkeli. Kirjoitus antaa todella paljon ajattelemisen aihetta.

Helsingin Sanomien köyhyyskysely on laaja, siihen vastasi miltei 10 000 ihmistä. Silti se ei ole tilastollisesti edustava otos suomalaisista, koska vastaajat ovat itse hakeutuneet mukaan HS:n kautta. Huomioitavaa kumminkin on, että  kaikkein rikkaimpien ja köyhien määrä on suurempi kuin tutkimuksissa yleensä.

Suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä. Suurin osa vastaajista ajattelee, ettei meillä varsinaisesti nähdä nälkää. Vastaajat näkevät, ettei köyhä ihminen pysty osallistumaan yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muut ja, että köyhä ihminen elää yhteiskunnan kustannuksella.

Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi. (HS 20.12.)

Hätkähdyttävää on, että usein sekä rikkaat että köyhät ajattelevat, että rikkaat ovat ahneita ja köyhät laiskoja. Näin ajatellaan huolimatta siitä, että sekä rikkaus että köyhyys yhä useammin periytyvät. 

Edes korkeatasoinen ja tasalaatuinen koulutus ei enää tasaa eroja samalla tavalla kuin ennen. Kärjistetysti sanottuna rikkaan lapsesta tulee tuomari tai lääkäri, köyhän lapsesta alipalkattu duunari tai työtön.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari toteaa, että isot kalat näkevät, että yhteiskunta on reilu, ja pienet kalat, että se ei ole. (HS 20.12.)

Päättäjistä suurin osa kuuluu tietenkin yhteiskunnan varakkaampaan puoliskoon. Köyhät, vaikka heitä olisi kuinka paljon, eivät pääse päättämään omista asioistaan.

Alistuneisuudesta köyhän tuntee. Raha on yhteiskunnallista valtaa ja sen puute on vallan puutetta. Köyhyys nujertaa ihmisen kaikilla vallan tasoilla. (HS 20.12.)

Häpeä kuuluu köyhyyteen. Häpeää yritetään peitellä kaikin tavoin.

Leipäjonot pitenevät vuosi vuodelta. Eivät ihmiset turhaan leipäjonoissa seisoskele.

Hesarin artikkeli on paikallaan, tutkimus hyvin tehty, mutta Saaren viittaukset nykyhallituksen politiikkaan ovat hämmentäviä. Leipäjonot ovat edellisten hallitusten aikaansaannoksia. Nykyhallituksen toimien vaikutukset nähdään paljon myöhemmin.

Mutta tässä asiassa Saari on oikeassa, meidän on mietittävä, miten pudonneet saadaan takaisin samaan veneeseen. Ja että systeemi on heille reilu. (HS 20.12.)

Pian meillä on vihaisia nuoria köyhiä.

* * *

HS 20.12. 

Näin rikkaat ajattelevat köyhistä

He ovat nuhjuisia, kyvyttömiä ja laiskoja, kirjoittavat varakkaat HS:n ja tutkijoiden köyhyystutkimuksessa. Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toimissa.

Lapsilisät porrastettava tulotason mukaan

Tänään kohkattiin rajusti niin, että eduskuntatalo tärisi.

Avioliittolain melskeiden ohella eduskunta päätti alentaa lapsilisiä 8,1 prosenttia, mikä tuntuu köyhän perheen kukkarossa. 

Opposition vastalauseet hylättiin - jaa 110, ei 87, poissa 2. 

Demarit möivät itsensä ja äänestäjänsä. Kokoomus teki kuten aina. Toissapäivänä Alexander Stubb puhui televisiossa ääni väristen köyhien puolesta, mutta kun on päätöksenteon aika, köyhiä ja tavallista kansaa lyödään aina.

On syytä harkita vakavasti lapsilisien porrastamista tulotason mukaan. 

Ei ole mitään mieltä siinä, että köyhät kiristelevät vähenevien lapsilisiensä kanssa samaan aikaan, kun rikkaat laittelevat lapsilisänsä pitkäaikaisille pankkitileille korkoa kasvamaan.

Liki miljoona köyhää

Alta löytyy kaksi pysäyttävää uutista, toinen kertoo, että Suomessa on lähes miljoona köyhää. Toinen, hieman vanhempi uutinen kertoo, että Suomessakin köyhyydestä on tullut periytyvää.

Vaikka sanotaan, että suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä, köyhyys on aina köyhyyttä ja miljoona ihmistä on paljon.

Karmeinta suomalaisessa uusköyhyydessä on, että meilläkin köyhyydestä on tehty periytyvää. Köyhien joukkoon mahtuu monia lapsiperheitä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkija Reija Paananen sanoo, että ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Paanasen järkeenkäypä toteamus sanottiin ääneen kolmisen vuotta sitten. Vuodesta 2011 ei ole opittu mitään, päinvastoin, ongelmat hoidetaan aina mieluummin liian myöhään kuin aikaisin, jolloin olisi vielä ollut jotain tehtävissäkin.

Päiväkodeissa ja kouluissa ongelmat kyllä huomataan, mutta kun apua ennaltaehkäisevään toimintaan pyydetään, sitä ei tule. Päinvastoin, nyt säästetään kaikesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Koulutuksellinen tasa-arvo on vaaravyöhykkeessä.

On selvää, että jälkijättöisyys tulee kalliiksi.

Suuri ikäluokka onnistui opiskelemalla ja tekemällä työtä nostamaan itsensä ylös köyhyydestä. Nyt opiskelu ei takaa mitään eikä työtä ole läheskään kaikille tarjolla.

Köyhyydestä on tullut periytyvää.

28.8. Yle

Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”

Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.

12.1.2011 Demari

Köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät

Suomalaistutkimus paljastaa köyhyyden ja syrjäytymisen periytyvän. Suomen Akatemian rahoittama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen ennakkotieto kertoo hälyttäviä tietoja suomalaislapsista.

Vanhempien köyhyys on määräävin tekijä, joka altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoissa. Myöhemmin lasten huostaanotto, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kohdistuvat sellaisiin lapsiin, joiden vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea.

- Lapsiperheiden köyhyys lisää kaikkia ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen saaminen on suoraan periytyvää, tutkija Reija Paananen THL:stä sanoo.

Tällaisten vanhempien lapsista 70 prosenttia on itse saanut toimeentulotukea ennen 21 ikävuottaan. Yli puolella ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähes 40 prosentilla on rikosrekisteri ja mielenterveyshoitoja, 13 prosenttia käyttää psyykelääkkeitä.

- Ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn. Meidän pitää kääntää päälaelleen koko systeemi. Vanhempien lisäksi pitää tukea kasvuympäristöjä, päiväkoteja ja kouluja, jotta hekin osaisivat huomioida nämä asiat, Paananen sanoo.